Kansanterveyspäivä 11.12.2020

1. 1
Ruoka- ja elintarviketuotanto
kestävän kehityksen näkökulmasta
- ajankohtaisia teemoja
Merja Saarinen, MMT, erikoistutkija
11.12. 2020
Kansanterveyspäivät
14.12.2020

2. 22
Sisältö
1. Kestävyys maatalous- ja ruokasektorilla
2. Ruokatuotteiden kestävyysvaikutukset
• Kokonaiskestävyyden arvioiminen
3. Maataloustuotannon ympäristövaikutukset
• Ilmastovaikutus – maaperän hiili
• Luonnon monimuotoisuus
14.12.2020

3. 3
Kestävä kehitys
"Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää
omat tarpeensa.” Gro Harlem Brundtland, 1987
Ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys toteutuvat samanaikaisesti.
"Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja
tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Keskeistä on kolme ulottuvuutta, ympäristötaloudellinen,
yhteiskunnallinen ja kulttuurinen, jossa talous on alistettu ekologiselle kestävyydelle. Lähestymistapa korostaa ihmisen
henkisesti uudistuvaa kehitystä sekä inhimillisen pääoman että eettisen kasvamisen mielessä.” Suomen kestävän
kehityksen toimikunta 1994/1995
”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista
muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa
myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” YM
"Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei
jopa enemmän." Maailmanpankin pääjohtaja Ismail Serageldin
• inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit)
• fyysinen pääoma (esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö)
• sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus ja legitimiteetti)
• luontopääoma (uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat)
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020

4. 4
Kestävyys ruoka- ja maataloussektorilla (FAO, 2010)
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Kestävä ruokavalio
• Alhaiset ympäristövaikutukset
• Ruoka- ja ravitsemusturva
• Terveellinen elämä nykyisille ja
tuleville sukupolville
• Suojelee ekosysteemejä ja
luonnon monimuotoisuutta
• Kulttuurisesti hyväksyttävä
• Saavutettavissa oleva
• Taloudellisesti reilu ja edullinen
• Ravitsemuksellisesti riittävä
• Turvallinen ja terveellinen
• Käyttää luonnon ja ihmisten
resursseja optimaalisesti
Resurssitehokkuus
Luonnon resurssien suojelu
Maaseudun elinvoima
Resilienssin parantaminen
Vastuullinen hallinto

5. 5 14.12.20205 14.12.2020
Ruokatuotteiden kestävyysvaikutukset
• Kokonaiskestävyyden arviointi (KILPA2020-hanke)
• Tuotteiden elinkaariset vaikutukset

6. 6
KILPA2020 – Suomalaisen kotieläintuotannon
kokonaisvaltainen kilpailukyky (Makera, 2018-2020)
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Kestävä
ruokavalio
• Luke, HY/HELSUS, Ruokatieto
• Vastuullisena johtajana Marketta Rinne
• Kotimaisen tuotannon ja tuotteiden vertailu
tuontimaiden kanssa:
Suomalaisen tuotannon ja tuotteiden
ympäristösuorituskyvyn ja kokonaiskestävyyden
hyödyntämisen potentiaali ja keinot
• Ympäristönä kotimaan markkinat:
kuluttaja haluaa ostaa tuotteita, jotka tulevat
kestävästä ja resilientistä ruokajärjestelmästä
• Maito, kananmuna sekä naudan-, sian- ja broilerin liha
• Ruotsi, Tanska, Viro, Puola, Saksa, Alankomaat, Irlanti
Eläinten hyvinvointi6.

7. 7
Kestävyyden vertailun viitekehys
Arviointi tehdään useilla eri
järjestelmätasoilla
 Ruokajärjestelmä ja
maataloussektori
 Kotieläintuotannon
tuotantoalat ja tuotteet
Kokonaiskestävyys sisältää useita
näkökulmia ja osa-alueita
 Resilienssi
 Ympäristölliset, sosiaaliset ja
taloudelliset
kestävyysvaikutukset
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Indeksit ja esitystavat:
Järjestelmätasokohtaiset indeksit eri
tuotteille/kohdemaille
Useita kestävyyden teemakohtaisia alaindeksejä

8. 8
Ruokajärjestelmän resilienssi ja kestävyysvaikutukset
A. Resilienssi
1. Ruokavalio / ravitsemus
2. Ruokaturva
3. Peltomaan laatu / kasvukunto
4. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
5. Tuotannon monimuotoisuus
6. Tuottajien taloudellinen asema
7. Maaseudun elinvoimaisuus
8. Osaaminen ja työvoima
9. Kulttuurinen resilienssi/kestävyys
B. Kestävyysvaikutukset
1. Ruokavalio / ravitsemus
2. Kulttuurisesti hyväksyttävät tuotteet
3. Ruokaturva
4. Ilmastovaikutus ja ravinnekuormitus
5. Luonnon monimuotoisuus
6. Ympäristöntila
7. Tuottajien taloudellinen asema
8. Maaseudun elinvoimaisuus
9. Vastuullinen hallinto
14.12.2020
0
20
40
60
80
100
120
Combined comparative indicator of food
system resilience in agricultral soil quality
Average soil erosion below the maximum sustainable boundary
Fielda area not susceptible to erosion

9. © Luonnonvarakeskus
Tuotteiden ja tuotannonalojen
kestävyysvaikutukset
Tuotteet
1. Resurssitehokkuus
2. Elinkaariset ympäristövaikutukset
3. Eläinten hyvinvointi
4. Tuotteiden laatu ja terveellisyys
Tuotannonalat
1. Resurssitehokkuus
2. Paikallinen ympäristökuormitus
3. Eläinten hyvinvointi
4. Tuotteiden laatu ja terveellisyys
5. Työympäristön turvallisuus ja terveellisyys
9

10. 10
Tuotteiden elinkaariarviointi
E-LCA, ympäristövaikutusten elinkaariarviointi
S-LCA, sosiaalisten vaikutusten elinkaariarviointi
LCCA, elinkaarikustannusten arviointi
14.12.2020
Arviointi voidaan tehdä
 Yleisellä tasolla käyttäen yleistä dataa
 Seuraten tiettyä tuotantoketjua käyttäen spesifiä dataa
Vaikutukset ilmoitetaan toiminnallista yksikköä kohti.
Toiminnallinen yksikkö on vertailun perusta.

11. 11
Ruoan elinkaariset ympäristövaikutukset
Ruoan ravitsemuksellisen laadun
huomioonottaminen on edelleen LCA:n
nykykäytännön erityisenä haasteena.
14.12.2020
Ilmastovaikutuksen suuruusluokkia, kg CO2-ekv per 100 g

12. 12
Proteiininlähteiden ilmastovaikutukset
suhteessa ravitsemukselliseen laatuun
14.12.2020
Tonnikala
Muikku, paistettu
Kirjolohi, paistettu
Possun suikale, paistettu
Vertailuvirta (RF) FINprot7 -indeksille
– Saksanpähkinä 2.0 g
– Hampun siemenet 2.2 g
– Muut pähkinät 3.2 – 3.6 g
– Juusto 3.9 – 4.0 g
– Sianliha 5.1 g
– Poro 5.7 g
– Soijapapu 6.3 g
– Silakka 6.6 g
– Kirjolohi 6.9 g
– Naudanliha 7.1 g
– Muna 7.2 g
– Muikku 8.0 g
– Suolattu silakka 8.4 g
– Broilerin liha 8.8 – 9.0 g
– Makkara 8.8 g
– Lampaanliha 8.8 g
– Kidney papu 9.7 g
– Tonnikala 10.8 g
– Härkäpapu 12.5 g
– Herne 12.8 g
– Muut kalat 12.2 – 14.0 g
– Katkarapu 13.1 g
0
1
2
3
4
5
6
0 0,1 0,2 0,3
LIM2/RF(FNIprot7)
GWP/FNIprot7
Suolattu silakka
Lampaanliha, vähärasvainen,
keitetty
Juusto, Edam,
rasvaa 24-27 %
Grillattu makkara, lihaisa
Juusto,
Emmental,
rasvaa 27-30
%
Turska, pakaste, paistettu
Broilerin rinta,
paistettuu
nahkoineen
KatkarapuPoro,
paahdettu
Hauki, paistettu voissa
Ahven, paistettu
voissa
Siika, paistettu voissa
Broilerin suikale,
paistettu
Naudanliha, paistettu
Huom! Tulokset ovat menetelmän kehittämisen tueksi
tehdyistä testilaskennoista, joten niitä pitää tulkita varoen!

13. 13 14.12.202013 14.12.2020
Maataloustuotannon ympäristövaikutukset
• Tärkein vaihe elinkaarisissa ympäristövaikutuksissa
• Ilmastovaikutus – maaperän hiilikysymys
• Luonnon monimuotoisuus

14. 14
Ruontuotannon ilmastovaikutus:
Maatalouden osuus kasvihuonekaasuista Suomessa
Maatalouden LULUCF-päästöt, 8,1 Mt/v
14.12.2020
https://www.tilastokeskus.fi
Suomen päästöjen kehitys 1990-20128
Maataloussektori
6,6 Mt/v (2019)

15. 15
Maatalousektorin päästöjen lähteet
Ruoantuotannon ilmastovaikutus:
Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet (ilman LULUCF)
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Kaikkien sektoreiden päästölähteet (ei LULUCF)
https://www.tilastokeskus.fi

16. 16
Ruoantuotannon ilmastovaikutukset:
Maatalouden LULUCF-päästöt
 Orgaanisen aineksen
hajoamisesta aiheutuvat
CO2-päästöt olemassa
olevilta pelloilta
 Pellonraivauksen
kasvihuonekaasupäästöt
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
https://www.tilastokeskus.fi

17. 17
Ruoantuotannon ilmastovaikutukset:
Maataloustuotannon päästöt yhteensä
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
https://www.tilastokeskus.fi

18. 18
7,9 Mt CO2-ekv
Orgaanisten viljelysmaiden päästöt
- orgaanisten maiden osuus viljelysmaista on n. 10%
CO2-päästöt N2O-päästöt
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
6,3 Mt CO2-ekv
1,5 Mt CO2-ekv+
Maataloussektorin päästöt 6,6 Mt CO2-ekv
Maatalouden LULUCF-päästöt 8,1 Mt CO2-ekv+
14,7 Mt CO2-ekv
Orgaanisten maiden orgaanisen aineksen hajoamisesta
aiheutuvien päästöjen osuus kaikista päästöistä on n. 54 %
https://www.tilastokeskus.fi

19. 19
Ruokavalioiden ilmastovaikutukset
Tuotevalinnat
Maankäyttö
Peltojen maalajit
Tuotantotavat
Merja Saarinen, Luke/RuokaMinimi 14.12.2020

20. 20
Ruoantuotannon rooli luonnon monimuotoisuuden
vähenemisessä
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Globaali tilanne – Suomi
Uhanalaiset lajit – tavanomaisten lajien runsaus
Maankäyttö – maankäyttöintensiteetti

21. 21
Maatalouden rooli luonnon monimuotoisuudessa
Uhanlaiset lajit vs. tavanomaiset lajit
Perinnebiotoopit ovat tärkeitä uhanalaisille lajeille
 Noin neljännes Suomen uhanalaisista lajeista
 Niittyjen rehevöityminen
 Laidunnuksen väheneminen
 Kaikkien Suomessa esiintyvien perinnemaisematyyppien tila on nykyisin heikko;
pinta-alan kymmenkertaistaminen riittäisi pysäyttämään useimpien nyt
uhanalaisten perinnebiotooppilajien harvinaistumisen ja estämään monien vielä
nykyisin yleisten lajien taantumisen.
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020

22. 22
Maatalouden rooli luonnon monimuotoisuudessa
Uhanlaiset lajit vs. tavanomaiset lajit
Maatalouden rakennemuutos on vaikuttanut
lajien runsauteen ja lajistosuhteisiin laaja-alaisesti
60-luvulta lähtien.
 lypsykarjavaltaisen sekaviljelystä erikoistuneeseen viljojen ja
juurikkaiden viljelyyn
 syyskylvöisistä viljoista kevätkylvöisiin
 salaojitus
 karjanlannasta väkilannoitteisiin
 kemialliset torjunta-aineet
 maatalouskoneiden käyttö
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020

23. 23
Luonnonarvoiltaan rikas maatalousmaa
(High Nature value farmland, HNV)
Tyypillistä etenkin kotieläintilojen ja
luonnonlaitumien suuri määrä sekä
pienipiirteinen maisemarakenne.
Kuvastaa niiden alueiden määrää, joilla on
edellytykset ylläpitää jatkossakin
monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa.
HNV-maan osuuden väheneminen vähentää
todennäköiesti viiveellä myös
maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020

24. 24
Maatalouden rooli luonnon monimuotoisuudessa
Maankäyttö (pinta-ala) vs. viljelyn intensiteetti (viljelytapa)
Esimerkkinä rikkakasvit
 Tärkeä ravinnonlähde monille eläimille
 Torjunta-aineet
 Luomu suosii
 Suorakylvö
 Geneettisesti satoisammat viljelykasvit
 Typpilannoitus
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020

25. 25
Ruoantuotannon monimuotoisuusvaikutukseen
vaikuttaminen
Merja Saarinen, Luke 14.12.2020
Ympäristökorvausjärjestelmä ohjaa maataloutta
Miten ruokavalio vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?

26. Kiitos!