Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta sote-alueella
•
1 gostou•601 visualizações
Päivi Hirsso, PPSHP. TOIMIA-seminaari 17.10.2016.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (7)
Semelhante a Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta sote-alueella
Semelhante a Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta sote-alueella (20)
Mais de THL
Mais de THL (20)
Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta sote-alueella
- 1. TOIMIA-seminaari; Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta SOTE-alueella Hki 17.10.2016 Päivi Hirsso, yleisl ja terveydenhuollon eli, LT, PPSHP Toimintakyky ja kuntoutus työryhmän ”1/3 puheenjohtaja”
- 2. PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: • Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. • Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)
- 3. Keskeisiä asioita ovat (1): Palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakaslähtöinen uudistaminen Valmistelu- ja kehittämistyö organisoidaan keskeisten palvelukokonaisuuksien (7-9 kpl) ympärille. Valmistelutyössä hyödynnetään laajasti maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa olevaa osaamista. Palvelukokonaisuuksien integraatiohyötyjen varmistaminen Ensisijaisesti lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelut siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa
- 4. Keskeisiä asioita ovat (2): Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä enemmän lasten ja perheiden palvelujen uudistaminen siirtämällä painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin kehitysvammaisten palvelujen uudistaminen itsenäistä asumista tukien mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan sellaisen uudistusohjelman aikaansaaminen, joka tukee avohoitolähtöistä toimintaa ja integroi yhteen perus- ja erikoistason
- 5. Keskeisiä asioita ovat (3): Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden erityiskysymykset (hoitoketjut / prosessit, työnjako, ohjaus ym.) Lisäksi kehitetään soten ja kuntien välisiä yhteistyömuotoja erityisesti toimintojen ja palvelujen rajapinnat huomioon ottaen. Valmistelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään jo käynnissä olevat uudistus- ja kehittämistyöt; kerätty tietoaineisto, maakunnallinen LP- toiminta, suurten kaupunkien ja Jokilaaksojen sote-selvitykset, kehitysvammahuollon maakunnallinen kehittämistyö sekä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteistyö jne.
- 6. Julistukset (1/2) Asiakkaan näkökulma • Lähtökohta: asiakas osaa, pystyy ja haluaa • Tuetaan kansalaisen omaa vastuunottoa ja toimia sekä palvelun toteuttamista itse • Asiakas on kyvykäs (useimmiten) tekemään valinnat • Kaikilla asukkailla on voimavaroja: hyödynnetään ne kaikki mahdollisuuksien mukaan • Lähtökohta: normaalisuuden periaate • Räätälöidään palvelut ja palvelumuodot – ei pelkästään samaa kaikille • Palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti kotona tai arkiympäristössä Palveluprosessien näkökulma • Asiakasta ei pompoteta tai luukuteta, vaan otetaan koppi ja kannetaan kokonaisvastuuta • torppaamisen kulttuurista kohtaamiseen, tarvittaessa oma coach • Varmistetaan palvelun ja tiedon integraatio ja ehjä yhteistyö • Digitaaliset palvelut ensisijainen palvelumuoto, muut palvelumuodot vasta erityisperustein • ajan ja matkan merkitys asioinnissa vähenee
- 7. Julistukset (2/2) Johtamisen, palvelurakenteen ja talouden näkökulma • Sote-rahaa on v. 2030 suhteellisesti XX €/% vähemmän kuin nyt • Kustannusten kasvun hillintä puoleen = 5/2 = 2,5 %.iin • Keinona tähän uudet palvelumallit, palvelurakenne • Kukaan ei asu laitoksessa vaan kaikki asuvat kotona • Laitospaikkoja ja sairaansijoja poistetaan xx kpl / xx % v. 20YY mennessä Toimijoiden ja henkilöstön näkökulma • Otan vastuuta, kohtaan, tuen ja autan – en torppaa • Rohkea uudistuminen on osa menestyvää työyhteisöä • Kehittäminen kuuluu kaikille • Monipuolinen ja uudenlainen osaaminen
- 8. Palvelu- rakenne Digitalisaatio ja sähköiset palvelut Asenne, orientaatio Asiakas Osaaminen Kustannus- vaikuttavuus/ tehokkuus Johtaminen Moni- tuottajuus Strategia Mistä syntyy hyvinvointi? Julistukset/ Mistä muutos syntyy? Mikä muuttuu ja miten? Kehittämisote Organisointi ja vastuut
- 9. ”Suuri osa tuottavuuden paranemisesta johtuu siitä, että työtä on siirretty asiakkaalle” Olli Savela, Tilastokeskus 2010
- 10. Asiakkaalle oleellisinta on hänen elämänsä, ja sairauden satuttua sen kokonaisuus. Yleensä arjen sujuvuus ja arkikokemukset ovat hänelle jopa tärkeämpiä kuin häneen kohdistettavat hoidolliset toimenpiteet. Koivuniemi K kirjassa Terveydenhuollon kompassi
- 11. ICF – tarve ja tavoitteet Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- 12. ICF:n oppiminen 12 Terveydentila Ympäristötekijät Yksilötekijät Kehon toiminnot/ rakenteet Suoritukset Osallistuminen ICF - tarve ja tavoitteet
- 13. Koivuniemi et al 2014
- 16. • Kuntoutus ymmärretään laajana käsitteenä, jossa mukana kaikki kuntoutuspalveluiden järjestäjien palvelut • Työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuva kuntoutus • Avokuntoutusmallit ovat ensisijaisia • Kuntoutujan kokonaisprosessit, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä RAJAPINNAT KUNNASSA • hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) • työllisyyspalvelut • asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) • logistiikka / liikkumista tukevat palvelut MUUT RAJAPINNAT • Kela (kaikki kuntoutusmuodot, myös ammatillinen) • PTH-yksikkö RAJAPINNAT PoPSTerissa • lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi, sairauksien avo- ja sairaalahoito Toimintakyky ja kuntoutus Muut sidosryhmät • 3. sektori • yksityiset palveluntuottajat Puheenjohtajat: Johanna Kiiskilä (PoPSTer) Timo Pehkonen, fysiatrian ylilääk. (Ouka) Päivi Hirsso, PTH yksikön johtaja (PPSHP) PoPSTer-kummi: Anu
- 17. Koulutus ja tutkimus Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto Palvelukokonaisuudet Lapsetjaperheet Nuoretjaaikuiset Ikäihmiset Välitönavuntarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat
- 18. Uusi normaali orientaatio, asenne, johtaminen
- 19. Kuka tästä vastaa, jos… Eihän näitä hommia voi kuka tahansa tehdä. Asiakkaalla on diagnoosi valmiina. Mitä tästä maksetaan ja saako sen tehdä työajalla? Ei asiakkaat itse osaa varata aikoja netistä. Vika on johdossa. Ei kuulu mun työnkuvaan. Se on nyt vaan sellainen sosiaalitapaus. Asiakkaan oikeusturvan ja tietosuojan vuoksi ei voida... Tieto ei liiku järjestelmien välillä. Ei voi, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän. No sitten on kyllä AVI niskassa! Jos puhelin soi koko ajan, ei pysty tekemään töitä. Kyllä pitää olla soittoaika. Miksi tästä ei ole tiedotettu? Just on opittu edellinen, niin taas pitää opetella jotain uutta.
- 20. PALVELULOGIIKKA: vuorovaikutus, asiakas ja palvelu TUOTANTOLOGIIKKA: organisaa o, teollinen aja elutapa ARVO PROSESSEISTA: osaaminen ja osaajat ARVO ASIAKKAAN ARJESTA: koko elämä, haluama ja tarvitsema Globalisaa o ja EU-alveludirek ivi TERVEYS ”To adapt and self-manage” Koivuniemi 2013 Pitempi sih : Lyhyempi sih LUOTEINEN SUUNTA KOILLINEN SUUNTA KAAKKOINEN SUUNTA LOUNAINEN SUUNTA RAHOITUS
- 21. Ei torppaamista vaan ”Tervetuloa” sähköisesti
- 22. PALVELULOGIIKKA TUOTANTOLOGIIKKA ARVO PROSESSEISTA ARVO ASIAKKAAN ARJESTA Koivuniemi 2013 Tuki- asiak- kuudet Johdetut asiak- kuudet Pärjääjä -asiak- kuudet Yhteis- työ- asiak- kuudet Vaikeaa Helppoa ASI AKKUUDEN kustannukset Matalat Korkeat PÄRJÄÄ- MI NEN Terveydenhuollon oppimisasiakkaat LUOTTAMUS PÄRJÄÄMI SEEN € € HELA HOITO KOKO ARKI: haluama, tarvitsema € € € €
- 23. Kohti kokonaisvaltaista, vaikuttavaa kuntoutusta ”Kuntoutuksen julistuksia” (Monialainen kuntoutus, tilannekatsaus. STM raportit ja muistiot 2015/18) • Kuntoutumalla saavutetaan jälleen mielekäs arki (tavoite) • Toimintakyky on mahdollista palautua • Heikollakin toimintakyvyllä voi selviytyä arjesta • Kuntoutumisella on aina tavoite, jota arvioidaan, seurataan ja tarpeen tullen muutetaan • Kuntoutumisen lähtökohtana on toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arvio, johon suunnitelmallisen kuntoutusprosessin tavoitteet asetetaan • Vaikuttamattomasta kuntoutuksesta luovutaan • Kuntoutuksessa toimitaan ”palvelu olen minä” –periaatteella, vaatii kuntoutujan oman osallisuuden ja motivaation • Kuntouttamatta jättämisen vaikutukset on tunnistettava ja arvioitava
- 24. Kuntoutusjärjestelmän ongelmat ja ratkaisut (nostettu vain tuoreimmat) -> Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn helpottaminen 2014 -> Työeläkelaitosten velvollisuus selvittää työeläkettä hakevan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 2015 (Kela) -> Kelan vaativan kuntoutuksen muutokset 2016 -> Ohjauksen ja neuvonnan velvoitteet kuntoutustoimijoille -> Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä kumottiin 2015 -> Yhteistyövelvoite korostetusti nykyisissä laeissa Sote-uudistuksen yhteydessä on luotava tarpeen mukaiset uudet ohjausmekanismit, jotta monialainen ja riittävä kuntoutusyhteistyö toteutuu Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus ja alueellinen yhteistyö on varmistettava sote-palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä (sos- ja terv valiokunta 2014)
- 25. Uudet ratkaisumallit Vaikuttava kuntoutus edellyttää asiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen. Elämänkaaren mukaiset kohderyhmät. Kuntoutus tulee toteuttaa juuri niin monialaisena ja –muotoisena kuin asiakas omassa elämänvaiheessaan tarvitsee. Selviytyminen omassa arjessa on asetettava laaja-alaisen toimintakyky- ja kuntoutusarvion perustaksi. Yhteinen ymmärrys, yhteiset kriteerit ja yhteinen kieli sekä yhteen toimivat tietojärjestelmät. Osaamisen vahvistaminen. Suunniteltu kuntoutuspolku, jossa viranomaiset, kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat joustavasti mukana. Tavoitteet arkisia ja käytännönläheisiä toiminnallisia. Vaikuttavuus ja hyödyt ositettava koko kuntoutumisprosessista yli toimirajojen.
- 26. Periaatteet toimintakyvyn ja kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa • Tarvitaan laaja-alaista näkökulmaa kuntoutukseen ja toimintakykyyn • Ei esim. pelkkä lääkinnällinen kuntoutus • Lähtökohtana voimavarakeskeisyys • Ei riitä, että ”hieman parannetaan/sähköistetään nykyistä” • Digi-palvelut iso mahdollisuus • Tarkasteluun otettava läpileikkaavina näkökulmina palvelukokonaisuudet ja asiakassegmentit • Rajapintojen kohtaaminen tärkeää vaikuttavuuden takaamiseksi • Vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan uusia näkökulmia ja mittareita • Järjestäminen ja tuotanto • Yksikanavainen rahoitus nähtävä mahdollisuutena • Kuntoutuksen uudistuva lainsäädäntö??
- 27. Nyt ei riitä prosessien hiominen ja niiden sisällön Muutokset – kyseessä on systeeminen muutos, missä On runsaasti erilaisia näkyviä ja näkymättömiä Vuorovaikutussuhteita.