Diasarja antaa käytännön ohjeet siihen, miten henkilöstö voi yhdessä laatia työpaikalle pelisäännöt, jotta yhteishenki ja työilmapiiri säilyvät tai kohentuvat sekä varmistetaan sujuva työnteko ja ehkäistään kuormittumista.
2. ● TJS Opintokeskus on Akavan ja
STTK:n yhteinen koulutus- ja
kehittämisorganisaatio.
● Toimintamme perustuu yhdessä
tekemiseen ja asiantuntijuuden
jakamiseen.
● Autamme liittoja ja yhdistyksiä
vahvistamaan järjestötoimintaa,
työsuojelua ja edunvalvontaa.
● www.tjs-opintokeskus.fi
TJS Opintokeskus
3. ● TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin
työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen.
● Tämä diasarja antaa konkreettiset etenemisohjeet psykososiaalisten
riskien kartoitukseen kuormitusanalyysin avulla.
● Reilun Pelin työkalupakkiin kuuluu yhteensä 11 menetelmää.
www.tjs-opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman-
kehittaminen/reilu-peli
Reilun Pelin työkalupakki
4. ● Työkalupakin pohjana ovat TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -käsikirja
ja Reilu Peli -koulutukset, jotka tähtäävät epäasiallisen kohtelun
ennaltaehkäisemiseen ja ristiriitojen selvittämiseen.
● Työkalupakin välineitä kehiteltiin ja testattiin työpaikoilla
kehittämishankkeessa, johon saatiin valtionavustusta Työelämän
kehittämisohjelmasta. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat
mukana Palkansaajajärjestö Pardia, Erityisalojen Toimihenkilöliitto
Erto ja Vakuutusväen Liitto sekä 11 työpaikkaa.
Reilun Pelin työkalupakki
5. ● Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset
pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat.
● Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä ja työilmapiiriä sekä
varmistavat työn sujuvan etenemisen ja ehkäisevät kuormittumista.
Pelisääntöjen laatiminen,
menetelmän tavoitteet
6. ● Yhteistä työskentelyä: kaksi noin kolmen tunnin tapaamista.
● Mahdollisimman moni työyhteisöstä osallistuu. Suurella työpaikalla
voidaan valita työryhmä.
● Työskentely esimiehen tai ulkopuolisen ohjaajan johdolla. Esimiehen
läsnäolo työskentelyssä on selkeä tuki työskentelylle ja säännöille.
● Muulle työyhteisölle mahdollisuus laaditun sääntöluonnoksen
kommentointiin ja täydentämiseen.
Työskentelyaika ja osallistujat 1/2
7. ● Yhteistyön ja kehittämistehtävien ohjaamista sekä työpajojen
yhteenvetoja varten kannattaa perustaa kehitystyöryhmä, jossa sekä
työnantaja että työntekijät ovat edustettuina. Työskentelylle on
eduksi, että työryhmää vetää henkilöstön edustaja esim.
työsuojeluvaltuutettu. Säännöt hyväksytään yt-menettelyssä.
Työskentelyaika ja osallistujat 2/2
8. Kutsutaan henkilöstö koolle määrittelemään:
1. Ihanteellisen työskentelytavan kuvaus
2. Nykyisen työskentelytavan kuvaus
3. Sääntöjen laadinta ja hyväksyminen
4. Odotusten ja pelkojen käsittely
5. Sääntörikkomuksiin puuttumisesta sopiminen
6. Kehitystehtävien kirjaaminen ja toteutus
Toimintamallin eteneminen 1/2
9. ● Jos vain osa henkilöstöä on osallistunut työskentelyyn, syntyneet
säännöt muokataan valmiiksi ja hyväksytään henkilöstönedustajien
ja esimiehen toimesta (yt-menettely).
● Sitoutumisen vahvistamiseksi valmiit säännöt voidaan myös laatia
sopimuksen muotoon ja hyväksyä kaikkien allekirjoituksella.
Suuressa työyhteisössä henkilöstön edustajien allekirjoitus riittää.
Toimintamallin eteneminen 2/2
10. ● Viestintä on henkilöstölähtöistä eli asiasta keskustellaan henkilöstön
aloitteesta. Viestitään asiasta etukäteen, prosessin edetessä ja
uusien sääntöjä ja toimintatapoja käyttöön otettaessa.
● Laadituista säännöistä tiedotetaan koko henkilöstölle ja säännöt
laitetaan paikaan, jossa ne ovat kaikkien luettavissa. Lisäksi säännöt
liitetään uuden työntekijän perehdytysmateriaaliin.
● Esimies valvoo sääntöjen noudattamista.
● Henkilöstölle järjestetään seurantatilaisuus tai kysely 3-6 kuukauden
kuluttua pelisääntöjen käyttöönotosta. Varmistetaan, että säännöt
toimivat ja sääntöjen valvonta ja mahdollisiin sääntörikkeisiin
puuttuminen on sovitun mukaista.
Viestintä, arviointi ja seuranta
11. ● Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa omalla tavallaan.
● Työtapamme ovat erilaisia: jonkun on vaikea keskittyä melussa,
toisen pöytä pursuaa papereita jne.
● Työpaikan pelisäännöistä osa perustuu lakiin ja työehtosopimukseen
ja osa voi olla paikallisesti neuvoteltuja.
● Osa työpaikan pelisäännöistä voi olla työnantajan antamia ohjeita.
● Lisäksi voi olla muita sääntöjä, jotka on neuvoteltu työntekijöiden ja
työnantajan kanssa.
● Tiedostamatta tai sopimatta syntyneet toimintatavat eivät ole
pelisääntöjä, ne ovat osa työpaikan kulttuuria.
Viralliset ja epäviralliset säännöt
12. ● Kohtelias käytös työtovereita kohtaan ja muiden huomioon
ottaminen ovat työpaikan pelisääntöjen peruspilareita.
● Yhteisillä ja yhdessä laadituilla pelisäännöillä voidaan välttää
yhteentörmäyksiä työssä ja saada työympäristöstä miellyttävämpi.
● Parhaimmillaan sovitut toimintatavat vahvistavat me-henkeä.
Me-hengen vahvistamista
13. Työturvallisuuslaki 28 §
● Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen
haittaa tai vaaraa aiheuttavaa
● häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua,
● työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin
keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
● Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla
vaaraa tai haittaa turvallisuudelle ja terveydelle. Riippumatta siitä,
tapahtuuko häirintää työntekijöiden kesken vai työntekijöiden välillä,
toimintavelvollisuus on aina työnantajalla.
Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu
14. ● Tasa-arvon edistäminen on sallittua.
● Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan,
työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa,
hyväksyttävää syytä, asettaa työnhakijan tai työntekijän
epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden,
sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon,
yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan
tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava
työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi
Lähde: Rikoslaki 47 luku 3§
Mikä on hyväksyttävää käytöstä?
16. Yhdessä keskustellaan:
● Miten toimii hyvä työyhteisö?
● Kuinka me nyt toimimme?
● Mitä meidän pitää tehdä, että
työyhteisömme toimii hyvin: Mitä sääntöjä
tarvitsemme?
● Mitä pelkoja ja odotuksia pelisääntöihin
liittyy?
Pelisäännöt - pieni
työyhteisö
17. Osastoittain ryhmissä keskustellaan ja kirjataan:
● Ryhmä 1: Mitä sääntöjä tarvitsemme?
● Ryhmä 2: Mikä on työmme yhteinen tavoite?
● Ryhmä 3: Miten toimimme haasteita aiheuttaneissa
tilanteissa (esim. puhelin, yhteistilan jälkien korjaaminen,
juttelu, kuljeskelu )
● Ryhmä 4: Miten toimimme, jos sääntöjämme rikotaan?
Mitä odotamme esimieheltä ja osapuolilta?
● Ryhmä 5: Miten toimimme, kun sairastumme tai tulee
muu poikkeustilanne kuten kiire?
Pelisäännöt – keskisuuri
työpaikka
18. Tehdään sähköinen kysely
● Organisaatiossa nimetään työryhmä ja
vastuuhenkilö (henkilöstön edustajat
mukana).
● Koko henkilöstölle kerrotaan, että
pelisääntöjen laadinta on alkanut.
● Työryhmä laatii yhdessä kysymykset.
● Kysely toteutetaan sopivalla välineellä.
Pelisäännöt – iso
organisaatio
19. ● Työryhmä kokoaa vastaukset ja laatii
ehdotuksen pelisäännöistä.
● Ehdotus laitetaan intranetiin
kommentoitavaksi.
● Työryhmä hioo ehdotusta kommenttien
mukaan.
● Ehdotus hyväksytään yt-toimikunnassa.
Pelisäännöt – iso
organisaatio (jatkuu)
20. ● Kiitä henkilöstöä osallistumisesta!
● Työryhmä laatii sopivan määrän sääntöjä (5-10 kpl).
● Työryhmä muotoilee säännöt ytimekkäiksi ja positiivisiksi.
● Työryhmä hioo ulkoasun. Kuvituksella voi tehostaa viestiä.
● Otetaan säännöt käyttöön jokaisella osastolla samaan aikaan.
Sääntöjen muotoilu
21. ● Työryhmä laittaa pelisäännöt näkyviin yhteistilaan, intranettiin ja
perehdytysmateriaaliin. Voidaan myös laatia huoneentaulut.
● Työryhmä arvioi hankkeen onnistumista puolen vuoden kuluttua ja
pyytää palautetta koko henkilöstöltä.
● Työryhmä vastaa säännöistä annettuihin muutosehdotuksiin ja
huomioi ne.
Käyttöönotto ja seuranta