MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmia
•
1 gostou•676 visualizações
Kevään 2019 MONET-seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kotoutumiseen liittyen. Seminaarissa esiteltiin työkaluja sekä tutkimus- ja kehittämistyötä kotoutumisen tueksi. Lisäksi esiteltiin ajankohtaisia asioita paperittomista ja turvapaikanhakijoista ja kuultiin näkökulmia toiseuttamisesta ja syrjimättömyydestä.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmia
Semelhante a MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmia (20)
Mais de THL
Mais de THL (20)
MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmia
- 1. #MONET2019 @thlmonet Tervetuloa! Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmia Katso koko seminaarin tallenne tästä
- 2. #MONET2019 @thlmonet Työkaluja kotoutumisen tukemiseksi 09.45- 11.00
- 3. TOIMINTAKYVYN MERKITYS KOTOUTUMISVAIHEESSA Ajatuksia ja työkaluja asiakastyöhön Shadia Rask projektipäällikkö, THL mobiTARMO-hanke Katso tallenne tästä Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 36.5.2019
- 4. MIKÄ KOSKETTAA SINUN TYÖTÄSI? Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 46.5.2019
- 5. TOIMINTAKYKY: MITÄ JA MIKSI? 1. Edellytyksiä selviytyä itselleen tärkeistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. 2. Mitä aikaisemmin toimintakyvyn vahvuudet ja puutteet selvitetään, sitä nopeammin henkilö saa tukea. Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 56.5.2019
- 6. ESITYKSEN AJATUKSET JA TYÖKALUT Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 6 Tulossa: SUOSITUS TOIMINTA- JA TYÖKYVYN ARVIOINNISTA KOTOUTUMISVAIHEESSA Julkaistaan syksyllä 2019 6.5.2019
- 7. SUOSITUS TOIMINTA- JA TYÖKYVYN ARVIOINNISTA KOTOUTUMISVAIHEESSA 1. Kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvilla menetelmillä. 2. Pyrkimys jaettuun asiantuntijuuteen. 3. Arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista. 4. Johtaa jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen. 6.5.2019 Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 7
- 8. LINJAUS 1 Arvioinnissa on käytetty kielellisesti ja kulttuurillisesti soveltuvia menetelmiä. Esim. o asiakas on osallistunut kieliversion valintaan o mahdollisuuksien mukaan toiminnan havainnointia Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 86.5.2019
- 9. LINJAUS 2 Sekä asiakas että ammattilainen ovat tuoneet arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa. Esim. o asiakas on saanut ilmaista toiveensa ja näkemyksensä o asiakkaan vahvuuksia ja motivaatiota hyödynnetään Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 96.5.2019
- 10. LINJAUS 3 Arviointi on kokonaisvaltaista. Esim. o varattu riittävästi aikaa ja huomioitu annettavan tiedon selkeys o saatu kokonaisvaltaista tietoa opiskelu-, työllistymis- ja muista kotoutumisvalmiuksista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 10 Kuva: Sonja Langord / Unsplash 6.5.2019
- 11. LINJAUS 4 Arviointia toteutetaan systemaattisesti ja se on johtanut tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin ja palveluohjaukseen. Esim. o arviointi on säännöllinen osa asiakasprosessia o tarvittaessa eri palvelujen luovaa yhteensovittamista Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 116.5.2019
- 12. Kuva Luís Eusébio / Unsplash Kaikki ei ole itsestä kiinni. IHMISEN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUS 6.5.2019 Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 12
- 13. KUTSU MEIDÄT KYLÄÄN TAI KOULUTTAMAAN! @ShadiaRask www.thl.fi/shadiarask www.thl.fi/mobitarmo Toimintakyvyn merkitys kotoutumisvaiheessa 136.5.2019
- 16. AJANKOHTAISET VAKAVAT MASENNUS- JA AHDISTUNEISUUSOIREET 25.4.2019 16 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Venäjä Somali Kurdi Suomi Miehet Naiset @anu_castaneda
- 18. PALOMA-KOULUTUS 25.4.2019 @anu_castaneda 18 Lyhytdokumenttielokuva Uusi kotimaa 15 asiantuntijaluentoa Pakolaisuus, mielenterveys ja kotoutuminen Suomen monimuotoinen väestö Työmuodon ulottuvuudet pakolaistyössä Tulkkivälitteinen työskentely Mielenterveyden voimavara- ja riskitekijöistä Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja kulttuurinen haastattelu Empatia ja myötätuntouupumus Kidutuksen, ihmiskaupan ja väkivallan uhrit Seksuaaliväkivalta ja muita riskikäyttäytymisen muotoja Paperittomat ja moninkertaiset vähemmistöt Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma Perusterveydenhuolto on kaikille Erikoissairaanhoidon näkökulma Sosiaalipalvelujen näkökulma pakolaistyössä Pakolaiset poliisin asiakkaina ja pakolaisten mielenterveyden tuki kasvatuksen ja opetuksen piirissä Tehtäväpaketti 1op, 3op ja 5op (oppilaitoksille ja muille organisaatioille)
- 22. #MONET2019 @thlmonet Ajankohtaista paperittomista ja turvapaikanhakijoista 11.15- 12.30
- 23. Paperittomien palvelut Helsingissä 6.5.2019 Monet –seminaari Maarit Sulavuori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Katso tallenne tästä
- 24. Paperittomuuden määrittely on vaikeaa • Lainsäädännöllisesti paperittomuutta tarkastellaan laittoman maahantulon ja laittoman maahan jäämisen, puutteellisen oleskeluoikeuden, puutteellisen työskentelyoikeuden sekä maasta poistumisen kieltäytymisen näkökulmista. • Paperittomuus on määrittelyltään monitahoinen ja vakiintumaton käsite eikä lainsäädännöstä löydy sille määritelmää. • Määrittelytavasta riippuen arviot paperittomien määrästä vaihtelevat. Euroopan Unionissa arvioidaan oleskelevan miljoonia paperittomia, jopa 5 milj. (1% väestöstä ja 10 % maahanmuuttajataustaisesta väestöstä). Suomessa arviot ovat vaihdelleet noin 500-4000 henkilöön. Helsingissä paperittomia on arvioitu olevan hieman yli 1000. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 24
- 25. Helsingissä paperittomaksi määritellään henkilö, joka on saanut kielteisen lainvoimaisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja joka ei vapaaehtoisesti poistu maasta. jäänyt maahan oleskeluluvan, viisumin tai muun oleskeluoikeuden umpeuduttua riippumatta siitä, onko oleskelulupahakemus vireillä. kolmannen maan kansalainen (muusta maasta kuin EU-, Eta-maasta tai Sveitsistä tuleva), jolla on oleskelulupa toisessa EU-, Eta-maassa tai Sveitsissä riippumatta siitä, onko oleskelulupahakemus vireillä EU-kansalainen (esim. Romanian tai Bulgarian kansalainen), joka ei ole sosiaaliturvavakuutettu omassa maassa. kolmannesta maasta tullut henkilö, joka on saanut oleskeluluvan, jonka edellytyksenä ollut yksityinen sairausvakuutus on päättynyt tai se ei ole kattava. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 25
- 26. Paperittomuus Suomessa ja Helsingissä • Kyse vielä määrällisesti suhteellisen marginaalisen väestöryhmän palvelutarpeisiin vastaamisesta. • Kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen noudattamisen ja yleensä ihmisoikeusperusteisen työorientaation näkökulmasta paperittomien vähäinen määrä ei kuitenkaan oikeuta sivuuttamaan heidän palvelutarpeitaan. • Tutkimusta paperittomien henkilöiden palvelutarpeista on Suomessa tehty vielä suhteellisen vähän, vaikka vähitellen myös tietoa niistä kertyy. Se mitä tiedetään, tukee kuitenkin paperittomien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tehdyn panostamisen merkitystä inhimillisellä tasolla ja myös kustannusten hallintaa hoitamattomuuteen verrattuna yhteiskunnallisella tasolla. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 26
- 27. Poliittinen tahtotila Helsingissä tukee ihmisoikeusperusteista työtä 05/2017 Kaupunginjohtaja Pajunen asettaa työryhmän tp- hakijoiden ja paperittomien henkilöiden palveluntarpeen selvittämiseksi Monialainen työryhmä kokoontuu 6 kertaa SOTE- toimialan työryhmän säännölliset kokoukset 11/2017Helsin gin kaupunginvalt uusto hyväksyi aloitteen paperittomien tilanteen edistämiseksi 02/2018 Paperittomiin henkilöihin liittyvät haasteet, palveluntarpeet ja toimenpiteet. Työryhmän selvitys. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 27 06/2018 SOTE-toimiala julkaisee laajan ohjeistuksen SOTE:n työryhmien työskentely jatkuu: mm. seurantajärjestelmän kehittäminen, työntekijöiden perehdytys ohjeisiin, hoito- ja palvelupolkujen rakentaminen 2014 päätös terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä lapsille ja raskaana oleville naisille kuten kuntalaisille
- 28. Poliittinen tahtotila Helsingissä tukee ihmisoikeusperusteista työtä • 2014 päätös terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä lapsille ja raskaana oleville naisille kuten kuntalaisille • 05/2017 kaupunginjohtaja asetti työryhmän tp-hakijoiden ja paperittomien henkilöiden palvelutarpeen selvittämiseksi. • 11/2017 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen paperittomien tilanteen edistämiseksi • 02 /2018 monialaisen työryhmän selvitys toimenpiteineen (30). Khs merkitsi tiedoksi 5/2018. • 06/2018 sote-toimiala julkaisi laajan ohjeistuspaketin. Sote-toimialan työryhmän työ jatkuu mm. seurantajärjestelmän kehittämiseksi. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 28
- 29. Helsingin kaupungin linjauksia Valtuustossa ja sote-työryhmissä on linjattu muun muassa, että: • Kiireellisten lisäksi välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään aikuisille paperittomille. • Hoitava lääkäri päättää tapauskohtaisesti, mikä on välttämätöntä hoitoa. Tämä koskee myös psykiatrista hoitoa. • Suun terveydenhuollossa tavoitteena on kroonisten sairauksien etenemisen pysäyttäminen. • Rokotukset annetaan THL:n ohjeistuksen mukaan (mm. polio, MPR, tetanus). • Raskauteen liittyvät palvelut (ehkäisy, äitiysneuvola, synnytys, jälkitarkastus, raskauden keskeytys). • Neuvolapalvelut • Kiireellinen sosiaalihuolto, johon sisältyy maksusitoumus ruokakauppaan ja matkakorttiin sekä osa ruokarahasta rahana, jolla voi kattaa mm. puhelinmenoja 6.5.2019 Maarit Sulavuori 29
- 30. Helsingin kaupungin linjauksia Valtuustossa ja sote-työryhmissä on linjattu muun muassa, että: Paperittomille lapsiperheille tarjottavat sosiaalihuollon palvelut: (SHL14 §) • Kotipalvelu voi tukea tilanteessa, jossa vanhemmilla on esimerkiksi lievää uupumusta tai vaikeuksia suoriutua kotitöistä. Tämä edellyttää, että perheellä on asunto. • Lapsiperheiden sosiaaliohjaus tai sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö voi antaa yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä auttaa tilanteissa, jossa vanhemmat tarvitsevat tukea ja neuvoja lapsen hoitoon tai kasvatukseen tai kouluikäinen lapsi tarvitsee tukea koulunkäyntiin • Perhe tarvitsee kuitenkin lastensuojelun apua, mikäli • vanhemmat ovat täysin jaksamattomia tai lamaantuneita perheen tilanteesta ja he ovat kykenemättömiä hoitamaan lapsiaan ja huolehtimaan lapsen perustarpeista • vanhemmilla on vakavia mielenterveysongelmia tai päihteiden käyttöä • perhe asuu kadulla 6.5.2019 Maarit Sulavuori 30
- 31. ”Helsingin malli” • Kaupunkia kattavat yhteiset linjaukset – palvelu ei eroa riippuen siitä, missä asioi. • Tiettyjen palvelujen keskittäminen: sosiaalipalvelut, lastensuojelupalvelut, neuvolapalvelut • Terveydenhuoltoa ei ole varsinaisesti keskitetty, vaan palvelu annetaan siitä toimipisteestä, mihin paperiton on hakeutunut. Yhteistyön johdosta moni paperiton asioi kuitenkin Kalasataman THK:ssa. • Ylläpidetään tiivistä yhteistyötä järjestöjen, ml. poliisi, ja ammatillisten palvelujen välillä paperittomien henkilöiden auttamiseksi sekä kokonaiskuvan rakentamiseksi. • Luodaan kaupungille sisäisiä mekanismeja kustannusseurantaa varten. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 31
- 32. ”Helsingin malli” Ohjaus ja neuvonta • paperittomien henkilöiden tiedon puute ja neuvonnan tarve ilmeistä • paperittomat usein sosiaalisessa mediassa ja verkostoissa välittyvän tiedon varassa • Helsingin VOK:t, SOTE-toimialan maahanmuuttoyksikkö, päiväkeskukset, etsivä lähityö, oikeudellinen neuvonta Majoitus • vastaanottopalvelujen päättyminen • hätämajoitus, kriisimajoitus (perheet ja erityistilanteet), yksityismajoitus, seurakunnat, järjestöt • jalkautuvan työn merkitys • yksityismajoituksessa asuvien turvallisuusriskeistä (mm. paloturvallisuus) tulee tiedottaa Turvallisuus • rakennetaan luottamusta viranomaisten ja yhteistyöverkostojen toimintaan samalla, kun etsitään kestäviä ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin • riittävästi tietoa oikeudellisesta asemasta jo turvapaikkaprosessin aikana • EU:n rikosuhridirektiivi (2015) ja paperiton rikoksen uhrina tai rikosasian todistajana 6.5.2019 Maarit Sulavuori 32
- 33. Helsinki mallin vahvuudet • Palvelujen keskittäminen helpottaa seurannan toteuttamista • Asia voidaan ratkaista nopeammin, kun asiaa hoitaa perehtynyt työntekijä • Virheratkaisujen riskit pienemmät • Luottamukseen perustuvat verkostot lisäävät tuottavuutta resurssien ollessa vähäiset • Palvelutarpeeseen vastaamisen viive pienenee • Asiointi ja tunnistaminen tutun työntekijän luona vähentää asiakkaan vaaran pelkoa • Asiakkaan tarpeet kohdataan ja ymmärretään asiantuntevasti, asiakkaan ei tarvitse kertoa samaa toistamiseen tai asioida monen eri ihmisen kanssa samasta asiasta • Kokonaisvaltaisuus lisää integriteettiä • Selkeät linjaukset ja johdon tuki auttaa henkilöstöä vaikeiden (eettisten) kysymysten kanssa parempaan palveluprosessiin • Työntekijän osaamisen ja tiedon keskittyminen kokemus työn hallinnasta ja asiantuntijuudesta, kyky toimia konsultaatiotehtävissä • Asiakkaan psyykkinen ja fyysinen toimintakyky paranee vakauttavan työn avulla. • Asiakas kykenee tulevaisuuden suunnitteluun ja kestävimpien ratkaisujen tekemiseen > pois paperittomuudesta 6.5.2019 Maarit Sulavuori 33
- 34. Asiakkuudet • Vuonna 2018 sosiaali- ja terveystoimialan sosiaalipalveluissa on tunnistettu noin 250 henkilöä ja heitä on avustettu noin 290 000 eurolla (shl 945 päätöstä, ttl 642 päätöstä). • Terveydenhuollosta ei vielä ole saatavissa luotettavia kustannustietoja tai henkilömääriä. • PTON koodilla kirjattuja vastaanottoja on ollut yhteensä noin 100 perusterveydenhuollossa ja 32 äitiys- ja lastenneuvoloissa. • Asiakasmäärät ovat nousussa vastaanottopalvelujen päättämisen lisääntymisestä johtuen 6.5.2019 Maarit Sulavuori 34
- 35. Yhteistyön rakennuselementtejä ja tulevaisuuden kysymyksiä • Hallinnollisten ratkaisujen etsiminen, jotta mahdollisimman harva jäisi paperittomaksi? • Lainsäädännölliset muutokset ja niiden vaikutukset • Oikeusturvan ja –avun lisääminen? • Jokainen taho on tietoinen siitä, mitkä ovat kunkin viranomaisen/toimijan vastuut ja velvollisuudet. • Lisää yhteisiä koulutustilaisuuksia < myös pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. • Keinoja tukea henkilöitä pois paperittomuudesta? Jalkautuvat työmuodot. • Henkilön tunnistamiseen liittyvät varmistukset; esim. hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi (riski, että hoidetaan ”väärää” henkilöä), ei löydetä tietojärjestelmästä henkilöhistoriaa, sosiaaliturva • PKS –yhteistyö mm. majoituksen järjestämisessä • Vapaaehtoisen paluumuuton prosessien kehittäminen, uudet tulokulmat 6.5.2019 Maarit Sulavuori 35
- 36. Lisätietoa Helsingin kaupunki. Työryhmän selvitys: Paperittomiin henkilöihin liittyvät haasteet, palvelutarpeet ja toimenpiteet. Helmikuu 2018. Paperittomat Suomessa 2017. Turun Yliopisto. STM:n Kuntainfot • STM:n Kuntainfo 2/2017 Kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelleiden kiireelliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon • STM:n Kuntainfo 4/2017 Maahanmuuttajataustaisten lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveydenhuollon palveluihin Suomessa • STM:n Kuntainfo 2/2016 Turvapaikanhakijoiden oikeus lastensuojelun palveluihin Delvino, Nicola (2017), European Cities and Migrants with Irregular Status: Municipal initiatives for the inclusion of irregular migrants in the provision of services. Report for the ”City Initiative on Migrants with Irregular Status in Europe. (C-MISE). Compas University of Oxford. 6.5.2019 Maarit Sulavuori 36
- 37. Lisätietoa Eklundh, Ellen (2018) ”Jag vill bara ha ett normalt liv, vet du?” - En kvalitativ studie om unga papperslösas livsvärld och coping-strategier Mikkola, Sirkka (2019) Paperittomuutta voi vähentää vain tietoa ja tukea tarjoamalla Gadd, Katri (2017): Paperittomat. Teoksessa Jauhiainen, Jussi (toim.): Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015 turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopisto, 133-141. Uusi Liikkuva väestö Guidelines. Promoting the Human Rights and the Best Interests of the Child in Transnational Child Protection Cases Transnational Child Protection: Practical guide for caseworkers and case officers 6.5.2019 Maarit Sulavuori 37
- 39. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOTOUTUMISEN HAASTEET JA NIIHIN VASTAAMINEN Tiina Sotkasiira & Ville-Samuli Haverinen, UEF tiina.sotkasiira@uef.fi Tarkemmin: https://glase.fi/wp- content/uploads/2019/02/politiikkasuositus-parempia- kotoutumisvalmiuksia-turvapaikanhakijoille-8.2.2019.pdf Photo by Rakicevic Nenad from Pexels Katso tallenne tästä
- 40. K i i t o s ! T I I N A . S O T K A S I I R A @ U E F . F I
- 42. YKSINTULLEIDEN LASTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Saija Kankaanpää, psykologi, PsT HUS kulttuuripsykiatrian poliklinikka / PALOMA2-hanke TUKENA-hanke / SOS-Lapsikylä & Uudenmaan ely-keskus 10.5.201942 Katso tallenne tästä
- 43. TUKENA-hankkeen Nuoret Suomessa –ryhmän nuorten ajatuksia • Lisää TUKENA-hankkeesta: https://www.sos-lapsikyla.fi/tyomme- suomessa/kehittamishankkeet/tukena/ SOS-Lapsikylän perheryhmäkodin, entisen tukiasumisyksikön ja jälkihuollon Kehittäjänuorten ajatuksia • Lisää Kehittäjänuorista: https://www.sos- lapsikyla.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/TUKENA_hyvat_kaytan not_kehittajanuoret_final.pdf • Ann-Christin Qvarnström-Obrey, lasten psykoterapeutti VET, Psykotraumatologian keskus 10.5.201943
- 44. Alle 18-vuotiaat ilman huoltajaa tulleet kansainvälistä suojelua hakevat, eng. Unaccompanied refugee minors 2015 Suomessa ennätysmäärä yksin tulleiden turvapaikkahakemuksia, n. 3000 kpl 2018 hakemuksia 109 kpl kuluvana vuonna 2019 15 kpl Enemmistö 15-17 -v. poikia; tyttöjä n. 11 %, alle 14-vuotiaita n. 10 % Yleisimmät lähtömaat: Afganistan, Iran, Irak, Syyria, Somalia, Eritrea 10.5.201944 YKSIN TULLEET LAPSET SUOMESSA
- 45. Vastaanottovaihe • Turvapaikanhaku: turvapaikkapuhuttelut • Ryhmäkoti • Edustaja: valvoo alaikäisen etua Oleskeluluvan saaminen • Usein yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (alaikäisyys): lyhyitä, 1-2 vuoden oleskelulupia ja jatkolupia • Kuntapaikka -> Perheryhmäkoti ja mahdollinen siirto toiselle paikkakunnalle • Mahdollisuus hakea perheenyhdistämistä, ehdot kuitenkin tiukat Itsenäistyminen 18-vuotiaana • mahd. muutto toiselle paikkakunnalle • Jälkihuolto 21-vuotiaaksi: viranomaisten ja työntekijöiden vaihtuminen 10.5.201945 KUN ALAIKÄINEN TULEE SUOMEEN: Pitkä turvapaikanhakupro sessi ja epävarmuus heikentävät mielenterveyttä Viranomaisten vaihtuvuus ja Siirrot toiselle paikkakunnalle heikentävät kotoutumista ja luotettavien ihmissuhteiden muodostumista Perheenyhdistämine n usein mahdotonta
- 46. Kodinomaisuus laitosasumisessa • Pienet asumisyksiköt rauhallisella paikalla • Henkilökunnan pysyvyys • Yhdessä ruokaileminen ja muu positiivinen, yhteinen ajanvietto • Vakaa, turvallinen arki ja kokemus hoivatuksi tulemisesta Perhehoito (sijaisvanhemmuus) harvinaista Suomessa • ”Saisi asua perheessä, niin kuin tavallinen nuori” • Pelastakaa Lapset Perhehoito kotouttaa! –hanke • https://www.pelastakaalapset.fi/yksin-maahan-tulleen-lapsen-sijaisvanhemmuus/ 10.5.201946 ”RYHMÄKODISSA EMME OLLEET NÄKYMÄTTÖMIÄ”
- 47. Kunnioittava, yksilöllinen kohtaaminen • Hyvät kohtaamiset ovat korvaavia kokemuksia; lapsi voi oppia luottamaan ihmisiin taas • Sote-alan ammattilaisilta toivotaan ystävällisyyttä, tasavertaista kohtelua ja kärsivällisyyttä luottamuksen saamiseen • -> Ammattilaisilla on jo paljon osaamista lasten ja nuorten kohtaamisesta: kohdataan niin kuin muitakin lapsia Kaverisuhteet ja kotoutuminen • Suhtautuminen nuoriin esim. kadulla • Jako ”maahanmuuttajanuoriin” vs. ”tavallisiin nuoriin” • Yksinäisyys, vähäiset kontaktit suomalaisnuoriin • -> Harrastukset ja koulunkäynti ikätasoisessa seurassa tarjoavat tavallisia kokemuksia ja tukevat kokonaisvaltaisesti terveyttä 10.5.201947 ”PIENET ASIAT HARMITTAVAT TOSI PALJON”
- 48. Perheestä, entisestä elämästä ja matkasta puhuminen usein vaikeaa, mutta tarpeellista • Reaktioiden normalisoiminen, tunteiden ja ajatusten validaatio • Psykoedukaatio ”Parempi, että ammattilainen kertoo näin: sinun ei tarvitse kertoa nyt kaikkea, mutta tämä on tärkeä asia ja näistä voi puhua. Pikkuhiljaa voi kysyä, millainen nuori olet perheessä, millainen olet, mitä teit? Ammattilainen kertoisi jotain omasta elämästään.” Kehittäjänuoren kommentti, SOS-Lapsikylä 10.5.201948 ”VOI KYSYÄ: MILLAINEN NUORI OLET? MITÄ TEIT?”
- 49. • Kaikilla turvapaikanhakijalapsilla on oikeus yhtäläisiin palveluihin kuin muilla kunnassa asuvilla lapsilla, riippumatta turvapaikanhakuprosessin vaiheesta • Traumaattiset kokemukset ja useat menetykset tavallisia, mutta kaikki eivät ole traumatisoituneita • Suurin osa selviää normaalin ja vakaan arjen avulla: ikätasoista toimintaa, koulua ja harrastuksia • Seksuaalinen hyväksikäyttö yleistä, ja se voi jatkua Suomessa: puheeksiotto ja tieto oikeuksista • Mielenterveyspalveluiden saatavuus vaihtelevaa • Luottamuksen saaminen vie aikaa: lapsilla ei yleensä aikaisempia kokemuksia mielenterveyspalveluista • Kuuntelu ja aito kohtaaminen tärkeää: ei vähätellä tai ohiteta lapsen tai nuoren käsityksiä 10.5.201949 ”AINA EI ITSE TIEDÄ, MISTÄ PAHA OLO JOHTUU”
- 50. Lapset ovat ennen kaikkea lapsia, eivät turvapaikanhakijoita tai uhreja Turvallinen, vakaa elinympäristö ja pysyvät, turvalliset ihmissuhteet Ennustettavuus ja oman elämän hallinta Osallisuus ja yhdenvertaisuus: tunne että on hyvä, tarpeellinen ja arvostettu Ei saa unohtaa lasten voimavaroja ja resilienssiä! 10.5.201950 YHTEENVETONA
- 51. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Björklund (2015). Unaccompanied refugee minors in Finland: Challenges and good practices in a Nordic context. Siirtolaisuusinstituutti European Migration Network (2018). Approaches to Unaccompanied Minors Following Status Determination in the EU plus Norway Kervinen & Ollus (2019). Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa, European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI) Maahanmuuttovirasto: http://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49/14?start=540&end=551 TASA-ryhmätuen malli alaikäisyksiköille, Tampereen yliopisto https://research.uta.fi/tasa/wp- content/uploads/sites/157/2018/07/TASA-tyo%CC%88kirja.pdf 10.5.201951
- 53. #MONET2019 @thlmonet Näkökulmia toiseuttamiseen ja syrjimättömyteen 13.15- 14.30
- 54. Michaela Moua Michaela.moua@gmail.com Twitter: @Afrofinnomenon Katso tallenne tästä
- 56. VOIKO SYRJINTÄÄN VAIKUTTAA? Heli Markkula, Ihmisoikeusliitto & Vivian Isberg, romaniaktivisti 6.5.2019 @ihmisoikeus @HeliMarkkula Katso tallenne tästä
- 58. ONGELMA: Syrjintää ja häirintää tapahtuu julkisissa tiloissa – kuten joukkoliikenteessä
- 59. - Moniperusteinen syrjintä - Samankaltaiset syrjinnän kokemukset - Eri roolit eri tilanteissa
- 60. • Pahimmalta tuntuu jäädä yksin • Ihmiset haluavat auttaa, mutta eivät aina osaa -> selkeät toimintaohjeet • Kannustava, positiivinen ja ratkaisukeskeinen viesti: #muutunäkyväksi
- 62. 2019: NUORET • Nuorten kohtaama syrjintä ja häirintä, julkinen liikenne • Moniperustaisuus • Tavoite: osallisuus, oppiminen, vaikuttaminen • Nuoret mukana koko kampanjassa, ei erillinen osio
- 63. TAPAAMISET • Kiinnostavat alustukset • Tilan antaminen • Turvallinen tila • Esteettömyys, eri tarpeiden huomiointi • Rento meininki ja hyvää ruokaa
- 64. ONGELMA: Syrjintää ja häirintää tapahtuu julkisissa tiloissa – kuten joukkoliikenteessä
- 65. Suunnitelma: Flash mob Kompassitasanteella 14.2. #Pysähdy2019
- 67. Kiitos!
- 69. 6 . 5 . 2 0 1 9 Syrjinnän ehkäisyn keinot työelämässä, case filippiiniläiskokit HOK-Elannon ravintoloissa Katso tallenne tästä
- 70. AGENDA • HOK-Elannon ravintolat • Case filippiiniläiskokit 2009 - 2019 • Onnistumisen edellytykset • Kysymyksiä?
- 71. HOK-Elannon ravintolat • Toimialue pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa • 90 ravintolaa • 850 työntekijää • n 30 kansallisuutta
- 72. Case filippiiniläiskokit 2009 - 2019
- 73. Mistä kaikki lähti • SOK-vetoinen pilottihanke, joka käynnistyi keväällä 2008 • Taustalla huoli väestörakenteen kehityksestä ja palvelualoilla jo silloin vallinnut työvoimapula • Yhteistyökumppaniksi valikoitui Opteam (nykyisin Barona), joka huolehti rekrytoinnista, kielikoulutuksesta lähtömaassa, keittiövalmennuksesta, luparumbasta, matkojen ja asumisen järjestämisestä sekä kotouttamispalveluista • Rekrytoinnin eettisyys varmistettiin osallistumalla itse ensimmäiselle rekytointimatkalle
- 74. Mikä on tilanne nyt? • Kokkeja on saapunut meille vuosina 2009 – 2018 kahdeksan ryhmää, yhteensä n 50 kokkia • Suurin osa on edelleen meidän palveluksessamme, osa on jo perustanut oman ravintolan (mm Kampin Pobre on menestynyt upeasti!) • Keittiömestareina meillä on nyt kolme filippiiniläistä • Vuoroesimiehinä meillä työskentelee nyt n 20 filippiiniläistä ammattilaista • Perheenyhdistämisiä on tapahtunut, myös ”Made in Finland –lapsia” on syntynyt • Filippiiniläis-suomalaisia häitä on ollut jo useita • Jokainen kokki on arvostettu osa omaa työryhmäänsä – ja viihtyy itse täällä Suomessa • Filippiiniläiset kokit ovat tuoneet toimipaikoille ammattitaidon lisäksi myös ammattiylpeyttä ja positiivista asennetta työhön
- 76. Miksi onnistuimme? • Arvopohjalla on iso merkitys, vastuullisuus on meillä syvällä yrityskulttuurissa • Nollatoleranssi kiusaamista, häirintää ja syrjintää kohtaan oli meillä käytössä jo valmiiksi • Esimiestyö on meille tärkeää, samoin positiivinen työfiilis • Pilottihankkeen valmistelu tehtiin huolella, siitä päästiin positiiviseen kierteeseen • Työyhteisöjä valmisteltiin ensimmäiseen ryhmään avainhenkilöiden monimuotoisuusvalmennuksella, lisäksi suomen kielen käytön merkitystä korostettiin • Jää rikotaan edelleenkin jo ennen perehdytyksen aloitusta Get together – tilaisuudessa • Oma Tervetuloa taloon –tilaisuus pidetään aina HOK-Elannolle siirtymisen yhteydessä
- 77. Miksi onnistuimme? • Ravintola-alan ihmiset ovat useimmiten sosiaalisia ja avoimia, erilaisuuteenkin on alalla jo totuttu työyhteisöt ”kuin perheitä” • Kokit otettiin mukaan tiimiin, alusta alkaen myös suomeksi pidettäviin henkilökuntapalavereihin • Kokit tulivat / tulevat todelliseen tarpeeseen, ammattitaito on korkea ja asenne työhön hyvä arvostus heitä kohtaan on iso • Ongelmiin pyritään puuttumaan aikaisessa vaiheessa, palautteen merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi • Toimipaikan esimiesten tuen lisäksi kokit tietävät, että Satuun voi aina olla yhteydessä – matalalla kynnyksellä
- 78. Batch ykkösen väkeä ristiäisissä maaliskuussa 2019
- 81. #MONET2019 @thlmonet Tutkimus- ja kehittämistyötä kotoutumisen tueksi 15.00 -16.00
- 82. ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVA VÄESTÖ MIELENTERVEYS- PALVELUISSA Venla Lehti, el, dos. THL / KEMI ja HUS Psykiatria Katso tallenne tästä 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 82
- 83. SUOMESSA ASUVIEN MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS Rekisteripohjainen seurantatutkimus Aineistossa kaikki Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneet, 15 v täyttäneet, ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden äidinkieli muu kuin suomi, n=185 605 Verrokkeina iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen kaltaistetut, Suomessa syntyneet ja suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilöt, n=185 605 Seuranta-aika 2011–2015 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 83
- 84. Mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvä tieto kerättiin THL:n Hoitoilmoitusrekisteristä (esh + avo-Hilmo). Lisäksi käytettiin Väestötietojärjestelmästä, THL:n toimeentulotukirekisteristä sekä Tilastokeskuksesta saatuja tietoja sosiodemografisista taustatekijöistä. Kelasta kerättiin tiedot tutkittavien ostamista psyykenlääkkeistä. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 84
- 85. HOIDON INTENSITEETTI (KIESEPPÄ V) Tavoitteena oli selvittää psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa toteutuneen hoidon käyntimääriä eri maahanmuuttajaryhmissä verrattuna suomalaissyntyisiin verrokkeihin. Tarkasteltavana olivat uusien hoitojaksojen ensimmäisen vuoden käynnit. – Matala intensiteetti 1-3 käyntiä – Kohtuullinen intensiteetti 4-10 käyntiä – Korkea intensiteetti yli 10 käyntiä 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 85
- 86. Maahanmuuttajat saivat suomalaissyntyisiin verrattuna todennäköisemmin matalan tai kohtuullisen intensiteetin hoitoa kuin korkean intensiteetin hoitoa. – Matala: maahanmuuttajat 50.5 %, verrokit 44.3 % – Kohtuullinen: maahanmuuttajat 26.4 %, verrokit 25.3 % – Korkea: maahanmuuttajat 23.1, verrokit 30.4 % Alle 5 ja 5–15 vuotta Suomessa asuneet maahanmuuttajat saivat todennäköisemmin matalan tai kohtuullisen intensiteetin hoitoa kuin yli 15 vuotta Suomessa asuneet. Korkein todennäköisyys matalan intensiteetin hoitoon oli Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneillä. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 86
- 87. LÄÄKEOSTOT (LEHTI V) Tutkimuksessa vertailtiin psyykenlääkkeiden ostoja maahanmuuttajien ja verrokkien keskuudessa vuosina 2011– 2015. Kun tarkasteltiin kaikkia ostoja, suomalaissyntyisillä verrokeilla oli ostoja kaikissa lääkeryhmissä (psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet, ahdistuneisuuslääkkeet, unilääkkeet, epilepsialääkkeet) selvästi enemmän. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 87
- 88. Kun tarkastelu rajoitettiin uusiin ostoihin (ei ostoja samasta lääkeryhmästä 2009–2010), erot pienenivät selvästi. Vähintään yhtä psyykenlääkettä oli seuranta-aikana ostanut maahanmuuttajanaisista 11.1 % ja verrokkinaisista 11.4 %, maahanmuuttajamiehistä 8.7 % ja verrokkimiehistä 9.8 %. Alle 5 vuotta Suomessa asuneiden ero verrokkeihin oli suurin, yli 15 vuotta Suomessa asuneilla ja verrokeilla erot olivat pieniä. Suurin osa lääkkeitä ostaneista ei ollut asioinut samalla ajalla psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Ero maahanmuuttajien ja verrokkien välillä vaihteli lääkeryhmittäin. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 88
- 89. COXIN REGRESSIOANALYYSI ALUEITTAIN n aHR2 (95% CI), any drug aHR2 (95% CI), antipsychotic aHR2 (95% CI), antidepressants aHR2 (95% CI), anxiolytics aHR2 (95% CI), sedatives aHR2 (95% CI), antiepileptics Finland (ref) 185,183 Any foreign country 184,805 0.96 (0.93-0.98) 0.62 (0.59-0.65) 0.87 (0.85-0.90) 0.70 (0.67-0.73) 0.81 (0.78-0.84) 0.70 (0.67-0.73) Nordic countries 8,393 1.04 (0.96-1.11) 0.86 (0.74-0.996) 1.12 (1.03-1.21) 0.76 (0.66-0.88) 0.96 (0.86-1.06) 0.83 (0.74-0.95) Russia and Soviet Union 47,335 0.97 (0.93-0.998) 0.60 (0.56-0.64) 0.83 (0.79-0.86) 0.84 (0.79-0.89) 0.86 (0.82-0.90) 0.63 (0.60-0.67) Western countries 49,704 1.00 (0.94-1.08) 0.68 (0.63-0.73) 0.94 (0.90-0.98) 0.82 (0.77-0.88) 0.85 (0.81-0.90) 0.75 (0.71-0.80) Eastern Europe 8,623 1.24 (1.19-1.30) 0.67 (0.58-0.77) 0.95 (0.88-1.03) 0.80 (0.70-0.91) 0.65 (0.57-0.74) 0.95 (0.85-1.06) North Africa and Middle East 22,884 0.82 (0.77-0.87) 0.83 (0.76-0.90) 1.21 (1.15-1.28) 0.73 (0.67-0.80) 0.89 (0.82-0.95) 1.03 (0.95-1.11) Rest of Africa 15,974 0.66 (0.63-0.70) 0.39 (0.34-0.44) 0.65 (0.60-0.70) 0.28 (0.24-0.33) 0.67 (0.60-0.74) 0.55 (0.49-0.62) Asia 28,076 0.82 (0.80-0.83) 0.37 (0.33-0.42) 0.55 (0.51-0.58) 0.31 (0.28-0.35) 0.58 (0.54-0.63) 0.44 (0.39-0.48) 2Vakioitu iän, sukupuolen, siviilisäädyn, sosioekonomisen aseman ja toimeentulotukiasiakkuuden suhteen. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 89
- 90. POHDITTAVAA Onko maahanmuuttajilla vähemmän mielenterveyspalveluiden tarvetta vai onko hoitovaje suurempi kuin suomalaissyntyisillä? Ovatko pakolaistaustaiset erityisessä riskissä saada riittämättömiä palveluita? Miksi hiljattain maahan tulleilla palveluiden ja lääkkeiden käyttöä on vähemmän? Onko se hyvä vai huono asia? Millaisia esteitä hoitoon pääsyyn liittyy? Käytännöllisiä, kulttuurisia? Pystyykö hoitojärjestelmä vastaamaan maahanmuuttajapotilaiden tarpeisiin heikommin kuin suomalaissyntyisten? Johtaako tämä hoitojen keskeytymiseen tai avun hakemiseen muualta? 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 90
- 91. MENEILLÄÄN OLEVAT JA TULEVAT OSATUTKIMUKSET PTSD-diagnoosin saaneiden profiili, samanaikaissairastavuus ja hoidon intensiteettiin yhteydessä olevat tekijät. Psykoosidiagnoosin saaneiden sairaala- ja avohoidon toteutuminen, tahdosta riippumattoman hoidon osuus ja pakkotoimet. Lääkehoidon jatkuvuus eri diagnoosiryhmissä. 6.5.2019 Ulkomaista syntyperää oleva väestö mielenterveyspalveluissa / Venla Lehti 91
- 93. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA JOKAISELLE KULTTUURIA KUNNIOITTAEN 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström 93 StopDia –elintapainterventio somaliväestölle Katso tallenne tästä
- 94. TAUSTAA Tarttumattomien tautien ja niiden riskitekijöiden yleisyys vaihtelee merkittävästi etnisen taustan mukaan (THL: MAAMU-tutkimus). – Somalialaistaustaisilla henkilöillä on enemmän tyypin 2 diabetesta kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä ja kantaväestöllä – Myös tyypin 2 diabeteksen tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, liikkumattomuus, vähäinen kasvisten ja hedelmien käyttö, ovat yleisiä somaliväestössä ja erityisesti naisilla. Sairastavuudessa ja riskitekijöissä havaitut erot tulisi huomioida entistä paremmin maahanmuuttajataustaisille kohdennetuissa terveyspalveluissa ja -neuvonnassa. 9406.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 95. TAUSTAA – Saadun palautteen perusteella olemassa olevan terveysneuvonnan kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa. – Kulttuuritaustan huomioivan sekä kielellisesti sopivan neuvonta- ja ohjausmateriaalin saatavuus on vähäistä. – Osa maahanmuuttajataustaisista ajattelee palvelujen olevan tarkoitettu sairauksien hoitoon, ei sairauksien ehkäisyyn tai terveyden edistämiseen. – Koko väestölle suunnatut terveystietokampanjat eivät välttämättä tavoita kaikkia (kielitaito, medialukutaito). – Tietämys terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä vaihtelee väestöryhmittäin. 9506.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 96. STOPDIA StopDia on laaja suomalainen tutkimushanke, jossa luodaan kansallinen toimintamalli diabeteksen ehkäisemiseksi. Perusajatuksena on – Kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tunnistaminen käyttäen diabetesriskitestiä – Terveyttä ja hyvinvointia edistävä elintapaohjaus tunnistetuille riskihenkilöille – Arviointi 9606.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 97. RYHMÄOHJAUSMALLI • Voimaannuttava ryhmäohjausmalli, joka hyödyntää itsemääräämisteoriaa sekä syömisen taito mallia. Malli pohjautuu Ikihyvä Päijät-Häme ryhmäohjauskonseptiin. 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström 97
- 98. 98 PIENET TEOT -DIGISOVELLUS • Pohjautuu habit-teoriaan ja tutkimusnäyttöön elintapojen ja tyypin 2 diabeteksen yhteyksistä • Käyttäjän arkeen sopivia pieniä tekoja, joista voi pidemmällä aikavälillä muodostua pysyviä tapoja • Mahdollistaa edullisen, ajasta ja paikasta riippumattoman matalankynnyksen palvelun hyvinvoinnin edistämiseen, jonka vaikuttavuutta voidaan myös seurata 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 99. Tavoitteena oli pilotoida somaliväestölle kohdennettu elintapainterventiomalli StopDian pohjalta sekä selvittää sen vaikutuksia elintapoihin, riskitekijöihin ja soveltuvuutta kohderyhmälle. Ryhmäohjauksen & digisovelluksen sisältöjä muokattiin ja kehitettiin kulttuurillisesti sopivaksi somaliyhteisön edustajien ja asiantuntijoiden kanssa. Vapaaehtoiset somalitaustaiset terveydenhuoltoalan opiskelijat & hankekoordinaattori Idil Hussein keskeisessä roolissa! 99 STOPDIA -MALLIIN POHJAUTUVA ELINTAPAINTERVENTIO SOMALIVÄESTÖLLE 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 100. 100 Ryhmähaastatteluja, työpajoja, käännöstöitä, ryhmäohjaus- ja mittauskoulutusta sekä monimuotoista yhteistyötä kohderyhmän kanssa kielellisesti ja kulttuurillisesti sopivan elintapaintervention kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi! 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 101. STOPDIA – ELINTAPAINTERVENTION TOTEUTUS Yhteistyössä Pasilan moskeijan kanssa Aikataulu: – osallistujien rekrytointi joulukuussa 2018 – ryhmätapaamiset tammikuu-maaliskuussa 2019 Naisten ryhmä 18 osallistujaa Miesten ryhmä 6 osallistujaa 10106.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 102. RYHMÄOHJAUSTA NOIN JOKA 2. VIIKKO (KOKONAISKESTO ~ 3 KK) 10206.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 103. TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI 103 Alku- ja loppumittaukset & kyselylomakkeet (tammi- ja huhtikuu 2019) Osallistujien kokemuksia/arvioita toiminnasta: Ryhmätapaamiset koettiin erittäin hyödyllisiksi/hyödyllisiksi Tapaamisten sisällöt olivat mielenkiintoisia, ajankohtaisia ja ymmärrettäviä Oheismateriaalia oli riittävästi Enemmistö käytti Pienet teot –sovellusta ja se koettiin erittäin hyödylliseksi/hyödylliseksi Useat raportoivat toiminnan myötä mm. lisänneensä kasvisten käyttöä ja vähentäneensä makeiden juomien ja ruokien käyttöä sekä lisänneensä liikuntaa (arkiliikunta) Osallistujat uskovat jatkavansa elintapamuutosten toteuttamista ryhmäohjauksen päätyttyä ja suosittelisivat ryhmätoimintaan osallistumista myös muille Useat toivoivat jatkoa toiminnalle Tarkempia tuloksia saatavilla myöhemmin 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 104. KIITOS MIELENKIINNOSTA! 104 Lisätietoja tutkimustiimiltä: Idil Hussein Jaana Lindström Eeva Virtanen Katja Wikström etunimi.sukunimi@thl.fi 06.05.2019 Erikoistutkija Katja Wikström
- 105. #MONET2019 @thlmonet
- 106. TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN (FGM) ESTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA Mimmi Koukkula Klö, TtM Asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Katso tallenne tästä 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 106
- 107. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMINEN, FGM (FEMALE GENITAL MUTILATION) kaikki kulttuurisista tai muista ei-lääketieteellisistä syistä tehtävät toimenpiteet, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 107 2008
- 108. 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 108 200 miljoonaa leikattua 3 miljoonaa vaarassa Somalia 98 % Guinea 97 % Djibouti 93 % Irak 8 % Jemen 19 % Kolumbia, Intia, Malesia, Oman, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit
- 109. TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMINEN SUOMESSA 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 109 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) 2010–2012 (15-64 v.) Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus (UTH) 2014–2015 (18-64 v) FGM 69 % somalitaustaisista (N=165) 32 % kurditaustaisista (N=224) FGM Noin 20 % niistä, joiden lähtömaissa silpomista harjoitetaan 84 % somalitaustaisista 20 % raportoi ongelmia raskausaikana ja synnytyksessä 24 % terveysongelmia FGM:n takia Koponen ym. 2015Koponen & Mölsä 2012
- 110. TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMINEN SUOMESSA Suomessa asuu arviolta 38 000 tyttöä ja naista, jotka ovat lähtöisin maista, joissa sukuelinten silpomista harjoitetaan Suomessa on arviolta 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista Silpomisen riskissä Suomessa on arviolta 650–3 080 tyttöä, riippuen siitä lasketaanko mukaan vain 1. sukupolven maahanmuuttajatytöt vai myös Suomessa syntyneet 2. sukupolven tytöt 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 110
- 111. SILPOMISEN RISKISSÄ OLEVIEN ARVIOITU MÄÄRÄ SUOMESSA Yleisimmät taustamaat 1. ja 2. polven tytöt Yleisimmät taustamaat 1. polven tytöt Somalia 2348 Somalia 391 Sudan 127 Egypti 64 Egypti 108 Syyria 60 Irak 107 Irak 53 Syyria 80 Sudan 24 Turkki 70 Etiopia 65 Iran 42 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 111
- 112. TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus) voimaan 2015 toimeenpanosuunnitelma FGM estämisen toimintaohjelman päivitys 2018; STM, THL, eri ministeriöt, ammattiliitot, järjestöt, yhteisöt 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 112
- 113. TOIMINTAOHJELMAN YLEISTAVOITTEET 1. Estää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen Suomessa 2. Estää Suomessa asuvien tyttöjen vieminen ulkomaille silvottavaksi 3. Lisätä silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten hyvinvointia ja elämänlaatua 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 113
- 114. TAVOITTEET (11), TOIMENPITEET (77) Ehkäisevän työn jatkaminen Perinnettä harjoittavien yhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen Koulutuksen varmistaminen ja ammattihenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen Silpomisen läpikäyneiden seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja mielenterveyden edistäminen Silpomisen uhan alla olevien ja silpomisen läpikäyneiden hoitoketjujen kehittäminen Materiaalin tuottaminen ja kokoaminen Tutkimuksen edistäminen Tiedottaminen ja toimeenpanon käynnistäminen 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 114
- 115. ESIMERKKEJÄ TOIMENPITEISTÄ Varmistetaan, että ammattilaiset saavat riittävästi koulutusta silpomisaiheesta ja käytettävissä on ajantasaiset ohjeistukset. Ammattilaiset osaavat tehtäviensä mukaisesti ottaa puheeksi (sensitiivisyys) ja ennaltaehkäistä silpomista, toimia silpomisuhan kohdalla (ilmoitusvelvollisuus) ja ohjata silpomisen läpikäyneen asiakkaan hoitoon. → THL verkkokoulu: Monikulttuurisuus asiakastyössä https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 115
- 116. LISÄKSI PALJON TAUSTATIETOA JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 116
- 117. LISÄTIETOA www.thl.fi/silpominen Koukkula, M. & Klemetti, R. 2019. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. STM. Julkaisuja. 1/2019. THL verkkokoulutus: Monikulttuurisuus asiakastyössä https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 117
- 118. KIITOS! mimmi.koukkula@thl.fi 06.05.2019 TYTTÖJEN JA NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMISEN ESTÄMINEN/ Koukkula 118
- 119. #MONET2019 @thlmonet
- 120. RIITTÄVÄTKÖ PALVELUT JOKAISELLE? Tuloksia FinMONIK- tutkimuksesta Hannamaria Kuusio, FT Katso tallenne tästä 6.5.2019 Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio 120
- 121. FINMONIK • Koko Manner-Suomen kattava kyselytutkimus ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille • N = 12 877, 53 % osallistumisaktiivisuus • Tiedonkeruu 5/2018-1/2019 10.5.2019 Esityksen nimi / Tekijä 121 Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus
- 122. LÄHES JOKAISELLA MAHDOLLISUUS VAHVAAN TUNNISTAUTUMISEEN 6.5.2019 122Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio
- 123. NAISET KOKEVAT MIEHIÄ USEAMMIN PALVELUJEN SAATAVUUDEN HYVÄKSI 6.5.2019 Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio 123 25 % 34 %
- 124. 6.5.2019 Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio 124 76 % KOLME NELJÄSTÄ LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ SAA HOITOA PITKÄAIKAISSAIRAUTEEN
- 125. 6.5.2019 Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio 125 79 % NELJÄ VIIDESTÄ LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ SAA HOITOA ÄKILLISEEN SAIRAUTEEN 82 %
- 126. 10.5.2019 126 Kiitos! Eero Lilja & Anna Seppänen Rahoittajat: Riittävätkö palvelut jokaiselle? Tuloksia FinMONIK-tutkimuksesta / Hannamaria Kuusio