Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely, Tuomo Lukkari, muutosagentti.

1. Toimiva arki lapsille ja perheille
Pohjois-Pohjanmaalla –hanke
Esittely
Suvi Helanen5.6.20171

2. TOIMIVA ARKI -HANKE
Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke =
Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla
(lyhenne: Toimiva arki)
• hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan liitto
• kaikki maakunnan 30 kuntaa mukana
• viisi aluekoordinaattoria
• kuntien startti 17.2.2017
• erityis- ja vaativimman tason palveluiden asiantuntijaryhmä
• järjestötoimijat, hiippakunta seurakuntineen kumppaneina –
oma startti/ työpaja 11.4.
• toteutus PoPSTer- sote- ja maakuntauudistustyön kanssa ”käsi
kädessä”

3. Kehittämiskokonaisuudet
1. Toimintakulttuurin muutos
2. Perhekeskus-toimintamalli
3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena (painopiste)
4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden
kehittäminen (OT-keskus!)
-> kaikilla kehittämiskokonaisuuksilla on omat
erilliset tarkemmat tavoitteensa ja
toimeenpanosuunnitelmansa

4. JATKOA LAPSET PUHEEKSI -TYÖLLE
• LAPE-muutosohjelma PoPSTer-valmisteluineen
on selkeä jatkumo jo usean vuoden ajan
maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä
tehdylle Lapset puheeksi (LP) –
toimintakokonaisuuden työlle.
• Peruskuntien rooli lasten ja perheiden
palvelujen kehittämisessä on (edelleen)
keskeinen.

5. Lapsi- ja perhepalveluiden
muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla
VISIO
Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja
kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea.
Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat
palveluiden suunnitteluun.
Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen
sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä.
Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus
kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.

6. MITÄ ASIAKASLÄHTÖISYYS ON?

7. Keskeiset
konkreettiset toimenpiteet
• Otetaan käyttöön lapsiystävällinen kunta (ja
maakunta) –toimintamalli
• Rakennetaan integroidut, perhekeskus-ajatteluun
pohjautuvat toimintamallit
• Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen
varaan rakentuvia lapsi- ja perhelähtöisiä
palveluja
• Varmistetaan erityis- ja vaativien palvelujen
saatavuus ja edistetään niiden integraatiota
peruspalveluihin

8. Vapaa-aika
Koulu
Varhais-
kasvatus
Lapsi,
vanhempi,
perhe
Seura-
kunta
Neuvolan ja
koulun th-
palvelut
Perusth-palvelut
Sis. mt- ja
päihdepalvelut
Työvoima-
palvelut
Nuoriso-
työ
Perheiden
kotipalvelut
Järjestöt,
Vapaa-
ehtoistyö
Vaativat
sosiaali-
palvelut
Taloudellisen
tuen palvelut
Somaattinen
erikois-
sairaanhoito
Lastensuojelu
Lähiverkosto
Vammais-
palvelut
Sähköinen
palvelu-
tarjotin
Yksityiset
palvelun-
tuottajat
Sijais-
huolto
Sos.
huoltolain
mukaiset
palvelut
Esh,
psykiatria
erikoisalat
Vaativat erit.
palvelut
Tavoitteena
kasvu- ja kehitys-
ympäristöjä
tukeva
rakenne
Palveluohjaus
PERHEKESKUS

9. o Valtakunnallinen, maakunnallinen,
alueellinen ja kuntakohtainen taso
o Muutosagentti, aluekoordinaattori
o Kunnan LAPE-ryhmä ja vastuuhenkilö
o Alueen kehittämisryhmä
o Pohjois-Pohjanmaan LAPEn johtoryhmä
TUEN
RAKENTUMINEN
UUDESSA
MALLISSA
Erityis- ja
vaativan tason
tuki
Perhekeskus-
toiminta
Kunnan omat
toimijat: nuoriso,
liikunta, kulttuuri
Koulujen ja
päiväkotien
hyvinvointia
tukeva arki

10. Keskeiset
toimet varhaiskasvatus ja koulu -
kehittämiskokonaisuudessa
• Panostetaan HYTE – työhön
• Rakennetaan integroidut, perhekeskus-ajatteluun
pohjautuvat toimintamallit
• Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan
rakentuvia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja
• Varmistetaan erityis- ja vaativien palvelujen saatavuus
ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin

11. Keskeiset
toimet varhaiskasvatus ja koulu -
kehittämiskokonaisuudessa
Vaiheittainen eteneminen
1. Hyvinvointiajattelun edistäminen
2. Hyte – työ ja sen ulottuvuudet
3. Lapset puheeksi- ajattelun ja toiminnan
toteutus
4. Hyvinvointikoulumallin käyttö

12. LÄHESTYMISTAVAT HYVINVOINTIIN
• PROMOOTIONAALINEN
 yhteisöllinen oppilashuolto
 fyysisen ja psyykkisen toimintakykyisyyden edistäminen
 aktiivisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien luominen
• PREVENTIONAALINEN
 toimiva terveydenhuolto
 moniammatillinen yhteistyöverkosto
 yksilöllinen oppilashuolto

13. MISTÄ HYVINVOINTI KOOSTUU?
• Mitä hyvinvointi tarkoittaa?
• Mistä hyvinvointi koostuu?
• Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy
- fyysisistä toimintaympäristöistä
- toimintatavoista ja käytänteistä
- sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta
- osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista
- toisista ihmisistä ja kohtaamisista
- luonnosta, ympäristöstä ja elämyksistä
- liikunnasta ja yhdessä tekemisestä
- levosta ja virkistyksestä
UUDISTUSOHJELMASSA:
HYVINVOINTIAJATTELUN
EDISTÄMINEN, KOULUTUKSET,
ESIMIESVALMENNUKSET,
KEHITTÄMISTEHTÄVÄT

14. HYTE – TYÖ KUNNAN PERUSPALVELUISSA
• VAPAA-AJAN PALVELUT, KULTTUURI, - KIRJASTO- JA
LIIKUNTAPALVELUT
- Suunnittelun ja toiminnan tulisi lähteä sekä yhteisön että yksilöiden hyvinvoinnin
edistämisestä, terveyttä ylläpitävien mahdollisuuksien luomisesta ja aktiivisuuden
lisäämisestä
• VARHAISKASVATUS JA KOULU
- Hyvinvointiajattelun edistäminen
- Osallisuuden vahvistaminen
- Yhteisöllinen oppilashuolto
- Omien professioiden ja tavoitteiden tarkastelu
- Perhekeskusmallin rakentuminen
- Yhteistyömallien rakentuminen ERVA – palveluihin ja SOTE - keskuksiin

15. HYVINVOINTIKOULU – KOLME KESKEISTÄ ELEMENTTIÄ
HYVINVOINTIKOULUSSA YMMÄRRETÄÄN JA EDISTETÄÄN
• KASVUYMPÄRISTÖJÄ LAPSEN HYVINVOINNILLE JA KEHITYKSELLE
• OSALLISUUTTA JA AKTIIVISUUTTA
• ALUEEN YHTEISTYÖTÄ JA KOLLEGIAALISTA TUKEA
• OPPILASHUOLLON KÄYTÄNTEITÄ
PALVELU-
VERKKO
YHTEISÖLLINEN
OPPILAS-
HUOLTO
HYVINVOINTI-
ARKI
UUDISTUSOHJELMASSA: HYVÄN
TOIMINTAMALLIN EDISTÄMINEN, MUOKKAUS
OMAAN KONTEKSTIIN

16. HYVINVOINTIKOULU – MITÄ SE ON?
• HYVINVOINTI
- Hyvinvointi, Yhteisöllisyys, Varhainen tuki, Innovatiivisuus, Nauru, Vanhemmuuden
tukeminen, Osallisuus, Ihmisarvo, Nuorisopalvelut, Toimintakulttuuri, Ihme
- Hyvyys, Yhteistyö, Vanhempainillat, Ilo, Nuokkari, Vaihtopäivä, Oppilaskunta,
Ihmiskirppari, Nenäpäivä, Terkkarin tunnit, Isovanhemmat
• KOULU
- Kaikkien osaaminen ja resurssit Kiva koulu
- Opetussuunnitelma Opinpolku
- Urheilu ja liikunta Unipäiväkirja
- Lapset puheeksi – ajattelu Lasten päivä
- Ukit ja mummot Urheilukisat

17. HYVINVOINTIKOULU – MITÄ SE ON?
• HYVINVOINTIKOULU
- Toteutetaan yhteistyössä alueen kaikkien toimijoiden kanssa
- Pohjana yhteisöllisen oppilashuollon luoma hyvinvointialusta
- Voi olla päiväkoti, alakoulu, yläkoulu tai toisen asteen oppilaitos
• HYVINVOINTIKOULUN TOIMINNAN ERITYISPIIRTEITÄ
- Koulu on alustana tuen järjestämiseen
- Osallisuus keskeinen osa toimintaa (oppilaat, huoltajat, henkilöstö, järjestöt ym)
- Hyvinvointisuunnitelmat sekä yhteisön että yksilön tukena
- Työ- ja opiskeluolosuhteiden kehittäminen
- Toimintakulttuurin ja työtapojen kehittäminen
- Kohtaamisten merkityksellisyys
- Kokemustiedon, hyvinvointitiedon ja osaamisen hyödyntäminen
- Hyvinvointijohtaminen

18. FAKTOJA LAPSET PUHEEKSI - MALLISTA
Käytetään kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
- Menetelmää käytetään päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotoimessa,
sosiaalityössä, lastensuojelussa, neuvoloissa, etsivässä nuorisotyössä,
järjestöissä, seurakunnissa, poliisissa jne.
- Vaikuttavuus paranee, kun toimintamalli on yhteinen
- Vaatii suunnittelua ja koordinointia kunnassa ja sen toimijoissa
- Tavoitteena suojaavien tekijöiden rakentuminen, työ- ja opiskeluolosuhteiden
parantuminen sekä konkreettinen apu ja tuki
Toimintamalli vaatii myös palvelukoordinaatiota.
UUDISTUSOHJELMASSA: SYVENTÄMINEN,
JUURRUTUS, PALVELUOHJAUS, KOULUTUKSET

19. HANKKEEN TOIMINTA VARHAISKASVATUKSEN JA
KOULUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
• KOULUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN
- Esimiesten muutosjohtamisen koulutus (kunta)
- HYTE- työn koulutukset ja työpajat (sote, kunta)
- LAPE – toiminnan koulutukset ja työpajat (sote, kunta, maakunta)
• ALUEELLISTEN KEHITTÄMISRYHMIEN TYÖ
- Hyvien käytänteiden koordinointi ja jakaminen
- Kehittämisen painopisteiden hyödyntäminen
- Aluekoordinaattoreiden työn jalkauttaminen
- Kuntien ja maakunnnan yhteistyön muodot
- Erityisen ja vaativan tason palveluiden integrointi ja toteutus

20. LOPUKSI
Ehkä lapsi katsoessaan minuun
näkee sen lapsen joka
joskus olin.
Ja on kuin olisin jotakin
saanut anteeksi.
-Risto Rasa-