2. CPC-CBT (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
Positiivisen vanhemmuuden taitojen ja myönteisen vuorovaikutuksen
vahvistamisen työmenetelmä, tilanteessa:
jossa vanhempi on kohdistanut lapseen fyysistä väkivaltaa tai muita
kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja
TAI
jossa vanhemman lapseen kohdistaman väkivallan / kaltoinkohtelevien
kasvatuskeinojen käytön riski on kohonnut
Strukturoitu, manualisoitu, näyttöön pohjaava, väkivaltatyön työskentelymalli
Suunnattu 3-17 –vuotiaille lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen
Työskentelyssä mukana myös kaltoinkohteleva vanhempi
3. CPC-CBT(Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
Voidaan toteuttaa joko yksittäisen perheen hoitona tai ryhmämuotoisena
samanaikaisesti useammalle perheelle
Viikoittaisia 90min. tapaamisia n. 16-20, ryhmämuotoisena 2h/vko
2 terapeuttia, lapsella ja vanhemmilla omansa
Samanaikainen työskentely lapsen ja vanhempien kanssa eri huoneissa,
käyntien lopuksi kokoontuminen yhteen
Yhteiskäynnit lisääntyvät hoidon edetessä
Arviointia tehdään läpi hoitoprosessin
Turvallisuus huomioidaan läpi työskentelyn
Monialainen yhteistyö tärkeää
Taustateoriat:
Kognitiivis-behavioraalinen teoria
Systeeminen teoria
Kehityspsykologia
Traumateoria (Trauma Informed Care)
Motivoiva haastattelu / (motivational theory)
4. CPC-CBT (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy)
KIBB, LKK
Hoidon sisältönä ja tavoitteena mm.
vähentää kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja perheissä
kohdata ja työstää kaltoinkohtelua vanhemman strategiana sekä sen vaikutuksia lapseen
opettaa väkivallattomia, lasta huomioivia kasvatuskeinoja
harjoitella tunteidensäätelyä ja –ilmaisua, sosiaalisia taitoja, vihanhallintaa, aktiivista
kuuntelua jne.
korjata sekä vahvistaa vanhempi-lapsi suhdetta ja vuorovaikutusta
lisätä vanhemman empatiaa lasta kohtaan
auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen kehitystä ja trauman vaikutuksia
työstää lapsen (trauma)kokemuksia ja auttaa lasta selviytymään haitallisista
kokemuksistaan
lisätä hyvinvointia ja kaikkien perheenjäsenten turvallisuutta
5. CPC-CBT -hoidon kulku
Infotapaaminen
Arviointitapaaminen työskentelyn sopivuudesta perheelle
vanhemmat kirjoittavat sopimuksen, jossa sitoutuvat väkivallattomuuteen
1. Sitoututtaminen, motivointi ja psykoedukaatio n. 1-3 tapaamiset
2. Tehokkaat selviytymistaidot sekä vanhemmuustaidot n. 4-7 tapaamiset
3. Turvallisuus ja taitojen harjoittelu n. 8-11 tapaamiset
4. Kaltoinkohtelun selkiyttäminen (Abuse clarification) n. 12-16 tapaamiset
6. Kaltoinkohtelun selkiyttäminen
(Abuse clarification)
Kaltoinkohtelun selkiyttäminen (Abuse clarification) n. 12-16 tapaamiset
Tavoitteena tässä vaiheessa on tukea lapsen ja vanhemman suhdetta ja vuorovaikutusta esim.
lisäämällä vanhemman empatiakykyä ja lisäämällä avointa kommunikaatiota
Lapsen kokemus tuodaan esille ja vanhempi ottaa vastuun käyttäytymisestään
Lapsi voi kirjoittaa kirjeen vanhemmalle kokemuksistaan ja kiittää siitä, että vanhempi on
osallistunut CPC-CBT terapiaan, vanhempi voi vastata siihen
Vanhempi kirjoittaa selvityskirjeen, jossa hän ottaa vastuun teoistaan, poistaa lapsen vastuuta
ja syyllisyyttä
Tapaamiset sisältävät vähittäistä altistamista, tarvittaessa lapsen traumanarratiivin laatiminen
Sovitaan seurantatapaaminen ja mahdollinen jatkotyöskentelyn tarve
8. Tutkimusnäyttö
Niukka, mutta lupaava tutkimusnäyttö (Runyon ym., 2009; Runyon ym., 2010; Runyon ym., 2016;
Kjellgren ym., 2013, Thulin ym., 2019).
Menetelmän on todettu vähentävän tehokkaasti vanhemman lapseen kohdistamaa fyysistä väkivaltaa
(esim. Runyon ym., 2010; Thulin ym., 2019)
Kun verrattaan CPC-CBT –hoitomallia (jossa lapsi on mukana hoitoprosessissa), ainoastaan
vanhemman käynteinä toteutettavaan vanhemmuuden taitoja vahvistavaan kognitiiviseen
käyttäytymisterapiaan
CPC-CBT-hoitomallin etuna on lapsen mahdollisten PTSD-oireiden väheneminen, suurempi positiivisten
vanhemmuuden taitojen lisääntyminen ja lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan väheneminen (Runyon ym.
2010).
Ruotsalaisessa aineistossa lasten trauma- ja masennusoireiden, vihan ja aggression todettiin
lievittyneen hoitojakson tuloksena. Myönteinen tilanne pysyi kuuden kuukauden seurannassa (Thulin
ym., 2019).
Lasten lisäksi myös vanhempien masennusoireiden on havaittu vähentyneen hoitojakson myötä
(Kjellgren ym. 2013).
Lapset raportoivat kuritusväkivallan vähentymisen sekä myönteisten kasvatuskeinojen vahvistumisen
9. Lähteet
Runyon MK, Deblinger E, Schroeder CM (2009) Pilot evaluation of outcomes of Combined
Parent-Child Cognitive-Behavioral Group Therapy for families at risk for child physical
abuse. Cognitive and Behavioral Practice 16:101–118.
Runyon MK, Deblinger E, Steer RA (2010). Group cognitive behavioral treatment for
parents and children at-risk for physical abuse: An initial study. Child & Family Behavior
Therapy 32:196-218.
Kjellgren C, Svedin CG, Nilsson D (2013). Child physical abuse – Experiences of
combined treatment for children and their parents: A pilot study. Child Care in Practice
19(3): 275–290.
Thulin J, Nilsson D, Svedin CG, Kjellgren C (2019). Outcomes of CPC-CBT in Sweden
concerning psychosocial well-being and parenting practice: Children’s perspectives.
Research on Social Work Practice 30(1):65-73
Notas do Editor
hoitomanuaali, jossa erityisiä teemoja, joita käsitellään
vähentää väärinymmärryksiä ja epärealistisia odotuksia suhteessa lapseen
Osata katsoa lapsen käytöstä myös traumalinssin läpi
Viimeinen vaihe on nähty hyvin tärkeänä hoitomallin osana, esim. ruotsalaisessa Thulinin ja kumppaneiden tutkimuksessa kysyttiin lapsilta kokemuksia ja he toivat esiin trauman käsittelyn ja vanhemmalta saadun kirjeen erityisen tärkeinä.