2. Strategiset linjaukset digitalisaatiossa
Muutosvoimat ja hyvä hallinto, Maria Nikkilä
Strateginen painopiste nro 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan, Maria Nikkilä
Digitaaliset palvelut ensisijaiseksi
Turvataan tasapuoliset palvelut (AUTA-hanke)
Saavutetavuusdirektiivi
Strateginen painopiste nro 2: Julkinen hallinto palvelualustana, Maria Nikkilä
Kansallinen palveluväylä
Strateginen painopiste nro 3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa, Jani Heikkinen VM
Yhteisen tiedon palvelumalli
Valmisteilla oleva tiedonhallintalaki
Omadata
Kuntatieto-ohjelma
Suomidigi – tuki digitalisaatiolle ja prosessien uudistamiselle, Aleksi Kopponen
Kyvykkyyksistä huolehtiminen digitalisaatiossa, Aleksi Kopponen
16.5.2017 Suomidigi.fi 2
3. Muutos on kaikkialla
Toimintaympäristön muutos
Toimintatapojen muutos
Kulttuurinen muutos
Teknologian kehitys
Asiakkaiden toiveet
Muutosvoimat ja hyvä hallinto
4. Yhteinen arvopohja ja periaatteet
➔ Perusoikeudet
➔ Avoimuus
➔ Palveluperiaate
➔ Tuloksellisuus
➔ Luottamus
➔ Yhdenvertaisuus
Muutosvoimat ja hyvä hallinto
6. Julkinen hallinto & digitalisaatio
Painopistealueet
2. Mahdollistamme
ekosysteemin ja luomme
puitteet; palvelualustan
1. Palvelemme
asiakkaita yhtenäisesti
Suomen kilpailukyky
Tietotekniikan kehitys,
uudet teknologiat
Muutosvoimat Tarvittavat kyvykkyydet
Johtaminen
Hankinnat
Infrastruktuuri
Tiedon hallinta
Lainsäädäntö
Väestön ikääntyminen
Osaaminen
Digitaalinen turvallisuus
Yhteiskunnan rooli
palveluiden tuottajana
Muutosvoimat ja hyvä hallinto
3. Hyödynnämme avointa,
omaa ja yhteistä tietoa
7. Hyvä hallinto & digitalisaatio
1. Palvelut on rakennettu asiakaslähtöisesti
2. Kansalaiset luottavat viranomaiseen ja viranomaiset kansalaisiin
3. Asiakkaat ovat aktiivisia toimijoita
4. Ei turhaa byrokratiaa, normien purku
5. Asiointitarve on minimoitu
6. Tiedot ja toiminta turvallisesti avoimia
7. Toiminta hallittua myös poikkeustilanteissa
8. Panos-tuotos-suhde on optimaali
Muutosvoimat ja hyvä hallinto
8. Tulevaisuuden hallinto on ihmislähtöinen
Kansalainen
Hallinto
Asiakas,
kuluttaja
Vuorovaikutus ja
yhteistyö
Valtiosääntö Perusoikeudet
Hallintomenettely
Muutosvoimat ja hyvä hallinto
10. Asiakas on kehittämisen keskiössä
Kehitämme palvelut asiakkaan todellisia tarpeita vastaaviksi
Huomioimme kaikki erilaiset asiakasryhmät
Huolehdimme palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta
Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
11. Strateginen painopiste 1:
Palvelemme asiakkaita yhtenäisesti
• Asiointitarpeen poistaminen on parasta palvelua
o Veroehdotus
• Digitaalinen palvelu näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä
• Perustamisilmoitus yritystietojärjestelmään. Perustamisilmoituksella voidaan ilmoittautua myös kaupparekisteriin,
arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.
• Yhden luukun periaate niin digissä kuin tiskillä
• Jo tasa-arvoisuus edellyttää, että kansalaisia kohdellaan samoin. Yhtenäinen toimintatapa läpi erityyppisten
palvelujen helpottaa asiakasta: hän osaa toimia uusissakin tilanteissa kun tavat ovat tuttuja. Yhtenäisyys edellyttää
suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä palvelujen kehittäjiltä. On sovittava tietosisällöt, prosessit ja käyttöliittymät niin
että syntyy yhtenäinen käyttökokemus.
• Tietoa kysytään asiakkaalta vain kerran
o Henkilötiedot, kotikunta, osoite, äidinkieli ym. tiedot
• Palvelut on rakennettu digitalisoinnin periaatteita noudattaen
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
13. Asiakkaita on monenlaisia
13
Sähköiseen asiointiin apua tarvitsevia löytyy kaikista
ikäryhmistä ja alueilta. Syitä voi olla sekä tarvittavien välineiden
puute että osaamisen puute.
” Ei vanha koira
uusia temppuja
opi”
” Yhteiskunnan ulkopuolelle
ajautuneella ei ole
energiaa asioidensa
hoitoon.”
” Vaikka digitaidot ja laitteet
ovat hallussa, julkinenhallinto
on outo eikä palveluista ole
tietoa.”
” Sairaus tai
vamma voi olla
digieste”
” Jos ei osaa kieltä, ei
digipalvelussakaan
pärjää.”” Ilman toimivia laitteita
ja verkkoyhteyttä
asiat mutkistuvat.”
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
14. Digitaaliset palvelut ensisijaiseksi
14
Toimintamallit digitaalisten
palvelujen tukeen (AUTA-
hanke)
• Sähköisten palvelujen
käyttö vaatii osaamista,
virallisen kielen hallintaa ja
kykyä käyttää tietokonetta,
tablettia tai älypuhelinta
sekä kykyä löytää oikea
viranomaispalvelu verkosta
Saavutettavuusdirektiivi
• Edistää kaikkien
mahdollisuutta toimia
täysivertaisesti digitaalisessa
yhteiskunnassa
• Luoda yhdenmukaiset
minimitason vaatimukset
julkisen hallinnon
verkkopalveluiden
saavutettavuudelle
• Parantaa digitaalisten
palveluiden laatua
Sähköiset palvelut
ensisijaiseksi
• Digitaalisuus
mahdollistaa laadukkaat
julkiset palvelut maan eri
osissa erilaisille
asiakasryhmille
• Viestit (sähköinen posti)
ja muut hyvät ja toimivat
palvelut edellä
digitaaliseen
toimintatapaan
Digitaaliset palvelut ensisijaiseksi
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
16. Tavoite – ihmisten yhdenvertaisuus
digitaalisessa yhteiskunnassa
16
Edistää
kaikkien mahdollisuutta
toimia täysivertaisesti
digitaalisessa
yhteiskunnassa
Parantaa
digitaalisten palveluiden
laatua
Luoda
yhdenmukaiset minimitason
vaatimukset julkisen
hallinnon verkkopalveluiden
saavutettavuudelle
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
17. Direktiivin sisältö:
Soveltamisalaan kuuluvat verkkopalvelut
• Yleisölle avoimet julkisen sektorin verkkopalvelut (sivut) ja
mobiilisovellukset, mukaanlukien intranetit ja extranetit
o Yleisölle avoimet julkisen sektorin verkkopalvelut (sivut) ja mobiilisovellukset, mukaanlukien extranetit.
Käytännössä siis kuntien verkkosivut, ja kirjastot joissa aineiston lainaamiseen tehdyt sivut edustavat
extranettiä.
• Jäsenmaat voivat jättää koulujen ja päiväkotien verkkopalvelut
soveltamisalan ulkopuolelle, paitsi olennaiset hallinnolliset
verkkopalvelut
o Jos hallinnolliset tiedot ja palvelut ovat saavutettavissa jossain toisessa verkkopalvelussa, niin samaa asiaa ei
ole pakko tehdä saavutettavaksi uudelleen toisessa verkkopalvelussa
o Koulujen sivujen ja VILMAn asemaa suhteessa direktiiviin mietitään parhaillaan.
17
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
18. Direktiivin sisältö:
Soveltamisalaan kuuluvat verkkopalvelut
• Soveltamisalaan eivät kuulu seuraavien toimijoiden palvelut
o Yleisradiotoimijoiden palvelut
o Kolmannen sektorin toimijoiden palvelut (Non-governmental organisations) jos näiden tarjoamat
palvelut eivät ole olennaisia yleisölle tai vammaisille suunnattuja
o Arkistoluonteiset palvelut, jotka eivät sisällä hallinnolliseen prosessiin tarvittavia tietoja
18
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
19. Direktiivin mahdollinen laajennus
Jäsenmaita rohkaistaan laajentamaan soveltamisalaa myös muihin verkkopalveluihin ja
yksityiselle sektorille, varsinkin arkielämän kannalta keskeisille toimialoille
19
Sosiaali- ja
terveydenhuolto
Liikenne Sähköinen
viestintä
Postitoiminta
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
Sähkö, vesi, lämpö
20. Direktiivin sisältö:
kohtuuton taakka (artikla 5)
• Kohtuutonta taakkaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon:
o Organisaation koko, resurssit, palvelun käyttötiheys/määrät suhteessa palvelun
saavutettavuuden kustannuksiin ja hyötyihin erityisesti vammaisille
o Organisaatiot tekevät itsearvion kohtuuttoman taakan osalta
• Jos organisaatio on todennut saavutettavuuden toteuttamisen
aiheuttavan kohtuuttoman taakan sen toiminnalle, sen tulee tehdä tästä
ilmoitus
o Saavutettavuusselosteessa kuvattava mitkä osuudet kriteeristöstä jäävät täyttämättä
o Tarvittaessa annettava saavutettavia vaihtoehtoja palvelun käyttämiselle
20
1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan
22. Strateginen painopiste 2:
Mahdollistamme ekosysteemin ja luomme puitteet
= palvelualustan
• Julkisen hallinnon tuottama palvelualusta mahdollistaa eri toimijoiden palvelutuotannon
o Julkinen hallinto ei ole keskusjohtoinen konserni vaan joukko itsenäisiä toimijoita. Ja tämä on hyvä asia:
näin uudet palvelut syntyvät niiden tuottajien suunnittelemina lähellä asiakasta. Näiden toimijoiden välillä
tarvitaan koordinointia, ei ylhäältä tulevaa sanelua. Yksityisellä puolella on syntynyt erilaisia
ekosysteemitapoja, joilla erilliset toimijat voivat hyötyä toisistaan. Samaa ajattelua voidaan soveltaa myös
julkisessa hallinnossa. Alustat ja ekosysteemit eivät ole samanlaisia kuin vaikka Googlella tai Amazonilla,
mutta ajatukset ovat sovellettavissa. Alusta luo perustan ja puitteet sekä antaa mahdollisuuden uusien
palvelujen luomiseen. Alusta ei vastaa kaikista palveluista mutta huolehtii niiden toimintaedellytyksistä.
o Suomi.fi
• Rakennamme luotettavia, pitkäjänteisiä teknisiä ja toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka
mahdollistavat ekosysteemien syntymisen
o Esimerkkejä: Kanta-palvelut ja Oppijan palvelukokonaisuus
• Alustojen luominen edellyttää kokeiluja, innovaatioita ja yhteisiä hankintamenettelyjä
2: Julkinen hallinto palvelualustana
23. Strateginen painopiste 2:
Mahdollistamme ekosysteemin ja luomme puitteet
= palvelualustan
• Kumppanuusverkostot kehittävät ja tuottavat palveluita
o Kumppanuusverkostot kehittävät ja tuottavat palveluita, tästä hyvä esimerkki on tulossa
oleva SOTE. Jo olemassa olevia alustoista hyvä esimerkki on innovaatioalusta DEMOLA,
jonka toimijoita ovat opiskelijat, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yritykset.
• Lopulta julkisen sektorin resursseja säästyy ja ne voidaan
kohdentaa palveluihin, joita ei voida digitalisoida
o Esimerkiksi lääkejakelu ja kotipalvelu
2: Julkinen hallinto palvelualustana
29. Palveluväylä kunnan ja kuntalaisen arjessa
kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/tietoyhteiskunta/kuntatoimijoiden-kapa-hankkeita
• Suomi.fi-Palveluväylän hyödyntäminen VTJ-aineiston siirrossa Rovaniemen kaupungin
tietojärjestelmiin parantaa palveluiden tehokkuutta ja vähentää tiedonsiirrosta
aiheutuvia kustannuksia. Tämä näkyy kuntalaisille siinä, että jatkossa VTJ-aineistot ovat
entistä ajantasaisempia ja niiden varaan rakennettujen palvelujen käytettävyys paranee.
• Kansallisen palveluväylän hyödyntämisen suunnittelu osana kansalaisen sähköistä
asiointi- ja ajanvarausprosessia 1-6/2016. Yhteyshenkilö: Tuula Ristimäki, Etelä-
Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) (etunimi.sukunimi@epshp.fi)
• Koti - Koulu - KaPA: Wilma-Kuntalaistili-KaPA -palveluväylän hyödyntämisen
suunnitteluprojekti 3-6/2016. Yhteyshenkilö: Heikki Haaparanta, Porin kaupunki. Lue
lisää (loppuraportti). (etunimi.sukunimi@pori.fi).
16.5.2017 Suomidigi.fi 29
30. Suomi.fi -koulutukset
• Koulutukset on suunnattu kaikille Suomi.fi-palveluita
käyttöönottaville organisaatioille. Tällä hetkellä koulutukset
koskevat seuraavia Suomi.fi-palveluiden käyttöönottoja:
Suomi.fi-palveluväylä, Suomi.fi-verkkopalvelu sekä Suomi.fi-
tunnistus.
• Koulutusten tavoitteena on tukea ja helpottaa Suomi.fi-
palveluiden käyttöönottoa vähentäen organisaatioihin
kohdistuvaa resurssipainetta.
• https://esuomi.fi/koulutukset/
16.5.2017 Suomidigi.fi 30
32. 3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Strateginen painopiste 3:
Hyödynnämme avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Julkiset tietovarannot hyötykäyttöön
Tieto kysytään asiakkaalta vain kerran
• Omadata-periaatteen toteutuminen
• Yhteisen tiedon hallintamalli
• Tiedonhallinnan lainsäädäntö
• CASE Kuntien taloustieto yhteisenä tietona
33. Tiedon hallinnan muutos
Yhteentoimivuus
Tiedot vaihtuvat
Tietoja kysytään
vain kerran
Toimijakohtainen
rekisteröinti
Yleissääntely ja
käsittelyn yleiset
edellytykset riittävät
Yksityiskohtainen
sääntely
Luovutus ja/tai
vastaanotto
säännelty tai
lupamenettelyn
takana Tulevaisuudessa tieto liikkuu asiakkaan
tarpeen ja hänen saaman palvelun mukana
Henkilöllä on paremmat keinot ja kyvyt
hallita omia tietojaan
Palvelutehtävä =
oikeus ja vastuu
käsitellä tietoa
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Tietoja käytetään
sen lähteeltä
35. Omadata
• Kansalainen voi käyttää ja hyödyntää julkisen hallinnon hänestä
tallentamia tietoja
• Yksilö voi hyödyntää tietoaan sekä jakaa, vaihtaa tai myydä sitä edelleen
valtuuttamaansa palveluun hyödynnettäväksi
35
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
36. • Esimerkki Omadatasta kuntalaisen arjessa on Koski – opintosuoritukset
ja opiskeluoikeudet kootusti yhdessä palvelussa.
• Koski kerää yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä
opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin asti. Palvelu sisältää
myös tiedot opinto-oikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä
sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Tulevaisuudessa suomi.fi -
palvelunäkymästä ja suomi.fi -valtuuksia hyväksikäyttäen oppija voi
saada omat tietonsa ”omadatana” takaisin.
36
Omadata kuntalaisen arjessa - Koski
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
38. Yhteisen tiedonhallinnan hyödyt poimittuna
yhteiskunnan ja kansalaisen koreihin
Yhteiskunnan hyödyt
• Saamme nopeammin oikeaa tietoa
päätösten pohjaksi
• Toiminta tehostuu ja automatisointi
helpottuu
• Tietoa ei tarvitse kysyä kuin kerran,
joten byrokratia ja asiointitarpeet
vähenevät
• Avoimuus lisääntyy, kun rajapinnat
voidaan avata ja määritelty,
ymmärrettävä tieto tulee kaikkien
saataville
• Päällekkäisen työn tekeminen poistuu
ja resursseja säästyy
Kansalaisen hyödyt
• Viranomaiskielestä tulee ymmärrettävää
ja demokratia vahvistuu
• Kansalaisen itsemääräämisoikeus
vahvistuu – Omadata
• Asioinnista tulee sujuvampaa ja
palveluista ymmärrettävämpiä
• Palveluita tulee lisää ja ne ovat
helpompia käyttää
• Tietosuoja ja tietoturva paranevat
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
39. Puhummeko Samasta Asiasta?
39
Jos ymmärrämme
toisemme väärin,
teemme vääriä
johtopäätöksiä
Jos meillä ei ole
yhteistä kieltä,
ymmärrämme
toisemme väärin
Jos teemme
vääriä
johtopäätöksiä,
toimimme väärin
Jos toimimme
väärin…
aiheutamme
vahinkoa
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
40. Ei siis riitä, että siirrämme tietoa paikasta toiseen, jos sen
sisältö tarkoittaa lähtöpäässä jotain muuta kuin
vastaanottopäässä
40
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
41. Teknisesti voimmekin jo siirtää tietoa sujuvasti
• Suomi.fi • Palveluväylä • Integraatiot
Todellinen hyöty tästä
teknisestä toimivuudesta
jää kuitenkin
toteutumatta, sillä….
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
42. Jos tyydymme vain siirtämään tietoa,
jota emme itse ymmärrä, niin
42
Emme tiedä mitä tietoa
meillä on ja mitä ei, joten
emme voi hyödyntää
tietoa päätöksenteossa ja
johtamisessa
Teemme saman työn
tiedon merkityksen
määrittelemiseksi
uudestaan ja uudestaan
monessa eri paikassa ja
tuhlaamme resursseja
Vaarannamme tietosuojan
Emme pääse
kiinnittymään Euroopan
tietomäärityspankkiin ja
Euroopan talousalueen
rakentumiseen
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
43. Jos tyydymme vain siirtämään tietoa,
jota emme itse ymmärrä, niin
43
Jätämme kansalaisen
yksin selviytymään
monimutkaiseen
käsitteiden viidakkoon Meidän on
kysyttävä samaa
tietoa
kansalaiselta
uudestaan
ja uudestaan
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
44. On siis käärittävä hihat ja rakennettava
tiedon yhteentoimivuus
Jotta yhteentoimivuus on
mahdollista, täytyy tiedon
merkityksen olla sama kaikille
ja kaikissa tilanteissa
Tämä vaatii paljon yhteistyötä,
jossa sovitaan mm.:
• Määrittelevät & kuvailevat
sanastot
• Luokitukset
• Yhteiset tietomallit
(yhteiskäyttöiset komponentit)
• Koodistot
• Linkitykset kansainvälisiin
määrityksiin ja standardeihin
Kyse on siis paljon muustakin
kuin tietojärjestelmien
teknisestä rakentamisesta
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
45. Mistä On Kysymys?
• Kysymys on asiasisällöstä eli tiedosta, jonka ymmärrämme samalla
tavalla – tiedämme mistä on todella kyse, vaikka ilmaisun muotoja
olisi monia
45
YTIHAMA
Jos ymmärrämme
tiedon samalla
tavalla, voimme
myös käyttää sitä
yhteisesti
Ei siis riitä, että siirrämme
tietoa paikasta toiseen,
jos sen merkityssisältö
tarkoittaa lähtöpäässä
jotain muuta kuin
vastaanottopäässä
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
46. Kyse on työstä, johon kuuluu laajalti
46
• Monien asiantuntijoiden
päämäärätietoinen yhteistyö
• Yhteistyö yli
virastorajojen
• Vahvaa
muutosjohtamista
Tietopolitiikka
Kielipolitiikka
Säädöspolitiikka
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
47. Yhteistyöstä rakentuu yhteentoimivuus.fi
47
Tieto on määriteltyä ja
määrittelyt saatavissa
Kioskin pyörittäminen toki
maksaa. Rakenteiden lisäksi
tarvitaan asiantuntijoita,
verkostoja ja ylläpitoa.
Yksi luukku
kaikkeen tietoon,
jota julkisessa
hallinnossa on
Tieto on helposti
löydettävissä, se on
luotettavaa ja hyödyn-
nettävissä avoimien
rajapintojen kautta
Näemme yhdellä
silmäyksellä mitä
tietoa varannoissa
on
Yhden luukun kautta pääsy koko
julkisen hallinnon tietovarantoon
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
48. Luukulta saa kaiken mitä palveluihin tarvitaan,
edullisemmin kuin koskaan
48
Esimerkiksi
Kun palveluntarjoaja kehittää uutta palvelua
kansalaisille tai yrityksille, hän käy hakemassa
tarvittavat tietosisällöt tältä yhdeltä luukulta
• Tieto on oikeaa, se on määritelty ja standardoitu
• Se toimii yhteen muiden, jo olemassa olevien palvelujen
tietosisällön kanssa
• Hyöty 1: määrittelytyö vähenee jopa 40 % ja läpimeno nopeutuu
jopa 5 arkipäivällä
• Hyöty 2: palvelu on helpommin skaalautuva,
hyödyt leviävät nopeammin
• Hyöty 3: loppuasiakas ymmärtää palvelun paremmin
Yhden luukun kautta pääsy koko
julkisen hallinnon tietovarantoon
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
49. Rakenteet ovat valmiina, nyt on sisällön aika
49
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
51. Tiedonhallinnan lainsäädäntöselvitys
Tilanne:
• Tietoa hallinnoidaan tällä hetkellä sadoissa eri laeissa
• Tulkinnat ja käytännöt kirjavia
• Tiedonhallinnan kustannukset korkeat
• Palveluiden kehittäminen hankalaa
Työryhmän tuotos:
• Työryhmä laatii ehdotuksen lainsäädännön yhtenäistämiseksi ja
selkeyttämiseksi 31.12.2017 mennessä
51
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
52. Tiedonhallinnan kuvausvelvollisuuksia
• Tietojärjestelmien
julkisuuden
toteuttaminen
• Rekisterinpidon
avoimuuden
toteuttaminen
• Yhteentoimi-
vuuden
edistämisen
käyttötarkoitus
• Tietojen säilytys
ja arkistointi
käyttötarkoitus
Arkiston-
muodostus-
suunnitelma
Kokonais-
arkkitehtuuri-
kuvaukset
Tietojärjestelmä-
selosteet
Rekisteri-
selosteet
52
Nykytila, useita kuvausvelvollisuuksia Tavoitetila, yksi kuvausvelvollisuus
useisiin käyttötarkoituksiin
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
54. CASE: Lausuntojen tiedonhallinta
54
Nykytila
Viranomainen
Lausuntopyyntö
Lausunto
278 valtion virastoa ja laitosta
313 kuntaa
187 kuntayhtymää
21 yliopistoa
Potentiaalisia tiedonhallinnan yksikköjä
yhdessä prosessissa noin 800 kappaletta
Prosessin
tiedonhallinnan
vastuuyksikkö
Lausuntopyyntö
Lausunto
Kirjaus- ja säilytysvastuu
Kirjaus- ja säilytysvastuuKirjaus- ja säilytysvastuu
278 valtion virastoa ja laitosta
313 kuntaa
187 kuntayhtymää?
21 yliopistoa
Kirjausvastuu
Tavoitetila
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
55. 16.5.2017 Suomidigi.fi 55
Kunta (palvelut)
VTJ
YTJ
KTJ
Kunnan
tietovarannot
Ajoneuvorekisteri
Tulorekisteri
Verotustieto-
varanto
Kanta
Koski-tietovaranto
Avoimet rajapinnat ja tiedonsaannin asiakkuussuhteen sekä
käyttötarkoituksen perusteella
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
56. CASE: Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja
tietohuollon kehittämisohjelma
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
57. Tietojen hyödyntämisen ja
tietojohtamisen yleinen tavoite
57
Asiakashyödyt, vaikuttavuus
Julkiset menot
Digitaalinen
julkishallinto
Tiedot
standardoitu
Prosessit
automatisoitu
Toiminta
uudistettu
Digitalisaatio,
toiminnan kehittäminen
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
58. Kuntatieto-ohjelman tavoite – uudet toimintatavat
61
Tilinpäätös-
rekisteri(t)
Tietopalvelut
Yhteistyö-
malli
Koodistot,
rajapinnat ja
ohjeet
Tietojen
muodostaminen
Tilinpäätös-
palvelu
Tiedon
käyttö-
sovellukset
Viranomais-
yhteistyö
Tietojen käyttö
päätöksenteossa
Päätöksenteon
tietotarve
Julkishallinnon
päätöksenteko
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
59. Tavoiteaikatauluja kuntien ja maakuntien taloustietojen
raportoinnille ja tietojen hyödyntämiselle
o Kuntien ja maakuntien taloustiedon luokitukset, määritykset, koodistot ja ohjeet käytössä kansallisissa
yhteentoimivuuspalveluissa ja valtiokonttorin palveluissa 6/2018 (JHS hankkeet)
o Kuntien ja maakuntien taloustietojen ilmoituspalvelu käyttöönotettavissa 6/2018
o Talousarviot vuodesta 2019 voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 12/2018
o Kuukausittaiset tulo- ja menotiedot vuodesta 2019 voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 2/2019
o Neljännesvuosittaiset tilinpäätöstiedot vuodesta 2019 voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 4/2019
o Tilinpäätös 2019 I voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 2/2020
o Tilinpäätös 2019 II voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 4/2020
o Tilinpäätös 2019 III ja palvelukohtaiset kustannustiedot voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 6/2020
o Toimialakohtaiset kustannustiedot (esim. opetustoimi, sairaala/toimipaikkakohtaiset kustannukset)
voidaan ilmoittaa ilmoituspalveluun 6/2020
o Valtiokonttorin raportointipalvelusta on saatavissa valmisraportteja (ja avoimen rajapinnan kautta)
kertyneestä tiedosta 2/2019 alkaen tietojen toimittamisen aikataulun mukaisesti.
o Vuosina 2018-19 tietopohja perustuu nykyisiin kunta-pohjaisiin tietoihin ja määrittelyihin
62
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
60. Käynnistyneitä ja käynnistyviä taloustietoon liittyviä
valtionhallinnon käyttöönottohankkeita
o Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman (VM078:00/2012)
käyttöönottohankkeet
• VM:n rahoittama Valtiokonttorin kuntatalouden tietopalvelu (käynnissä)
• VM:n rahoittama Valtiokonttorin maakuntatalouden tietopalvelu (käynnissä)
o Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus -hanke (VM093:03/2016) (käynnissä)
o Yhteinen tiedon hallinta -hanke (VM075:00/2016) Työpaketti 4 (käynnissä, yhteisten määritysten (JHS)
vieminen kansallisiin yhteentoimivuusvälineisiin)
o Julkisen hallinnon taloustietojen tietomääritysten ylläpidon yhteistyöryhmä (VM valmistelee
asettamista)
o Julkisen hallinnon talousseurannan ja -raportoinnin sääntelyn kehittämisryhmä (VM valmistelee
asettamista)
o Maakuntauudistusprojekti (lakimuutokset 2017-19)
o Kuntalain tarkistus osana maakuntauudistusta (lakimuutokset 2017-19)
63
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
61. Kuntatieto-ohjelmassa luotava taloustietojen
määrittelyjen tavoitetila
66
Kuntien /
Maakuntien
käyttötarpeet
Valtion
käyttötarpeet
Tilastoinnin
tarpeet
JHS XBRL taksonomia
JHS Talousarvio / -
suunnitelma
JHS Tilinpäätös-
sisältö
JHS Tuottavuus-
mittaus
Tilastoinnin
luokitukset
Tehtävätaso
JHS ja muut
Palvelu-
luokituksetJHS-toimipaikka
JHS
Tililuettelot
JHS Kustannus-
laskennat
Tiedon
raportointi /
esittäminen
Tiedon
jalostus
Tiedon
kohdentaminen
Tiedon
kirjaaminen
Yleiset
laskentasäännöt
Tiedonsiirron kohteet Tiedonsiirron kohteet
Tiedonsiirron
kohteet
Tiedonsiirron
kohteet
Talous-
tiedon
raportoin-
tikohteet
Taloustiedon
suunnittelukohteet
Taloustiedon
kohdentamiskohteet
Taloustiedon
kohdentamiskohteet
Taloustiedon
kohdentamis-
säännöt
Taloustiedonkirjauskohteet
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
62. Tavoitteenmukainen uusi
toimintatapa perustuu yhteiseen tietoon
69
Talous-
järjestelmät
Toiminta-
järjestelmät
Tieto-varastot Raportointi-
palvelut
Sisäiset
Raportit
Ulkoiset
Raportit
Tietojen muodostaminen
kunnassa ja maakunnassa
Yhteisten tietojen
hyödyntäminen
omassa
toiminnassa
Kansalliset
tietovarannot
Tietojen käyttö
päätöksenteossa
-Määrittelevät & kuvailevat sanastot
-Luokitukset
-Yhteiset tietomallit
-Koodistot
-Linkitykset kansainvälisiin määrityksiin ja
standardeihin
-Raportointiohjeet
-Laskentaohjeet
-Toimenpideohjeet
-Tekniset kuvaukset
Semanttinen yhteentoimivuus: yhteentoimivuus.fi ja muut palvelut
Avoin tieto
Avoin
Rajapinta
XML-julkistus
XBRL-sanomat
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
63. Automaattisen raportoinnin edellytysten luonti
Kunnat ja kuntayhtymät:
o Osana maakuntauudistuksen mukanaan
tuomaa talous- ja henkilöstönhallinnon
palveluiden muutoksia huomioidaan
uudet raportointivaatimukset
o Kuntien ja palveluntarjoajien täytyy
rakentaa taloustietojen määritysten
käyttöyhteys yhteentoimivuuspalveluihin
(VM:n YTI-hanke)
o Kuntien ja palveluntarjoajien täytyy
hankkia automaattisen raportoinnin
kyvykkyys (ohjelmistot,
raportointiprosessien muutokset, riittävä
osaaminen)
o Vaihtoehdot kuntien kehittämiselle: tee
itse, tee yhdessä teetä palveluntarjoajilla
Maakunnat, TAHE-palvelukeskus:
o Maakuntien palvelukeskusten
perustamisessa huomioidaan
raportointivaatimukset TAHE:n ohjaamana
o Maakuntien (TAHE:n ja palvelukeskusten)
täytyy rakentaa taloustietojen määritysten
käyttöyhteys yhteentoimivuuspalveluihin
(VM:n YTI-hanke)
o Maakuntien (TAHE:n ja palvelukeskusten)
täytyy hankkia automaattisen raportoinnin
kyvykkyys (ohjelmistot,
raportointiprosessien muutokset, riittävä
osaaminen)
o Maakunnille siirtyvien osien taloushallinnan
ja -tietojen yhdistäminen koko maakunnan
talouden seurantaan (TAHE:n ETL-prosesit,
tietojen ja määritysten konsolidointi)
70
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
64. Kuntatieto-ohjelmassa syntyvien tuotosten käyttö osana
omia kehittämis- ja muutosprojekteja
72
MAAKUNTA-
UUDISTUS!
Kuntien, kuntayhtymien
(ja maakuntien)
oma kehitystyö
”Digitaalinen
julkinen hallinto”
Yhteiset
Käyttöönottomallit
-
Käyttöönoton
valmennuspaketti
-
Yhteentoimivuuspalvelut
Kuntatieto- ohjelman
standardit ja toimintamallit
Käyttöönoton edistäminen (VM)
Pilotti
tuotokset
Pilotti
tuotokset
Pilotti
tuotokset
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
65. Käyttöönoton tuen palvelumuotoilu käynnissä
73
Haluan nähdä nopeasti
pähkinänkuoressa mistä tässä
on kysymys
Haluan tiedon siitä, mistä
lähden liikkeelle etsimään
lisätietoja + työkaluja
Järjestelmätoimittajana minun
on tärkeää pysyä tilanteen
tasalla siitä, missä mennään nyt
ja miten tässä edetään
Koska toimin tietyssä roolissa,
haluan, että näen ensin oman
roolini kannalta keskeisimmän
tiedon
Johtajana tarvitsen tukea
muutoksen läpivientiin. Löydän
palvelusta check listoja, jotka
auttavat eteenpäin
Taloushallinnon asiantuntijana
minua auttaa, jos saisin
yhteyden kollegaan ja voin
kysyä
Minulle olisi hyötyä siitä, että
näkisin kokonaisaikataulun:
mitä minun pitää muistaa tehdä
Käyttäjänä haluaisin muodostaa
kuvan siitä, millaisia hyötyjä
tästä meille on
Palvelunkäyttäjänä koen, että
olisi hyvä, jos palvelusta löytyisi
tehtävääni liittyviä check listoja,
jotta voin ottaa kriittiset asiat
huomioon
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
66. sasawuo
Käyttöönoton tuen palveluvisio:
suomidigi.fi opastaa eteenpäin
74
Checklistat
(suomidigi.fi)
Työkalut
(linkit)
Ohjeet
(linkit)
Vertaistuki
(suomidigi.fi)
Taloushallinnon
asiantuntija
3: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
69. Asiakkuusajattelusta lähtevä poikkihallinnollinen
prosessien uudistaminen
• Jotta asiakasta voidaan palvella paremmin, keskiöön nousee
poikkihallinnollinen, siilot ylittävä yhteistyö
• Suomidigi on julkisen hallinnon yhteinen areena ja verkosto asiakaslähtöiseen
kehittämiseen
• Suomidigin tehtävänä on luoda edellytyksiä toimintatavan ja kulttuurin
muutokselle sekä poikkihallinnollisten projektien onnistumiselle
Luo puitteet oppia ja kasvaa yhtenäiseksi julkiseksi hallinnoksi
16.5.2017 Suomidigi.fi 79
73. Mitä on digiosaaminen?
• Samalla kun digitalisaatio muuttaa ympäristöämme ja omia
toimintatapojamme, tarvitaan strategisten tavoitteiden tueksi
jäsennystä ilmiön vaatimasta osaamisesta
• Teknologian osuus digitalisaatiosta on 5 % ja loput 95 % on
toiminnan kehittämistä. Samat prosentit koskevat myös
osaamisen kehittämistä.
83
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
74. Ydinkyvykkyydet toiminnan uudistamiseen
1. Johda muutosta
2. Opi digitalisoimaan
3. Solmi kumppanuuksia
4. Hyödynnä alustoja
5. Jalosta tietoa
6. Turvaa tieto
7. Mahdollista säädöksillä
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
75. 1. Johda muutosta
• Lähtökohta on asiakkaan tarve, ei hallinnon rakenne
o Asiakasymmärrys
o Palvelumuotoilu
o Rohkeus kokeilla, lupa epäonnistua
o Vuorovaikutteinen johtaminen
o Innovaatioiden tukeminen
o Poikkihallinnollinen toimintatapa
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
76. 2. Opi digitalisoimaan
• Lähtökohtana ovat asiakkaiden tunnistetut elämänpolut,
eivät virastojen mandaatit
o Asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen
o Asiakkaan osallistaminen
o Innovointi ja kokeilukulttuuri
o Verkostomainen työtapa
o Tietotekninen perusosaaminen
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
77. 3. Solmi kumppanuuksia
• Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä tuottavia, uutta
luovia palveluketjuja
o Kustannustehokkaat hankinnat yhteistyöllä
o Ketterät toimintamallit
o Kilpailukykyä ja uusia vientituotteita ja -palveluita
o Sopimusehdoilla edistetään palvelualustojen syntyä
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
78. 4. Hyödynnä alustoja
• Tietojärjestelmien suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan
tarve tiedon hyödyntämiseen ja yhtenäinen käyttökokemus
o Ymmärrettävät, helppokäyttöiset palvelut
o Vakioidut ja avoimet rajapinnat
o Luotettavuus, vakaus
o Kokeilujen mahdollistaminen
o Pilvipalveluiden hyödyntäminen
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
79. 5. Jalosta tietoa
• Asiakaslähtöinen viranomaisten yhteistyö tuottaa
saumattoman käyttökokemuksen, kustannustehokkuutta ja
asiakastyytyväisyyttä
o Asiakkaalta kerran saatua tietoa hyödynnetään monipuolisesti
o Minimoidaan asiointitarve
o Automatisointi
o Tietosuoja ja tietoturva
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
80. 6. Turvaa tieto
• Lähtökohtana on digitaalisen yhteiskunnan toiminnan turvaaminen
kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa
o Tekninen ja hallinnollinen tietoturvallisuus
o Häiriötilanteisiin varautuminen
o Kriittisen tiedon turvaaminen
o Tieto- ja kyberturvallisuusyhteistyö yritysten ja julkishallinnon välillä
o Turvallisuustoimenpiteissä huomioitava:
Sidosryhmien edut
Kansalaisten perusoikeudet
Talouden ja yhteiskunnan toimivuus
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
81. 7. Mahdollista säädöksillä
• Lähtökohtana laillisuusperiaate ja perusoikeuksien toteuttaminen
aktiivisin toimin, palvelemalla asiakasta
o Kansalaisten tarpeet ja yhteistyö viranomaisten kanssa
o Lainsäädäntö mahdollistajana
o Hallintomenettelyjen uudistaminen
o Normien purkaminen
o Yksi tiedonhallintalaki
o Kansalaisten oikeuksien turvaaminen
o Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen
Kyvykkyydet digitalisaatiossa
82. Pidetään katse pallossa
⚽ Palvelemme asiakkaita
yhtenäisesti ja
asiakaslähtöisesti
⚽ Mahdollistamme
ekosysteemin ja luomme
puitteet; palvelualustan
⚽ Hyödynnämme avointa,
omaa ja yhteistä tietoa
Muutosvoimat Ydinkyvykkyydet