Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.

1. Varhainen tuki ja hoito terveys- ja
sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu,
perhetyö) sekä järjestöjen antamana.
Ydintehtävät lasten kannalta, fokus
perhetyössä
10.10.2016 Työpaja
1

2. Ongelmat:
• Työntekijät eivät tiedä toisistaan ja on päällekkäisyyttä.
• Siiloutumista, vaikka yhteistyötä nimellisesti tehdään.
• Ajatellaan organisaatiolähtöisesti, eikä asiakaslähtöisesti.
• Työ on irrallista normaalista elämästä, perheen olisi koettava
olevansa ihminen, ei työn kohde.
• Perheet tulevat poislähetetyksi ja torjutuksi.
2

3. Ongelmat:
• Vanhemmat kuvittelevat saavansa perhetyöstä apua
käytännön arkeen ja tulee pettymys, kun ei saakaan sellaista
apua.
• Jos vanhemmilla on aikaisempia huonoja kokemuksia
palveluista ja kokemus siitä, etteivät ole tulleet kuulluksi, niin
he eivät ota palveluja vastaan myöskään lapsilleen.
Vammaisten lasten perheet ovat jääneet paitsioon. Miten
käytännössä toteutetaan se, että perhekeskus on oikeasti
kaikkien saatavilla? Vammaiselle matalakin kynnys voi olla
liikaa.
• Voiko käydä niin, että palvelut huonontuvat? Hyvien
palvelujen jatkaminen on tärkeää.
3

4. Tavoitteet:
• Rajapintojen rikkominen. Esim. lääkäri voi mennä
erikoissairaanhoidosta neuvolaan. Varhaiskasvatus ja
neuvola voivat mennä yhdessä koteihin.
• Rahoitus pitää miettiä uusiksi. Järjestöillä on eri
rahoituspohja. Alussa saatetaan tarvita tuplarahoitusta.
• Sosiaalinen vahvemmin mukaan peruspalveluihin
• Kulttuurin muutos, että perhetyö ei leimaa, vaan on osa
normaalia neuvolatoimintaa
• Asiakaslähtöisyys keskiöön ja työntekijöiden asenne
kohdalleen
• Erityistarpeiset lapset otettava aidosti mukaan.
4

5. Tavoitteet:
• Oikea-aikaisuus
• Hoitoketjujen auki kirjoittaminen tuo putoamisen
paikat näkyviin.
• Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ei lähdetä
viemään asioita väärään suuntaan (esim. autismin kirjon
häiriöt). Perhetyöhön lisää varhaista tunnistamista.
• Perhetyö on irrallista normaalielämästä, yksittäiset
käynnit, jotka ennalta sovittu (esim. 3kk vs. pitkäaikainen
suhde). Tarvitaan tunne siitä, että eletään arkea
yhdessä. Miten ratkaista se, että luottamus vaatii aikaa
(esim. 2 vuotta), mutta kunnilla sitä ei ole.
5

6. Perhetyön määritelmä ja sisältö:
• Perhetyön määritelmää avattava. Esim. yhdessä kunnassa
tehdään neljää eri perhetyötä.
• Tehtävät:
- neuvola
- lastensuojelu
- sosiaalihuoltolain mukaista
- henkilökohtainen apu
• Nyt lainsäädäntö jakaa perhetyötä, kun eri perhetyöt on
määritelty eri laeissa. Kotipalvelu ja vaativa perhetyö voivat
kulkea rinnakkain, jos niin halutaan.
31.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 6

7. • Pitäisi olla yksi ehkäisevä perhetyö, eikä neuvolalla omansa,
lastensuojelulla omansa, palveluseteli jne.
• Pitäisi koordinoida paremmin kotipalvelun ja
perhetyöntekijöiden toimintaa, nyt eivät välttämättä tiedä
toisistaan.
• Perhetyö tukee varhaista vuorovaikutusta ja myös voi
tunnistaa vanhempien ongelmia
• Perhetyötä tehdään eri ammatillisista lähtökohdista käsin
perhetyö (sairaanhoitaja, sosionomi), lastensuojelun perhetyö
(sosiaalityöntekijä), kotipalvelu (lähihoitaja)). Kärjistetysti
korkeasti koulutetut työntekijät eivät halua tehdä kotipalvelua
(kotityöt), vaikka se juuri saattaisi olla väylä
rinnallakulkemiseen ja luottamuksellisen suhteen luomiseen.
31.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 7

8. Koulutus:
• Pitäisi määritellä perhetyön osaamisvaatimukset ja järjestää
sen mukainen koulutus
31.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8

9. Yhteistyö:
• Yhteistyö yli sektoreiden
• Yhteistyö pikkulapsityöryhmän, erikoissairaanhoidon ja
aikuisten terveydenhuollon kanssa. Miten yhteistyö
erikoissairaanhoidon kanssa järjestetään? Miten yhdistää
voimavarat ja mikä on työnjako?
• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa varmistettava.
9

10. Vaikutus + miten seurataan:
• Dokumentointi ja kirjaaminen.
• Vaikuttavuuden seuranta on välttämätöntä, miten se
tehdään? (huom. ei käyntimäärien seuranta, vaan asiakkaan
elämänlaadun seuranta).
10

11. Osallisuus:
• Miten konkreettisesti voidaan osallistaa lapsia ja vanhempia?
• Palveluiden asiakaspalautteen kerääminen paperilomakkeilla
ei enää ole tätä päivää, tarvitaan valtakunnallista
kehittämistä. Tarvitaan sovelluksia jne. Pitää kehittää lapsille
sopivia menetelmiä.
• Lasten osallisuus: sekä suunnittelussa että palvelujen
arvioinnissa. Ei kysytä vain vanhemmilta.
• Vammaisten lasten inkluusio ja integraatio.
• Palvelut pitää saada oikeasti kaikkien saavutettaviksi,
fyysinen esteettömyys ja myös tiedotus esteettömäksi eli
esteettömyys kaikilla tasoilla.
11

12. Muuta:
• Miten lasten kokonaisuuden hoitoon nivoutuu lasten fyysisten
vaivojen hoito.
• Esim. lasten suun hoidossa suuret erot sosiaaliluokittain.
• Miten huomioida palveluissa siirtyminen ikävaiheesta toiseen,
ettei ikä toisi turhia rajoja. Siirtymien tuki ja palvelut.
• Aikaisempi kokemus siitä, että kun lähdettiin kehittämään
palveluja, mukaan tuli työhyvinvointinäkökulma. Työn
merkityksellisyyden kokemus on oleellinen.
12