PsT kehittämispäällikkö Esa Nordling, THL, Toipumisorientaatio mielenterveyskuntoutuksen viitekehyksenä, 31.8.201, Tampere.

1. Toipumisorientaation teoreettiset
lähtökohdat - mikä tässä on uutta?
Nordling Esa
PsT, kehittämispäällikkö
Mielenterveysyksikkö
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 1

2. Toipumisorientaatio on ajattelun ja
toiminnan viitekehys, missä
painottuvat voimavarat, osallisuus,
toivo, merkityksellisyys ja positiivinen
mielenterveys.
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 2

3. Toipumisorientaatio –
kokonaisvaltaisen kuntoutuksen
perusta (Pilgrim & McCranie 2013)
Personal journey, which emphasizes the
role of the individual’s meaningful life.
Therapeutic optimism demands a shift
from medical paternalism to a genuine
partnership model of service delivery
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 3

4. Ulkopuolisuuden tunne, opittu avuttomuus ja
motivaatio-ongelmat ovat usein seurausta hoidon
ja kuntoutuksen objektisoivista valtasuhteista,
jotka on naamioitu…
- vastuukysymyksiin: ”kuka vastaa, jos kuntoutujalle
tapahtuu jotain ikävää”
- kuntoutujan suojeluun: ”estämme häntä tekemästä
tyhmyyksiä”
- kuntoutujan edun ajamiseen: ”tiedämme, mikä
hänelle on parasta”
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 4

5. Tärkeä käsitteellinen ero
Ø Toipumisorientaatio ei tarkoita samaa kuin
toipuminen kliinisenä käsitteenä
Ø Ammattihenkilöstö toimii toipumisorientaation
mukaisesti palvelu- ja vuorovaikutusprosesseissa
silloin, kun se tukee ja edistää kuntoutujan
toiveikkuutta, osallisuutta, elämän
tarkoituksellisuuden kokemusta ja elämän
mielekkyyttä
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 5

6. TOIPUMISORIENTAATION VIISI
ASIAKOKONAISUUTTA (Leamy ym. 2011)
CHIME: connectedness, hope and optimism about the
future, identity, meaning in life, and empowerment
• Liittyminen: subjektiivinen tunne kuulumisesta
yhteisöön, merkityksellisten ihmissuhteiden
olemassaolo, tuen saanti muilta, vertaisuuden
kokemus
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 6

7. • Toivo ja optimismi: usko toipumisen
mahdollisuuteen, positiivinen ajattelu tavoitteiden
saavuttamisen mahdollisuuksista, motivaatio
muutoksiin keskeisten verkostojen tuen avulla
• Identiteetti: myönteisen minäkuvan rakentuminen
ja stigman voittaminen
• Elämän tarkoitus: merkityksellisten elämän laatua
lisäävien sosiaalisten roolien ja päämäärien
löytäminen
• Voimaantuminen: henkilökohtaisen vastuun ja
kontrollin vahvistuminen elämän eri osa-alueilla
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 7

8. Petrosin ym. (2015) tutkimuksessa edellisten lisäksi
toipumisprosessin kannalta merkittäviksi asioiksi
osoittautuivat vastavuoroisuus ja muiden
tukeminen
à Kokemus hyödyksi olemista,
vuorovaikutustaitojen parantuminen,
henkilökohtaisten oppimiskokemusten ja sosiaalisen
hyväksynnän saaminen
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 8

9. Tavoitteena asiakkaan osallisuus
Ø Hierarkinen professionalismi
Ø Tiimikeskeisyys
Ø Omaiset mukaan
Ø Verkostot mukaan
Ø Asiakas-/potilas mukaan
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 9

10. Osallisuus
• Osallisuuden kokemus tarkoittaa kuulumista tai liittymistä
sellaiseen ryhmään tai toimintaan, missä tulee
hyväksytyksi ja ymmärretyksi tai jossa voi jakaa omia
kokemuksiaan tai tunteitaan.
• Osallisuuteen liittyy yhteyden luominen ja säilyttäminen
ihmisiin, toimintoihin tai asioihin, joita pitää itselle
merkityksellisinä.
• Osallisuus tarkoittaa myös yhteyttä tarvittaviin palveluihin
sekä mahdollisuutta osallistua itselle tärkeistä asioista
päättämiseen
• Jos näitä yhteyksiä ei ole, on syrjäytymisen vaara suuri.
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 10

11. • Toipumisorientaation mukaisella työotteella pyritään
vahvistamaan kuntoutujan osallisuutta:
- kartoittamalla ja aktivoimalla kuntoutujan selviytymisen
kannalta keskeisiä sosiaalisia verkostoja
- lisäämällä vertaistuen saannin tai antamisen
mahdollisuuksia
- vahvistamalla kuntoutujan vaikuttamismahdollisuuksia
hänen tarvitsemiensa palveluiden muotoihin ja sisältöihin
sekä
- virittämällä kuntoutujan kiinnostusta erilaisia
kansalaistoiminnan muotoja kohtaan
• Kuntoutujan toipumisprosessin kannalta erityisen tärkeä
asema on vertaistuella ja kokemusasiantuntijatoiminnalla,
koska niiden kautta voivat todentua monet osallisuuden
muodot
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 11

12. Toipumisorientaatiossa integroituvat monet
teoriat
Ø Humanistinen psykologia (esim. Maslowin
tarveteoria)
Ø Eksistentialismi (esim. Franklin logoterapia)
Ø Kognitiivisen psykologian teoriat (esim. Seligman,
Beck, Bandura, Kobasa, Rotter)
Ø Salutogeneesi: Terveyden edistämisen teoriat
(esim. Antonovskyn koherenssi –teoria) ja
positiivisen mielenterveyden käsite
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 12

13.
""
KONTROLLIODOTUS (LOCUS OF CONTROL)"
"
Rotter (1966) & Levenson (1972): Yleistyneet odotukset siitä,
miten yksilö kokee elämäntapahtumiensa hallinnan #
#
à sisäinen hallinta: suuri suoritusmotivaatio, aktiivisuus ja
onnistumisodotukset, positiivinen minäkäsitys#
#
à ulkoinen hallinta: sattumilla tai muilla ihmisillä vaikutusta
koettuun elämänhallintaan à motivaation heikkous,
passiivisuus, negatiivinen minäkuva#
#
à Uutela & Härkäpää (1993) Monissa terveysongelmissa on
hyötyä sekä luottamuksesta omaan sisäiseen hallintaan
että muiden tervehtymisen kannalta keskeisten henkilöiden
osoittamaan ulkoiseen hallintaan.#
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 13

14. KOHERENSSI "
"
Koherenssin tunne (Antonovsky 1979, 1987) liittyy oman#
toimintaympäristön kokemiseen ymmärrettäväksi hallittavaksi#
ja mielekkääksi#
#
Ø Ymmärrettävyys: johdonmukaisuuden kokemus sekä kyky löytää
loogisia yhteyksiä asioiden välillä ympäristön tapahtumissa#
#
Ø Hallittavuus: usko siihen, että asiat ovat säädeltävissä niin, että joko
henkilö tai hänen luottamustaan nauttiva taho voi vaikuttaa niihin#
#
Ø Mielekkyys: asioilla ja tapahtumilla on merkitystä yksilön tai yhteisön
arvojärjestelmässä#
Vahva koherenssin tunne on yhteydessä alhaisiin#
stressioireisiin ja stressioireiden lievittymisiin (Flannary &#
Flannary 1990; Wolf & Ratner 1999)#
#
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 14

15. Positiivinen mielenterveys
• Tarkoittaa mielen hyvinvointia à psyykkiset
vahvuudet ja kyvyt, jotka muodostavat ihmisen
voimavarat
• Mielenterveyttä pidetään salutogeenisena
resurssina, joka liittyy yksilön, sosiaalisen
yhteisön ja yhteiskunnan pääomaan, mikä auttaa
ihmisiä selviytymään elinympäristössään
(Lehtinen 2008)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 15

16. Mielenterveyden kahden jatkumon malli
- Hylkää ajatuksen, jossa mielenterveys ja
mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon
vastakkaisia päivä
- Perustuu näkemykseen, minkä mukaan mielen
hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä
ulottuvuutta à mielenterveys ei ole vain
mielenterveyshäiriön puuttumista
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 16

17. Esimerkiksi:
• skitsofreniaa sairastava henkilö voi runsaista
harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, elämän
mielekkyyttä ja läheisyyttä muihin ihmisiin
Toisaalta…
• psykiatrisesti arvioituna terve, mutta
työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea
olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin
pärjäämään joutuva
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 17

18. 31.8.201622.9.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa NordlingEsityksen nimi / Tekijä 18

19. Mitä toipumisorientaatio ei tarkoita?
- Ammatillisen asiantuntijuuden väheksymistä
- Kapea-alaista konsumerismia: ”Asiakas on
aina oikeassa”
- Relapsien ihannointia vrt. antipsykiatria
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 19

20. Mitä toipumisorientaation toteutuminen
edellyttää?
Jacobson and Greenley (2001): Toipumisprosessi
näkyy yksilön kokemusmaailman positiivisena
muutoksena, jota palvelut edistävät ja jonka
järjestelmä mahdollistaa
à Muutokset rakenteissa Mieli
à Muutokset käytännöissä -suunnitelma
à Muutokset asenteissa
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 20

21. Käytännössä toipumisorientaatio edellyttää…
à luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomista
à kuntoutujan tukemista omien tarpeiden,
päämäärien, unelmien ja tulevaisuuden
suunnitelmien löytämisessä ja niiden
huomioimista hoidon ja kuntoutuksen sisällöissä
à toipumisorientaatiota tukevan ja rakentavan
organisaatiokulttuurin olemassa oloa
à kansalaisoikeuksien ja sosiaalisen inkluusion
edistämistä: mahdollisuus osallistua ja kuulua
erilaisiin yhteisöihin
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 21

22. Toipumisprosessi (Recovery)
Toivo ja Elämän-
Osallisuus Tieto optimismi tyytyväisyys
Vastuunoton Tiedon anta- Vertaistuki, Ihmissuhteet
tukeminen minen, Positiiviset (perhe, sosiaalinen
omista pää- Sairauden mallit, verkosto, elämän
töksistä ja hoi- hallintakeinot Omat selviyty- järjestelyt), Perhe-
dosta tavoittei- ja oireenhal- miskokemukset, psykoedukaatio,
den suuntai- linta, Haaveet Turvallinen asumi-
sesti, Psykoedu- nen,
Mukana olemi- kaatio Palveluohjaus
nen itselle mer-
kityksellisissä
toiminnoissa
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 22

23. Mikä muuttuu toipumisorientaation myötä?
Ø Kuntoutujien vastuu hoidostaan ja elämästään
vahvistuu myönteisellä tavalla
Ø Hoito- ja kuntoutus monipuolistuu: kokemuksellisuutta
ja vertaisuutta hyödynnetään vahvemmin à
kokemustieto synnyttää teoreettista tietoa, mikä
syventää eri tieteenalojen teoriapohjaa à
professioiden koulutusohjelmat uudistuvat à
ammattitaito paranee
Ø Ihmisoikeudet toteutuvat paremmin, pakon käyttö
hoidossa vähenee à avun hakemisen kynnys laskee
à paremmat hoitotulokset pienemmillä kustannuksilla
Ø Stigma heikkenee
Ø Potilasyhdistysten ja –järjestöjen vaikutusvalta
lisääntyy (vrt. FinFami)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 23

24. Aarons, Hurlburt & Horwitz (2011):
Uusien menetelmien ja toimintatapojen
implementoinnin onnistuminen riippuu siitä, miten ne
sopivat organisaation ja sen työntekijöiden
arvomaailmaan ja työkulttuuriin
Hoito-ohjelmien juurruttamista koskevat tutkimukset
osoittavat, että huomion kiinnittäminen
organisaatiokulttuuriin ja organisaatioilmastoon ovat
avaintekijöitä onnistumisen kannalta (Gilbert et al
2013)
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 24

25. Kiitokset mielenkiinnosta
31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling 25