#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Kampanjassa edelläkävijänä toimineen Lempäälän Kotokampuksen kokemuksia taiteen ja kulttuurin integroimisesta osaksi hoivaa.
Jaana Holm-Tikkinen, johtaja ja Elina Vuorinen, luovan toiminnan ohjaaja, Lempäälän Kotokampus
2. • LEMPÄÄLÄN KOTOKAMPUS on yhteisöllinen kyläkampus, joka tarjoaa moniportaista
asumista ja hyvinvointpalveluja ikääntyneille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille.
• Lempäälän Ehtookoto ry tuotaa palvelutoiminnan, Ehtookodon tukisäätö omistaa alueen
kiinteistöt, yhteensä 79 asuntoa ja hyvinvointkeskuksen.
• Lisäksi alueella on 24 asuntoa käsitävä seurakunnan omistama Koy Majauskot, jota
Ehtookoto hallinnoi
• Asukkaita 83; asukkaiden ikäjakauma on 18-97 –vuota
• Ulkopuolisia kävijöitä hyvinvointpalveluissa noin 10 500/vuosi
• 44 työntekijää
• Meneillään 54. toimintavuosi
• Liikevaihto yht. 2,8 milj.€
• Asukkaat elävät kodeissaan oman näköistään elämää ja osallistuvat kyläkampuksen
yhteiseen toimintaan tahtonsa ja voimiensa mukaan
• Uusi 48-asuntoa käsitävä kylätalo Ehtoonhelmi valmistuu v.2020
• Kaiken toiminnan tavoitteena on asukkaan oman tahdon mukainen ja merkityksellinen
elämä.
3. Kulttuuritoiminnan taustaa osana strategiaa…
Elämä ongelmäjätettä vai hyötykäyttöön?
Mikä muuttuu kun ihminen vanhenee?
Todellinen ikä versus henkinen ikä
Tutkimusten mukaan
suomalaisten vanhus-
käsitys on stereotypi-
soitunut kielteiseksi ja
Suomessa esiintyy ikään
perustuvaa syrjintää
(75 % yli 70 –vuotiaista
tätä mieltä).
4. TEESEJÄ VANHUSTENHUOLTOON!
• Tarvitaan rajua ravistelua ja asennemuutosta!
• Palvelutalot kuivaamoista toiminnan taloiksi
• Vanhusten elämään lisää merkityksellisyytä ja arjen
normaalia toimintaa, ei varastointa
• Päätäntävalta omassa elämässään vanhuksille – ei
palvelujentuotajille
• Hoitajat eivät saa elää asukkaiden puolesta
• Pois huutolaisuudesta!
• Vapaus elää omannäköistä elämää
5. Kotokampuksessa haluttiin vahvistaa asukkaan omannäköistä ja oman tahdon
mukaista elämää sekä asukkaan mahdollisuutta itse suunnitella, arvioida ja
kehittää Kotokampuksessa tarvitsemaansa hoivaa ja palveluja.
Asiakasnäkökulma on otettu lähtökohdaksi kaikessa toiminnassa ja
asiakastyössä; toimintakäsikirjassa, hoito- ja palvelusuunnitelmissa,
omavalvontasuunnitelmassa, prosesseissa, ohjeistuksissa, kirjaamisessa, (Oma
Tahto-kirjaus)-sekä palaute-käytännöissä.
Koko Kotokampuksen laatujärjestelmä tehty uusiksi asiakasnäkökulmasta.
Asukkaiden oman tahdon toteutumista mitataan säännöllisesti Kotokampuksen
patentoimalla Oma tahto-mittarilla ulkopuolisen toimesta.
Oma Tahto- mittarin jatkokehittäminen Vanhus -ja lähimmäispalvelujen liitto
VALLIn, Luotain Oy:n ja Pirkanmaan alueen 8 palvelutalon kanssa käynnistynyt.
Kehitystyön tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen oman tahdon mukaisen
elämän -laatusertifikaatti asukaslähtöiseen toimintaan ja hoivaan sitoutuneille
palvelutaloille.
.
ASUKKAAN OMA TAHTO JOHTAA TOIMINTAA
- Oma Tahto toimintamalli kehitety yhdessä asukkaiden kanssa
6. Asukkaat ovat mukana aktiivisesti:
Kaikessa Kotokampuksen toiminnan suunnitelussa
ja kehitämisessä
Arvioinnissa
Palautetoiminnassa
Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa
Hallinnossa; asukkaita on mukana myös johto-
kunnassa ja kiinteistöosakeyhtön hallituksessa
Asiakastoimikunta kokoontuu joka kuukausi.
Asiakastoimikunnan puheenjohtajana toimii asiakas
Pirkko Luoto
7. Vapaus olla
minä
Rohkeast
ja turvallisest
Minun
näköiseni
asumispalvelut
Yhteisöllinen,
iätön
meininki
Luova toiminta ja kultuuri ovat keskeisiä hyvinvoinnissaLuova toiminta ja kultuuri ovat keskeisiä hyvinvoinnissa
Luonto lähellä, eläväistä ohjelmaaLuonto lähellä, eläväistä ohjelmaa
Monimuotoista toimintaa, ikä ei saa olla esteMonimuotoista toimintaa, ikä ei saa olla este
Porrastetut ja räätälöidyt palvelut koko ajaksiPorrastetut ja räätälöidyt palvelut koko ajaksi
Oma tahto otetaan huomioon, päätäntävalta itselläOma tahto otetaan huomioon, päätäntävalta itsellä
TurvallisuusTurvallisuus
MERKITYKSELLINEN
ELÄMÄ
Oma tahto, oma tupa, oma lupaOma tahto, oma tupa, oma lupa
YDINLUPAUS: VAPAUS OLLA MINÄ JA OMAN TAHDON MUKAINEN ELÄMÄ
Kokenut, luotetava henkilökunta osallistuu arkeenKokenut, luotetava henkilökunta osallistuu arkeen
Vapaus elää täysillä ja löytää uuta itsestäänVapaus elää täysillä ja löytää uuta itsestään
Saa olla vaikka hullun onnellinenSaa olla vaikka hullun onnellinen
ASUKKAIDEN JA HENKILÖKUNNAN AJATUKSIA MERKITYKSELLISESTÄ ELÄMÄSTÄ:
8. • Kulttuuri kuuluu meille kaikille asuu ihminen kotonaan tai soteyksikössä.
• Kulttuurin merkitys on yksilöllistä ja erilaista jokaiselle ihmiselle
• Kulttuuriyhteistyötä tehty Kulttuurikeskus PiiPoon kanssa vuodesta 2009
alkaen kehittämällä kulttuuria osaksi hoivaa.
KULTTUURIHYVINVOINTI
strateginen valinta vuodesta 2009
9. Taiteen tulisi olla läsnä päivittäin.
Sen kirjo on laaja.
Kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuudet osana sote-ja
terveyspalveluja ovat monenlaiset:
1. Tarjota erilaisia taide-elämyksiä; mm. sirkustoimintaa,
nukketeatteria, tanssia, voimaannuttavaa valokuvausta, musiikkia ja
teatteria, käsityötaidetta, kuvataidetta, elokuvia, mediataidetta,
kirjallisuustaidetta
2. Tekemällä yhdessä taidetta; asukkaat, henkilökunta ja taiteilijat
3. Toimimalla osana päivittäistä arjen hoivatyötä ja edistä-
mällä/tukemalla henkilökunnan ammatillista kasvua ja
asukkaiden merkityksellistä elämää.
10. TAIDE ja KULTTUURI osana hoivaa ovat tutkitust parasta
lääketä, jota sotetoimijat voivat otaa itse aktivisest
käytöön yhteistyössä taiteen tekijöiden kanssa
Ikäsirkusharjoittelua PiiPoon ohjaamana
11. Sote- ammatlaisille pitää antaa
oma kokemus kultuurin
merkityksestä, jota he
ymmärtävät, mistä on kyse
Myös henkilökunnan koulutusta
tarvitaan, jota kultuuri jää
osaksi arkea ja hoivaa.
12. KULTTURIHYVINVOINNIN MERKITYS JA VAIKUTUKSET
LEMPÄÄLÄN KOTOKAMPUKSEN TOIMINNASSA
1. TUONUT ELÄMYKSELLISYYTTÄ ARKEEN
(asiakkaille, henkilökunnalle ja taitelijoille)
2. TAIDE JA KULTTUURITOIMINTA VAIKUTTANUT TERVEYTEEN
JA HYVINVOINTIIN
Kulttuurin harrastaja elää tutkitustikin kahdesta kolmeen vuotta pidempään kuin kulttuuria
vieroksuva ja yksilötasolla taidekokemukset liittyvät myös parempaan elämänhallintaan).
Asukkaiden ja henkilökunnan itseilmaisu ja uskallus voimistunut
Asiakkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämäänsä kasvanut
Asukkaiden kuntoutuminen edistynyt
3. YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS LISÄÄNTYNYT
Henkilökunnan ja asiakkaiden yhdessä tekeminen lisääntynyt
Asukkaiden yksinäisyydentunne vähentynyt
Hyvä tekemisen meininki näkyy selvästi
13. 4. HENKILÖKUNNAN AMMATILLINEN KASVU KEHITTYNYT
Taiteilijoilta oppiminen ja monimuotoinen yhteistyö (projektit, koulutukset, työhyvinvointi)
Ammatillinen osaaminen ja kehittyminen lisääntynyt ja uusia toimintamalleja otettu
käyttöön arjen työhön.
Henkilöstön työmotivaatio lisääntynyt
Työntekijät tulleet luovemmiksi, rohkeammiksi ja työssään aktiivisemmiksi.
5. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Kuntoutuminen ja sairaudesta toipuminen edistyy nopeammin vähemmän
sairaalajaksoja
Henkilökunnan työhyvinvointi lisääntynyt ja sairauspoissaolot vähentyneet
Lääkkeiden käytön väheneminen, vireystason muuttuminen ja toimintakyvyn
paraneminen
Asiakkaat ja omaiset arvostavat kulttuuripainotteista toimintaa valitessaan
palveluntuottajaa
Kilpailutuksessa usein laatupisteitä luovasta ja osallistavasta toiminnasta.
KULTTUURIHYVINVOINNIN MERKITYS JA VAIKUTUKSET TOIMINTAAN:
19. MITEN
ONNISTUIMME?
• Tutustuminen asukkaisiin
• Yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia
kultuurista
• Integroituminen hoitotyöhön
• Tieto ja sen jakaminen
• Henkilökohtaisten tavoiteiden
saavutaminen
• Yksinäisyyden poistaminen
• Kiinnostuksenkohteen löytyminen
20. MITÄ HAASTEITA?
• Suunnitelmien toteutuminen kaikilla
• Miten vastataan yksilöllisiin toiveisiin?
• Viikoitaisen minuutmäärän saavutaminen
• Asukkaan ääni ja kokemus kultuurista
• Ymmärrys kultuurista ja sen merkityksestä
asukkaalle itselleen
• Kultuurihyvinvointsuunnitelman integroiminen
nykyiseen järjestelmään ja osaksi hoivaa
• Helppo ja käytännöllinen tapa toimia, joka tukee
hoitotyötä
• Asukkaiden motvoint mukaan toimintaan ja
vaikutamaan
21. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
• Tiedonkeruu ja tutustuminen jatkuu
• Lomakkeiden täydentäminen
• Kultuurihyvinvointsuunnitelman muovaaminen
osaksi Hoiva- ja palvelu-suunnitelmaa
• Osio täytetään uusien ja vanhojen asukkaiden
kanssa
• Kultuuri- ja taidetoiminnan mitaaminen
asukkailla
• Miten toteutuu?