Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.

1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Rahatalous vuonna 2020
Rahamuseo 25.2.2020
Lauri Kajanoja

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin lakisääteiset tehtävät
1. Suomen keskuspankki:
• Laki Suomen Pankista (LSP): ”Suomen Pankin
ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta.”
• lisäksi: ”tuettava muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden
saavuttamista vaarantamatta hintavakautta”
• rahoitusvakaus, rahahuolto, maksuliikenne
2. Eurojärjestelmän jäsen:
• EU:n perussopimus: ensisijassa hintavakaus
• lisäksi: tukea yleistä talouspolitiikkaa, joilla pyritään
kestävään kehitykseen, tasapainoiseen talouskasvuun,
täystyöllisyyteen… hintavakautta vaarantamatta
• rahapolitiikka, pankkiunioni
225.2.2020

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaatio Suomessa
-5
0
5
10
15
20
1960 1970 1980 1990 2000 2010
Kuluttajahintojen muutos vuotta aiemmasta, %
Lähde: Tilastokeskus. 14728
Inflaatio Suomessa
325.2.2020

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahajärjestelmä
• Mitä käytetään rahana
• Miten sen liikkeeseen lasku ja arvon määräytyminen on järjestetty
425.2.2020

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskeiset rahajärjestelmät
Metallikanta
• Rahan arvo määritelty jalometallin avulla
• Paperista tehtyjä seteleitä käytössä
Paperirahajärjestelmä
• Paperirahan arvo irtosi jalometallista
• Ongelma: miten arvoon voi luottaa?
525.2.2020

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahan arvo ja rahapolitiikan tavoite
• Metallikantajärjestelmässä rahan arvo oli määritelty
jalometallimääränä
• Mitä käyttää ”ankkurina” paperirahajärjestelmän vallitessa?
• Valuuttakurssin kiinnittäminen
• Inflaatiotavoite
• Eurojärjestelmän tavoite: hintavakaus
625.2.2020

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korko
Korko kertoo hinnan, jolla nykyistä rahaa voi vaihtaa tulevaan
rahaan.
• Voi vaihtaa säästämällä tai tallettamalla
• Mitä korkeampi on korko, sitä enemmän tulevaa rahaa saa
nykyisellä
”Yleinen korkotaso” kuvaa jotakuinkin riskitöntä korkoa.
Käytännössä korko riippuu osin lainasopimukseen liittyvistä
riskeistä.
725.2.2020

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Reaalikorko
• Nimellinen korko miinus odotettu inflaatiovauhti
• Kertoo tulevien hyödykkeiden odotetun hinnan nykyisissä
hyödykkeissä mitattuna
• Vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien päätöksiin
825.2.2020

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Eri mittaiset korot
• Keskuspankki pystyy vaikuttamaan suoraan vain lyhyeen korkoon
• Mikä määrää pitkän koron?
Vastaus 1: Se heijastaa odotettuja tulevia lyhyitä korkoja
Vastaus 2: Se riippuu lainojen kysynnästä ja tarjonnasta
925.2.2020

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Pitkä ja lyhyt korko euroalueen maissa
Euron käyttöönotto 1999
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
1990 2000 2010 2020
10 vuoden korko 3 kuukauden korko
%
Lähde: Reuters. 14799
1025.2.2020

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahan liikkeeseen lasku ja korko
• Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä pankeille
• Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille
• Näin keskuspankin pankeilta vaatima korko määrää yleisen lyhyen
korkotason
1125.2.2020

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen rahapolitiikasta päättää EKP:n neuvosto
12
Pääjohtaja
Christine Lagarde
Sihteeri
Mario Vella
Fabio Panetta
Carlos Costa
Constantinos Herodotou
Madis Müller
Philip Lane
Klaas Knot
Boštjan Vasle
Olli Rehn
Pablo Hernandéz de CosPeter Kažimír
Yves Mersch
Robert Holzmann
François Villeroy de Galhau
Pierre Wunsch
Yannis Stournaras
Gaston Reinesch
Vitas Vasiliauskas
Jens Weidmann
Varapääjohtaja
Luis de Guindos
Isabel Schnabel
Ignazio Visco
Mārtiņš Kazāks
Gabriel Makhlouf
1225.2.2020

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korko, kasvu ja inflaatio 1/3
• Keskuspankin korkopäätös vaikuttaa lyhyeen reaalikorkoon
• Koronnosto tekee lainaamisen kalliimmaksi
• Se lykkää yritysten investointeja ja kotitalouksien
kulutuspäätöksiä
• Korkomuutos vaikuttaa talouteen myös
• valuuttakurssien ja varallisuushintojen välityksellä ja
• ns. varallisuusvaikutuksen välityksellä
1325.2.2020

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korko, kasvu ja inflaatio 2/3
• Koronnosto tyypillisesti hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä
• Koronnosto vaimentaa inflaatiota
• Vaikutukset noin ½–2 vuoden viiveellä
1425.2.2020

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korko, kasvu ja inflaatio 3/3
• Keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat yleensä talouskasvuun
vain lyhyellä aikavälillä
• Pitkällä aikavälillä kasvun määräävät teknologinen kehitys ja
talouden instituutiot
• Epäonnistunut rahapolitiikka kuitenkin hidastaa pitkän aikavälin
talouskasvua
1525.2.2020

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskuspankkien ohjauskorkoja
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Euroalue Yhdysvallat Iso-Britannia Japani
%
Lähde: Macrobond. 30288
1625.2.2020

17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Nopean inflaation haitat 1/2
Jos inflaatio on nopeaa,
• se pitää ottaa erikseen huomioon taloudellisissa suunnitelmissa
• se yleensä myös vaihtelee voimakkaasti ja on vaikeasti
ennustettavissa
• rahan hallussapitoa pyritään välttämään
1725.2.2020

18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Nopean inflaation haitat 2/2
Nopea inflaatio merkitsee epävakautta raha- ja
rahoitusjärjestelmässä
• Nopean inflaation vallitessa korot ovat korkeat, usein myös
reaalikorot
• Inflaation vaihtelu siirtää varallisuutta pankkien, yritysten ja
kotitalouksien välillä
• Nopean inflaation seuraukset ovat usein pahimmat ”tavallisille
ihmisille”
1825.2.2020

19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Saksalaisia postimerkkejä vuosilta 1921-1923
Hyperinflaatio
1925.2.2020

20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Deflaatio
• Deflaatio = tavaroiden ja palveluiden hintojen yleinen aleneminen
• Deflaatiokierteessä hinnat laskevat ja deflaation odotetaan
jatkuvan
• Deflaatio rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia ohjata inflaatiota
ja vaimentaa suhdannevaihteluita
• Nimellinen korko ei voi olla paljon nollaa alempi. Siten deflaatio-
odotusten vallitessa keskuspankki ei voi painaa reaalikorkoa
odotettua deflaatiovauhtia alemmaksi
• Positiivisella mutta liian hitaalla inflaatiolla on saman suuntaisia
vaikutuksia. Lisäksi se vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa.
2025.2.2020

21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viimeaikainen hintakehitys ja rahapolitiikka
• Inflaatio ollut monessa maassa pitkäaikaisesti tavoitteita
hitaampaa vuoden 2008 jälkeen
• Keskuspankkien ohjauskorot matalat, monessa tapauksessa
lähellä nollaa
• Useat keskuspankit ovat vauhdittaneet inflaatiota
”epätavanomaisilla rahapolitiikan keinoilla”
• Arvopaperien osto-ohjelmat
• Ennakoiva viestintä
• Negatiiviset ohjauskorot
2125.2.2020

22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen inflaatio
2 %
0 %
-1
0
1
2
3
4
5
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
%
Lähde: Eurostat. 27383
2225.2.2020

23. suomenpankki.fi
Kiitos!