Rahamuseon webinaari 25.5.2021. Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin. Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.

1. Maksujärjestelmät-osasto, Suomen Pankki
Koronapandemian vaikutukset maksamiseen
Suomessa
Rahamuseo 25.5.2021
Meri Sintonen

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esityksen sisältö
1. Taustaa: vähittäismaksamisen seuranta ja analysointi osana
keskuspankin tehtäviä
2. Katsaus tilastoihin: koronapandemian vaikutukset maksamiseen
3. Yhteenveto: maksaminen koronakriisin jälkeisessä maailmassa
4. Kysymykset ja keskustelu
16.4.2021 2

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vähittäismaksamisen muutokset ovat Suomen
Pankissa keskeinen seurannan ja analysoinnin kohde
• Maksaminen on yhteiskunnan perustoiminto ja taloudellisen toiminnan verenkierto
• Maksamisen sujuvuutta ei yleensä edes huomaa – kunnes se ei enää suju odotetulla tavalla
• Maksaminen vaikuttaa meihin kaikkiin, joten on tärkeää, että myös viranomaiset
seuraavat ja valvovat sen kehitystä
• Keskuspankkien yhtenä tehtävänä on seurata maksujärjestelmien ja -palveluiden toimintaa
sekä muutoksia varmistaakseen, että ne toimivat luotettavasti eivätkä aiheuta riskejä niiden
käyttäjille
• Suomen Pankki tehnyt laajaa selvitystä koronapandemian vaikutuksista suomalaisten
maksutapoihin
• Vaikutuksia selvitetty sekä kuluttajille että maksupalveluiden tuottajille tehtyjen kyselyiden ja
haastatteluihin sekä Suomen Pankin maksuliiketilastojen avulla
• Selvitys julkaistu kokonaisuudessaan Euro ja talous -verkkosivustolla:
https://www.eurojatalous.fi/fi/
16.4.2021 3

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti osto- ja
maksutapoihin
• Koronapandemia ja rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset
muuttamaan päivittäisiä tapojaan
• Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten
ostokäyttäytymiseen ja maksutapoihin
• Osto- ja maksutapojen muutoksiin ovat vaikuttaneet ennen kaikkea
muutokset kulutustottumuksissa sekä koronatartuntariskin välttely
• Yksityinen kulutus on vähentynyt, kulutuksen kohteet ovat muuttuneet ja
kaupoissa on asioitu harvemmin tai siirrytty verkkoon
• Maksutavan valinnassa on korostunut hygieenisyys ja lisäksi monissa
kaupoissa on kehotettu käyttämään muita maksutapoja kuin käteistä
16.4.2021 4

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskeisimmät muutokset maksu- ja ostotavoissa
koronapandemian aikana
16.4.2021 5
Koronapandemia on vauhdittanut maksutapojen muutosta Suomessa

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korttimaksujen kehitys peilaa kulutustottumusten nopeaa
muutosta
16.4.2021 6
0
10
20
30
40
50
60
70
-40
-35
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Korttimaksujen arvo,
vasen akseli
Korttimaksujen
lukumäärä, vasen
akseli
Rajoitustoimien
voimakkuuden indeksi,
oikea akseli
Vuosimuutos, %
Lähteet: Suomen Pankki ja Oxfordin yliopisto (Government Stringency Index).
*Korttimaksut sisältävät kotimaassa kotimaisilla korteilla tehdyt maksut.
Koronarajoitukset ja korttimaksut Suomessa 2020
Pisteluku, käänteinen asteikko

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Käteisen käyttö vähentynyt selvästi pandemian aikana
16.4.2021 7
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Käteisnostot yhteensä
Automaattinostot
Konttorinostot
Vuosimuutos, %
Lähde: Suomen Pankki.
Käteisnostojen arvo ensisijaisista jakelukanavista 2020

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Käteisen käyttö pandemian aikana ja tulevaisuudessa
16.4.2021 8
5
13
14
20
48
Ei osaa sanoa
Palaa käyttämään
kuten aiemmin
Jonkin verran
vähemmän
Selvästi vähemmän
Luopunut lähes
kokonaan
0 20 40 60
% käteisen käyttöä vähentäneistä
Uskooko vähentäneensä käteisen käyttöä
pysyvästi
29
21
14
12
23
Ei käytä
muutenkaan
Ei ole vähentänyt
Jonkin verran
vähentänyt
Selvästi vähentänyt
Luopunut lähes
kokonaan
0 20 40
% kuluttajista
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, maaliskuu 2021.
Onko vähentänyt käteisen käyttöä
pandemian aikana

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Nopeuden, helppouden ja luotettavuuden lisäksi
maksamisen tulisi olla hygieenistä
16.4.2021 9
8
8
4
7
10
13
23
29
36
En osaa sanoa
Muut syyt
Kortti- ja mobiilimaksamisen käyttöverkoston kasvu
Kulutusmahdollisuuksien vähentyminen
Kauppiaat kehoittaneet välttämään käteisen käyttöä
Verkkokaupan käyttö on lisääntynyt
Lähi- tai mobiilimaksamisen nopeus ja helppous
Käteisen käytön koronatartuntariski
Lähi- tai mobiilimaksamisen hygieenisyys
0 10 20 30 40
% kuluttajista
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, maaliskuu 2021.
Syyt maksukäyttäytymisen muutokselle pandemian aikana

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Käteinen on sen käytön vähenemisestä huolimatta edelleen
tärkeä maksuväline
16.4.2021 10
34
27
29
28
22
19
19
20
17
13
13
10
7
6
6
11
14
15
16
14
16
12
10
12
15
9
5
10
3
2
56
60
55
55
64
66
69
70
71
73
78
85
84
90
89
1
3
0% 20% 40% 60% 80% 100%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
Käteinen
Käteinen ja kortti yhtä usein
Maksukortti
Mobiilimaksu
% kuluttajista
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, 2007-2021
Päivittäistavaraostosten yleisin maksutapa 2007–2021

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Voimakkaimmin käteisen käyttö vähentynyt vanhimmissa
ikäryhmissä
16.4.2021 11
13
12
19
22
35
29
41
37
21
20
21
12
13
16
11
21
14
8
13
7
14
21
23
26
26
15–24 vuotta
25–34 vuotta
35–49 vuotta
50–64 vuotta
65–79 vuotta
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Ei ole vähentänyt
Ei käytä muutenkaan
Ei osaa sanoa
Jonkin verran vähentänyt
Selvästi vähentänyt
Luopunut lähes kokonaan
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, maaliskuu 2021.
Käteisen käyttöä pandemian vuoksi vähentäneet ikäluokittain

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ensisijaiset käteisen jakelukanavat supistuivat vuonna 2020
16.4.2021 12
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Käteisautomaatit
yhteensä (Automatia,
Nokas Eurocash ja
Change Group)
Käteispalveluja tarjoavat
pankkikonttorit
Lkm
Lähde: Suomen Pankki.
Käteisen ensisijaiset jakelukanavat 2000-2020

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sähköisten maksutapojen käyttö yleistynyt pandemian
aikana
16.4.2021 13
20
2
2
48
21
7
44
1
1
38
12
4
7
1
2
60
18
11
4
7
13
68
5
3
Ei käytä ollenkaan
Merkittävästi vähentänyt
Jonkin verran vähentänyt
Yhtä usein kuin ennenkin
Jonkin verran lisännyt
Merkittävästi lisännyt
0 20 40 60 80
% kuluttajista
Korttimaksu PIN-koodilla
Lähimaksu
Mobiilimaksu
Verkkokauppa
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, maaliskuu 2021.
Sähköisten maksutapojen käyttö pandemian aikana

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sähköisten maksutapojen käyttäjäkunnan keski-ikä
noussut pandemian myötä
16.4.2021 14
1
3
3
8
3
5
9
14
6
2
6
4
4
11
8
1
2
3
4
7
15-24 vuotta
25-34 vuotta
35-49 vuotta
50-64 vuotta
65-79 vuotta
0 5 10 15
% ikäluokasta
Korttimaksu
Lähimaksu
Mobiilimaksu
Verkkokauppa
Lähde: Suomen Pankin kuluttajakysely, maaliskuu 2021.
Sähköisten maksutapojen käyttöönotto pandemian aikana ikäluokittain

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto: maksaminen koronakriisin jälkeisessä
maailmassa
• Koronapandemia vauhdittanut maksutapojen muutosta
• Poikkeustilanne madaltanut kynnystä sähköisten maksutapojen entistä
laajamittaisemmalle käyttöönotolle
• Pandemian pitkittynyt kesto lisää todennäköisyyttä sille, että maksutapojen
muutoksista tulee pysyviä
• Käteinen on sen käytön vähenemisestä huolimatta edelleen tärkeä
maksuväline monelle ja se toimii varajärjestelynä sähköiselle maksamiselle
• Käteisen saatavuus ja käytettävyys varmistettava → pandemia voi aikaistaa tarvetta
turvata käteisen asema Suomessa lainsäädännöllä
• Mobiilimaksamisen ja verkko-ostamisen kasvu vasta alkutaipaleella
• Sähköisen maksamisen ja verkko-ostamisen yleistyessä maksamisen turvallisuus ja
digitaalisen maailman talousosaamisen merkitys korostuvat entisestään
16.4.2021 15

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Muita maksamisen kehitysnäkymiä
• Reaaliaikaistuminen: pikamaksamisen edistäminen sekä EU:n
komission että eurojärjestelmän tavoitteena
• Vuonna 2017 käyttöönotettu pikamaksamisen infrastruktuuri mahdollistaa lähes
reaaliaikaisen maksamisen koko euroalueen sisällä
• Kansainvälistyminen: tavoitteena yhdenmukaistaa sähköistä
maksamista Euroopassa ja sujuvoittaa rajat ylittävää maksamista
• Yleiseurooppalaisen vähittäismaksuratkaisun kehittäminen
• Digitaaliset valuutat: digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönottoa
selvitetään euroalueella
• Päätöksiä digitaalisen euron toteuttamista ei ole tehty, EKP:n neuvosto päättää
selvitystyön jatkamisesta kesäkuussa
16.4.2021 16

17. suomenpankki.fi
Kiitos!
Kysymyksiä, kommentteja?