Lapsiin kohdistuva väkivalta

Lapsiin
kohdistuva
väkivalta
Laura Korhonen
Barnafrid, Linköpings universitet
Väkivalta- ja traumawebinaari
18.1.2021

Barnafrid – kansallinen
osaamiskeskus
• Toimii Linköpingin yliopiston yhteydessä
• Kerää ja jakaa tietoa lapseen kohdistuvasta väkivallasta
• Kartoittaa alan kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia ml
ennaltaehkäisy ja uusien menetelmien kehittäminen
• Edistää lisäksi moniammatillista ja -alaista
verkostoyhteistyötä
• On mukana kansallisen strategian suunnittelussa ja
toteutuksessa
• Ensisijaisina kohderyhminä ovat lapsien parissa
työskentelevät ammattilaiset, viranomaistahot sekä
järjestokenttä
• www.barnafrid.se, katso myös twitter, facebook ja linkedin

Luennon rakenne
Kl 8.45-9.45
• Lapsuuden haitalliset
kokemukset
• Määritelmiä ja sanastoa
• Väkivallan eri muodot
Kl 10.00-11.00
• Väkivallan tunnistaminen
• Trauma ja traumatisaatio –
diagnostiikka
• Tuen ja hoidon järjestäminen
• Lapsen ja yhteiskunnan
näkökulma väkivaltaan

Leevin tarina
10-vuotias Leevi on nuoren yksinhuoltajaäidin esikoinen. Leevi ja äiti
ovat asuneet kaksistaan Itä-Helsingissä lähes koko Leevin elämän ajan.
Ennen lopullista eroa Leevin isästä ja omaan kotiin muuttoa Leevi ja
äiti olivat lyhyen jakson turvakodissa. Ajoittain äiti on ollut
masentunut, mutta opiskelee nyt lähihoitajaksi. Viikonloppuina äiti on
töissä kaupankassalla, jotta raha riittäisi. Nyt äiti odottaa vauvaa
uuden poikaystävänsä kanssa. Mitähän siitä mahtaa tulla, kun riitelevät
niin paljon jo nyt?
Leevi käy koulussa, mutta luokka on levoton ja Leevi on tullut
toistuvasti kiusatuksi. Haukkuvat lihapullaksi, mutanaamaksi ja käyvät
käsiksi. Iltapäivisin Leevi on enimmäkseen yksin kotona ja pelaa
tietokonepelejä. Ulkona ei viitsi olla, kun siellä pyörii outoa porukkaa.
Leevillä ei oikeastaan ole yhtään hyvää kaveria, mutta mummi
soittelee melkein joka päivä. Isäänsä Leevillä ei ole mitään yhteyttä.

Leevin tarina - jäsenneltynä
masentunut, mutta opiskelee nyt lähihoitajaksi. Viikonloppuina äiti on
niin paljon jo nyt?
Riskitekijöitä, haitallisia kokemuksia, väkivalta-altistusta…

Adverse childhood experiences (ACE) - Lapsuuden aikaiset
haitalliset kokemukset
• Centers for Disease Control and Prevention -
Kaiser Permanente Adverse Childhood
Experiences (ACE) Study
• n=17 000, 1995-1997
• Tavoitteena selvittää lapsuuden aikaisen
(0-18v) hyväksikäytön, kaltoinkohtelun ja
erilaisten ympäristötekijöiden merkitystä
terveyteen ja hyvinvointiin
• Keskeiset löydökset
• Haitalliset kokemukset ovat yleisiä
• Osalle kertyy runsaasti haitallisia
kokemuksia
• >4 ACE:lla on yhteys myöhempiin
negatiivisiin terveys yms vaikutuksiin
• ACE ennaltaehkäisy merkityksellistä
Fellitti 1998
Yksilö
Ympäristö

Mitä on väkivalta?
”Vallan, kontrollin tai fyysisen voiman tahallista käyttöä tai sillä
uhkaamista siten, että tämä kohdistuu toiseen ihmiseen tai
ihmisryhmään ja että tämä johtaa tai voi johtaa fyysisen tai
psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen,
perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen tai kuolemaan” (WHO)
• Tahallisuus
• Väkivalta yhdistetään tekoon eikä sen lopputulokseen
• Koskee mytös tekoja, uhkauksia ja pelottelua sekä laiminlyöntiä ja tekemättä
jättämistä
• Ei tekijän ikää koskevaa rajausta
• Esiintyy yksityisillä ja julkisilla paikoilla
• Suoraa, välillistä, todistettua

Mitä on lapsiin kohdistuva
väkivalta?
• Väkivalta, joka kohdistuu lapsiin siten, että se aiheuttaa tai
saattaa aiheuttaa fyysisiä vammoja tai vaarantaa lapsen
hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden tai emotionaalisen
kehityksen
• Kaltoinkohtelu-termin käyttökonteksti on suomen kielessä
väkivalta-termiä rajatumpi. Kaltoinkohtelua käytetään
tilanteissa, joissa väkivalta ilmenee vastuu-, luottamus- tai
valtasuhteessa heikommassa asemassa olevaa henkilöä, esim.
lasta tai vanhusta kohtaan.
Väkivaltakäsitteiden sanasto (THL 2019)

Väkivalta ihmissuhteissa
• Jaottelu ihmissuhteiden pohjalta:
• Lähisuhdeväkivalta: tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa
• Perheväkivalta: lähisuhdeväkivalta, joka kohdistuu saman perheen jäseneen
• Parisuhdeväkivalta: lähisuhdeväkivalta, joka kohdistuu henkilön seurustelukumppaniin tai nykyiseen tai
entiseen puolisoon
• Seurusteluväkivalta: Nuorten välisissä suhteissa ilmenevä parisuhdeväkivalta
• Erityispiirteitä
• Riippuvuus, kontrollointi, jatkuvasti läsnäolevaa, luottamuksen rikkoutuminen
• Vaikea irrottautua
• Piilossa olevaa väkivaltaa
• Harva tekee rikosilmoituksen
• Mitä on väkivalta?

Väkivalta ja sukupuoli
• Naisiin kohdistuva väkivalta: Esim
lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa ja sukupuoleen
perustuvaa häirintää, prostituutioon pakottamista, sukuelinten
silpomista, joukkoraiskauksia (sodankäynnin väline)
• Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta:
Väkivaltaa sukupuoli-identiteettin tai sukupuolen ilmaisun
vuoksi (intersukupuolinen, transsukupuolinen,
muunsukupuolinen, sukupuoleton sekä transvestiitti)
• Miehiin kohdistuva väkivalta: Useimmiten tutun tai
tuntemattoman miehen tekemänä, usein julkisella paikalla.
Myös sukuelinten silpominen tai miehen pakottaminen
väkivaltaisiin tekoihin.

Väkivalta yhteisön tasolla
• Rakenteellinen väkivalta:
• Väkivalta, jossa yhteiskunnassa vallitsevilla rakenteilla, valtajärjestelmillä, normeilla ja toimintatavoilla
heikennetään henkilöiden tai henkilöryhmien oikeuksia ja asemaa suhteessa muihin ja estetään näin
heidän perustarpeidensa tyydyttäminen, uhataan heidän henkeään, terveyttään tai hyvinvointiaan tai
aiheutetaan muutoin heille vahinkoa
• Esim. epäinhimillinen ja ihmisoikeuksia loukkaava poliittinen päätöksenteko, lakien riittämättömän
täytäntöönpano, ihmisryhmien syrjintä, ihmisoikeusloukkaukset
• Tunnusmerkkejä:
• Epäsuoruus: väkivalta ei kohdistu suoraan yksittäisiin henkilöihin mutta sen seurauksista kärsivät yksittäiset
henkilöt tai henkilöryhmät.
• Anonyymiä
• Vastuu yksilöiden toiminnasta hälvenee yhteisön/rakenteiden taakse
• Kollektiivinen väkivalta
• Suurten ihmisryhmien tai yhteisöjen välinen väkivalta näiden omaksumien sosiaalisten, poliittisten tai
taloudellisten päämäärien edistämiseksi
• Esim. terroristiteot, sodat ja aseettiset konfliktit, taloudellisen hyödyn tavoittelu

Väkivallan ilmenemismuodot
• Fyysinen
• Henkinen
• Laiminlyönti
• Seksuaalinen
• Kunniaan liittyvä väkivalta
• Ihmiskauppa
• Vaino
• …

Mitä on psyykkinen trauma ja traumatisaatio?
• Trauma: ACE ja väkivalta voi johtaa
traumaan
• Useita eri määritelmiä
• Trauma= menna rikki, murtua, revetä
• Voimakas kokemus, jota ei pysty
käsittelemään/joka ylittää sietokyvyn
• Raja traumaattisen ja ei-traumaattisen
tapahtuman välillä on vaikea määritellä
• PTSD:n A-kriteeri (DSM 5): Altistuminen
tapahtuneelle tai uhkaavalle kuolemalle,
vakavalle loukkaantumiselle tai
seksuaaliselle väkivallalle yhdellä tai
useammalla seuraavista tavoista:
• Välitön traumaattisen tapahtuman (tai tapahtumien)
kokeminen.
• Toiseen henkilöön kohdistuneen tapahtuman näkeminen.
• Tiedon saaminen traumaattisen tapahtuman sattumisesta
läheiselle perheenjäsenelle tai ystävälle. Mikäli kyseessä on
toteutunut tai uhkaava kuolema, tapahtuma on
väkivaltainen tai tapaturmainen.
• Toistuva tai äärimmäinen altistuminen traumaattisen
tapahtuman vastenmielisille yksityiskohdille, kuten
osallistuminen ihmisruumiin jäännösten kokoamiseen,
toistuvaan lasten hyväksikäytön yksityiskohtien tutkimiseen
yms. Kriteeriä ei sovelleta sähköisen median, television,
elokuvien tai kuvien kautta tapahtuvaan ei-ammatilliseen
altistukseen.

Trauma, menetys ja suru
• Trauma
• Mieleentunkeutuvat
muistikuvat traumasta
• Traumasta muistuttavien
paikkojan ja tilanteiden
välttely
• Vaaran tunne
• Traumasta puhuminen
vaikeaa
• Painajaisia, flash back-
kokemuksia
• Ahdistus, pelko, masennus
• Suru
• Muistikuvia ja
lohduttavia muistoja
kuolleesta
• Usein halu puhua
menetetystä henkilöstä
• Lohduttavia unia
• Suru, kaipaus,
masennus
• Suru on reaktio menetykseen tai menetyksen uhkaan
• Tunteet, asenteet, käyttäytyminen
• Surureaktiot vaihtelevat
• Trauma saattaa muuttaa kuvaa maailmasta, elämästä, arvoista ja
ihmisistä
• Mukana aina myös menetys, esim turvallisuuden tunteen menetys
• Traumaattinen suru
• Läheisen väkivaltainen kuolema
• Koulusurmat
• Terrorismi
• Pitkittynyttä surua voi esiintyä PTSD:n kanssa
• 9/11
• Utöya
• PTSD voi vaikeuttaa surutyötä
• Pitkittynyt suru voi ennustaa PTSD:tä
Kristensen P, 2016, 2020; Dyregrov K 2014

Sananen esiintyvyydestä
• Maailmalaajuisesti 50% lapsista kokee väkivaltaa
• Ruotsissa 4/10 yläaste- ja lukioikäisesti lapsesta
ilmoittaa kokeneensa jonkintyyppistä väkivaltaa omassa
perheessä tai sen ulkopuolella (koko elinaika)
• Fyysinen väkivalta 24,4%
• Psyykkinen väkivalta 15,7%
• Seksuaaliväkivalta 8,5%
• Neglekt 6,2%
• Todistanut kotona aikuisten välistä väkivaltaa 14,2%
• Suomessa esiintyy myös edelleen lapsiin kohdistuvaa
väkivaltaa
• Paljon piilossa olevaa väkivaltaa
• Tutkimuksia niukalti esim pienistä lapsista,
kehitysvammaisista ja muista vaikeammin tutkittavista
ryhmistä
Väkivallaton lapsuus toimintasuunnitelma (THL 2019)

Sananen väkivallan tekijästa ja riskitekijöistä
• Väkivallan tekijöitä löytyy kaikista sosiaaliluokista, kulttuuritaustoista,
molemmista sukupuolista ja eri ikäluokista
• Myös lapsi voi olla väkivallan tekijä, sisarusten välinen väkivalta, lapsen
väkivalta vanhempaa kohtaan
• Kaikki väkivallan tekijät eivät ole mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisia
• Stereotypian vaara
• Väkivaltaan tarttuminen on aina tekijän valinta
• Uhrin riskitekijät, suojatekijöiden puute, ominaisuudet jne eivät ole
oikeutus väkivallalle

Riskitekijöitä- ja ryhmiä
• Lapsen krooninen sairaus, keskosuus ja kehityksellinen
tai psykiatrinen häiriö
• Seksuaalivähemmistöt, ei-binäärit
• Pakolaislapset, sijoitetut lapset
• Vanhemman tuen puute
• Avierotilanteet ja huoltajuuskiistat
• Vanhemman nuori ikä, mt-ja/tai päihdeongelmat
• Perheet taloudelliset ongelmat
• Perheet joissa esiintyy lähisuhdeväkivaltaa
• Vanhempien omat ACE ja/tai väkivaltakokemukset
• Tietyt kulttuuri- ja normikontekstit
(kuritusväkiväkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta,
uskonnolliset yhteisöt)

Suojatekijöitä
• Turvalliset, hyvinvoivat ja pysyvät aikuiset
• Vanhempien toimiva parisuhde ja lämmin huolehtiva kasvatuskulttuuri
• Perheen yhteinen aika
• Lapsen yksilöllisen temperamentin huomioiminen kasvatuksessa
• Lapsen terveelliset elämäntavat
• Hyvä suhde vanhempiin
• Hyvät sosiaaliset taidot ja lapsen muut vahvuudet
• Kokemus pärjäämisestä
• Ikätasoisen tai räätälöidyn tiedon saaminen silloin kun itsellä tai perheessä jollakin
muulla on sairauksia tai vaikeuksia
• Erityisongelmien asianmukainen hoito

Keskeisimmät
väkivallan muodot

Fyysinen väkivalta
• Määritelmä:
• Väkivalta, joka ilmenee henkilön ruumiillisen koskemattomuuden tahallisena loukkauksena
(THL)
• Tarkoituksellista fyysisen voiman käyttöä, josta seuraa tai todennäköisesti voi seurata lapselle
terveys- tai kehityshaitta (WHO)
• Kuristusväkivalta: vanhempi tai muu aikuinen pyrkii rankaisemaan lasta tai säätelemään lapsen
käyttäytymistä aiheuttamalla tahallisesti ruumiillista tai henkistä kipua tai kärsimystä. Esim
tutkistaminen, selkäsauna, luunappi
• Esimerkiksi:
• Läpsiminen, piiskaaminen, lyöminen, potkiminen, töniminen, ravistelu, pureminen,
kuristaminen, polttaminen, myrkyttäminen, tukehduttaminen, ampuma- tai teräaseella
vahingoittaminen ja surmaaminen
• Münchhausen-syndrom by proxy (medical child abuse, fabricated or induced illness)
• Vakavuusasteet vaihtelevat
• Kertaluontoista vai toistuvaa?

Fyysinen väkivalta
• Yleisyys
• Kouluterveyskyselyssä (2019)
• 13% kyselyyn vastanneista alakoululaisista kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa; pojat (15 %) hiukan
tyttöjä (11 %) yleisemmin.
• Yläkoululaisista 12 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa; pojat (9 %) tyttöjä (15 %)
harvemmin.
• Kuritusväkivaltaa esiintyy edelleen
• Alle yksivuotiaiden lasten vakaviin vammoihin johtavaa ravistelua arvioiden mukaan
vuosittain noin kymmenen tapausta.
• Riski kuolla tahallisen väkivallan seurauksena on vähentynyt merkittävästi
• Vuodesta 2015 lähtien vuosittain on kuollut 0–2 alle 15-vuotiasta lasta tahallisen väkivallanteon, murhan tai
tapon seurauksena
• Lapsiin kohdistuvia surmia usein edeltää vanhempien mielenterveyshäiriö tai erotilanne

Fyysinen väkivalta
• Kuinka tunnistaa? - indikaattorivammat:
• Mustelmat, esim korva, keskivartalo, selkä, niska, kaula, takapuoli, reiden takasivu. Mustelmat lapsilla, jotka eivät
vielä ole oppineet ryömimään, konttaamaan, kävelemään. Myös ihovauriot kuten vyönjäljet tai kädenjäljet
• Palovammat, esim sukan/käsineiden muotoiset; tupakasta tai sytyttimestä syntyneet palovammat.
• Purujäljet
• Murtumat, esim kylkiluissa, lapaluussa, putkiluissa (edellyttää ulkoista voimaa)
• Päänalueen vammat
• Sisäiset vammat, esim verenvuoto, maksavauriot
• Myrkytys
• Hiusten läiskittäinen lähtö (tukistamisen seurauksena)
• Failure to thrive, epäselvät myrkytykseen viittaavat oireet (oksentelu, krampit, tiedottomuus,
hengitysvaikeudet) tai hengitysvaikeuksiin liittyvät oireet (hukkuminen, kuristaminen)
• Tiedossa oleva onnettomuus julkisella paikalla on rauhoittava tieto
• Jos selkeää ja todennäköistä syytä vammoille ei pystytä todentamaan, ei fyysistä väkivaltaa voida
poissulkea

Fyysinen väkivalta voi johtaa kuolemaan!

Fyysinen väkivalta
• Seuraukset:
• Fyysiset vammat ja sairaudet
• Mielenterveyden häiriöt
• Sosiaalisia ongelmia, päihteiden käyttöä ja riskikäyttäytymistä
• Väkivalta omaa lasta ja/tai kumppania kohtaan

Henkinen väkivalta
• Määritelmä:
• Toistuva toimintatapa tai yksittäinen vakava tilanne, jossa lapsesta huolta pitävä henkilö laiminlyö tämän
tunne-elämän, hoivan ja huolenpidon tarpeet sekä viestittää lapselle tämän olevan arvoton, viallinen, ei
rakastettava, ei haluttu tai uhattu (American Professional Society on the Abuse of Children 2017)
• Väkivalta, joka ilmenee henkilön psyykkisen hyvinvoinnin tahallisena vahingoittamisena. Henkinen
väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen alistamisena, eristämisenä tai kontrollointina (THL
väkivaltasanasto)
• Esimerkiksi:
• Pelottelu, uhkailu, torjuminen, hylkääminen, eristäminen, piittäämattomuus, jonkun muun suosiminen
• Nimettely, nöyryyttäminne, vähättely, pilkkaaminen, tunteiden loukkaaminne
• Kiusaaminen
• Lapsen yksilöllisyyden ja rajojen kunnioittamattomuus
• Lapsen ikätasosta ja tarpeesta poikkea kontrollointi (esim ei saa valita kavereitaan, vaatteita)
• Toiminta voi olla tahallista, myös tiedostamatonta tai tahatonta

Henkinen väkivalta
• Esiintyvyys:
• Todennäköisesti yleisin lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto (Cecil ym. 2017,
Fagerlund 2014)
• Esiintyvyyttä on vaikea arvioida – eri käsitteitä käytössä
• Kouluterveyskysely (2019)
• Noin vajaa kolmannes (28 %) perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisista nuoresta ja
lukiolaisesta kertoi kokeneensa vuoden aikana vanhempiensa taholta henkistä
väkivaltaa, joka määriteltiin puhumattomuudeksi, haukkumiseksi, esineiden
heittämiseksi tai lyömisellä tai piiskaamisella uhkaamiseksi.
• Alakoulun 4. ja 5.-luokkalaisista lapsista lähes joka viides (17 %) lapsi oli kokenut
vuoden aikana edellä mainittuja henkisen väkivallan muotoja.
• Tunnistaminen:
• Puheeksiotto usein vaikeaa
• Uhri ei aina tunnista joutuneeksi henkisen väkivallan kohteeksi
• Aina ei ole helppo erottaa epäsensitiivistä vuorovaikutusta,
vanhemmuustaitojen toimimattomuutta ja henkistä väkivaltaa
• Säännöllisyys,, vakavuus, haitta lapsen näkökulmasta

Myönteinen: Leevi, nyt kaatui maitolasi. Hae, kiltti, tiskirätti niin kuivataan
pöytä. (auttaa lasta kuivaamaan pöydän ja kehuu, että poika hoiti homman
hyvin). Otahan uusi lasi maitoa niin jatketaan syömistä.
Toimimaton: Leevi, voi hemmetti. Just kun minä olin saanut koko keittiön
siivottua. Minunko aina pitäis kaikki tehdä? (huokailua, hakee rätin ja kuivaa
pöydän)
Henkinen väkivalta: Saatanan ipana (huutaa täyttä kurkkua ja pui nyrkkiä).
Aina olet kiusaamassa mua tahallas. Olet ihan kuin isäs, joka ei koskaa tehnyt
muuta kun sotki kaiken. Yks hyödytyn idiootti. Nyt et kyllä saa pelata koko
vuonna, kun et yhtä helvetin maitolasia voi kaatamatta juoda. Mä en enää
jaksa, annan sinut laitokseen. (lähtee paikalta pois)

Henkinen väkivalta
• Seuraukset:
• Esiintyy usein muiden väkivallan muotojen kanssa samanaikaisesti
• Vaikutuksia sosio-emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen
• Psyykkinen pahoinvointi mielenterveyshäiriöt, huumausaineiden käyttö,
itsemurhayritykset ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen
• Riski epäsensitiiviseen vanhemmuuteen ja omaan lapseen kohdistuvaan
väkivaltaan ja hoidon laiminlyöntiin (vanhemmuuden malli)

Laiminlyönti
• Määritelmä:
• Väkivalta, jossa henkilö tai henkilöryhmä jätetään vaille hoitoa, apua, huolenpitoa
tai muuta perustarpeiden tyydyttämistä tilanteissa, joissa hän on näistä
riippuvainen (THL väkivaltasanasto)
• Försummelse är att inte tillgodose barnets utveckling på alla områden: hälsa,
utbildning, känslomässig utveckling, näring, bostad och trygga levnadsvillkor, inom
ramen för familjens eller vårdnadshavarnas resurser och därigenom skada eller
löpa stor risk att skada barnets hälsa eller fysiska, mentala, andliga, moraliska eller
sociala utveckling. Detta omfattar otillräcklig tillsyn och att inte skydda barn från
skada i största möjliga mån. Att överge ett barn är också försummelse. (WHO)

Laiminlyönti
• Esimerkiksi:
• Fyysinen ja käytännön hoivaan ja huoleenpitoon liittyvä laiminlyönti:
• Ravinto, uni, hygienia, asianmukainen vaatetus
• Terveyden- ja sairaanhoito ml hammashoito
• Oppiminen ja koulu
• Turvallinen ympäristö, valvonta
• Henkinen laiminlyönti:
• Rakkaus, lämpö, välittäminen, hoiva ja huolenpito
• Lapsen huomioiminen, tulla nähdyksi ja kuulluksi
• Kunnioitus (esim lapsen ajatukset, mielipiteet, unelmat, persoona)

Laiminlyönti
• Esiintyvyys:
• Kansainvälissä tutkimuksissa 16-26%,
määritelmissä eroja eri tutkimuksissa
• Ruotsalaisissa tutkimuksissa 6%, tavallisinta
henkinen laiminlyönti (Våld mot barn 2016)
• Suomi?

Laiminlyönti
• Tunnistaminen:
• Henkisen väkivallan lailla tunnistaminen on vaikeaa, etenkin pienten lasten ryhmässä
• Huomio siihen mitä ei ole/mitä ei tapahdu/mikä jää puuttumaan - kertomukset arjesta,
käyntitiedot
• Parenting vs parenthood
• Usein hidas prosessi, tahattomuus
• Laiminlöyvän vanhemman keskeisiä elementtejä:
• Puutteita henkisessä läsnäolossa
• Negatiivinen ja epärealistinen käsitys lapsesta ja lapsen tarpeista
• Vuorovaikutussuhteen vaikeudet
• Riskitekijöitä: kehitysvammainen vanhempi, päihde- ja mielenterveyongelmat, somaattiset
sairaudet, uupumus, tuen puute, omat väkivaltakokemukset
• Yhteiskunnan riskitekijöitä:
• Esim. köyhyys, matala koulutustaso, riittämätön tukijärjestelmä

Laiminlyönti
• Seuraukset:
• Kuolema, onnettomuudet
• Mielenterveysongelmat (esim masennus, ahdistus, itsemurhayritykset),
päihdeongelmat
• Somaattinen sairastavuus (esim sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, lihavuus),
karies
• Tunne-elämän ja käytöksen ongelmat
• Koulussa pärjäämisen vaikeus

Seksuaalinen väkivalta
• Määritelmä:
• THL väkivaltasanasto:
• Seksuaaliäkivalta on henkilön seksuaalisen koskemattomuuden tai
itsemääräämisoikeuden tahallisena loukkauksena.
• Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Seksuaalinen väkivalta, jossa lasta käytetään häntä
vanhemman henkilön seksuaalisiin tarpeisiin tai tarpeeseen alistaa tai satuttaa lasta.
• WHO:
• Ett barns engagemang i sexuell aktivitet som han eller hon inte helt förstår, inte kan ge
informerat samtycke till eller som barnet inte är moget eller på annat sätt bryter mot
lagar eller sociala tabun i samhället. Barn kan utsättas för sexuella övergrepp av vuxna
eller andra barn som är – i kraft av sin ålder eller utvecklingsstadium – i en position med
ansvar, förtroende eller makt över offret.
• Seksuaalirikos
• Raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, (törkeä) lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen
ahdistelu, seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta, lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoistuksiin, paritus

• Esimerkiksi:
• Offline – online - molemmissa
• Fyysistä:
• Lapsen intiimialueen koskettelu, saada lapsi koskettamaan aikuisen sukuelimiä, erityyppiset
yhdyntä, manipuloida lapsi web-kameran kautta penetroimaan itseään tai toisia (sisarukset,
kotieläimet)…
• Ei-fyysisiä:
• Saada lapsi katsomaan sukuelimiä, näyttämään alastonta ruumistaan, puhua lapselle
seksuaalisväritteisesti, näyttää lapselle pornografiaa (kuvat, filmit..), dokumentoida lapsen
raiskausta, saada lapsi tekemään seksuaalisia tekoja internetissä, lähettää seksuaalisväritteisiä
viestejä…
• Muita muotoja:
• pakottaa prostituutioon, pornografian tekemiseen

• Aina ei käytetä pakotusta tai fyysistä voimaa
• Väkivallan tekijä useimmin lapsen lähipiiristä (varsinkin
pienemmät lapset) tai tuttu
• Myös naiset (1.5-4%) ja lapset ovat väkivallan tekijöitä
• Grooming
• Lapsen huokuttelu seksuaalisiin tekoihin
• Online ja offline
• Yhteydenotto, luottamuksen rakentaminen
• Ympäristön manipulointi, eristäminen
• Seksuaalinen sisältö ujutetaan arkipäivän keskusteluun
ja/tai tekoihin; voi olla myös suorasukaista ehdottelua
(fyysinen, psykologinen grooming)
• Uhkailua tai lahjomista voi esiintyä
• Lapsi voidaan saada tuntemaan olevansa vastuussa
tilanteesta ja teoista

• Esiintyvyys:
• Maailmanlaajuisesti lapsuusiän seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys on tytöillä 18
prosenttia ja pojilla 8 prosenttia (WHO) – sukupuolittunut väkivallan muoto
• Kouluterveyskyselyssä (2019)
• 4.–5. luokkalaisista pojista 4 % ja tytöistä 5% oli kokenut häiritsevää kehon kommentointia tai
seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä viimeisen 12 kuukauden aikana
• 8.–9. luokkalaisista pojista 8 % ja tytöistä 32 % oli kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalisuuteen
kohdistuvaa häirintää
• 4.–5. luokkalaisista lapsista 2 % oli viimeisen 12 kuukauden aikana kokenut häiritsevää tai
epämukavalta tai pelottavalta tuntunutta koskettelua yksityisillä alueilla tai kokenut, että joku on
painostanut tai pakottanut koskemaan yksityisiä alueita
• 8.–9. luokkalaisista pojista 4 % ja tytöistä 10 % oli kokenut seksuaaliväkivaltaa viimeisen vuoden aikana
• Jäävuoren huippu – kertomisen vaikeus (kerrotaan useimmin kaverille, viranomaisille
n 10%), tapahtunutta ei mielletä riittävän vakavaksi tai väkivallaksi
• Usein toistuvaa

• Seuraukset
• Erilaiset mielenterveysongelmat
(PTSD, masennus, ahdistus,
syömishäiriöt, päihdeongelmat)
• Somaattinen sairastavuus, esim
ylipaino, HIV-infektiot, kivut,
gynekologiset ongelmat,
fibromyalgia
Hailes, 2019

Muut väkivallan muodot
• Kunniaan liittyvä väkivalta
• Väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista tilanteissa, joissa väkivallan
kohteeksi joutuneen käyttäytymisen tulkitaan vaarantavan perheen tai
yhteisön kunniaa (siveellisyys, sukupuoliroolit)
• Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu yleisemmin tyttöihin ja naisiin; mutta
myös poikiin ja seksuaalivähemmistöihin
• Ei ole sidoksissa tiettyyn maahan, etniseen ryhmään tai uskontoon
• Voi ilmetä erilaisina väkivallan muotoina, mutta myös sukuelinten
silpomisena, lapsi- ja pakkoavioliittoina, kasvatusmatkat, huntupakko
• Ihmiskauppa
• Hyväksikäyttöä, jossa hyödynnetään uhrin luottamusta, haavoittuvuutta ja
riippuvaisuutta tekijästä
• Ihmiskauppaan ei liity aina pakottamista tai väkivaltaa – määräysvalta
• Usein joku lapsen tuttu
• Työ (kerjääminen), prostituutio, rikokset, avoliitto
• Pakolaislapset
• Esiintyvyys epäselvää, 2006-2018 55 kpl auttamisjärjestelmän kautta

Lähisuhteissa todistettu väkivalta
• Tunnustetaan nykyisin väkivallaksi, Ruotsi kriminalisoimassa kesällä 2021
• Kouluterveyskyselyssä (2019)
• 4. ja 5. luokkalaisista kymmenesosa (10 %) oli nähnyt tai muuten todistanut muiden
perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, perusopetuksen 8- ja 9. luokkalaisten
osalta luku oli 11 prosenttia.
• Yhtä haitallista kuin suoraan koettu väkivalta, ml raskauden aikana koettu väkivalta
• Uhka lapsen kehitykselle kehitykselle.
• Masennus, ahdistus, väkivalta
• Mallioppiminen – väkivalta läheisten ihmissuhteiden muoto
• Riski voi kehittyä ajan myötä
• Myös muut väkivallan muodot tavallisia perheissä, joissa lapset todistavat parisuhde-
/lähisuhdeväkivaltaa
Salzman, 2005

Lapsi voi kokea väkivallan eri
muotoja
• Väkivalta eri kehitysvaiheissa
• Varhaislapsuus:
• Fyysinen väkivalta, laiminlyönti, seksuaaliväkivalta (lähipiiri), lähisuhteissa
todistettu väkivalta
• Kouluikä-nuoruusikä:
• Fyysinen väkivalta (ikätoverit, pojat), seksuaaliväkivalta (online,
seurustelusuhteet, kodinulkopuolinen tekijä), kiusaaminen, psyykkinen
väkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta

Lapsi voi kokea väkivallan eri
muotoja
• Polyviktimisaatio
• Altistus usealle eri väkivallan muodolle
• Kumulatiivinen vaikutus
• Kategorinen vaikutus (altistus suhteessa ryhmän
keskimäärään, esim 10% eniten altistuneen joukko)
• Usein altistuu myös jatkossa väkivallan eri tyypeille
ja/tai muille haitallisille tekijöille
• Lisää riskiä negatiivisia pitkänaikavälin psykosiaalisille
seurauksille, esim PTSD, masennus, ahdistus, heikko
itsetunto, käytöksen ongelmat
Finkelhor 2005, Haar-Pedersen 2020

Polyviktimisaatio ruotsalaisessa materiaalissa
• Våld mot barn 2016 tutkimus
• 17% altistunut elämänsa aikana vähintään kahdelle erilaiselle väkivallan muodolle;
puolet näistä kolmelle tai useammalle väkivaltatyypille
• Tytöt useammin kuin pojat

Leevin tarina – eri väkivallan
muodot
masentunut, mutta opiskeleenyt lähihoitajaksi. Viikonloppuina äiti on
niin paljon jo nyt?
Perheväkivallan todistaja, fyysinen ja henkinen väkivalta, laiminlyönti?

Väkivallan tunnistaminen
• Kun kohtaat lapsia, kohtaa myös väkivaltaa kokeneita lapsia
• Päivähoito, koulu
• Tavoittaa lähes kaikki lapset, lähes joka päivä
• Pedagoginen tehtävä
• Kompensatorinen tehtävä (hoiva, huolenpito, turva; etenkin päivähoito)
• Traumaorientoitunut kohtaaminen
• Turvallisuus
• Jatkuvuus
• Ymmärrys
• Pärjäämisen vahvistaminen
• Sopeuttaminen

• Lapsen signaalit
• Lapsen oma tarina
• Muut signaalit kuten pelokkuus, alakulo, aggressio,
huomionhakuisuus, vetäytyminen
• Internalisoituvia oireita ei ole ulkopuolisen helppo tunnistaa
• Voivat olla monenlaisia lapsesta ja iästa riippuen
• Esim ero tai muutos suhteessa aiempaa/odotukseen/normiin
• Vanhemman signaalit
• Vanhemman uupumus/ongelmat/vammat/puheet
• Diskrepanssi kuullun ja nähdyn välillä
• Ympäristön signaalit
• Joku kiinnittää huomiota
• Riskitekijät ja suojatekijöiden vähäisyys

• Pitkittäinen systeeminäkökulma
• Lapsi, vanhemmat, perhe, lähiympäristö,
kulttuuri, arvot ja normit
• ”Anamneesi toistaa itseään”
• Kuunnella (myös sitä mitä ei
sanota/mistä ei kerrota), katsoa,
kysyä ja luoda tila kertoa, kartoittaa,
palata asiaan
• Tiedostaa
• Tehdä näkyväksi
• Uskaltaa ja tietää miten
• Ei saa jäädä säälin tasolle
Bronfenbrenner: sosioekologinen malli

Mitä tehdä?
• Lastensuojeluilmoitus - turva ja suoja
• Tehtävä viipymättä, jos lapsesta on herännyt huoli
• Kaikki voivat tehdä, osalla velvollisuus
• Ilmoitus poliisille
• Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitettujen
(myös lastensuojeluviranomaisten) on tehtävä
ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon
tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että
lapseen on kohdistettu rikoslaissa (20 luku)
seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai
henkeen tai terveyteen kohdistunut rikos, jos sen
enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta
vankeutta.
• Rikosilmoitus
• Somaattiset tutkimukset
• Fyysinen väkivalta
• Seksuaalinen väkivalta (alle 1vko)
• Tieto, tuki
• Tuen ja hoidon tarpeen arvioiminen
• Kuka tarvitsee tukea?
• Lapsi
• Vanhemmat
• Työntekijä
• Koska?
• Akuuttitilanne
• Ei-akuutti tilanne tai myöhempi vaihe

Lastenpsykiatriset palvelut
• Päivystykselliset palvelut (24/7)
• Akuutti päivystyksellisen arvion tarve, joka ei voi odottaa
• Esim itsetuhoisuus, psykoottisuus, voimakas ahdistuneisuus
tai väkivaltaisuus
• Ei-päivystykselliset palvelut
• Lastenpsykiatrinen arvio
• Hoidot
• Eri hoidon tasoja – kuinka vakavaa oireilua?
• Peruspalvelut, erikoissairaanhoito, erikoistuneet yksiköt,
osastohoito, jalkautuvat yksiköt jne
• Saatavuudessa eroja eri paikkakuntien kanssa
• Paikkakuntakohtaisia hoitopolkuja

Erilaisia segmenttejä erilaisten tarpeiden
pohjalta
• Yksilölliset tarpeet, jotka voivat muuttua ajan myötä
• Arvion ja hoidon tarve
• Akuuttitilanne vs ei-akuuttitarve
• Kertaluonteinen vai toistuva/jatkuva/monimuotoinen väkivalta altistus?
• Lapsen oireilu ja sen vakavuusaste ml viitteet taustalla olevasta psykiatrisesta
oirehdinnasta?
• Mahdollisuus ja kyky hyödyntää palveluita – ja millä edellytyksillä?
• Ikä, kypsyys, ymmärrys, vanhempien tuki - setting
• Psykososiaalisen tuen tarve
• Kyllä – ei
• Onko jo olemassa olevia kontakteja lastenpsykiatrialle tai sosiaalitoimeen?
• Muita käynnissä olevia tukia?
• Onko lapsi vaarassa?
Lapsen etu
Lapsen oikein
ilmaista
näkemyksensä
(artikla 3, 12)
..ryhtyvät toimiin
edistääkseen
uhriksi joutuneen
lapsen ruumiillista
ja henkistä
toipumista sekä
yhteiskunnallista
sopeutumista
(39 artikla)

Ei tarvitse nyt apua Tarvitsee nyt apua
Väkivalta-altistus
Paljon sairauskuormaa, lisää
Pärjäämisvaje
Jo olemassa olevat kontaktit
Vaara tai ei
Väkivalta-altistus
Oireilua jo ennen, lisää
Pärjää/pärjäämisvaje
Ei kontakteja
Vaara tai ei
Väkivalta-altistus
Ei oireilua
Pärjää
Ei vaaraa
Väkivalta-altistus
Oireilua jälkeen
Pärjää
Ei vaaraa

Lastenpsykiatrinen arvio
• Tarkoitus:
• Hoidon tarpeen arviointi
• Diagnostiikka
• Samanaikais- ja liitännäishäiriöt ml kehitykselliset häiriöt ja mahdollinen päihteidenkäyttö
(sairauskuorma), toimintakyky, suicidaalisuus ja itsensä vahingoittaminen
• Olennaiset oireilun syntyä, laukaisua ja/tai ylläpitoa selittävät tekijät
• Kasvuympäristön tarjoama tuki tai tuen puute (mahdollinen pärjäävyysvaje)
• Hoitosuunnitelma
• Realistinen ja toteuttamiskelpoinen
• Ketkä mukana toteutuksessa? (LS, koulu/päiväkoti, muut erikoisalat…)

Yleinen diagnostiikka Kehitysdiagnostiikka
Traumafokusoitunut
diagnostiikka

Traumafokusoitunut diagnostiikka
• Kaikilta tulisi kysyä väkivalta-altistusta
• Uudet potilaat
• Jo hoidossa olevat potilaat – uudet altistukset
tai trauma, joka ei ole tullut aiemmin esiin
• Väkivalta-altistus voi olla myös sivulöydös
• Haastattelu
• Sopeutettava lapsen ikään, kehitykseen,
tarpeisiin
• Selkeys, turvallisuuden tunne ja
luottamuksellisuus tärkeää
• Avoimet kysymykset, täsmennykset
• Kahdenkeskisyys
• Tietoon saadun (tai epäillyn) väkivalta yms-
altistuksen lähempi kartoitus
• Eri instrumenttejä: CATS, UCLA trauma index,
LYLES, JVQ
• Ei välttämättä kata kaikkia väkivallan muotoja
• Diagnostiikka
• Ei validoituja seuloja Suomessa
• PTSD seulonta: CRIES
• PTSD ja muu trauma: CATS, UCLA-trauma index
• Diagnostisten kriteerien täyttyminen
• Tarvittaessa täydentävät tutkimukset, esim
kiintymyssuhdehäiriöt, dissosiaatio (ADES; SDQ
5/20)
• Somaattinen status yms
Lapsen kuuleminen

Akuutti stressihäiriö
• Henkilö on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, tai saanut
yllättävä tiedon lähiomaisen tai ystävän kuolemasta väkivallan tai
onnettomuuden uhrina.
• Oireita: tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen, dissosiatiiviset
oireet, mielialan lasku, välttämiskäyttäytyminen, ylivireys.
• Kliinisesti merkittävä haitta
• Kesto 3vrk-1kk
• Hyvä toipumistaipumus
• Seuraaminen tärkeää

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)
• Traumatisoiva tapahtuma
• Traumaoireet: tapahtuman tunkeutuva
uudelleenkokeminen ja uudelleenkuvittelu (esim.
takaumat, toistuvat ajatukset ja unet)
• Välttely: tapahtumasta muistuttavien paikkojen,
ihmisten, keskustelujen ja muiden tekijöiden
jatkuva välttely
• Negatiiviset kognitiiviset oireet: yleinen
psykologinen turtuminen, lisäksi voi esiintyä
ulkopuolisuuden tunteita, mielenkiinnon
vähentymistä arkisiin toimintoihin ja tunne
tulevaisuuden lyhentymisestä
• Jatkuvia ylivireysoireita:
keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, ärtyisyyttä,
kiukkua, vahvoja säpsähtämisreaktioita ja
toimintakyvyn huononemista
• Aiheuttaa kliinisesti merkittävää
kärsimystä tai toimintakyvyn laskua
• Vähintään 1kk kesto

PTSD lasten ja nuorten erityispiirteitä
• Nuorilla oirekuva saattavat sisältää impulsiivista riskikäyttäytymistä
• Pienillä lapsilla oirekuvan tulkinta on vaikeampaa
• DSM-5 sisältää erilliset kriteerit 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille.
Diagnostiset kriteerit sisältävät sen, että leikissä voi ilmetä traumatapahtumaa
toistavia piirteitä (takaumien ja toistuvien ajatusten sijaan).
• Epäspesifisiä traumaperäisiä oireita voivat olla muun muassa itkuisuus, pelot,
käytösongelmat, levottomuus ja keskittymisvaikeudet, tunnesäätelyn vaikeudet,
uusien taitojen häviäminen, taantuminen ja eroahdistus.
• Vaikeat ja toistuvat varhaiset traumakokemukset voivat vaikuttaa laajasti lapsen
kehitykseen, ja tällaiseen tilanteeseen liittyvä traumaperäisen häiriön oirekuva on
monimuotoisempi ja toimintakyvyn heikentyminen pitkäkestoisempaa.
Käypä hoito-suositus

PTSD:s kehittyminen
• Häiriö kehittyy usein varsin nopeasti (6kk)
• Noin 15%:lle, seri suurempia lukuja kuvattu
• Kehittymiseen vaikuttavat mm
• Lapsen tulkinta traumatilanteesta
• Trauman voimakkuus ja uhkaavuus
• Trauman kesto
• Aiemmat traumakokemukset
• Aiempi psyykkinen oireilu
• Heikko kognitiivinen kapasiteetti
• Sosiaalisen tuen puute
• Vanhempien reagointitapa
• Kompleksi-PTSD (ICD-11 diagnoosi)
• Pitkään jatkunut, toistuva traumatisoituminen, mutta ei yksinomaa
• oireissa mukana häpeän tai syyllisyyden tunteita, tunteiden hallinnan vaikuksia, dissosiaatiota, fyysisiä oireiya (esim
päänsärky, rinta- ja mahakipuja), eristäytymistä ystävistä ja perheestä, ihmissuhteiden vaikeuksia, vahingoittavaa tai
riskikäyttäytymistä, itsemurha-ajatuksia
• Ennuste huonompi, toimintakyky heikompi
Tuki tärkeää
Cloitre, 2020; Gutterman 2017

Mitä dissosiaatio on?
• Voi esiintyä erilaisten psykiatrisen häiriöiden yhteydessä
• Usein trauman yhteydessä
• varsinkin lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta, laiminlyönti, kiusaaminen
• PTSD:n yhteydessä noin 1/3 tapauksissa, vaikea hoitoisempi
• Dissosiaation on assosiaation vastakohta
• Vaikeus yhdistää tietoisuudessa ajatuksia, tunteita, havaintoja tai muistoja
mielekkäiksi kokonaisuuksiksi
• Psykoformisia oireita kuten depersonalisaation, derealisaatio, muuttuneet
muistitoiminnot kuten amnesia tai muistojen fragmentoituminen, muuttunut
identiteetitunne, ”tippuu kontaktista”, kuulo/näkö yms hallusinaatioita
• Somatoformisia oireita kuten tunto- ja motoriikan häiriöitä ja toimintakyvyn
menetyksiä, kohtauksellisia oireita (itku, nauru, lamautuminen)
• Suojautumisen keino
• Auttaa hetkessä pärjäämää ylivoimaisten tunteiden ja kokemusten kanssa,
mutta vääristää tunteet, kokemukset, ajatukset, muistikuvat
• Persoonallisuuden rakenne
• syntynyt traumakokemusten ja (turvattomien) kiintymys- ja
vuorovaikutussuhteiden pohjalta

Dissosiaatio
Sabina Gusic, väitöskirja Lundin yliopisto 2018
Jag sitter här, men jag har dessa röster, det är alltid
så. Ibland blir jag helt galen, jag förstår inte vad de
vill, vad de säger, jag kan inte förstå. Alla de
händelserna, allt som hänt mig, de pratar i min
hjärna. Och det är en mycket svår känsla. Ibland
passerar jag hållplatsen där jag borde gå av,
busshållplatsen alltså, tankar kommer som får mig
att glömma var jag är. Jag kan inte höra dem klart,
det är så mycket i hjärnan.
“Jag vet inte själv, ibland tänker jag
detta: 'Vad gör jag? Vad gör jag med
tankarna?' Ibland står jag någonstans
och jag känner som att jag inte
existerar, jag vet inte.”

Traumatisaatio voi ilmetä myös
• Muina psykiatrisina oireita tai häiriöina
• Univaikeudet, ahdistushäiriöt (ml selektiivinen mutismi), masennus
• Käytösongelmat, riskikäyttäytyminen
• Päihdekokeilut ja - ongelma
• Itsetuhoisuus ja/tai itsensä vahingoittaminen
• Persoonallisuushäiriöt
• Somaattiset oireet kuten kipu ja särky
• Toistuva kehityksen aikainen traumatisaation vaikuttaa aivojen kehitykseen – kehitykselliset
häiriöt
• Kyvyttömyys pitää itsestä huolta, ottaa apua vastaan, suoda itselle hyvää

Resilienssi eli selviytymiskyky
• Ilmenee vain vaikeuksien, traumojen ja vastoinkäymisten
yhteydessä
• Ei tarkoita haavoittumattomuutta
• Ei ole ominaisuus
• Mentaalinen malli ja käyttäytymistapa
• Prosessinomaisuus
• Dynaaminen ja elämänmittainen käsite
• Sopeutumiskykyä vahvistavia kokemuksia
• Vuorovaikutuksellista
• Resilience is the science of mastering life`s greatest
challenges
• Ei anna oikeutusta väkivallan jatkumiselle

Resilienssiin liitettyjä tekijöitä
• Optimismi:
• usko, toivo, luottamus
• Kyky toimia ja kontrolloida (self-efficacy, self-
control):
• tavoitteellisuus, valinnan mahdollisuus,
itsekunnioitus, ei uhrin asemaan asettuminen
• Itsereflektiokyky
• Sitoutuminen ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin
suhteisiin:
• merkityksien rakentuminen, tarkoituksellisuuden
kokemus, jakaminen
• Kognitiivinen ja emotionaalinen joustavuus:
• Ajattelun/reagoinnin joustavuus, kiitollisuus,
hyväksyminen, uudelleen arvottaminen, huumori
“Everything can be taken from
a man but one thing: the last of
the human freedoms—to
choose one’s attitude in any
given set of circumstances, to
choose one’s own way.”
Viktor Frankl

Väkivalta lapsen näkökulmasta
• Käsittämätöntä
• Kehityksellinen perspektiivi
• Sen jonka pitäisi hoitaa ja huoltaa vahingoittaa
• Herättää
• syyllisyyttä, pelkoa, häpeää, vihaa, turvattomuutta,
luottamuksen puutetta, voimattomuutta, ulkopuolisuutta…
• Riski kasvulle, kehitykselle, hyvinvoinnille, toimintakyvylle

Lapsen ääni
• On tärkeää tulla kuuluksi ja että asia otetaan todesta
• Että ei tarvitsisi kertoa samaa asiaa monta kertaa eri
yhteyksissä
• Riittämättömyyden tunne, kun esim ei pysty vastaamaan
kysymyksiin niin että aikuiset olisivat tyytyväisiä
• Useita tapaamisista ja kokouksista huolimatta ei saa
vastauksia omiin kysymyksiin
• Viranomaisyhteyistyö ei toimi
• Että tippuu tuolien väliin ja pahimmassa tapauksessa ei
saa apua, turvaa ja oikeutta, mikä voi johtaa
pettymykseen suhteessa aikuisiin ja järjestelmään
Unicef Sverige, Vem skyddar mig från våld? 2018

Väkivalta yhteiskunnan näkökulmasta
• Lapsen ja ihmisoikeuksien loukkaus (YK:s lapsenoikeuksien sopimus)
• Rikos (tietyissä tapauksessa)
• Vastuun tulisi olla aikuisten ja yhteiskunnan
• Lainsäädäntö
• Kansainväliset sopimukset, esim Lanzaroten ja Istanbulin sopimukset
• Agenda 2030, osatavoite 16.2
• Kansallinen strategia ja Väkivallaton lapsuus- toimintasuunnitelma
• Kansanterveysongelma
• Yleisiä väestössä
• Suuri merkitys koko väestön terveydentilalle
• Yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia
• Vaikuttavat työkykyyn, ja niiden hoito vaatii terveydenhuollon palveluita.
• Vaikuttavat suuresti myös kansantalouteen
• Luo eroja väestonryhmien välille

Yhä harvempi hyväksyy lapsiin kohdistuvaa
ruumiillista kuritusta
Itse koettu väkivalta
Hyväksyy ruumillisen kurituksen
Ruumillisen kurituksen kieltävän
lain vaikutus Ruotsissa
• Laki astui voimaan 1979
Asennekasvatus
Yhteiskunnan
uusi normi

Muuttunut käsitys lapsuudesta
1900-luvun alku 2020-luku

Muuttunut käsitys vanhemmuudesta
1900-luvun alku/puoliväli 2020-luku

Muutamia artikkeleja
• Alexander R, Ayoub C, Bursch B, Feldman K, Feldman MD, Glaser D, et al. Munchhausen by proxy: clinical and case management guidance. APSAC Advisor.
2018;30:8–31.
• Cecil CAM, Viding E, Fearon P, Glaser D, McCrory EJ. Disentangling the mental health impact of childhood abuse and neglect. Child Abuse & Neglect. 2017; 63:106
–119.
• Craven S, Brown S, Gilchrist E. Sexual grooming of children: Review of literature and theoretical considerations. Journal of Sexual Aggression 2006; 12:287-299.
• Dubowitz H, Black M, Starr R, Zuravin S. A conceptual definition of child neglect. Criminal Justice Behavior. 1993;20;8-26.
• Felitti V, Anda RF, Nordenberg D, Williamson DF, Spitz AM, Edwards V, Koss MP, Marks JS. Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of
the Leading Causes of Death in Adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. Am J Prev Med. 2019;56:774−86.
• Glaser D. Emotional abuse and neglect: a conceptual framework Child Abuse & Neglect. 2002;26:697-714.
• Gershoff E, Grogan-Kaylor A. Spanking and child outcomes: Old controversies and new meta-analyses. Journal of Family Psychology. 2016;30:453−469.
• Hailes HP, Yu R, Danese A, Fazel S. Long-term outcomes of childhood sexual abuse: an umbrella review. Lancet Psychiatry. 2019;6:830–839.
• Ihmisoikeusliitto. Kunniakäsitykset ja väkivalta 2016 https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniakäsitykset-ja-väkivalta_B5_netti-002.pdf
• Maguire S, Naughton A. Neglect: widespread, damaging and difficult to identify. Paediatrics and Child Health. 2016;26:485-487.
• Norman ER, Munghsetseg B, De R, Butchart A, Scott J, Vos T. The long-term health consequences of child physical abuse, emotional abuse, and neglect: a
systematic review and meta-analysis. PLOS Medicine 2012;9:11:e1001349.
• Stoltenborgh M, Bakermans-Kranenburg MJ, van IJzendoorn MH. The neglect of child neglect: a meta-analytic review of the prevalence of neglect. Soc Psychiatry
Psychiatr Epidemiol. 2013;48:345-355.
• THL väkivaltakäsitteiden sanasto 2019 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139150/URN_ISBN_978-952-343-211-6.pdf
• THL Väkivallaton lapsuus-toimenpidesuunnitelma 2020-2025 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161899
• Yehuda R, Hoge CW, McFarlane AC, Vermetten E, Lanius RA, Nievergelt CM, Hobfoll SE, Koenen KC, Neylan TC, Hyman SE. Post-traumatic stress disorder. Nat Rev
Dis Prim 2015, Oct 8

Kiitos!
Laura.Korhonen@liu.se
www.barnafrid.se

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a Lapsiin kohdistuva väkivalta

Semelhante a Lapsiin kohdistuva väkivalta (20)

Mais de THL

Mais de THL (20)

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Notas do Editor