2. • Segregaatio on ns. ’wicked problem’ (Rittel & Webber, 1973)
• Segregaatio on kasvussa Suomen kaupunkiseuduilla
• Segregaatio on seudullinen, ylirajainen ilmiö
• kunnat vastaavat kukin rajojensa sisällä ’alueellisen tasapainoisuuden’ periaatteen
toteuttamisesta asuntopolitiikassa
• Segregaation torjunnan pitkäaikainen keino Suomessa on sosiaalisen
vuokra-asumisen (pienimittakaavainen) sekoittaminen
3. • Maakuntakaavan näkökulma: asuinalueiden toiminnallinen sijainti
suhteessa muihin verkostoihin
• Seudullinen MAL-yhteistyö isoimmilla kaupunkiseuduilla:
• asumisen osalta sovitaan asuntotuotantotavoitteista (määrällisiä)
• Helsingin seudun osalta uuden asuntotuotannon kohdistus ns. ensisijaiselle vyöhykkeelle
(laaja)
• vapaaehtoisia, ei sanktioita
• Kuntien tehtävänä kunnan rajojen sisäinen asuntotuotantotavoitteiden
toteutustapa: missä, mitä, missä suhteessa olevaan asuntokantaan?
• vain osassa kuntia on asuntopoliittinen ohjelma (MAL-kaupungit ja osa keskisuurista)
• isoimmissa MAL-kaupungeissa on yhdistetty asunto- ja maapoliittinen ohjelma
4. • Miten kaupunkiseudut hyötyisivät seudullisesta asuntopolitiikasta?
• Mitä se voisi sisältää?
• esim. uuden asuntotuotannon sijainti ja hallintamuoto asuinaluetasolla
• Mitä rakenteita seudullinen asuntopolitiikka edellyttäisi?
7. Kaupunkien toimet eivät riitä segregaation ehkäisyyn 2000-luvulla
11/7/2022 7
• Segregaation lisääntyminen on kansainvälinen ilmiö (Andersson & Turner, 2014; Bischoff
& Reardon, 2014; van Ham, Tammaru, Ubarevičienė, & Janssen, 2021; Owens, 2016; Ross, Houle, Dunn, & Aye, 2004)
• Sen vähentäminen nähdään kuitenkin sekä poliittisesti relevanttina, että
myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta toivottuna
• Meillä olisi myös mahdollisuuksia segregaation ehkäisyyn esimerkiksi
täydennysrakentamisen vahvemmalla kohdentamisella, vai olisiko?
• Vai tulisiko vain varautua asuinalueiden segregaation mukanaan tuomiin
ongelmiin?
9. Tiiviissä kaupunkirakenteessa kuumarasituksen
terveysriskit kasautuvat segregaation seurauksena
• Kaupunkialueella voi olla useita
asteita lämpimämpää kuin
ympäröivällä maaseutumaisella
alueella
• Kaupungin lämpösaarekeilmiö on
voimakkain tiiviin
kaupunkirakenteen alueella
• Kaupunkien laajeneminen,
tiivistämisrakentamien ja tummat
pinnat voimistavat
lämpösaarekeilmiötä
10. Tiiviissä kaupunkirakenteessa kuumarasituksen
terveysriskit kasautuvat segregaation seurauksena
• Segregaatio voi lisätä alueellisesti
sosiaalista haavoittuvuutta
• sopeutumiskyvyn
• kuumarasitukselle altistumisen kautta
• Seuraukset näkyvät erityisesti pitkien ja
voimakkaiden helleaaltojen aikana
• Helleaaltojen aikana
kuumarasitukseen liittyvä kuolleisuus
n. 2,5-kertainen Helsingissä
ympäröivään HUSin alueeseen
verrattuna (Ruuhela et al. 2021)
Sopeutumiskyky ja
–mahdollisuudet
erilaisia
Altistuminen erilaista
eri asuinalueilla
Segregaatio
Muokattu: Kazmierzak ja Kankaanpää, 2016
