Timo Kauppisen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.

1. Etninen tausta
ja alueellinen
eriytyminen
suurissa
kaupungeissa
MONET-seminaari
23.5.2018
Timo Kauppinen,
THL

2. Esityksen
sisältö
× Maahanmuuttajien voimakas alueellinen keskittyminen
tietyille asuinalueille voi olla ongelmallista kotoutumisen ja
yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta.
× Keskittymistä selittävät tekijät eivät liity pelkästään
maahanmuuttajiin itseensä, vaan muun muassa maan
syntyperäisen väestön asuinpaikan valinnat ja erityyppisten
asuntojen sijoittuminen voivat olla tärkeitä selittäjiä.
× Suomessa näistä kysymyksistä on ollut eniten tietoa
pääkaupunkiseudun osalta ja myös Turusta
× Tämä esitys: tähänastisia havaintoja URMI-hankkeesta
(2016-2019) koskien väestön etnisen rakenteen alueellisen
eriytymisen kehitystä Helsingin, Turun ja Tampereen
seuduilla (Saikkonen ym. 2018) ja alustavia tuloksia
kehityskulkujen taustatekijöistä

3. Havaintoja
asuin-
oloista
× Maahanmuuttajat asuvat suomalaissyntyisiä vähemmän
omistusasunnoissa kaikissa tuloluokissa, mutta heilläkin
suurempituloiset asuvat selvästi useammin
omistusasunnoissa
− Omistusasuminen on yleistynyt useimmissa
maahanmuuttajaryhmissä
× Osalle maahanmuuttajista sosiaaliset vuokra-asunnot ovat
edelleen hyvin tärkeä osa asuntokantaa, mutta
markkinavuokra-asuntojen merkitys on kasvanut
× Maahanmuuttajat asuvat suomalaissyntyisiä ahtaammin
kaikissa tuloluokissa.
× Saatavilla olevan asuntojen varustetasotiedon mukaan
maahanmuuttajilta ei puutu perustavanlaatuisia varusteita
enempää kuin suomalaissyntyisiltä.

4. Alueellisen sijoittumisen erilaisuus suomalaissyntyisiin
verrattuna, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa,
erilaisuusindeksi (%)
Länsimaalaiset Itäeurooppalaiset Muut ulkomaalaissyntyiset Ulkomaalaissyntyiset yhteensä
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
0
10
20
30
40
50
60
2005
2007
2009
2011
2013
Helsinki
Turku
Tampere
Lähde:
Saikkonen ym. (2018)

5. 33
42
36
42
49
42
49
59
45
0 20 40 60
Helsingin
seutukunta
Turun seutukunta
Tampereen
seutukunta
Erilaisuusindeksi, %
20-64-vuotiaat länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneet (verrattuna
suomalaissyntyisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla ainakin yksi länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntynyt
vanhempi (verrattuna täysin suomalaistaustaisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla kummatkin vanhemmat syntyneet länsimaiden ja Itä-Euroopan
ulkopuolella (verrattuna niihin, joilla ainakin yksi suomalaissyntyinen vanhempi)
Alueellinen eriytyminen syntymä- tai taustamaan mukaan
eri ikäryhmissä vuonna 2014, postinumeroalueet seutukunnissa
Lähde:
Saikkonen ym. (2018)

6. Ulkomaalaissyntyisten osuus 20-64-vuotiaista
tutkimusseutukunnissa ja niiden keskuskaupunkien suurimman
maahanmuuttajaosuuden pienalueilla vuosina 2005 ja 2014
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2005 2014 2005 2014 2005 2014
%
Seutukunta
Keskuskaupungin
pienalueiden
suurin arvo
Helsingin
seutu
Turun
seutu
Tampereen
seutu Lähde:
Saikkonen ym. (2018)

7. Yhteenvetoa
alueellisesta
eriytymisestä
syntyperän
mukaan
× Turun seudulla vahvempi eriytyminen, lapsilla vahvempi
eriytyminen, kokonaisuutena lievää eriytymisen
vahvistumista
× Useimmissa tarkemmin määritellyissä
syntymämaaryhmissä segregaatiotaso on toisaalta pysynyt
ennallaan tai laskenut
− Etnisen segregaation lievä vahvistuminen johtuu ilmeisesti
etenkin siitä, että länsimaalaissyntyisten osuus
ulkomaalaissyntyisistä on pienentynyt
× Selvin muutos on ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu:
tämän myötä ulkomaalaistaustaisten osuudet asuinalueilla
kasvavat, vaikka alueellinen rakenne ei juuri muutu
× Etninen ja tulotason mukainen eriytyminen eivät ole täysin
päällekkäisiä

8. Tuloksia
segregaatio-
kehityksen
tausta-
tekijöistä
× ASUNTOKANTA
× Sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa harjoitettu
pitkäjänteisemmin Helsingissä ja Tampereella kuin Turussa, ARA-
vuokra-asunnot myös sijoittuneet tasaisemmin (Saikkonen ym. 2018)
× TALOUDELLISET RESURSSIT
× Maahanmuuttajat muuttavat harvemmin pois pienituloisilta
alueilta kuin suomalaissyntyiset, eikä tämä ero selity täysin
sosiodemografisilla eroilla (Vaalavuo & Kauppinen 2018)
× Tulotason nousu lisää kuitenkin myös maahanmuuttajien muuttoa
pois pienituloisilta alueilta, vaikutus ei vain näytä olevan yleisesti
ottaen yhtä vahva kuin suomalaissyntyisillä (Vaalavuo ym. 2018)
× SUOMALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN TOIMINTA
× Suomalaistaustaisten muuttoliike kaupunkiseutujen sisällä on
merkittävin etnistä segregaatiota vahvistava väestöllinen prosessi;
ulkomaalaistaustaisten seudun sisäinen muuttoliike puolestaan
on lieventänyt segregaatiota (Kauppinen & van Ham 2018)

9. Johto-
päätökset
× Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla ei ole tapahtunut
suuria muutoksia etnisessä eriytymisessä vuosina 2005–
2014.
× Näihin on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota:
− Etnisen eriytymisen korkeana pysyvä taso Turun seudulla
− Eriytymisen vahvistuminen Tampereen seudulla
− Lapsiperheiden välinen etninen eriytyminen
− Maahanmuuttajataustaisen väestön osuuden kasvu
paikallisesti suureksi seutujen maahanmuuttajataustaisen
väestön kasvaessa
× Segregaatioon vaikuttava politiikka: paikat, ihmiset ja
yhteydet (van Ham & Tammaru 2016)

10. Lähteet van Ham M, Tammaru T (2016) Pieni- ja suurituloiset asuvat
aiempaa eriytyneemmin eurooppalaisissa pääkaupungeissa. URMI
Politiikkapaperi 2016:1. http://urmi.fi/wp-
content/uploads/2016/11/URMI_policy_brief.pdf
Kauppinen TM, van Ham M (2018, in revision) Unravelling the
demographic dynamics of ethnic residential segregation.
Saikkonen P, Hannikainen K, Kauppinen T, Rasinkangas J, Vaalavuo
M (2018) Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot
kolmella kaupunkiseudulla. Raportti 2/2018. Helsinki: Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/136125
Vaalavuo M, Kauppinen TM (2018) Muutot pois pienituloisilta
alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? URMI
Kaupunkianalyysi IV. http://urmi.fi/wp-
content/uploads/2018/01/URMI_kaupunkianalyysi_4.pdf
Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2018, re-submitted)
Income mobility and moving to a better neighbourhood – an
enquiry into ethnic differences in Finland.