Esityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
2. Sisältö
Esityksessä kuvataan
tilannetta vuonna 2016
muutoksen suuntia
vuodesta 2014
eroja julkisten ja
yksityisten palvelun-
tarjoajien välillä.
Esitys antaa tietoa
kotihoidon ja ympärivuoro-
kautisen hoidon asiakkaista,
henkilöstöstä ja johtamisesta.
Teemat
Yhteenveto
Kotihoidon asiakkaat ja
henkilöstö
Ympärivuorokautisen hoidon
asiakkaat ja henkilöstö
Johtaminen
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 2
Tekijät: Hanna Alastalo, Suvi Vainio
ja Sofia Sarivaara
3. Vanhuspalvelujen seurantatutkimus
Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain
voimaantulon vaikutusta vanhuspalveluihin.
On osa hallituksen kärkihanketta ”Kehitetään ikäihmisten
kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)”.
Sähköiseen kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen
palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
toimintayksiköt sekä kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-
alueet ympäri Suomen.
Kyselyt on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja 2016.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 3
Lue lisää tutkimuksesta:
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
4. 70 % kotihoidon ja 60 % ympärivuorokautisen
hoidon yksiköistä toimii julkisella sektorilla.
Tutkimus kattaa 67 % säännöllisen kotihoidon ja 96 %
ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoista Suomessa.
625 kotihoidon yksikköä
> yksiköt tarjoavat kotihoitoa,
kotipalvelua ja kotisairaan-
hoitoa
1700 ympärivuorokautisen
pitkäaikaishoidon yksikköä
> ympärivuorokautista hoitoa
tarjotaan tehostetussa palvelu-
asumisessa, vanhainkodeissa,
terveyskeskuksissa, sairaaloissa
ja sotainvalidien laitoksissa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 4
Yhteensä 2600 toimintayksikköä vastasi kyselyyn
6. 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 6
Katse kotihoitoon
Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät
ovat kasvaneet
Moniammatillisuus ei näy riittävästi kotihoidon
henkilöstörakenteessa
Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa
työntekijämäärä laskee asiakasmäärien mukaisesti
Esimiehillä sijaisten hankkiminen vie aikaa johtamiselta ja
toiminnan kehittämiseltä
7. Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty vaikka
asiakasmäärät ovat kasvaneet
Kotihoidossa päivittäinen asiakasmäärä on kasvanut
keskimäärin 3000 henkilöllä. Kuitenkin työntekijöistä on
vähennetty yli 400 henkilöä.
Työntekijöiden tarvetta osataan silti ennakoida nykyisin
paremmin: ero suunnitellun ja toteutuneen työntekijämäärän
välillä on kaventunut vuodesta 2014.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 7
Palvelurakennemuutoksessa on keskitytty
laitoshoidon purkamiseen – kotihoidon
resursointi on jäänyt tekemättä.
8. Moniammatillisuus ei näy riittävästi
kotihoidon henkilöstörakenteessa
Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita
kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- tai
perushoitajilla.
Fysioterapeuttien määrä on kasvanut, mutta toiminta-
terapeutteihin ja sosionomeihin ei panosteta.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 8
Kotihoitoon siirtyy jatkuvasti uusia tehtäviä: sairaala-
hoidosta kotiutetaan entistä nopeammin
ja kuntoutus siirtyy kotiin.
9. Yhteensä 2800 pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon
asiakaspaikkaa on vähennetty vuodesta 2014. Työntekijöiden
kokonaismäärä on laskenut samassa suhteessa.
Muutos on odotettu ja liittyy siirtymiseen laitoshoidosta
kodinomaisiin asumisratkaisuihin.
Työajasta hoitotyöhön kohdistuvassa ajassa ei ole muutosta
verrattuna vuoteen 2014. Myös hoitajamitoitukset ovat
säilyneet pitkälti ennallaan.
26.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9
Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa
työntekijämäärä laskee asiakasmäärien mukaisesti
On aiempaa vähemmän toimintayksiköitä,
joiden toteutunut hoitajamitoitus
alittaa vaaditun minimin.
10. Kotihoito on ottanut sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät
parhaiten käyttöönsä.
Esimiesten aikaa käytetään edelleen sijaisten järjestämiseen
ja sijaisten järjestämisessä on yhä vaikeuksia. Saadut sijaiset
ovat kuitenkin yleensä koulutuksen saaneita.
Eniten lisäkoulutusta tarvitaan saattohoidon, toimintakyvyn
arvioinnin ja teknologian saralla.
26.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
Esimiehillä sijaisten hankkiminen vie aikaa
johtamiselta ja toiminnan kehittämiseltä
12. Asiakasmäärät ovat kasvaneet ja erot
viikonpäivien välillä tasoittuneet
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 12
Kotihoitoa on paremmin saatavilla viikonloppuisin kuin
aiemmin. Se on tasannut aiemmin maanantain kohdalla
näkynyttä piikkiä asiakasmäärissä.
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
Kotihoidon säännölliset asiakkaat vuosina 2014 ja 2016
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
13. Tilapäisten kuntoutusasiakkaiden määrä on
laskenut arkena ja kasvanut viikonloppuina
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 13
Tilapäisten asiakkaiden määrän kasvu viikonloppuina
voi liittyä siihen, että sairaaloista kotiutetaan viikon-
loppua vasten aiempaa enemmän asiakkaita.
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
Kotihoidon tilapäiset kuntoutusasiakkaat vuosina 2014 ja 2016
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
14. Muiden tilapäisten asiakkaiden määrä on säilynyt
arkena vakaana ja kasvanut viikonloppuina
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 14
Tilapäisiä asiakkaita ovat esimerkiksi sairaalasta
kotiutuvat, lyhyen aikaa pieniä sairaanhoidollisia
hoitotoimenpiteitä tarvitsevat.
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
Kotihoidon muut kuin kuntoutuksessa olevat tilapäiset asiakkaat
vuosina 2014 ja 2016
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
15. Sekä suunniteltu että toteutunut työntekijöiden
määrä on laskenut
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 15
Suunnitellun ja toteutuneen työntekijämäärän välisen
eron kaventuminen voi kertoa siitä, että työntekijä-
tarvetta osataan ennakoida aiempaa paremmin.
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
Suunniteltu Toteutunut
Kotihoidon suunnitellut ja toteutuneet työntekijät
vuosina 2014 ja 2016
2014
2016
16. Työntekijöiden määrä on laskenut yli 400
henkilöllä vuodesta 2014
Kodinhoitajien ja kotiavustajien määrä on laskenut
työntekijöiden eläköitymisen seurauksena.
Lähi- ja perushoitajien määrä on vahvistunut hieman, mutta
lisäys ei ole riittävä korvaamaan työvoimasta poistuneita
työntekijöitä.
Esimiesten ja tiimivastaavien määrä vähenee, mikä on
haaste erityisesti johtamisen ja toiminnan kehittämisen
näkökulmasta.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 16
Työntekijöiden määrä laskee, vaikka asiakasmäärät
kasvavat ja tehtävien määrä lisääntyy.
17. Fysioterapeuttien määrä vahvistuu, mutta toiminta-
terapeutteihin ja sosionomeihin ei panosteta
Fysioterapeuttien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Se
vahvistaa kuntoutuksen osaamista toimintayksiköissä.
Fysioterapeuttien rinnalla tarvittaisiin toimintaterapeuttien
osaamista, mutta heitä on edelleen vain harvassa yksikössä.
Sosionomien määrä on vähentynyt, vaikka heillä on erityistä
osaamista esimerkiksi tukiin, etuuksiin ja toimeentuloon
liittyen.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 17
Moniammatillisuus ei näy riittävästi
henkilöstörakenteessa.
18. Välittömälle asiakastyölle varataan pienempi
osuus työajasta julkisella kuin yksityisellä sektorilla
Työajasta kohdistetaan työskentelylle asiakkaiden kanssa
– sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla 35 %
– lähihoitajilla, perushoitajilla, koulutetuilla kodinhoitajilla ja
kotiavustajilla sekä hoiva-avustajilla 60 %
Välittömän asiakastyön osuus työajasta on säilynyt ennallaan
vuodesta 2014.
Yksityisellä sektorilla suurempi osa työajasta kohdistetaan
välittömään asiakastyöhön kuin julkisella sektorilla.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 18
19. Käyntikertoja asiakkaan luona on keskimäärin 13
viikossa
Julkisella sektorilla viikoittaisia käyntikertoja on jonkin verran
enemmän kuin yksityisellä.
Eroa selittää todennäköisesti asiakasrakenne: julkisella
puolella on enemmän runsaasti apua ja tiheästi käyntejä
tarvitsevia asiakkaita.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 19
21. Pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta on
vähennetty yhteensä 2800 asiakaspaikkaa
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 21
Terveyskeskusten ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta on
vähennetty 1140 ja vanhainkotihoidosta 3 340
asiakaspaikkaa vuoden 2014 jälkeen.
Samaan aikaan tehostettuun palveluasumiseen on tullut 1630
asiakaspaikkaa lisää.
Tehostetun palveluasumisen lisäämisellä pyritään
korvaamaan laitoshoidosta vähentyneitä paikkoja.
Palvelurakennetta on kevennetty ja entistä
useampi on nyt kotihoidon asiakas.
22. Siirtyminen laitoshoidosta kodinomaisempiin
asumisratkaisuihin näkyy työntekijämäärissä
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 22
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut
Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai
sairaalan pitkäaikaishoito
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon suunnitellut ja toteutuneet
työntekijät vuosina 2014 ja 2016
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
23. Työntekijöiden kokonaismäärä on laskenut
samassa suhteessa kuin asiakaspaikkojen määrä
on vähentynyt
Työntekijöiden määrä on kasvanut tehostetussa
palveluasumisessa ja laskenut vanhainkodeissa sekä
terveyskeskuksien ja sairaaloiden pitkäaikaishoidossa.
Koska ympärivuorokautisen hoidon palveluista on vähennetty
yhteensä 2800 asiakaspaikkaa, on myös työntekijöiden
kokonaismäärä vähentynyt.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 23
24. Hoitotyön osuus
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 24
Työajasta kohdistuu hoitotyöhön
– Osastonhoitajilla ja esimiehillä 20 %
– Apulaisosastonhoitajilla ja tiimivastaavilla 70 %
– Kodinhoitajilla ja kotiavustajilla 90 %
– Hoiva-avustajilla 85 %
– Hoito- ja laitosapulaisilla 45 %
Yksityisellä sektorilla keskimäärin suurempi osa työajasta
varataan hoitotyölle kuin julkisella sektorilla
Hoitotyöhön kohdistuvassa ajassa
ei ole muutosta vuodesta 2014.
25. Suunnitellussa hoitajamitoituksessa ei ole
muutosta vuodesta 2014
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 25
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Alle 0,50 0,50-,0,59 0,60-0,69 Yli 0,70
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikön
suunniteltu hoitajamitoitus vuosina 2014 ja 2016
(% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
Minimimitoitus on tehostetussa palvelusasumisessa ja
vanhainkodeissa 0,5 työntekijää asiakasta kohti,
vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60–0,70.
26. Toteutunut hoitajamitoitus alittaa vaaditun minimin
aiempaa harvemmassa toimintayksikössä
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 26
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Alle 0,50 0,50–0,59 0,60–0,69 Yli 0,70
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikön
toteutunut hoitajamitoitus vuosina 2014 ja 2016
(% kaikista yksiköistä)
2014
2016
Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL
28. Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät on otettu
paremmin kotihoidossa käyttöön
Kolmella neljästä kotihoidon toimintayksiköstä on käytössään
sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä sähköinen
toiminnanohjausjärjestelmä on vasta alle puolessa yksiköistä.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 28
29. Esimiesten aikaa käytetään edelleen
sijaisten järjestämiseen
Esimies järjestää sijaiset joka toisessa kotihoidon
toimintayksikössä. Ympärivuorokautisessa hoidossa
sijaisjärjestelyt ovat esimiehen vastuulla jopa kolmessa
viidestä yksiköstä, eikä tilanne ole parantunut vuodesta 2014.
Yhdeksässä kymmenestä toimintayksiköstä on joskus tai usein
vaikeuksia järjestää sijaisia. Eniten vaikeuksia on julkisessa
kotihoidossa sekä julkisten sairaaloiden ja terveyskeskusten
pitkäaikaishoidossa.
Saadut sijaiset ovat kuitenkin yleensä koulutuksen saaneita
työntekijöitä.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 29
Sijaisjärjestelyjen keskittäminen säästää
aikaa ja turvaa sijaisten saannin.
30. Eniten lisäkoulutusta tarvitaan saattohoidon,
toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla
Eniten lisäkoulutuksen tarvetta on saattohoidossa,
teknologian hyödyntämisessä ja toimintakyvyn
moniulotteisessa arvioinnissa.
Useamman kuin joka toisen kotihoidon yksikön alueella toimii
erillinen kotihoitoa tukeva palveluohjaustiimi, kotiutustiimi,
kotiutushoitaja, ikä- tai seniorineuvola ja kuntoutustiimi.
Vain joka kolmannella kotihoidon toimintayksiköllä on erillinen
alueellinen saattohoitotiimi tukenaan.
11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 30
31. Lisää tietoa
Tuloksista tarkemmin
Vanhuspalvelujen
seuranta -tutkimus
I&O-kärkihanke
Hanna Alastalo
erikoistutkija
vanhuspalvelulaki[at]thl.fi
p. 029 524 7950