3. Digitalisaation onnistumisen edellytys on toiminnan ja
sähköisten palveluiden yhteinen kehittäminen
31.5.2017 Mikko Huovila3
• Digitalisaatiolla tarkoitetaan toimintatapojen uudelleenmuotoilua
sähköisten palveluiden ja työvälineiden avulla
• Parhaat sähköiset palvelut vastaavat johonkin todelliseen tarpeeseen
ja helpottavat niin kansalaisten kuin ammattilaistenkin elämää
• (esim. verotuksen muuttuminen ehdotuspohjaiseksi ja lääkkeiden
toimitusprosessin sähköistäminen)
• Toimintatapojen uudistamisessa tulisikin tarkastella myös sitä, että
miten sähköiset palvelut mahdollistavat tehdä asioita toisella tavalla ja
nykyistä paremmin
4. Sähköisten palveluiden huomiointi toimintamallien
kehittämisessä
31.5.2017 Mikko Huovila4
• Uusien toimintamallien kehittämisessä tulisi huomioida kolme
näkökulmaa:
• Toiminta (palvelut ja prosessit)
• Tiedot
• Tietojärjestelmät
• Toimintamallien kehittäminen on usein prosessien uudelleensuunnittelua
• Prosesseja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa
• mitä tietoja prosesseissa käsitellään?
• mitkä tietojärjestelmät näitä tietoja käsittelevät?
5. Digitalisaatio LAPE-hankkeessa
Valtakunnallinen sähköisten
palveluiden projekti
• Sähköisten palveluiden
nykytilaselvitys
• Tulevaisuuden tavoitearkkitehtuuri
• Neuvola- ja kouluterveydenhuollon
lomakkeet osaksi ODA:aa
• Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma
Alueelliset
valtionavustushankkeet
• Sähköisten palveluiden kytkentä
osaksi toiminnan kehittämistä
• Hyvien sähköisten palveluiden
levittäminen
• Uuden sähköiset toimintamallit
• Yhteistyö alueellisen sote- ja
maakuntavalmitelun kanssa
• Yhteistyö Apotti / UNA
Mikko Huovila31.5.20175
6. Miten lähteä etenemään hankkeessa sähköisten
palveluiden osalta?
1) Mitä jo olemassa olevaa voitaisiin hyödyntää?
2) Mitä jo kehitteillä olevaa voitaisiin hyödyntää?
3) Mitä uusia asioita tarvittaisiin?
4) Miten varmistamme sähköisen palvelun ylläpidon ja
hyödyntämisen hankkeen jälkeen?
31.5.20176 Mikko Huovila
7. Muutamia esimerkkejä
Palveluhakemistot
•Jatkossa tarkoitus on, että
kaikki kansalaisille
tarjottavat palvelut löytyvät
lakisääteisestä
kansallisesta
palvelutietovarannosta
(PTV).
•Selvitä, että onko oman
alueesi palvelut jo viety
sinne? Jos ei, niin edistä
asiaa.
•Käy tutustumassa
beta.suomi.fi
•Jos tarvitaan omia
käyttöliittymiä, niin ne
kannattaa rakentaa
palvelutietovarannon
rajapinnan päälle
Tietoturvallinen
viestinvälitys
•Kansalaisen ja
viranomaisen välinen
viestinvälitys on jatkossa
tarkoitus keskittää
lakisääteiseen Suomi.fi -
viestit palveluun
•Selvitä soveltuvuus omaan
tarpeeseesi (ei välttämättä
sovi esim. lasten
kommunikointivälineeksi)
Omahoito ja oirearviot
•ODA ja Virtuaalisairaala
ovat rahoitettavia
kärkihankkeita. Niiden
kanssa päällekkäisiä
palveluita tulee välttää
•Selvitä ennen oman
palvelun hankintaa, että
voisitteko käyttää
ODA:aan tai
Virtuaalisairaalaan tulevia
palveluita?
Muualla kehitetty palvelu
•Alueella, kunnassa tai
järjestössä xx on hyvä
palvelu yy, jonka mekin
haluaisimme
•Ota yhteys kyseiseen
toimijaan ja kysele, että
voisitteko päästä mukaan
tai hyödyntää jo tehtyä
työtä
31.5.20177 Mikko Huovila
8. Valtionavustuspäätöksen kirjaukset
1. Hankkeessa on laadittava selkeä kuvaus kokeilussa toteutettavasta toimintamallista ja sitä
tukevista digitaalisista ratkaisuista (kokonaisarkkitehtuurin kuvaus)
• Kuvauksessa on esitettävä näkemys kansallisesti ja alueellisesti yhteisistä digitaalisista ratkaisuista sekä käsiteltävä
kansallisten ja alueellisten ratkaisujen hyödyntäminen ja yhteydet niihin hankkeen toteutuksessa.
• Hankkeen sisällöstä ja rajauksista riippuen työssä tulee huomioida mm. kansallinen sote- kokonaisarkkitehtuuri ja sen
kehityspolku, UNA -hankkeessa toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden
vaatimusmäärittely, Kanta-palvelut ja kehitteillä oleva kansallinen omien hyvinvointitietojen tietovarasto, kansallinen
sote -palveluhakemisto ja valtiovarainministeriön palvelutietovaranto, ODA -hankkeessa rakennettava itse- ja
omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus sekä Kansallisen palveluarkkitehtuurin (Kapan) yhteiset
palvelut ja palveluväylä.
2. Kokonaisarkkitehtuuri ja sähköisten palveluiden kehittäminen tulee hankkeen alussa ja
hankkeen edetessä koordinoida UNA- ja Apotti -hankkeiden kanssa. Koordinaatiolla
• varmistetaan yhteinen näkemys kansallisesti ja alueellisesti yhteisistä ratkaisuista
• sovitaan valtioavustusta saavien hankkeiden keskinäisestä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta kokonaisarkkitehtuurin ja
sähköisten palveluiden kehittämisen osalta, sekä
• tunnistetaan hankkeista esille nouseva tarve kansallisten ratkaisujen arkkitehtuurin käsittelemiseen.
31.5.20178 Mikko Huovila
9. Mitä kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen käytännössä
tarkoittaa?
• Tiivis kuvaus siitä, että miten sähköiset palvelut kytkeytyvät hankkeeseen
• Käytännöllinen noin viiden sivun kuvaus riittää.
• Ei odoteta laajaa arkkitehtuurimenetelmän osaamista ja soveltamista
• Tekstiä + niin halutessa muutama kuva
• Olennaista kuvata selvästi yhteys alueellisiin ja kansallisiin toteutuksiin
• Esim. asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja Kanta
• ODA ja Virtuaalisairaala
• Kansallinen palveluarkkitehtuuri
• Kärkihankkeiden välillä tarve erilainen
• Osassa ei juurikaan sähköisten palveluiden kehittämistä. Riittää hyvin tiivis kuvaus.
• Osassa hankkeita painopiste sähköisissä palveluissa. Tällöin tarve kuvata asia
syvemmin.
31.5.20179 Mikko Huovila
10. Mitä odotetaan yhteistyöltä Apotti / UNA:n kanssa?
• Apotti ja UNA ovat hankkeita, jossa kehitetään tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojärjestelmiä sekä sähköisiä palveluita
• Olennaista tunnistaa kärkihankkeen kehittämisen yhteys Apotti ja UNA -
hankkeessa tehtävään kehittämiseen
• Yhteydenotto oman alueen Apotti / UNA -kehittäjiin
• Sopiminen työnjaosta kärkihankkeen sekä Apotti / UNA:n kanssa
• Keskeistä välttää päällekkäistä ja koordinoimatonta tekemistä
31.5.201710 Mikko Huovila
11. 31.5.2017 Mikko Huovila11
Tukea työlle
• Tulossa sähköisten palveluiden
seminaari
• 22.9. LAPE:n seminaarin
yhteydessä
• Digikummin puoleen voi kääntyä
• Mikko Huovila toimii LAPE:n
digikummina