THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikiven esitys vesirokkorokotusaiheisessa verkkokoulutuksessa 4.5.2017.

1. 5.5.2017 1
Vesirokko tautina – miksi rokottaa?
THL:n verkkokoulutus 4.5.2017
Asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi
Infektiotautien torjuntayksikkö

2. Perustietoa vesirokosta
• Aiheuttaja herpesviruksiin kuuluva Varicella zoster -virus
– Esiintyy maailmanlaajuisesti
– Tarttuu erittäin herkästi: kosketus-/ ilma-/ pisaratartunta
• Itämisaika 10-21 vrk, yleisimmin noin 2 viikkoa
– Voi olla lyhyempi immunosuppressiopotilailla
• Oireet: kuume, kutiseva rakkulainen ihottuma
• Tartuttavuus alkaa 2 vrk ennen ihottuman ilmaantumista ja
jatkuu kunnes rakkulat ovat kuivuneet, yleensä noin 5 vrk
ihottuman alkamisesta
• Taudin parannuttua virus jää elimistöön ja voi aiheuttaa
myöhemmin vyöruusun
5.5.2017 Vesirokko tautina 2

3. Vesirokko aiemmin terveellä lapsella
• Tavallisesti 250-500 rakkulaa
• Kuume vaihtelee, sairas 5-7 vrk
• Yleisin jälkitauti ihon bakteeritulehdus
(stafylokokki, streptokokki)
• Muita jälkitauteja
– 1/400 keuhkokuume
– 1/4000 pikkuaivoataksia
– 1/100 000 enkefaliitti
– Mahdollisia myös: niveltulehdus, umpisuolen
tulehdus, maksatulehdus, sydänpussin
tulehdus, kivestulehdus,
verenvuototaipumus
•
5.5.2017 3
Kuva: ES henkilökohtainen arkisto
Vesirokko tautina

4. Vesirokkoihottuma lapsella ja nuorisoikäisellä
5.5.2017 Vesirokko tautina 4
Kuva: http://www.vaccineinformation.org/photos/variaap002.jpg
Copyright: American Academy of Pediatrics
Kuva: CDC, Public Health Image Library
Photo ID# 6121

5. Vaikea vesirokkoihottuma aiemmin terveellä lapsella
5.5.2017 Vesirokko tautina 5
www.mtv.fi

6. Vesirokko aikuisella
• Sairastamisaika yleensä pidempi kuin lapsilla, oireet
rajummat
– Korkeampi kuume
– 5-15% saa keuhko-oireita
• Enkefaliitin riski 1/14 000 aikuisena sairastunutta (7-kertainen
lapsiin verrattuna)
• Terveydenhoitopalveluiden käyttö huomattavaa:
– Lähes kaikki hakeutuvat lääkäriin
– Sairaalahoidon tarve lapsiin verrattuna 9-kertainen
• Kuolleisuuden riski 25-kertainen lapsiin verrattuna
– Jos 100 000 sairastuu, 4-8 kuolee (joista 91-85% aikuisia)
5.5.2017 Vesirokko tautina 6

7. Vesirokko raskaana olevalla
• Riski saada erittäin vaikea tauti
• 10-20% saa vesirokkokeuhkokuumeen
• Kuolleisuusriski 5-kertainen muihin aikuisiin verrattuna
• Sikiöllä riski saada synnynnäinen vesirokko-oireyhtymä, jos
äiti sairastuu alku- tai keskiraskaudessa:
– Raskausviikolla 1-12: riski 1/250
– Raskausviikolla 13-20: riski 1/50
– Oireet: pienipäisyys, lyhytraajaisuus, älyllinen kehitysvamma,
sokeus, laajat ihomuutokset
• Jos äiti sairastuu juuri ennen synnytystä tai heti sen jälkeen,
1/5 vastasyntyneistä sairastuu oireiseen vesirokkoon ja jopa
1/3 sairastuneista menehtyy (ilman hoitoa)
• Raskauden aikainen vyöruusu ei aiheuta sikiön
infektoitumista tai synnytyksen aikaista tartuntariskiä
5.5.2017 Vesirokko tautina 7

8. Tarvitaanko näytteitä?
• Kliininen kuva selkeä, yleensä ei tarvetta näytteenotolle
• Immuniteetin selvittäminen joskus aiheellista
– altistunut odottava äiti, joka ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa
• Vasta-ainetutkimukset (IgG, IgM; päivystystutkimus!)
– jos perheessä/ lähipiirissä riskiryhmään kuuluva ja harkitaan
(perheenjäsenten) rokottamista
• Vasta-ainetutkimus (IgG)
– Hoitavan lääkärin harkinnan mukaan, mm.
• Erotusdiagnostiikka, esim.
– Keskushermostoinfektioepäily
– Synnyttäjän epäselvä rakkulaihottuma
• Synnynnäistä vesirokkoa epäiltäessä (lapsivesinäytteen tutkimus)
5.5.2017 Vesirokko tautina 8

9. Tarvitaanko lääkehoitoa?
• Viruslääkitystä (asikloviiri/ valasikloviiri) ei yleensä
käytetä perusterveillä lapsilla
• Riskiryhmille hoito aiheellinen
– Raskaana olevat!
– Aikuiset, yli 13-v nuoret
– Lapset, joilla krooninen iho- tai keuhkosairaus (atopia/ astma)
• Suuren riskin potilaat tarvitsevat yleensä sairaalahoitoa
– Kortikosteroidihoito tai muusta syystä johtuva immuunipuutos
– Alle 10 vrk ikäiset vastasyntyneet
– Vaikeasti oireileva raskaana oleva
5.5.2017 Vesirokko tautina 9

10. Ehkäisy altistuksen jälkeen
• Vesirokkorokote
• 12 kk iästä alkaen
• Mahdollisimman pian, viimeistään 3-5 vrk altistuksen jälkeen,
ehkäisee vaikeaa tautia
• Ei immunosuppressiossa eikä raskauden aikana!
• Ennaltaehkäisevä lääkehoito
• Aloitetaan 7 vrk altistuksesta, jatketaan (vähintään) viikon ajan
• Raskaana olevat, vastasyntyneet, immunosuppressiopotilaat
• Voi käyttää yhdistettynä immunoglobuliinihoitoon
• VZV-immunoglobuliini
• Mielellään 3 vrk kuluessa altistuksesta, voi antaa ad 10 vrk
• Ei hyötyä jos tauti jo puhjennut
• Raskaana olevat, vastasyntyneet, immunosuppressiopotilaat
5.5.2017 Vesirokko tautina 10

11. Vyöruusu
• Vesirokkoinfektion jälkeen virus jää piilevänä
hermotumakkeisiin lähelle selkäydintä
• Viruksen aktivoituminen aiheuttaa kipua ja rakkulaista
ihottumaa yleensä toispuoleisesti, minkä tahansa
tuntohermon hermotusalueella
– Tavallisin vartalolla ja kasvoissa
– Voi infektoida myös silmän ja limakalvoja
• Voi levitä koko kehon alueelle jos immuunipuolustus on
heikko (esim. luuytimen sairaus, solunsalpaajalääkitys, hiv)
• Yleistyy iän karttuessa
– Yli 80-vuotiaista esiintyy jopa puolella
• Toistuvat vyöruusuepisodit mahdollisia
• Pitkittynyt kipuoire (postherpeettinen neuralgia >3 kk ajan)
jopa 10-15%:lle vyöruusun sairastaneista
5.5.2017 Vesirokko tautina 11

12. Vyöruusu
5.5.2017 Vesirokko tautina 12
Kuva: CDC, Public Health Image Library
Photo ID# 18254

13. • 8-vuotiaista lapsista 85% on sairastanut taudin, 10-vuotiaista 92%
• Aiheuttaa runsaasti terveydenhuoltopalveluiden käyttöä:
– Perusterveydenhuollon käyntejä n. 6000/ v
– Sairaalan poliklinikkakäyntejä n. 200/ v
– Sairaalahoitojaksoja n 150/ v
• Aiheuttaa kuolleisuutta: kuolintapauksia keskimäärin 1,4/ v
• Vyöruusu yleinen ikääntyneillä
5.5.2017 Vesirokko tautina 13
Vesirokko on tavallinen tauti

14. Miksi rokottaa?
• Rokote ehkäisee tehokkaasti vaikeita tautimuotoja ja
kuolleisuutta
• Viruksen kierto väestössä vähenee -> laumasuoja vaikeasti
sairaille
• Vyöruusuriski pienenee jopa 80-90%
• Kustannusvaikutukset
5.5.2017 Vesirokko tautina 14

15. Lähteet:
Heymann DL (ed.): Control of Communicable Diseases Manual, 20th edition, Alpha
Press 2015
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/vesirokko
http://www.ecdc.europa.eu/en/healthtopics/varicella_infection/Pages/index.aspx
https://www.cdc.gov/chickenpox/index.html
Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten vesirokkorokotustyöryhmän selvitys.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 40/2008 http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-
913-1
Turunen T, Pekkanen E, Lyytikäinen O: Toimenpideohje torjuntatoimista
vesirokkotapauksen yhteydessä. THL Ohjaus 16/2016 http://urn.fi/URN:ISBN:978-
952-302-707-7
5.5.2017 Vesirokko tautina 15