Suomen Pankin rahamuseon yleisöluennon aiheena 15.2.2022 oli Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne. Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista kertoivat aiheesta.

1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja
julkisen talouden tilanne
Rahamuseo, 15.2.2022
Meri Obstbaum, Jarkko Kivistö

2. Suomen BKT:n kasvu on nopeaa vielä vuonna 2022,
mutta sen jälkeen kasvu hidastuu
15.2.2022 2
BKT:n kasvu 2020 2021 2022 2023 2024
Joulukuu 2021 -2,9 3,5 2,6 1,5 1,3
Syyskuu 2021 -2,9 3,5 2,8 1,3

3. Työikäisen väestön supistuminen ja hidas tuottavuuskasvu
heikentävät Suomen pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia
• Talouspolitiikan päätöksenteon tueksi tarvitaan suhdanne-ennusteiden
lisäksi arvioita talouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä
• Perinteistä talouskasvun tarkastelua hallitsee havaitsematon
kokonaistuottavuus, jonka alkuperää ei tunneta
• Suomen Pankin uusi pitkän aikavälin ennustemalli perustuu
endogeeniseen kasvuteoriaan, jossa pyritään selittämään kasvun
lähteet
• Jos tiedetään mistä talouskasvu syntyy, myös kasvua tukevaa
talouspolitiikkaa osataan paremmin kohdentaa
15.2.2022 3

4. Suomen Pankin uudessa pitkän aikavälin kasvukehikossa
talouskasvun taustalla inhimillinen pääoma ja kiinteä pääoma
• Taustalla aiempi empiirinen tutkimus inhimillisen pääoman
merkityksestä Suomen pitkän aikavälin talouskasvulle
(Kokkinen, 2012)
• Kokkinen (2012) muodostaa inhimilliselle pääomalle empiirisen
vastineen kansantalouden tilinpidossa kiinteän pääoman
tyyliin.
• Inhimillisen pääoman kasvu sekä kiinteän pääomakannan
kasvu yhdessä selittävät BKT-kasvua
• Teknologisen kehityksen voidaan nähdä liittyvän kiinteän
pääoman kertymiseen
BoF Economics Review: Bank of Finland's long-run forecast
framework with human capital (helsinki.fi)
15.2.2022 4

5. Inhimillinen pääoma sisältää työpanoksen laadun ja
määrän
• Inhimillinen pääoma (H) voidaan jakaa kahteen
tekijään
H = (H/L) * L
työpanoksen laatu * määrä
eli keskimääräinen eli tehdyt työtunnit
koulutus työpanoksessa
15.2.2022 5

6. Arvio: Inhimillinen pääoma supistumassa
nykytrendeillä vuodesta 2040 lähtien
15.2.2022 6

7. Kolme skenaariota inhimillisen pääoman kehityksestä
15.2.2022 7

8. Uuden pitkän aikavälin kasvuennusteen mukaan kasvunäkymät
ovat menneitä vuosikymmeniä vaisummat
15.2.2022 8
Perusskenaario

9. Uuden ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta
15.2.2022 9

10. Suomen pitkän ajan talouskasvun skenaario nykyisellä
inhimillisen pääoman painelaskelmalla on hyvin vaisu
• Tuleeko varautua tilanteeseen, jossa BKT ei enää kasva?
• Työn tuottavuus kuitenkin kasvaa kaikissa skenaarioissa. Pienetkin erot työn tuottavuuden kasvuvauhdissa vaikuttavat
merkittävästi elintasoon vuosikymmenien kuluessa
• Inhimillisen pääomankin kehitykseen voi vaikuttaa: syntyvyys, uusien ikäluokkien koulutus, koulutetun työvoiman
maahanmuutto, työikäisen väestön jatkuva oppiminen, työllisyysasteen nostaminen
• Jos inhimillisen pääoman supistumista ei saada estettyä, kasvu riippuu siitä kuinka investoinnit kiinteään pääoman
kehittyvät
• Uuden pitkän aikavälin mallin politiikkaimplikaatioita:
• Korostaa koulutuksen merkitystä. Viime vuosikymmenien epäsuotuisa kehitys: panostukset koulutukseen vähentyneet, nuorten
keskimääräinen koulutusaste laskuun, kansainvälisesti pieni korkeasti koulutettujen osuus
• Korostaa myös kiinteän pääoman investointien merkitystä. Myös tällä alueella 2010-luvun kehitys heikkoa. Tarvitaan kannusteita
investoinneille sekä kotimaassa kehitettyihin että ulkomailta tuotuihin kiinteän pääoman tuotteisiin
• Inhimillisellä pääomalla ja pitkän aikavälin BKT-kasvulla suuri merkitys julkisen talouden hoidolle
15.2.2022 10

11. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Julkisen talouden näkymät
Meri Obstbaum, Jarkko Kivistö

12. Julkisen talouden arvio 2021
1) Koronapandemian jäljiltä julkinen velka on entistä suurempi –
lähtökohta pandemian jälkeiseen aikaan heikompi
2) Korkeasuhdanteessa olisi aika tasapainottaa julkista taloutta –
liikkumavaraa tarvitaan tulevaisuudessakin
3) Julkisen talouden kestävyysvajeen päivitetty arvio 3½ % –
velkaantumista voidaan hallita tulot ja menot tasapainottamalla sekä
rakenteellisia uudistuksia jatkamalla
4) EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistetaan – myös Suomen omaa
sääntökehikkoa on syytä vahvistaa
15.2.2022 12

13. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä hyvistä
kasvuvuosista huolimatta
15.2.2022 13
-5,5
-2,9
-1,9
-1,3 -1,2
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
2008 2013 2018 2023
Valtionhallinto Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöjen nettoluotonanto
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).
% suhteessa BKT:hen
17.12.2021
© Suomen Pankki
38284@JulkinenTalous (E)
BKT:n kasvu, %
2020 -2,9
2021e 3,5
2022e 2,6
2023e 1,5
2024e 1,3

14. Kasvupyrähdys tukee julkisen talouden palautumista,
mutta menot jäävät suuremmaksi kuin aiemmin
-6,0
-4,0
-2,0
0,0
2,0
4,0
6,0
2016-2019 2020 2021-2024e
Korkomenot Verot ja sotumaksut Muut menot
Muut tulot Suhdannevaikutus Rahoitusjäämän muutos
7.12.2021
eurojatalous.fi
34003@ET_6_2021_K1
e = ennuste.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
Suhteessa BKT:hen, %
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän muutoksiin vaikuttavat
tekijät
15.2.2022 14
Suhdanteen vaikutus
julkisiin tuloihin ja menoihin
merkittävä ennustevuosina
Julkiset menot kasvavat
pysyvien menolisäysten
vuoksi

15. -5,5
-2,9
-1,9
-1,3 -1,2
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
2008 2013 2018 2023
Valtionhallinto Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöjen nettoluotonanto
Rakenteellinen jäämä
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).
% suhteessa BKT:hen
17.12.2021
© Suomen Pankki
38284@JulkinenTalous (2)
Rakenteellinen alijäämä jää suureksi
15.2.2022 15
Talouden korkeasuhdanteessa
olisi syytä tasapainottaa
julkinen talous ja vahvistaa
puskureita seuraavia
taantumia varten

16. Julkinen velka pysyy ennustevuosina korkealla tasolla
15.2.2022 16

17. Mitkä tekijät vaikuttavat velkasuhteen muutokseen?
15.2.2022 17
Velka
BKT
BKT:n kasvu pienentää
velkasuhdetta
Alijäämä kasvattaa velkaa ja
velkasuhdetta
- Perusjäämä
- Korkomenot
Muut tekijät (pankkituki, omaisuuden myynti,
kassa yms.) voivat vaikuttaa velkaan

18. -80
-60
-40
-20
0
20
40
60
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
1990-1994 1995-2008 2009-2019 2020 2021-2024e
BKT:n arvon muutoksen vaikutus
Perusjäämän vaikutus (valtio+paikallishallinto)
Korkomenojen vaikutus
Muut tekijät
Velkasuhteen muutos (oikea asteikko)
%-yksikköä %-yksikköä
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
Suomen julkisen velkasuhteen muutokset ja siihen vaikuttaneet tekijät
39670
Velkasuhde korkealla ennustevuosina – puskureita olisi
taas aika vahvistaa
15.2.2022 18
BKT:n kasvupyrähdys
rajoittaa velkasuhteen
kasvua
Korkomenot ovat
historiallisen pienet
ennustevuosina suuresta
velasta huolimatta
Perusjäämää vahvistamalla
velkasuhde taittuisi

19. Julkisen talouden kestävyysvaje
Pitkällä aikavälillä velka ei
ole kestävällä uralla:
kestävyysvaje noin 3½ %
/bkt eli noin 10 mrd. euroa
vuoden 2025 tasolla
15.2.2022 19
0
50
100
150
200
250
1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070
Julkinen velka Painelaskelma
% suhteessa BKT:hen
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki.

20. Suuri kasvupaine hoito- ja hoivamenoissa
15.2.2022 20
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
2030 2040 2050 2060 2070
Eläkkeet Terveydenhoito
Pitkäaikaishoito Koulutus
Työttömyys Ikäsidonnaiset menot yhteensä
Ikäsidonnaiset menot pl. eläkkeet
Muutos vuodesta 2019, prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
34003@Chart6
Hoitomenot kasvavat noin
1 % suhteessa BKT:hen
vuoteen 2030 mennessä, ja
edelleen saman verran
vuoteen 2040 mennessä.
Koulutusmenojen
supistuminen jää aiempaa
pienemmäksi

21. Kuinka kestävyysvaje korjataan?
Pitkällä aikavälillä velka ei
ole kestävällä uralla:
kestävyysvaje noin 3½ %
/bkt eli noin 10 mrd. euroa
vuoden 2025 tasolla
15.2.2022 21
0
50
100
150
200
250
1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070
Julkinen velka
Painelaskelma
Velkasuhde, jos MTO saavutetaan
% suhteessa BKT:hen
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
Lähellä tasapainoa oleva
julkinen talous vakauttaisi
velkasuhteen

22. EU:n finanssipolitiikan sääntöjä uudistetaan – myös
Suomen omaa sääntökehikkoa on syytä vahvistaa
• EU-säännöt tarkasteltavana vuonna 2022
• Finanssipolitiikan ohjausta pitäisi uudistaa myös Suomessa:
• Palataan sellaiseen menokehykseen, joka johtaa tasapainoisempaan
julkiseen talouteen normaalissa suhdannetilanteessa
• Vaativammat tavoitteet ja hallitukselle laajempi selontekovelvollisuus
julkisen talouden ohjaukseen: mallia Ruotsista?
• Finanssipolitiikkaan liikkumavaraa päätöksentekoon kytkettyjen
menokartoitusten avulla
15.2.2022 22

23. Edessä paluu tulevaisuuteen
15.2.2022 23

24. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Kiitos!
www.eurojatalous.fi
Meri Obstbaum, Jarkko Kivistö