Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä. Katja Kuunsalo, erityisasiantuntija, Helsingin kaupunki. RAI-vertailukehittämisen seminaari 3.10.2019. 
 Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky. 
Sokos Hotel Vantaa, Vantaa.

1. Kokemuksia sosiaalisen
tilanteen arvioinnista
RAISA-välineellä
Katja Kuunsalo, Gerontologisen sosiaalityön erityisasiantuntija
RAI-seminaari 3.10.2019

2. RAI-arviointivälineet Helsingissä
• RAI-LTC (Long Term Care) 2000, ympärivuorokautisessa hoivassa
(laitoshoito)
• RAI-HC (Home Care) 2003, kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa
hoivassa (palvelutalot ja ryhmäkodit)
• MH (Mental Heath) -lisäosio eli mielenterveyden lisäosio,
ympärivuorokautisessa hoivassa 2010, kotihoidossa 2017
• RAI-osittaisarviointimahdollisuus (yhdellä tai useammalla RAI-mittarilla)
2017
• InterRAI-CA + HELSA (”RAISA”) keskitetyn palvelutarpeen
arviointiväline 2018
• MNA-arviointi (Mini Nutritional Assessment)
• RAI-CHA vammaistyössä 2018
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 2

3. RAISA:n osiot
A) Henkilötiedot
B) Alustava kartoitus
C) Kliininen arviointi
D) Sosiaalisen tilanteen arviointi
E) Läheisapua antavan tilannearviointi
F) Yhteenvetotieto
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 3

4. D-osion aiheet
• Kotiympäristö
• Asuinympäristö
• Taloudellinen tilanne
• Lääkkeiden ja alkoholin käyttö sekä riippuvuudet
• Yksinäisyys, turvattomuus ja kaltoinkohtelu
• Osallistuminen, harrastukset ja muu toiminta
• Elämäntapahtumat ja elämänkriisit
• Muut sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät
• Voimavarat ja vahvuudet
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 4

5. HelppiSeniorissa tehdään
palvelutarpeen arviointia
Seniori-info
• Alustava palvelutarpeen
arviointi RAISA:n A-osio
• Neuvonta ja ohjaus
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 5
Asiakasohjaus
• Palvelutarpeen laaja
arviointi RAISA:n osiot A–F
asiakkaan tarpeen
vaatimassa laajuudessa
• Asiakassuunnitelma

6. Tehtyjä D-osioita 1.1.–30.9.2019
• Tehtyjä D-osioita tänä vuonna noin 816 (1.1.–30.9.2019),
• Kotiympäristössä riski, uhka tai puute 33 %
• Kokemus asuinalueen turvattomuudesta 2 %
• Itseilmaistu huoli taloudellisesta tilanteesta 18 %
• Lääkkeiden käytössä epäselvyys, ongelma tai epäily 19 %
• Yksinäisyyden kokemusta ollut 26 %:lla
• Harrastukset ja toiminta kodin ulkopuolella 26 %
• Arjessa selviytymistä haittaava elämäntapahtuma tai kriisi 22 %
• Itsensä vahingoittamiseen liittyvät ajatukset ja yritykset 2 %
• Voimavarat ja vahvuudet: 84 % tunnistaa jonkin voimavaran tai
vahvuuden
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 6

7. Vastustajat: Mikä hyöty?
• RAISA:sta ei ole hyötyä kotikäynnillä.
• Miksi tehdään? Osaan kysyä tärkeät asiat muutenkin.
• Miksi tietoa kerättäisiin RAISA:lla? Osaan tehdä palvelutarpeen
arvioinnin hyvin ilman RAISA:akin.
• Kenelle tehdään? Ei ole vielä vakiintunut. Kaikille ei voi
automaattisesti tehdä. Jos A- ja B-osiosta ei nouse mitään erityistä,
onko järkeä tehdä D-osiota?
• Mikä hyöty on kaikista kysymyksistä? D-osio on ”Supersuperlaaja”.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 7

8. Vastustajat: Hankala työväline
• Kohderyhmän mahdottomuus
• Arvioinnin loppuunsaattamisen hankaluus
• Asiakas- ja potilastietojärjestelmien runsaus ja yhteensopimattomuus
• Toistoa, samoja asioita. Hankala teknisesti.
• ”Ohitin ne D-osion kysymykset, jotka eivät olleet asiakkaan juttuja,
koska aika on rajallista. Kysyin yksinäisyydestä, en taloudesta.”
• Raskas työväline, kun käydään niin henkilökohtaisia asioita läpi.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 8

9. Puolustajat: Hyvä on sitten!
• Ei kannata käyttää aikaa RAISA:sta valittamiseen.
• Annetut työtehtävät on tehtävä ja työnantaja määrää välineet.
• Kaikki tietää, että tämä on ihan höpöhöpöhomma, mutta turha tätä
on vastustaa.
• Vaikka tanssittaisiin ripaskaa Jolkkosen edessä, niin me ei tästä
päästä.
• Jos on pakko tehdä, niin tehdään sitten.
• Tehdäänkin koko RAISA alusta loppuun kaikille asiakkaille, niin
saavat pomot huomata, kuinka hankalaa ja aikaa vievää se on.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 9

10. Puolustajat: Onhan tästä hyötyäkin
• Onhan tästä hyötyäkin, kun näki tuloksia ja tilastotietoa asiakkaista.
Tuli uutta intoa RAISA:n tekoon.
• Tehdään, että saadaan tilastoja. Se motivoi, että tehdään ilmiöitä
näkyväksi. Vaikka muuten me työntekijät tietäisimme, kuinka asiat
ovat, tieto ei näy missään ilman RAISA:a.
• B-osan seula ei ole riittävä. D-osio pitäisi tehdä kaikille, jotta
sosiaaliset ongelmat saataisiin kartoitettua.
• RAISA ohjaa kivasti kotikäyntiä. Sen avulla on helppo ottaa puheeksi
asioita.
• Pitää vain opetella käyttöä, niin siihen tottuu.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 10

11. Lopputuumailut
• HelppiSeniorissa terveydenhuoltotaustaiset työntekijät ottivat
RAISA:n nopeasti työvälineekseen. Heistä monet olivat
työskennelleet aiemmin kotihoidossa.
• Sosiaalityöntekijät tarttuivat RAISA:an hitaammin. On edelleen
työntekijöitä, jotka eivät ole tehneet yhtään palvelutarpeen arviota
RAISA-arviointia käyttäen.
• Liisa Klemola (2016): Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset
eivät nähneet tiedon arvoa omassa työssään, vaan he ajattelivat sitä
kerättävän hallinnollisista syistä. Vaikka tiedon kerääminen on
lisääntynyt, sitä ei hyödynnetä riittävästi.
• Tulosten näyttäminen lisäisi motivaatiota.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 11

12. Jatkokehitystä
• GeroMetro on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen
kehittämisverkosto, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ikäihminen.
• GeroMetron yksi alatyöryhmä käsittelee aihetta yksinäisyys ja
turvattomuus.
• Alatyöryhmässä on alustavasti suunniteltu, että tehdään ohje, jonka
avulla työntekijä voi käsitellä asiakkaan yksinäisyyttä ja ohjata hänet
sopiviin palveluihin. Lisäksi hyödynnettäisiin etäpalvelua.
• RAISA:n D-osion yksinäisyyskysymysten avulla kohderyhmän
asiakkaat tunnistettaisiin.
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 12

13. Lähteitä
• Liisa Klemola: Toimintakykyä kuvaava tieto ikäihmisten palveluissa -
Tiedonhallinnan näkökulma, 2016
• http://www.socca.fi/kehittaminen/ikaihmisten_palvelut_gerometro
3.10.2019 Katja Kuunsalo, Kokemuksia sosiaalisen tilanteen arvioinnista RAISA-välineellä, RAI-seminaari 13