Neuvolapäivät 2016 Maria Kaisa Aula

1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla
1
1.11.2016 Neuvolapäivät
LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM),
VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula
#lapemuutos
Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille
- Sopivaa tukea oikeaan aikaan!
- Lapsille, nuorille ja perheille parempi kotikunta ja
maakunta

2. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen,
yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita
11/11/2016Etunimi Sukunimi 2
Palvelut ovat
hajautuneet monelle
sektorille ja moneen
toimipisteeseen.
Palvelut on
järjestetty pääosin
hallintokunta- ja
organisaatio-
lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat
hajautuneet
lukuisiin
asiakirjoihin ja
rekistereihin.
Saako lapsi/nuori
perhe sopivaa tukea
oikeaan aikaan?

3. Sipilän hallituksen ohjelma:
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
muutoksen suunta
3
Hallintokuntaisista
Hajanaisista
Byrokraattisista
”Palokuntatoimista”
Korjaavista
Hankeähkystä
 Lapsi- ja perhelähtöisiin
 Yhteensovitettuihin
 Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin
 Oikea-aikaisiin
 Ehkäiseviin
 Kokonaisvaltaiseen, pysyvään
muutokseen

4. Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä
sekä sote-uudistus muuttavat toimintaympäristöä
4
KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
demokratian ja elinvoiman
yhteisöjä, jotka hoitavat
asukkaiden päättämiä
itsehallintotehtäviä ja laissa
säädettyjä paikallisia tehtäviä.
• Osaaminen ja sivistys
• Terveys ja hyvinvointi
• Liikunta ja kulttuuri
• Nuorisotoimi
• Paikallinen elinkeinopolitiikka
• Maankäyttö ja rakentaminen
MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Pelastustoimi
• Ympäristöterveydenhuolto
• Aluekehittäminen
• Alueiden käytön
ja rakentamisen ohjaus
• Työ- ja elinkeinopalvelut
• Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ja joukkoliikenteen alueellinen
suunnittelu
• Maaseudun kehittäminen
ja lomituspalvelut
VALTIO
• Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys
• Perusoikeuksien turvaaminen
ja arviointi
• Turvallisuustehtävät
• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät
• Yleinen edunvalvonta

5. LAPE on Sipilän hallituksen ohjelmaan
perustuva kärkihanke, jossa teemme muutosta
5
 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä
heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi
 Uudistamallla
– Hajanaiset palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi
– Toimintakulttuurin päätöksenteossa ja palveluissa lapsen
oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi
 Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan
toimintaympäristöön
 Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden
ja niukkenevat resurssit
 Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen
kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön
 40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018

6. 6
LAPE
muutos-
kokonai-
suudet:
1. Lapsen
oikeuksia ja
tietoperus-
taisuutta
vahvistava
toiminta-
kulttuuri
2. Lapsi-
ja perhe-
lähtöiset
palvelut
 Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus
on parantunut
 Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee
 Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä
aikuissuhde
 Kiusaaminen vähenee
 Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus
 Koulupudokkuus vähenee
 Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu
 Lasten kokema väkivalta vähenee
 Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat
haitat lapsille vähenevät
 Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät
 Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta
palveluissa paranee
 Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla
lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee
 TAVOITE KUSTANNUKSISSA
 Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty
kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä
 Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen
2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014
tasosta
Onnistuminen
2019–2025
Sopivaa tukea
oikeaan
aikaan
TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025

7. Muutosta ohjaavat periaatteet
7
Lapsen oikeudet
ja lapsen etu
Voimavarojen
vahvistaminen
Perheiden
monimuotoisuus
Lapsi- ja
perhelähtöisyys
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos

8. 8
Voimavaroja vahvistavat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
 Lähtökohtana lapsen, nuoren ja vanhempien yksilölliset palvelutarpeet
 Lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanne otetaan huomioon.
 Tuen tuominen lapsen ja nuoren kasvuympäristöön ja arkeen on ensisijaista
(koti, varhaiskasvatus, koulu) (perus- ja erityispalveluiden integraatio)
 Siirretään tuen painopiste ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja
hoitoon
 Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan
 Vahvistetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta
 Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu palveluiden jatkuvuudesta
ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta
 Lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat palveluidensa suunnitteluun
ja arviointiin.
 Lasten, nuorten ja vanhempien omaa toimijuutta vahvistetaan
tukemalla vapaaehtoistoimintaa ja sen edellytyksiä..
”Kaikki palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi
kokonaisuudeksi”

9. LAPE - kansallisen ja maakunnallisen
kehittämistyön kokonaisuus
Toiminta-
kulttuurin
muutos
Perhekeskus-
toimintamalli
Varhaiskasvatus ja
koulu lapsen
hyvinvoinnin tukena
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden
kehittäminen
Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi
Erityistason palveluiden verkostointi

10. Perhekeskustoimintamallista tukea ja apua kaikille
lapsiperheille
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille
ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä
varhaisen tuen ja hoidon palvelut - myös sähköiset!
Verkostoi hajanaiset
palvelut ja sovittaa ne
yhteen synergiaetuja
tuottavasti ja asiakas-
lähtöisesti
”Siltapalvelu” – kunta-
maakunta yhteistyössä
LAPEssa mallinnetaan,
yhteistyössä kuntien ja
maakuntien kanssa

11. Matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuus
11.11.2016Etunimi Sukunimi 11
 A. Perhekeskustoimintamallin kehittämistyö
o Mallintaminen: määritellään palveluiden kokonaisuus,
ydintehtävät, toimintaperiaatteet, organisoiminen, johtaminen ja
yhteensovittaminen
o Helppo pääsy – oikea apu – tarpeen mukaisesti – oikeaan
aikaan
o Toimintamallin osana kehitettävät
o Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
o Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta
ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi
o Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto
o Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän
perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
o Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja vähentäminen

12. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
11.11.2016Etunimi Sukunimi 12
 B. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena (”siltapalvelu” – kunta –maakunta)
• yhteisölliseen toimintakulttuuriin koulussa, kiusaamisen ehkäisy
ja tehokkaat puuttumiskäytännöt
• Yksilöllisen oppilashuollon palveluiden laatu ja kohtaamisen
osaaminen
• koulun ja oppilaitosten roolia lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen
tukena lujitetaan
• valmistautua sote-uudistuksen tuottamaan toimintaympäristön
muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita maakunnan
vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan
sivistyspalveluiden välillä
• palveluiden lapsilähtöisyys ja monialainen yhteistyö eri tahojen
välillä
 Kehittäminen tiiviissä yhteistyössä perhekeskustoimintamallin
kanssa
– Esim. vanhemmuuden tuki !

13. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen
11.11.2016Etunimi Sukunimi 13
 Sisältää lastensuojelun ,erikoissairaanhoidon, lastenpsykiatrian, kuntoutuksen
ja koulun erityispalveluiden kokonaisuuden; rikosten uhrien ja alaikäisten
rikosten tekijöiden palvelut, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut
 Vaativimmissa palveluissa järjestämisvastuu tarpeen keskittää viidelle
erityisalueelle (nyk. yliopistosairaala-alueet)
 Erityispalveluiden kokonaisuuden toimivuus - mallintaminen
– erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluita; konsultoiva ja
jalkautuva tuki
– monitoimijainen arviointimalli asiakaan tuen tarpeen määrittelyyn
– miten erityistason palvelut toimivat nykyistä paremmin toistensa kanssa
yhteen?
 Lastensuojelun kehittäminen
– Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus
– Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli (ns. Hackneyn
mallin pilotointi)
– Lasten suojelun laitoshoidon sekä perhehoidon kehittäminen, mukaan lukien
valvonnan mallit

14. Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaan
toimintakulttuuriin
11.11.2016Etunimi Sukunimi 14
 Uudistaa toimintakulttuuria päätöksenteossa sekä
palveluissa
 Kehittämällä välineitä, pilotoimalla
- Lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamalli
- Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtaminen
- Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja
palveluiden seurantaan ja raportointiin (mm. pienet lapset)
- Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto
- Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin ja kustannusten
seurantaan
- Perheystävällisen työpaikan toimintamalli
- Uudistetaan ammattilaisten osaamista muutosta tukevaksi

15. Muutos tehdään yhdessä

16. LAPE ”tarjous”:
Maakuntien muutoksen tuen välineet
 Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden
luominen (maakunnan ja kunnan LAPE-ryhmä)
o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym.
kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta -
kehittämistä
 Muutosagentti jokaiseen maakuntaan
o 100 % valtionavustus
o Innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan
alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen
 Koulutus ja valmennus
o Yhteensovittava johtaminen, muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen
hallinto, lasten ja nuorten kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli,
monialainen yhteistyö
o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset; LAPE tarjoaa
 Valtionavustukset
o (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin 2017-2018 yhteensä
n. 20 milj euroa – haku 4.11 mennessä!
 Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi

17. 17
Yksi/yhteinen
asiakas-
yksi tieto –
yksi suunnitelma
Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja
verkostojohtamiseen
Kumppanuus valtion,
kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja yksityisten
palveluntuottajien
kesken.
Valinnanvapausratkaisut
Vaikuttavat!
Monialaiset palvelut
edellyttävät verkosto-
johtamista, palvelu-
ekosysteemistä ajattelua
sekä palvelumuotoilun
osaamista.
Kokonaisuus luodaan
tulevaisuuden kunnan ja
maakunnan toimintaympäristöön.
Digitaalisuus
on otettava
huomioon
kehitystyössä.

18. Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin?
 Hyvä
– neuvola
– varhaiskasvatus
– koulu
– sairaala
– lastensuojelu
– sijaishuolto
– kuntoutus
– oppilashuolto
Kenen arvioimana?
Kenen kriteerein?
 Ammattilaisen
 Vanhemman
 Lapsen ja nuoren
www.lapsiasia.fi 18

20. Lasten ja nuorten kokemus haastaa
-> asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin palveluihin!
Ammattilaisen näkökulma
 lastensuojeluasiakas
 potilas
 oppilas
 kuntoutettava
 erityistä tukea
tarvitseva
 ”vammainen”
Lapsen ja nuoren kannalta
 Lapsi ja nuori kokonaisena,
tavallisena ihmisenä iloineen
ja suruineen
 ”Älä korosta erityisyyttäni”
 Lapsi ja nuori yksilönä: oletko
kiinnostunut juuri minusta?
 Näe vahvuuteni!
 ”Haluan kohdata aikuisia
ilman titteleitä!”
www.lapsiasia.fi 20

21. Onnistumme jos….
11.11.2016Etunimi Sukunimi 21
 Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden
jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa
 Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja
vanhemmat nykyistä paremmin
 Palveluita johdetaan kokonaisuutena ja ammattilaiset tekevät
nykyistä parempaa yhteistyötä
 Aikuiset ottavat lasten ja vanhempien näkemykset huomioon kun
palveluita suunnitellaan
 Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden
tekemistä ja arvioivat lapsen etua
 Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan
 Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan
 Riskejä?
– Valinnanvapausratkaisut
– jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle

22. 11/11/2016Etunimi Sukunimi 22
Miten muutosta saadaan aikaan?
 Lainsäädännöllä?
 (Uusilla) määrärahoilla?
 Koulutuksella, valmennuksella
– Uudella asenteella
– Verkostojohtamisella
– Toimintakulttuurilla
 Yhteiskehittämisellä ja –oppimisella
 Kunnan ja maakunnan virkajohdon ja
päättäjien sitoutumisella
 Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös
järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
 Eri ammattilaisten yhteisellä lapsikäsityksellä

23. Aikatauluja ja rakenteita
 Lape organisaatio
 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula johtaa
 LAPE ohjausryhmä ja projektiryhmä
 Tieteellinen neuvosto tukena
 Maakuntien muutostuen haku 11/2016
 Päätökset valtionavustuksista 12/2016
 Maakunnallinen muutostyö vuodet 2017-2018
 Mahdollinen täydentävä valtionavustusten hakukierros
alkukevät 2017
 Yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen, arviointi 2017-2018
 Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta
mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018-2019

24. Mistä lisää tietoa LAPEsta?
11.11.2016Etunimi Sukunimi 24
 LAPEn omat verkkosivut
http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
 Seuraa Ajankohtaista-sivua
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista
 Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä
maakuntakierroksen esitykset
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit
 LAPE sähköposti: lape.karkihanke@stm.fi

25. 11/11/2016Etunimi Sukunimi 25
Kiitos!