Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista
•
0 gostou•1,855 visualizações
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista, kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (15)
Semelhante a Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista
Semelhante a Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista (20)
Mais de THL
Mais de THL (20)
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista
- 1. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL
- 2. Integroidut erityispalvelut ja toimintamallit • Systeeminen kehittäminen • yhtenäinen päämäärä, jota rakenteet, prosessit ja toiminnot palvelevat • toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja asiakkaisiin • joustava, toimintaansa korjaava, oppiva • Erityispalveluiden yhteisen osaamisen ja resurssien hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi • Kokonaisvaltainen tuki, jossa erityistason tukimuodot nivelletään osaksi perheen arkea ja perustasolla toteutuvaa tukea
- 3. Erityispalveluiden uusi toimintakulttuuri • Kokonaisvaltaisuus: lapsen, vanhempien ja koko perheen tukeminen • Asiakaslähtöisyys: yhteinen tuki rakentuu lapsen ja perheen tarpeen mukaan • Suhdeperustaisuus: suhteen luominen, kohtaaminen ja jatkumollisuus • Systeeminen ajattelu: pois ongelmakeskeisyydestä, perhe ja monialainen auttaminen yhteisenä systeeminä
- 4. Miksi lastensuojelu tarvitsee uudistamista? • suuret asiakasmäärät • työntekijöiden uupuminen, kuormittuminen, vaihtuvuus • kustannusten kasvu • ammattilaisten välisen yhteistyön vaikeudet • yksin tekemisen kulttuuri • työskentelyn alhainen intensiteetti ja ongelmakeskeisyys • työntekijöiden kannalta riittämätön tuki ja ohjaus • ajautuminen tulipalojen sammutteluun, reagointi liian myöhään
- 5. Systeeminen ajattelu • On tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä • Systeemisyys korostaa järjestelmän osien välisiä vuorovaikutussuhteita • Yhden osion muutos -> koko systeemissä tapahtuu muutos • Systeemisen lastensuojelun sukulaiskäsitteitä: ihmissuhdeperustainen sosiaalityö, dialoginen lähestymistapa, psykososiaalinen ja yksilökohtainen työ
- 6. Systeeminen ajattelu palveluissa • Kaikki lapsi- ja perhepalvelut ovat osa samaa systeemiä • Lastensuojelu osasysteemi organisaatiossa • Asioita lähestytään aina jostain positiosta käsin -> lastensuojelu on osa lapsi- ja perhepalveluiden systeemiä • Tuen painopiste siirtyy perus- ja matalan kynnyksen palveluihin • Varhainen ja intensiivinen tuki lastensuojelun avohuollossa ennaltaehkäisevää • Lapsi, perhe ja arkiympäristö muodostavat oman systeeminsä • Perhe ja palvelut liittyvät yhteiseksi systeemiksi
- 7. Systeeminen lastensuojelu • Lapsi ja perhe systeemin keskiössä • tilanteen tarkastelu sosiaalisena systeeminä • asiakaskeskeisyys • Uusi ajattelutapa ja uusia taitoja -> perheterapeuttisia, dialogisia, narratiivisia ja ratkaisukeskeisiä oppeja lastensuojelukontekstissa • Lastensuojelu on viranomaistyötä joka vaatii myös aktiivista väliintuloja ja vallankäyttöä – ei terapiaa • Terapeuttinen ja reflektiivinen työskentely ei poista virka-vastuuta • Organisaation kaikki systeemit tukevat asiakastyötä ja johto mahdollistaa systeemisen työskentelyn
- 8. Systeeminen lastensuojelu • Työskentely organisoidaan uuden tiimimallin mukaisesti • mahdollistaa pysähtyminen ja reflektion • jakamisen ja yhteisen vastuunkannon • yhteisen oppimisen • sekä vapauttaa aikaa kohtaamistyöhön • Tiimi varmistaa lapsen tilanteen tarkastelua ja tulkintaa monesta eri näkökulmasta • Perhekeskeisessä työotteessa lapsen ääni voi unohtua • Reflektiivinen, oppiva työskentely – näkyy asiakastyössä • Suhdeperustaisuuden mahdollistaminen • Hyvä vuorovaikutussuhde työntekijään lisää asiakastyytyväisyyttä • Työyhteisön tuki ja työohjauksellinen toimintatapa vähentää työntekijän stressiä
- 9. Miksi systeeminen malli? • Juurisyyt eivät ole yksilöiden ongelmia vaan löytyvät pikemmin suhteista ja vuorovaikutuksesta • Kontekstin merkitys • Ei lineaarista vaan sirkulaarista kausaliteettia • Sosiaalityöntekijöillä tai muilla viranomaisilla ei ole vastauksia ja ratkaisuja kaikkiin ongelmiin • Ratkaisuja etsitään yhdessä
- 10. Systeemisyys organisaatiossa • Systeeminen toimintamalli ei ole menetelmä • Toimiakseen malli vaatii muutoksia myös arvoihin, rakenteisiin ja johtamiseen • Organisaatiossa rakennetaan strategiaa, joka perustuu yhteisiin arvoihin • Vanhemmuuden tukeminen niin, että lapset voivat elää turvallisesti omissa perheissään • Yhteiskunnan puuttuminen perheen elämään minimoidaa • Organisaation systeemit on suunniteltu palvelemaan asiakastyötä • Perheille tarjotaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
- 11. Organisaatiokulttuurin muutos • Tukea ja kehittymistä, yhteistä oppimista • Virheet ovat sallittuja ja niistä opitaan yhdessä • Kannustetaan asiantuntijuuden hyödyntämiseen, joustavuuteen ja luovuuteen • Luodaan tila harkitsevalle ja tehokkalle sosiaalityölle intensiivistä tukea tarvitseville perheille • Avointa, demokraattista ja yhteensovittavaa johtamista -> tuki työntekijöille • Muutosprosessi kestää 3-5 vuotta
- 12. Monitoimijaisuus • Mallin ytimessä systeemisenä yksikkönä toimiva lastensuojelutiimi • Lisäksi tarvitaan joustavia, integroivan työskentelyn monitoimijaisia toimintamalleja • Aito yhteistyö muiden palveluiden kanssa, perheen tarpeiden mukaisesti heidän arkiympäristössään -> hoito ja tuki • Yhteys muihin palveluihin on luotu sujuviksi • Tiimikokouksiin pyydetään mukaan sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita • Lastensuojelun tiimi vahvistaa sosiaalityötä, mutta on osa laajempaa monitoimijaista systeemiä
- 13. Mallin toimintaperiaatteet • Systeemisyys – työn kohteena on koko systeemi ei yksittäisen ”ongelman hoitaminen” • Lapsilähtöisyys • Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen • Suhdeperustaisuus ja perheterapeuttinen ymmärrys • Mallin toteutumista tukevat rakenteet ja monitoimijaisuus • Jaetut arvot ja yhteensovittava johtaminen
- 14. Toimintamallin kokeilut maakunnissa • Kouluttajakoulutus alkoi 4/2017 • Kaksi koulutusryhmää • Kouluttajaparit: sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti • Prosessinomainen koulutus, päättyy 3/2018 • Mallin implementointi vaatii paikallisten olosuhteiden huomioimista • Arviointitutkimus toimintamallin toimivuudesta
- 15. Systeemisen toimintamallin kokeilut lastensuojelun avohuollossa Yhteensä n. 28 kouluttajaparia 14 maakunnasta -> noin 40 pilotoivaa tiimiä valtakunnallisesti Kouluttajaparit kouluttavat koulutuksen aikana 1-4 lastensuojelutiimiä omalla alueellaan Valtakunnallisesti kattava pilotointi eri kokoisissa tiimeissä ja paikkakunnilla
- 16. Uusi tiimimalli • Lastensuojelutyö organisoidaan pieniksi tiimeiksi • Sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat • Konsultoiva sosiaalityöntekijä (johtava, tiimivastaava) johtaa tiimiä • Kliinikko, perheterapeutti liittyy tiimiin osa-aikaisesti • Varmistaa että systeeminen työote säilyy yksikössä myös paineiden alla • Miten ylläpidetään keskustelevaa vuorovaikutussuhdetta kaikkiin perheenjäseniin • Yksikkökoordinaattori hoitaa ison osan juoksevista asioista ja paperityöstä • Kaikki tiimin jäsenet saavat systeemisen koulutuksen
- 17. Työskentelytapa • Painottaa ihmissuhteita, dialogia ja ratkaisukeskeisyyttä • Lapsen arkiympäristön ja perheen lähipiirin mukaanotto työskentelyyn • Perustuu kunniotukseen ja yhteistoiminnallisuuteen • Työ vaatii kiireetöntä aikaa • Paikka ja tila dialogille ja reflektiolle
- 18. Työskentelytapa • Suora, kohtaava vuorovaikutustyö priorisoidaan ykköseksi • Kaikki muu toiminta organisoidaan mahdollistamaan kohtaava työ • Työntekijöiden tärkeä taito on luoda luottamusta ja ylläpitää hyvää työskentelysuhdetta • Tuki ja jakaminen tiimissä • Useampi työntekijä tuntee perheen • Oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu • Mikä vaikutus minun toiminnallani on? • Oman työskentelyn muuttaminen palautteen kautta
- 19. Asiakkan näkökulmasta • kohtaamisaika lisääntyy • vuorovaikutuksen laatu ja määrä kasvaa • luottamus kasvaa • autetuksi tulemisen tunne lisääntyy • osallisuus vahvistuu • työntekijöiden tavoitettavuus lisääntyy • tyytyväisyys lisääntyy
- 20. Työntekijöiden näkökulmasta • Pysyvyys ja viihtyvyys lisääntyy • Uusille työntekijöille varmistetaan tuki • Työ mielekkäämpää • Sosiaalityö palautetaan suhdeperustaiseksi • Enemmän aikaa asiakkaille • Intensiivisempää, vaikuttavampaa ja laadukkaampaa työtä
- 21. Mallin odotetut vaikutukset • Sijoitusten ja huostaanottojen vähentyminen • Intensiivisellä työllä asiakkuksia pystytään lopettamaan, perheet tulee autetuksi • Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus vähenee • Vaatii aluksi panostusta, mutta kustannussäästöä pitkällä tähtäimellä • Muutos havaittavissa 3-5 vuoden päästä
- 22. • Kohti uutta lastensuojelun kohtaavaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa toimintamallia
- 23. Lähteet • Katarina Fagerström (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. THL • Pia Lahtinen, Leena Männistö & Marketta Raivio (2017( Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia –keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. THL • Päivi Petrelius (2017) LAPE-hanke tuo systeemiseen työotteen lastensuojelutyöhön. Perheterapia-lehti 1/2017. Mallin arviointituloksia: • Lisa Bostock ym. (2017, tulossa) Scaling and deepening the Reclaiming Social Work model: evaluation report. University of Bedfordshire and University of Cardiff . • David Forrester ym. (2103) Reclaiming Social Work. An Evaluation of Systemic Units as an Approacht o Delivering Children’s Services. University of Bedfordshire. • Steve Cross ym. (2010) Reclaiming Social Work. London Borough of Hackney Children and Young People´s Services. London Schoolo of Economics and Political Science.