Kansanterveyspäivä 2020 11.12.2020

1. Miten
ravitsemussuositukset
tukevat kestävää
kehitystä?
Kansanterveyspäivä 2020,
THL 11.12.2020
Satu Männistö
Dosentti, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
satu.mannisto@thl.fi

2. Ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset
 Suomessa ruoantuotanto ja –kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen
kulutuksen ilmasto-vaikutuksista (=hiilijalanjäljestä). Asuminen ja liikkuminen.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
 Ruoan tuotannon valinnat vaikuttavat ympäristöön esim.: ilmaston
lämpeneminen, kemikaalikuorma, vesistöjen rehevöityminen (fosfori), luonnon
monimuotoisuus, maankäyttö ja maaperän muutokset sekä veden käyttö.
11.12.2020 Satu Männistö/THL

3. Ravitsemussuositukset – terveys edellä
11.12.2020 Satu Männistö/THL

4. Ruokasuositukset
"Food-based dietary guidelines"
 Kansalliset ruokasuositukset
 Maailma: 79/195 maasta
 32 vuodesta 2010
 5 pohjautuu tieteellisen näytön asteelle
 Australia 2013
 Saksa 2012
 Pohjoismaat (NNR) 2012
 USA 2020
 Uusi-Seelanti 2015
www.fao.org
Viite: Food-based dietary guidelines
11.12.2020 Satu Männistö/THL

5. https://www.helsedirektoratet.no/english/nordic-nutrition-
recommendations-2022 Google: ”NNR 2022”

6. Kestävät ruokavalinnat lautasella
Drewnowski A Lancer Glob Health 2020, VRN 2014, Reisch LA 2010, Rockström J ym. Nature 2009
 Turvallista ja terveellistä (määrä ja laatu), mutta myös
kohtuuhintaista, houkuttelevaa ja ympäristöystävällistä.
– Epäterveellinen ruokavalio on keskeinen tautitaakkaa  riskitekijä
(Swinburn BA ym. 2019).
– Tavoitellaan ravitsemuksellista, taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti,
eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävin keinoin.
 Oikeudenmukaisuus ja reiluus
– Elintarvikkeiden kulutuksen muutokset yksilöllisellä, kansallisella tai alueellisella
tasolla eivät saisi vaarantaa muiden tarpeita.
11.12.2020 Satu Männistö/THL

7. Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia
voidaan vähentää
 Elintarvikevalinnoilla
 Ruokahävikin vähentämisellä
 Metabolisella ruokahävikillä eli ylensyönnin välttämisellä.
11.12.2020 Satu Männistö/THL

8. Suositeltavat ruokavaliomuutokset terveyden edistämiseksi
vähentävät myös ilmastokuormitusta ja rehevöitymistä
VRN, 201411.12.2020 Satu Männistö/THL

9. 11.12.2020 Satu Männistö/THL Nordic Nutrition Recommendation 2012

10. Ilmastovaikutus väheni vs.
nykyinen ruokavalio:
- liha puoleen, 13 %
- liha kolmasosaan, 19 %
- kalaisa, 30 %
- vegaaninen, 37 %
Saarinen ym. RuokaMinimi 2019

11. Eat-Lancet Commission, 2019

12. Kasvikset, hedelmät ja marjat (18─74-vuotiaat) Punainen liha ja lihavalmisteet (18─74-vuotiaat)
Valsta ym. 2017
78 %
86 %
79%26%
M: 316 g/pvä
N: 380 g/pvä
M: 762 g/vko
N: 392 g/vko
n=1655

13. Stockholm Resilience Centre Report March 2019
Tilanne 2030: sepelvaltimotauti, aivohalvaus, tyypin 2 diabetes,
syöpä ja joukko muita painon muutoksiin liittyviä syitä

14. Kestävä ruokavalio muodostuu
 Elintarvikevalinnoista
 Ruokahävikin vähentämisestä
 Metabolisen ruokahävikin eli ylensyönnin välttämisestä.
11.12.2020 Satu Männistö/THL

15. Ruokahävikki
- Luken ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous -esite
 Syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa - eniten kotitalouksissa (30 %).
– Suomessa kotitalouksien hävikki on 120-160 milj. kg/vuosi, 20-25 kg/hlö.
Eniten leipää, hedelmiä ja vihanneksia sekä kotona tehtyjä ruokia. Kahvi.
– Koko ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa hävikkiin 4*määrä,
400-500 milj. kiloa/vuosi. Maailmassa 1/3 tuotetusta ruoasta (IPCC-raportti, YK, 2019).
– Hävikin seurantaan tarvitaan paremmat työkalut
 Turhaa jätettä, jota voidaan vähentää paremmalla suunnittelulla. Pellolta
roskiin tuotettu ruoka on luonnonvarojen ja työpanosten tuhlausta.
 Hävikkiä syntyy jatkossakin -> parempi hyötykäyttö
– Uusia tuotteita kiertotalouteen ja sivuvirtojen parempi hyödyntäminen
 EU-komission tavoite: ruokahävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä
– LUKEn vetämä: Ruokahävikin kansallinen tiekartta julkaistaan 1/2021
11.12.2020 Satu Männistö/THL

16. Luken Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous -esite

17. Kestävä ruokavalio muodostuu
 Elintarvikevalinnoista
 Ruokahävikin vähentämisestä
 Metabolisen ruokahävikin eli ylensyönnin välttämisestä.
11.12.2020 Satu Männistö/THL

18. Metabolinen ruokahävikki
 ”Huomio pitää kiinnittää myös metaboliseen ruokahävikkiin eli
ruuan liialliseen kulutukseen. Syöminen yli ravitsemuksellisen
tarpeen johtaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olisi mahdollista
välttää hyvinvoinnista tinkimättä. Metabolinen ruokahävikki ei ole
marginaalinen ongelma, ylipainosta koituvien merkittävien
terveyshaittojen ohella sillä on myös merkittäviä ilmastovaikutuksia”
(Jaana Husu-Kallio, MMM-Blogi 22.1.2020).
11.12.2020 Satu Männistö/THL

19. Esim. Australiassa ruoan ylimääräisen
kulutuksen osuus on noin 33 %
elintarvikkeiden kasvihuonekaasuista
(IPCC-raportti, YK, Climate Change and Land, 2019).
.
IPCC-raportti, YK, Climate Change and Land, 2019

20. Valtaosa on ylipainoisia tai lihavia
11.12.2020
ylipainoinen = BMI ≥ 25 kg/m2, lihava = ≥ 30 kg/m2
!
BMI 25-29.9
LIPAINO
LIHAVIA 26 %
VÄHINTÄÄN
YLIPAINOISIA 72 %
LIHAVIA 28 %
VÄHINTÄÄN
YLIPAINOISIA 63 %
Satu Männistö/THL Kalvo: Annamari Lundqvist

21. Saarinen ym. RuokaMinimi 2019

22. Kestävä ruokajärjestelmä
(Food Planet Health 2019, www.who.org, www.un.org)
 Kestävä ruoan tuotanto, ruoka ja ruokahävikki
– Monipuolinen kasvispainotteinen ruoka – sopiva määrä
 Koko ruokajärjestelmä kaipaa remonttia
– Vaatii paljon työtä, poliittista tahtoa ja resursseja
– Muutos ei tapahdu ilman monialaista toimintaa, jota ohjaavat tieteelliset tavoitteet
 Ruokavalioiden ravitsemuksellisen turvallisuuden/laadun takaaminen
ruokamurroksessa
(optimaalinen ravinto. Mahdolliset riskit elinkaaressa/riskiryhmissä)
– Kansainvälinen kunnianhimo, yhteiset tavoitteet
 Ihmisten ruokavalintojen tukeminen
– Ruoka myös kulttuuria, yhdessäoloa ja hyvää arkea. Kokonaisuus ratkaisee.
11.12.2020 Satu Männistö/THL