Timo hamalainen paneeli

1. Nuorten elämänhallintaa ja mielen-
terveyttä tukevan palvelujärjestelmän
kehittämismahollisuudet
Timo Hämäläinen
Hyvinvointiekosysteemi & nuorten henkinen hyvinvointi
Sitra-Itla 10.12.2019
1

2. Esiselvitysvaiheen sidosryhmäkeskustelut:
• ”Vuonna 1997 nousukaudella syntyneillä suomalaisnuorilla on
enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta
vanhemmilla… Perusterveydenhoito ei palvele ennalta-
ehkäisevästi.”
• ”Monella nuorella arki on hallitsematonta, merkityksetöntä ja
massiivisen näköalatonta… Palvelujärjestelmä ei tavoita nuoria ja
heidän mielenmaisemaansa. Lapsiperheet tarvitsisivat
tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita”.
• ”Hankkeita on paljon, mutta ne ovat hajallaan eivätkä
innovaatiot skaalaudu vaikuttaviksi.”

3. Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys:
juurisyyanalyysi
Tärkein lähde: Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille,
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7

4. x
Osaamiset ja resurssit
Elämänhaasteet
ja ongelmat
+
+
-
-
Nuorten haasteiden ja voimavarojen muotoutuminen
Hallinnan puute,
stressi ja ahdistus
Elämänhallin
ta
ja hyvinvointi
Tylsistyminen
Lähteet: Ashby 1956; Boisot & McKelvey 2011;
Antonovsky 1987; Csikzentmihalyi 1990; Bakker & Demerouti 2007
1. Lapsuuden perheen olosuhteet
2. Arjen ennakoitavuus ja
pirstaloituneisuus
1. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys
2. Kiusaaminen
3. Opiskelupaineet
4. Elämän siirtymävaiheet
1. Lapsuuden kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys
2. Suhde opettajiin ja kouluyhteisöön
3. Oppimisvaikeudet
4. Heikko koulumenestys
5. Kaverien vaikutus
6. Kasvuympäristöt
7. Elämänkokemus

5. • Palveluiden sektorirajat ja erilaiset toimintakulttuurit estävät tai vaikeuttavat
lapsen ja nuoren kannalta tarvittavaa saumatonta moniammatillista yhteistyötä,
koordinointia ja palvelukokonaisuuden räätälöintiä yksilöllisiin tarpeisiin.
• Palveluhenkilöstön suuri vaihtuvuus tekee palvelujärjestemästä lapsen ja nuoren
näkökulmasta pirstaleisen. Lapsen tilannetta aletaan usein selvittää ammattilaisten
vaihtuessa aina uudelleen.
• Palveluiden koordinointi- ja räätälöintiongelmia pahentaa myös lapsia koskevan
tietopohjan hajanaisuus. Tämä koskee erityisesti niitä lapsia, joiden ongelmat ovat
moniulotteisia ja pitkäkestoisia. Lastensuojelun kentällä vallitsee vakava tiedon vajaus ja
tiedon koordinaation puute.
Juurisyyanalyysi: pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa
riittävästi tukea moniongelmaisille nuorille

6. 6

7. Miten koko palvelujärjestelmää
voitaisiin kehittää niin, että se
nykyistä paremmin vastaisi
ongelmien juurisyihin?
7

8. 1. Portfolioanalyysi auttaa rakentamaan yhteistä
kokonaiskuvaa ja ymmärrystä ongelman juurisyistä,
organisaatioista ja toimintatavoista
1.0 2.0
Anticipatory Innovation
Governance

9. • Organisoidutaan yhteistyöhön kompleksien ongelmien
ratkaisemiseksi ja uusien toimintamallien kokeilemiseksi.
• Otetaan mukaan kaikki relevantit sidosryhmät heti alusta alkaen
(yritykset, julkishallinto, 3. sektori ja kansalaiset).
• Yhdistellään ja syntetisoidaan erilaisia tiedon tyyppejä:
tutkimustietoa sekä kontekstisidonnaista ja kokemusperäistä tietoa.
• Käytetään dialogisia ja reflektiivisiä toimintamalleja.
• Levitetään opit ja innovaatiot tehokkaasti.
2. Portfolioanalyysi tukee yhteistä oppimis- ja
ongelmaratkaisuprosessia

10. Yhteisen oppimis- ja ongelman-
ratkaisuprosessin eteneminen
Toimintaympäristön
muutos
Mitä ongelmia
ratkaisemme?
Kunkin rooli
ongelmien
ratkaisemisessa?
Onko yhteinen
toimintaportfolio
vaikuttava?Mihin suuntaan
haluamme sitä
kehittää?
Minkälaisia
kehityshankkeita
ja uudistuksia
tehdään?
Mitä olemme
oppineet? Mitä
johtopäätöksiä
teemme?
Trendit, heikot signaalit
Juurisyy-
analyysi
Eri toimintojen
ja hankkeiden
vaikutus?
Teemmekö oikeita asioita?
Täydennämmekö toisiamme?
Toimiiko koordinaatio ja
yhteistyö?
Mitä puuttuu?Yhteinen tahtotila
ja suunta
Yhteinen visio ja
strateginen agenda

11. 1. Päästään kapea-alaisista näkökulmista hahmottamaan yhdessä
ongelman ja toiminnan kokonaiskuva.
2. Rakennetaan luottamusta eri toimijoiden kesken.
3. Löydetään uusia yhteistyömahdollisuuksia.
4. Tunnistetaan koordinaatiotarpeita.
5. Havaitaan päällekkäisyyksiä.
6. Nähdään uuden toiminnan tarpeita.
7. Löydetään innovaatio- ja rahoitusmahdollisuuksia.
11
Yhteisen portfoliotarkastelun edut

12. • Mitä pidätte keskeisinä juurisyinä nuorten elämänhallinnan ja
mielenterveyden ongelmien kärjistymiselle? Onko Sitran juurisyy-
analyysissä ja portfoliokartassa ja jäänyt jotain tärkeää huomaamatta?
• Mitä tulee mieleenne, kun pohditte nuorten elämänhallinnan ja
mielenterveyden ongelmien parissa tapahtuvan toiminnan
kokonaisuutta suhteessa ongelmien juurisyihin?
- Kohdistuuko toiminta oikeisiin asioihin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden
näkökulmasta?
- Tehdäänkö päällekkäistä työtä?
- Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia ja koordinaatiotarpeita nousee esiin?
- Minkälaista uutta toimintaa tarvittaisiin? Innovaatiomahdollisuuksia?
• Lopuksi: Olisiko yhteistä portfolioanalyysiä tarpeen syventää yhdessä
kentän toimijoiden kanssa?
12
Kysymyksiä yhteisen portfoliodialogin pohjaksi

13. 13

14. Arjen monimutkaisuus on kasvanut
• Maailmasta on tullut aiempaa kompleksimpi ja epävarmempi. Maailman kaoottinen
tilanne ja sitä koskeva uutisointi hämmentävät ja ahdistavat monia nuoria ja lapsia.
• Arkielämän kompleksiteetin ja valinnanmahdollisuuksien kasvu haastavat sekä aikuisten
että nuorten kyvyn tehdä hyvinvoinnin kannalta kestäviä valintoja arjessa. Tämä haaste
näkyy esimerkiksi oman talouden hallinnan ja terveyskäyttäytymisen ongelmien kasvuna.
• Monella lapsella on kuitenkin rinnakkaisia tai peräkkäisiä asuinpaikkoja, mikä on omiaan
pirstaloimaan hänen arkeaan, palvelujaan ja elinympäristöjään. Uusperheiden arki ja
monipaikka-asuminen tekevät lasten ja nuorten arjesta monimutkaisemman.
• Lapsiperheen näkökulmasta Suomen pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävästi
tukea moniongelmaiselle lapselle ja nuorelle.
• Vanhempien työn ennakoimattomuus muodostaa myös haasteen tasapainoiselle
arkielämälle.
• Kurssipohjaiset ja luokattomat opiskelumallit sekä oppilaan itseohjautuvuuden
korostaminen voivat myös heikentää lapsen ja nuoren arjen koherenssia.
• Pirstaloitunut digimaailma on tärkeä osa lasten ja nuorten elämää.
14

16. Lapsuuden kodin riskitekijät
• Vanhempien talousongelmat
• Vanhempien kiire
• Vanhempien uupumus ja mielenterveysongelmat
• Vanhempien vakavat fyysiset sairaudet
• Vanhempien päihteiden käyttö ja riitely
• Vanhempien ero
• Vanhempien yksinäisyyden kokemus
• Vanhempien arvot ja elämäntavat
• Vanhempien henkinen väkivalta
• Vanhempien kyky ymmärtää lapsen käytöstä, viestejä ja
tunteita (mentalisaatiokyky)
16

18. Sosiaalisten suhteiden ongelmat ja yksinäisyys
• Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen ovat monelle
lapselle ja nuorelle monimutkainen haaste. Jos siinä ei pärjää, jää
yksin. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä elämänhallinnan resursseja.
• Yksinäisyys ennustaa voimakkaasti myöhempiä tunne- ja käyttäytymis-
ongelmia, sosiaalista pärjäämistä, psyykkisiä sairauksia, fyysistä
terveyttä, sekä koulutus- ja työuran häiriöitä.
• Kansainvälisesti tarkastellen suomalaiset oppilaat kokevat kuitenkin
opettajien olevan poikkeuksellisen vähän kiinnostuneita oppilaille
tärkeistä asioista.
• Huolestuttavaa on myös se, että yläkoulussa itsensä ulkopuoliseksi
kokevien oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.
18

20. Elämän siirtymävaiheiden ongelmat
• Elämän siirtymävaiheissa lapsi ja nuori joutuu kohtaamaan uusia arjen
ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä haasteita.
• Tällaisia siirtymiä on koulutuspolun sisällä siirtymät alakoulusta
yläasteelle, sieltä ammatilliseen tai lukiokoulutukseen sekä edelleen
korkeakouluihin.
• Tärkeitä siirtymiä ovat myös armeijaan meno, työelämään siirtyminen
sekä lapsuudenkodista pois muuttaminen.
• Suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan ehkä liikaakin nuorten kykyyn
tehdä rationaalisia pitkän aikavälin koulutus- ja uravalintoja.
• Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että hänellä saa ulkopuolista
tukea elämän siirtymistä selviämiseen.
20