Tietovaranto selvitys 26.11.2013
•Transferir como PPT, PDF•
1 gostou•934 visualizações
Tässä esityksessä kerrotaan mistä löytää luonnonvarojen kulutukseen liittyvää tietoa ja mitkä tahot sitä keräävät. Esityksen lopussa myös pohditaan kuinka avointi tieto tällä hetkellä on ja tulisiko tietoa avata ja millaisia hyödyntämis mahdollisuuksia tällöin löytyisi.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Tietovaranto selvitys 26.11.2013
Semelhante a Tietovaranto selvitys 26.11.2013 (20)
Mais de Sitra / Ekologinen kestävyys
Mais de Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Tietovaranto selvitys 26.11.2013
- 1. Energia- ja materiaalitietovarantojen kartoitus Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto / Benet Oy Lauri.Penttinen@benet.fi www.kesto.fi 1
- 2. Sisällysluettelo • • • • • • • • • • • • • • 2 Työn tavoitteet, sisältö ja rajaukset Tietovarantojen nykyinen hyödyntäminen ja mahdollisuudet Energiatiedon varannot, tiedon saatavuus ja tarkkuus (mukaan lukien liikennetiedot) Materiaalitiedon varannot, tiedon saatavuus ja tarkkuus (maatalous, yhdyskunnat ja teollisuus) Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen biomassat Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta ja tietolähteistä: case paperiteollisuus Resurssitiedon tarkkuus ja hyödyntäminen Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja Tietovarantojen avoimuus ja tietojen saatavuus Julkinen vs. avoin tieto Resurssitietopankin luominen, toimijoiden sisäisen ja viranomaisten resurssitietojen hyödyntäminen Prototyyppejä ja esimerkkejä, energia ja materiaali paikkatietoina Muualla tehtyä tutkimusta LIITE: Taulukko tietovarannoista (excel)
- 3. Työn tavoitteet • • 3 Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella. Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.
- 4. Työn sisältö Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous) •Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet; laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista 4
- 5. Keskeisiä kysymyksiä • • • • 5 Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä? Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää? Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta tulisi kehittää jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten? Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?
- 6. Mitkä sektorit merkittävimpiä? Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön 6
- 7. Tietovarantojen nykyinen hyödyntäminen ja mahdollisuudet Tällä hetkellä tietovarantoja ja tiedonkeruuprosesseja hyödynnetään pitkälti viranomaisten valvonta- ja seurantatoimiin, lähinnä ympäristöasioissa, sekä tilastoinnissa valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla Olemassa kuitenkin useita tunnistettavia mahdollisuuksia laajempaan hyödyntämiseen 1.Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi 2.Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita) 3.Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa) 4.Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit) 7
- 8. Energiatiedon varannot • Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili) – ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai jaettuna tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin • Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä – jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä – jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen lämmitykseen ja liikenteeseen • • 8 Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla) Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)
- 9. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: primäärienergia (1/2) • Tilastokeskus, julkiset tilastot – Teollisuuden energiankäyttö (teollisuus pl. energiahuolto), käytetyt polttoaineet ja sähkö, maakuntatieto; esteenä otospohjaisuus (alueiden tiedoissa voi olla puutteita) sekä kuntatason tiedoissa tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), yksikkö TJ tai GWh – Sähkön ja lämmön tuotanto –tilasto, kansallinen tieto, tarkempi alueellinen tilasto periaatteessa erikseen tilattavissa (ei otospohjainen), kuitenkin esteenä tietosuoja (alueella oltava väh. 3 toimijaa), yksikkö GWh – Energian hankinta ja kulutus –tilasto, saatavilla vain valtakunnallisen tason tietoa, esteet samat kuin edellisessä, yksikkö TJ tai ktoe – Rakennusten lämmitysmuodot, maakunta- ja kuntatason tieto, yksikkö neliö (m2) • Ympäristöviranomaiset – SYKE:n VAHTI tietokanta: ymp. luvan ja ymp. suojelun tietojärjestelmään rekisteröityjen voima- ja lämpölaitosten polttoaineenkäyttö ja energiantuotanto, tilauksesta maksullisena (SYKE voi luovuttaa vain toisen näistä), yksikkö TJ ja tonni – Kuntien ympäristöviranomaiset, luvanvaraiset laitokset, tiedot kyselyllä, yksikkö TJ tai tonni • 9 Kuntaliiton julkinen tilasto – Tilasto pienistä lämpölaitoksista, polttoaineiden käyttö ja lämmöntuotanto (muutama pieni kunnallinen lämpölaitos), yksikkö GWh
- 10. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: primäärienergia (2/2) • Energiateollisuus, julkiset tilastot – Kaukolämpötilasto: energiayhtiöiden polttoaineiden käyttö, kaukolämmön- ja yhteistuotantosähkön tuotanto, maakunta- ja kuntatasolla, yksikkö GWh – Sähköntuotanto: maakuntatasolla eri tuotantomuodoittain, yksikkö GWh • Öljy- ja kaasualan keskusliitto, maksulliset tilastot – Myydyt öljytuotteet (POR, POK, bensiini ja diesel)_ maakunta- ja kuntatasolla, yksikkö tonni • Metla puun energiakäyttö, julkinen tilasto – Puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa: maakuntatasolla, yksikkö GWh ja kiinto-m3 • Suomen biokaasurekisteri, julkinen tilasto – sisältää biokaasulaitosten tuotantotiedot vuosittain, www.biokaasuyhdistys.net, yksikkö GWh 10
- 11. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: yrityskohtaiset kyselyt • Yrityskohtainen julkinen tieto verkossa: ympäristöluvat ja ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit • Täydentävät kyselyt energiantuotantolaitoksille (lämpö- ja voimalaitokset, biokaasun ja polttonesteiden tuotanto) – Tiedot pääsääntöisesti saatavilla, tiedon hankkiminen aikaa vievää ja kalliimpaa 11
- 12. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: arvioita uusiutuvan energian varoista • • Tuulivoiman potentiaalitietoja Suomen Tuuliatlaksesta, yksiköt m/s, lisäksi K-S liitto teettänyt kaavan ja selvityksen maakunnan potentiaalisista suuren ja keskisuuren kokoluokan kohteista • 12 Keski-Suomen maakunnan energiapuuvaroista tehneet selvityksiä mm. K-S metsäkeskus, Pöyry ja Metla, yksiköt GWh, TWh ja kiinto-m 3 Aurinkoenergian säteilytietoja saatavilla mm. EU-tutkimushankkeista http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/
- 13. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: energian loppukäyttö • Energiateollisuus, julkiset tilastot – Sähkönkäyttö maakunnittain ja kunnittain (asuminen ja maatalous, teollisuus, palvelut ja rakentaminen) • Tilastokeskus, julkiset tietokannat – Rakennusten lämmitykseen kohdistuva energiankäyttö, maakunnittain ja kunnittain • Primäärienergiatietojen soveltaminen – kuinka voima- ja lämpölaitosten polttoaineiden käyttö ja energiantuotanto kohdistetaan eri sektoreiden kulutuksiin saadaan kunkin sektorin painoarvo 13
- 14. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus • Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille • • • • • 14 Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai sovellus Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)
- 15. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: etäluettavat sähkö- ja kaukolämpömittarit • • • • 15 Energiayhtiöillä nykyään merkittävästi tietoa asiakkaiden sähkön ja kaukolämmön loppukäytöstä tuntitasolla, tulevaisuudessa myös vedestä (kun veden etämittaus yleistyy) Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta, mikä vaikeuttaa kuluttajakohtaisen tiedon jatkohyödyntämistä Tietojen innovatiivisessa käytössä uusien palveluiden ja sähkön hintatuotteiden kehittämiseksi potentiaalia, etenkin suuremmille käyttäjille Haasteena reaaliaikaisen ja tehokkaasti kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavan tiedon ja kysyntäjouston ratkaisujen tuottaminen riittävän edullisesti (kuluttajaasiakkaiden maksuhalukkuus matala)
- 16. 16 Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net)
- 17. Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian energiaraportointi 17
- 18. Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: liikennetiedot • VTT Lipasto, avoimet tietokannat – LIISA–tietokanta, tieliikenteen polttoaineiden kulutus, lääneittäin ja kuntakohtaisesti vuosilta 2001 – 2011, myös 2012 tiedot saatavilla – LIISA sisältää autot (henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autot), moottoripyörät ja mopot – RAILI-tietokanta, rautatieliikenteen polttoaineen- ja energiankulutus, ei kuntatason tietoja mutta rataosakohtaisista päästöistä voidaan osittain käsityönä laskea • Öljy- ja kaasualan keskusliitto, maksulliset tilastot – Liikenteen polttoaineiden (bensiini ja diesel sekä niiden bio-osuus) kulutus, maakuntaja kuntakohtaisesti – Liikenteen biopolttoaineiden käyttö sisältyy edellisiin ja voidaan laskea jakeluvelvoitteen perusteella (vähintään 6 % energiasisällöstä vuosina 2011 – 2014) 18
- 19. Energianlähteiden hinnat • Tilastokeskukselta • • • Hintojen hyödyntämisestä • • • • 19 Polttonesteiden kuluttajahinnat, kaukolämmön hinta kuluttajatyypeittäin, puupelletin kuluttajahinta, sähkön hinta kuluttajatyypeittäin; Kotimaisten polttoaineiden, kivihiilen ja maakaasun sekä polttonesteiden hinnat lämmöntuotannossa Kuinka paljon primäärienergiankulutus ja loppukulutus maksaa Kuinka tämä jakaantuu eri energianlähteisiin, kuinka paljon käytämme rahaa ulkopuolelta ostettuihin fossiilisiin polttoaineisiin? Kuinka suuri (alue)taloudellinen vaikutus on paikallisten ja uusiutuvien energianlähteiden käytöllä? Lisäksi: alueella tuotetun ei-polttoainepohjaisen aurinko- ja tuulienergian hinta?
- 20. Energiatiedon varannot Primäärienergia Tietovarannot Yrityskohtainen tiedonkeruu ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto Kuntaliiton tilasto, pienten lämpölaitosten tiedot Suomen biokaasurekisteri, laitostiedot Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto Energian loppukäyttö Tietovarannot ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto Ympäristöluvat ja ymp.vastuuraportit Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu) Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus Myydyt liikenteen polttoaineet, kunta ja maakuntatieto VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto Liikenteen biopolttoaineet jakeluvelvoitteen kautta 20 Liikenteen biopolttoaineet jakeluvelvoitteen kautta VAHTI energialaitostieto, tuotettu energia (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa) Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = laitoskyselyt
- 21. Energiatiedon varannot, tiedon eri tasot Maakuntatason tieto Kuntatason tieto Laitostason tieto ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto Suomen biokaasurekisteri, laitostiedot VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet Metla puun energiakäyttö -tilasto, maakuntatieto VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa) Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta 21 Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu) Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku
- 22. Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010 Öljy Kivihiili Turve 1495 GWh 39 GWh 2460 GWh Puupolttoaineet 1052 GWh Biokaasu Teollisuus 590 GWh • Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 % Rakennusten lämmitys 2690 GWh • Kaukolämpö 72 % • Puu 4% • Öljy 10 % • Sähkö 14 % Tieliikenne • Bensiini • Diesel 960 GWh 46 % 54 % 30 GWh Vesivoima 18 GWh Muut 22 GWh Muu sähkönkulutus 1126 GWh Tuontisähkö 250 GWh Yhteensä 5360 GWh 22 * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)
- 23. Jätteet vs. sivutuotteet • Jäte Jätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä • Aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja: • 1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus; • 2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti; • 3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä • 4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 23 Käytännössä jätteiden tilastoinnissa on mukana sivutuotteitakin Sivutuotteet voidaan luokitella tuotteiksi eikä niiltä enää vaadita hyötykäyttöä hidastavaa jätteiden lupakäytäntöä. Sivutuotteet eivät ole jätettä missään vaiheessa, vaan niihin sovelletaan tuotteille kohdistuvia vaatimuksia, kuten REACH-velvoitteita.
- 24. Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: maatalous • • Maatalouden merkittävin sivutuote Keski-Suomessa on olki ja merkittävin jäte on lanta (BIOCLUS WP2.1 c ja d raportti, syyskuu 2010) Matilda –tietokanta sisältää maatalouden tuotannon (maataloustilastot.fi) – Tilastot julkisia (verkossa) ja sisältävät maakuntatason ja kuntatason tietoa – Näistä saadaan esim. oljen määrä arvioimalla viljely- ja kesantoalojen mukaan ja lannan määrä eläinten määrien mukaan Lanta: yleensä käytetään ravinteena tai maanparannusaineena, vaihtoehtoisesti polttoon (kuiva lanta, esim. hevosen/kananlanta mutta huonosti saa lupia tähän) tai biokaasulaitokseen Olki: käytetään yleensä maanparannusaineeksi, vaihtoehtoisesti voidaan käyttää polttoon tai biokaasuprosessin tukiaineena (hidastaja) Maan luontainen viljavuus paranee kun vaihtelee taudinkestävyys ja • 24 Kuntatason tietoa myös saatavilla kunnan maataloustoimesta
- 25. Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot • • 25 Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät yhdyskuntien, eri toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain • Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 - 90 %), täydennyksiä muista (mm. kaivosrekisteri) • Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla • Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten tilastojen esteenä otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan
- 26. Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: yhdyskuntajätteet ”Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, syntyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.” (Pienempien teollisuuslaitosten jätevirrat ohjautuvat myös yhdyskuntajätteisiin) •Tilastokeskuksen jätetilastojen avoimista tietokannoista löytyvät yhdyskuntajätteet valtakunnan tasolla • Tarkemmissa alueellisissa tiedoissa puutteita (kts. edellinen kalvo) •Yhdyskuntajätteiden tietoja maakunnan ja jätteenkäsittelylaitosten tasolla voi saada SYKE:lta VAHTI-tietokannasta erillisinä poimintoina • Keski-Suomessa tehty alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (K-S ympäristökeskus, 2009) joka tarjoaa perustietoa maakunnan, kuntien ja laitostenkin tasolla 26
- 27. Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: yhdyskuntajätteet • Tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuotteet ja niistä syntyvistä jätteet: Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa tilastoja (internetistä saatavissa kansallisella tasolla): – – – – – – • 27 ajoneuvot (henkilö- ja pakettiautot) akut ja paristot paperituotteet pakkaukset renkaat sähkö- ja elektroniikkalaitteet Yhdyskuntien jätevesilietteet: ympäristöhallinnolla julkinen tietokanta josta saadaan kuntien puhdistamokohtaista tietoa (käsitelty jätevesi, ohitukset, ostettu sähkö ja lämpö, lietemäärä) http:// www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jateveden_puhdistamojen_tilastot
- 28. Yhdyskuntajätteet Keski-Suomessa • • Keski-Suomessa on toiminnassa tällä hetkellä kolme yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta (Jkl, saarijärvi ja Jämsä), joihin ohjautuu valtaosa maakunnassa syntyvistä jätteistä Muut yhdyskuntajätteen kaatopaikat on jo lopetettu eikä loppusijoitukseen oteta enää jätettä. (K-S liitto, 2009) 28
- 29. Materiaalitiedon varannot: teollisuuden jätteet ja sivutuotteet • Tilastokeskuksen jätetilastoissa teollisuuden jätetietoja on saatavilla avoimista tietokannoista valtakunnan tasolla • • • • • • 29 Tarkempien alueellisten tilastojen esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja Maakunnan ja kunnan tasolla tietoja voi saada SYKE:lta VAHTI-tietokannasta erillisinä poimintoina Pienimmät toimijat ovat kunnat luvittamia ja jätteitä ei välttämättä tarvitse raportoida – tai eivät ole ollenkaan ympäristölupavelvollisia Teollisuuden sivutuotteet osin osana jätetilastoja, tai ei tilastoitu ollenkaan (ei luokiteltu jätteeksi) Toimialakohtaisesti myös maakunta- ja tehdaskohtaisia tilastoja (esim. Metla ja Metsäteollisuus ry) Yrityskohtainen avoin tieto verkossa: ympäristöluvat ja ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit
- 30. Materiaalitiedon varannot Tietovarannot Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot Tarvittaessa täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta Yrityskohtainen tiedonkeruu Täydentävät kyselyt maatiloille Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista Kyselyt jätevedenpuhdistamoille Alueellinen jätesuunnitelma Kyselyt jätteenkäsittelypaikoille Kysely Syken VAHTI tiedoista Kyselyt kuntiin tms. toimijoille Alueellinen jätesuunnitelma Kyselyt teollisuuslaitoksille (esim. pienet ei-tilastoidut) Kysely Syken VAHTI tiedoista Toimialatilastot (esim. Metla ja Metsäteollisuus ry) 30 Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Maatalouden Maatalouden jätteet ja jätteet ja sivuvirrat sivuvirrat Yhdyskuntien Yhdyskuntien jätevesilietteet jätevesilietteet Yhdyskuntien Yhdyskuntien jätteet jätteet Teollisuuden Teollisuuden jätteet ja jätteet ja sivutuotteet sivutuotteet vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
- 31. Materiaalitiedon varannot ja tiedon tasot Maakuntatason tieto Kuntatason tieto Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta Laitostason tieto Täydentävät kyselyt maatiloille Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista Kysely Syken VAHTI tiedoista Alueellinen jätesuunnitelma Yhdyskuntien Yhdyskuntien jätevesilietteet jätevesilietteet Kyselyt jätteenkäsittelykeskuksiin ja puhdistamoille Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille Alueellinen jätesuunnitelma Toimialatilastot (esim. Metla ja Metsäteollisuus) 31 Maatalouden Maatalouden jätteet ja jätteet ja sivuvirrat sivuvirrat vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt Yhdyskuntien Yhdyskuntien jätteet jätteet Kyselyt teollisuuslaitoksille Kysely Syken VAHTI tiedoista Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Teollisuuden Teollisuuden jätteet ja jätteet ja sivutuotteet sivutuotteet
- 32. Materiaalitieto: jätteet Keski-Suomessa • 32 Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä
- 33. Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen biomassat 33 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)
- 34. Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biomassapohjaisen teollisuuden tunnuslukuja Tunnuslukujen ja jätteiden jakaumat eri teollisuudenalojen kesken 34 Lähde: BIOCLUS FP7 -hanke
- 35. Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biomassapohjaisen teollisuuden tunnuslukuja Tähteiden ja jätteiden jakaumat eri teollisuudenalojen sisällä 35 Lähde: BIOCLUS FP7 -hanke
- 36. Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case paperiteollisuus Raaka-aineet Toimialatilastot (Metsäteollisuus ry) Ympäristöluvat ja Kysely ELY tai SYKEn ymp. vastuuraportit VAHTI tilastot Päästöt ilmaan Tuotteet ja tuotantomäärät Jätteet ja sivutuotteet sekä niiden hyödyntäminen Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella Täydentävät kyselyt teollisuuslaitoksille Toimialatilastot (esim. Metla ja Metsäteollisuus ry) Polttoaineet ja energia Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista Täydentävät kyselyt teollisuuslaitoksille 36 Päästöt veteen Täydentävät kyselyt teollisuuslaitoksille Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt
- 37. Jätemäärien arviointi: raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella Kuva: BIOCLUS FP7-hanke 37 ”Valtaosa Keski-Suomen massa- ja paperiteollisuuden jätteistä on kuori- ja puujätettä sekä tuhkaa ja lietteitä. Näille teollisuuden jätteille on löydetty lisäarvoa mm. energiantuotannossa ja maarakentamisesta. Vuonna 2011 jätteistä hyödynnettiin 95 %.” (K-S ELY, http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/jatteita-seurataan-tiiviisti-ely-keskusten-yhteistyona-keski-suomen-ely-keskus#.Uo82EsTIaQA)
- 38. Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biopohjaisen teollisuuden tunnuslukuja Elintarviketeollisuuden jätemäärät melko pieniä verrattuna metsäteollisuuteen 38 Lähde: BIOCLUS FP7 -hanke
- 39. Resurssitiedon tarkkuus (paikka ja aika) Aika Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto (energia- ja verkkoyhtiöt) Tunti Etäluettavien mittareiden tieto, kauppojen rekisterit Tuntimitattu energiankulutustieto (kunnat, yritykset) (Vaatii asiakkaan suostumuksen) Kuluttajien omatoiminen kierrätys (nettikirpputorit, kierrätyskeskukset) Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus) Kuukausi (Tietoa olemassa vaihtelevasti) Toimijoiden sisäinen resurssitieto (materiaali- ja energiavirrat ja kulutukset) Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset) Vuosi Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot Paikka 39 Maakunta Kunta Tilastot, ymp-luvat ja raportit Ympäristöhallinto (ELY, Syke) Yritys / laitos Kuluttaja vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = toimijoiden sisäinen tieto
- 40. Resurssitiedon tarkkuus ja hyödyntämismahdollisuudet Tuntitason kulutustieto: resurssivirtojen ja -tehokkuuden suunnittelu, vaihto ja vertailu Aika Tunti Toimijatason operatiivinen tieto: prosessien ja resurssivirtojen suunnittelu, vaihto ja vertailu, resurssitietopankin ”2. taso” Kuukausi Aluetason resurssitieto: mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi; aluetason resurssitehokkuuden arviointi ja potentiaalien tunnistaminen Vuosi Paikka 40 Tilastokeskus, Metla, teollisuuden toimialatilastot, öljytilastot Maakunta Kunta Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto (energia- ja verkkoyhtiöt Tuntimitattu energiankulutustieto (kunnat, yritykset) Etäluettavien mittareiden tieto, kauppojen rekisterit (Vaatii asiakkaan suostumuksen) Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus) (Tietoa olemassa vaihtelevasti) Toimijoiden sisäinen resurssitieto (materiaali- ja energiavirrat ja kulutukset) Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset) Tilastot, ymp-luvat ja raportit Ympäristöhallinto (ELY, Syke) Yritys / laitos Kuluttaja vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = toimijoiden sisäinen
- 41. Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja • Jyväskylän kaupunki • Rakennusten etämitattu energian (sähkö, kaukolämpö) ja veden kulutusten tieto, seuranta EnerKey -järjestelmän kautta • Jätetiedot eri jätejakeista: astioiden tyhjennykset, volyymit ja kustannukset (raportointi vuosittain) • Ajoneuvojen ajokilometrit, leasingautot, yksikköjen omat autot ja työntekijöiden autot • Yksiköiden hankinnat ja keskitetyt hankinnat, vuositasolla ja kertahankinnat • KETS ja kuntaliitto raportointi (rakennusten energiankulutus ja energiatehokkuustoimet) sekä tiedot rakennusten energiakatselmuksista ja säästömahdollisuuksista • Maamassojen tietokanta massainfo.fi (kehitetään) (Jyväskylän ympäristöraportti 2009 - 2012 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl awwwstructure/58471_ymparistoraportti_12.pdf) • Mustankorkea • 41 Yhdyskunnan ja yritysten jätteet, kuormavaa’an kautta mitattu ja rekisteröity kaikki tulevat jätteet jakeittain, tuloaika ja kunta/kunnan alue
- 42. Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja • Jyväskylän seudun puhdistamo • • • Jyväskylän Energia • • • Maakunnan ja kuntien energiataseet, kuvaavat alueen polttoaineen käyttöä ja energianlähteiden kulutusta, trendejä, sekä taloudellisia ja ympäristövaikutuksia Keski-Suomen ELY • • 42 Energialaitosten polttoaineet, energiantuotanto ja häviöt, tuhkat ja jätteet; sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkostot ja niiden häviöt Asiakkaiden etäluettavien mittareiden tiedot Keski-Suomen Energiatoimisto • • Prosessitietoa jäteveden (tuleva jätevesi ja lietteet, prosessi) ja energian (biokaasu CHP) osalta löytyy tuntitasollakin (tietojen jatkokäsittely työlästä) Mustankorkealle lähtevät puhdistamolietteen määrät tietona kuukausitasolla (Mustankorkealla vastaanoton kautta tarkemmat tiedot) Viranomaisseurannan kautta saatu, vuositason raportointitieto (laitosten polttoaineet ja tuotanto, jätteet), käytännössä sama tieto kuin VAHTI:ssa Lisäksi vedenottamoiden tiedot ja maa-ainesten oton tiedot vuositasolla
- 43. Jyväskylän alueen julkisten toimijoiden tietovarantoja Tarkkuu s Jkl kaupunki Tunti Kuukausi Rakennusten energian- ja vedenkulutus Jkl kaupunki/ muut toimijat Maa-ainespankki massainfo.fi Jkl kaupunki Kiinteistöjen jätteet Mustankorkea Yhdyskuntien ja yritysten jätteet ja niiden käsittely Jyväskylän seudun puhdistamo Prosessitieto jätevesien käsittelystä, biokaasu CHP:n tuotantotieto Kuivatun lietteen toimitus jätteenkäsittelyyn Jyväskylän Energia Asiakkaiden etäluettavien mittareiden tiedot, Jyväskylän Energia Energialaitosten polttoaineet, tuotanto tuhkat ja jätteet; energia- ja vesiverkostot, verkostohäviöt Ajoneuvojen ajokilometrit Yksiköiden omat ja keskitetyt hankinnat Vuosi 43 Jkl kaupunki KETS ja kuntaliitto energiaraportointi sekä tiedot rakennusten energiakatselmuksista ja säästömahdollisuuksista Keski-Suomen ELY Viranomaisseurannan tieto (laitosten polttoaineet ja tuotanto, jätteet)
- 44. Tarkkuu s Tunti Jyväskylän alueen yksityisten toimijoiden tietovarantoja Elenia Lämpö ja Verkko Kaukolämpö- ja sähköverkon seuranta sekä asiakkaiden mittareiden tiedot Sähkön myyntiyhtiöt Asiakkaiden sähkön tuntikulutustiedot Tiedon dokumentointi, tarkkuus ja saatavuus vaihtelevat Päivä Kuukausi Maatalous Maatilojen energia, jätteet ja sivutuotteet (öljy, hake, olki, lannat) Vuosi 44
- 45. Tietovarantojen avoimuus ja tietojen saatavuus – viranomais- ja tilastotieto • • • • • • 45 Suomessa luotu viranomaisten ja tilastoinnin tarkoituksiin melko kattava järjestelmä, jolla kerätään runsaasti tietoa energia- ja materiaalivirroista - tämä tieto on potentiaalista resurssitehokkuutta parantavien ratkaisujen luomiselle Yleisesti tietojen julkisuus/avoimuus Suomessa hyvällä tasolla, etenkin kun puhutaan valtakunnallisesta ja maakunnallisesta, osin myös toimijakohtaisesta tiedosta Julkinen ja helpoimmin saatava tieto ei kuitenkaan yleensä niin tarkkaa ja kattavaa että sen avulla päästäisiin optimoimaan resurssien käyttöä Mitä suurempaan tarkkuuteen pyritään, (maakunta kunta yritys- ja laitostaso), sitä työläämpää yleensä on tiedonkeruu kattavan kuvan luomiseksi Resurssitehokkuutta parhaiten palvelevan, toimijakohtaisen (energialaitos, yritys) tarkan tiedon saamiselle haasteita myös tietosuojan vuoksi Esim. tilastokeskus ei saa antaa yrityskohtaista tietoa, ympäristöviranomainen ei saa paljastaa laitoksen koko energiatasetta Tiedon hankkimiselle hidasteita/esteitä myös kustannuksista: suorat maksut ja epäsuorat kustannukset (tiedon saamisen ja käsittelyn työläys)
- 46. Julkinen vs. avoin tieto • Avoimella tiedolla (open knowledge) viitataan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleenjakaa Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja muokattavassa muodossa Internetin kautta ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä, muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto) • Osa resurssitiedosta julkista mutta ei täysin avointa • • Halutaan säilyttää tietovarantojen/tilastojen tekijän oikeuksia ja rajoittaa vastuuta – etenkin kun kyse yrityskohtaisesta tiedosta • 46 Myös paljon tietoa joka ei julkista (yritysten sisäinen tieto)
- 47. Esimerkki: Ympäristöhallinnon tiedot (ympäristölupaan perustuen raportoidut tiedot) • • Ympäristöhallinnon tietopalvelun kautta saadaan laitoskohtaista tietoa tilauksesta Tilauksessa yksilöidään tilattava aineista ja sen käyttötarkoitus – Tiedot ovat tarkoitetut ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. – Tilaajalla vain käyttöoikeus. – Tilaajalla ei ole oikeutta luovuttaa käytön kautta saamiaan tietoja virastonsa, yrityksensä tai vastaavan ulkopuolelle ns. kolmannelle osapuolelle ilman toimittajan kirjallista lupaa. – Tilaajalla ei oikeutta käyttää tietoja kaupalliseen tarkoitukseen. Tietojen kaupallinen käyttö vaatii aina erillisen sopimuksen luovutusehdoissa mainitun toimittajan kanssa. – Tietoja julkistettaessa on lähde aina mainittava. • • 47 Tehtävään tilaukseen/sopimukseen kirjataan mm. tietojen kaupallisesta käytöstä ympäristöhallinnolle mahdollisesti tuloutettavat korvaukset. Jos tilaaja rikkoo sopimuksen määräyksiä tai laiminlyö niitä, tilaaja on velvollinen korvaamaan toimittajalle täysimääräisesti sille aiheutuneet suorat ja epäsuorat vahingot sekä menetykset.
- 48. Esimerkki: Tilastokeskuksen maksuttomat tiedot • … koskevat tilastokeskus.fi-palvelussa sekä siihen liitetyissä maksuttomissa tietokantapalveluissa ja muissa tietotuotteissa olevien tietojen käyttöä. • Käyttöoikeudet Tilastokeskus myöntää maailmanlaajuisen, maksuttoman, peruuttamattoman rinnakkaisen käyttöoikeuden edellä mainittuihin aineistoihin, joita voi vapaasti: – kopioida ja levittää – muokata ja hyödyntää kaupallisesti – yhdistellä muihin tuotteisiin – käyttää osana sovellusta tai palvelua. Käyttäjän velvollisuudet ja vastuut Käyttäjän on aineistoa tai siitä tehtyjä tuotteita käyttäessään ja edelleen luovuttaessaan: – mainittava Tilastokeskuksen tekijän- tai muu oikeus ko. aineistoon.. – nimettävä alkuperäislähde ja aineistoversion ajankohta – vaadittava ……. nimeämiskäytännön noudattamista myöntäessään lisenssejä tuotteeseen tai palveluun, jossa käyttää näiden ehtojen alaista aineistoa tai sen osaa – poistettava maininta alkuperäislähteestä, mikäli Tilastokeskus sitä erikseen vaatii. – Käyttäjä ei saa aineiston käytön yhteydessä ilmaista, että Tilastokeskus tukisi tai suosittelisi kyseistä aineiston käyttötapaa. • 48
- 49. Top-down vs. bottom-up Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä! Yritykset resurssitehokkuuden parantaminen ja uusi liiketoiminta Resurssitietopankki Resurssitietopankki Viranomaiset kaavoitus, aluesuunnittelu, selvitykset, ennakointi Yritykset Yritykset raaka-aineet, raaka-aineet, sivutuotteet, sivutuotteet, jätteet jätteet 49 Kunnat Kunnat sivutuotteet ja sivutuotteet ja jätteet, , jätteet jätehuolto jätehuolto
- 50. Toimijoiden sisäinen resurssitieto – kuinka kerätä ja hyödyntää? • • • • • 50 Toimijoiden sisäinen tieto ja osaaminen tärkeää resurssitehokkuutta palvelevien ratkaisujen synnyttämiseksi. Tietoa kerätään jatkuvasti, mutta usein menetelmin jotka tukevat huonosti jakamista ja hyödyntämistä (tieto paperilla, jopa post it –muistilaput, erilaisissa tiedostoissa) • Karkeasti sanottuna mitä pienempi organisaatio, sitä epätarkemmat tiedonhallintamenetelmät – mutta voi suurissakin olla parantamista! Tiedon keruuseen tarvitaan automatisointia ja keräämistä muotoon joka mahdollistaa jakamisen ja hyödyntämisen Kannustimet: • luodaan win-win tilanne – toimijalle riittävä hyöty/säästö/tulo, • järjestelmän käytön kautta tehdään työtä jota pitäisi tehdä joka tapauksessa, ja joka tukee samalla sisäistä toimintaa (parempaa tiedon- ja resurssienhallintaa) Selkeät vastuut– kenen kaikkien vastuulle tämä kuuluu organisaatioissa? Kuinka tämä helpottaa hänen työtään/organisaation toimintaa?
- 51. Resurssitietopankin luominen • • • • • Aloitetaan pienestä (tietyt toimijat/resurssijakeet) ja kasvatetaan kohti suurempaa, hyödynnetään positiivisia tuloksia aktiivisesti markkinoinnissa Resurssitehokkuuden parantaminen ei useinkaan voi olla ylhäältä päin suunniteltua toimintaa, vaan sen on lähdettävä toimijoista itsestään, heidän intresseistä, sitoutumisesta ja osaamisestaan. Sitoutetaan toimijat, luodaan kriittinen massa – Esim. julkiset toimijat esimerkillisinä ensin mukaan Tarjotaan eri toimijoille resurssitietoa, luodaan uutta dynamiikkaa ja innovaatioita joiden kautta syntyy jotain mitä ei vielä tiedetä Voidaan tarjota tietoa eri tasoilla (yleisempi taso, yritystaso ja laitos/toimipaikkataso) ja aikatarkkuuksilla (esim. vuositaso lähtökohtana), riippuen eri toimijoiden tarpeista ja sitoutumisen vaiheesta – tarvittavat tiedot resurssien sijainti, määrät ja aikataulut, sekä jätteiden/sivutuotteiden että tarpeiden osalta • 51 Kun toimijat saadaan läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön, tulee vaihdettavien resurssien tieto tarkemmaksi ja myös paremmin ennakoitavaksi (mitä resursseja tullaan saamaan/tarvitsemaan, mistä ja milloin)
- 52. Kuinka eteenpäin? Tietoa yrityksiltä Resurssitehokkuuden parantaminen ei useinkaan voi olla ylhäältä päin suunniteltua toimintaa, vaan sen on lähdettävä toimijoista itsestään, heidän intresseistään ja sitoutumisestaan • Eli ”Work with the willing” - innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä (tai yritysten yhteistyössä) • Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus ”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemään yrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?” Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä • 52
- 53. Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan? 53 http://www.nispnetwork.com/about-nisp/nisp-network-perfect-business-sense
- 54. Kuinka eteenpäin? Tietoa viranomaisilta Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä? (eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim. tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa) • 54
- 55. Tiedonhankinnan ja järjestelmien rajapintojen automatisointi • • • Eri järjestelmien rajapintojen automatisointia tehty erilaisiin tietokantasovelluksiin, pitkälti viranomaisten käyttötarkoituksia varten Rajapintoja tietokantoihin tehty myös jotta saadaan luotua julkinen käyttöliittymä - OIVA-paikkatieto, yh:n puhdistamotilastot Uudistettu Kasvener khk-taseen laskentamalli esimerkkinä – integroitu lukuisia taseen laskentaan tarvittavia tietovarantoja: • SYKEn omat tilastot (jotka kattavia, esim. VAHTI) • Ulkopuoliset: sähkötilasto, kaukolämpötilastot, maataloustilastot, rakennuskantatilastot, Metlan energiapuutilastot, Lipaston kuntien liikennetilastot, öljytuotteiden kunnittaiset tilastot) 55
- 56. Tiedonhankinnan ja järjestelmien rajapintojen automatisointi • Voidaan esim. luoda laskentamallin/materiaalipankin taakse tietokanta johon syötetään tietoja tilastoista, joko käsin, tai automaattisesti silloin kun mahdollista (eli tehty järjestelmien rajapintojen integraatiota) • Vaatii pelisääntöjen luomista huomioiden mm. tietosuoja-asiat • Määritellään tiedon taso ja tarkkuus jolla avoimuus mahdollista • • 56 Keskeistä kenen rajapintaan viranomaisen järjestelmä liitetään: yksityinen vai viranomaistaho? Jatko: kokeilu pilotti resurssitietojärjestelmän tarpeellisuudesta ja toimivuudesta
- 57. Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista • • Mikä relevantein tieto? Mitkä ovat käyttötarkoitukset? • Tietoa julkiseen päätöksentekoon ja yleiseen suunnitteluun kunta- tai maakuntatason tieto, mahdollisesti suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä • Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”) • Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja) Yritykset ja muut toimijat sitoutettava tuottamaan tietoa • 57
- 58. Paikkatietoa energiasta - uusiutuvan energian nykyiset ja potentiaaliset käyttöpaikat • • • • Tiedon taso korttelitaso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso) Bioenergialaitokset, aurinko, tuulivoima, maalämpö ja muut uusiutuvien käyttöpaikat Toimii esimerkkinä kuinka paljon Jkl kaupunki ja muut esimerkilliset toimijat käyttävät erilaisia UE lähteitä Lisäksi kiinteistöt joissa potentiaalia ja halukkuutta ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa/energiayrittäjää Tietoa eri ratkaisujen tarjoajien suunnitteluun, esim. kauko/alue/biolämpö, aurinko, maalämpö Uusiutuvan energian ryhmähankinnat Palvelee useampaa toimijaa ja tarkoitusta, kysynnän ja tarjonnan kohtaamista Tukee energiaratkaisujen kokonaisvaltaisempaa huomiointia yhdyskuntasuunnittelussa – kuinka kohtaavat nykyiset ja uudet käyttäjät vs. energiaverkot ja suunnitelmat? Sisäinen energiaverkkojen suunnittelu ja smart grid www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
- 59. Paikkatietoa energiasta, uusiutuvat energiavarat Tiedon taso alue- ja korttelitaso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso) • Bioenergian saatavuus, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, kaukolämmön saatavuus ja maalämmölle soveltuvat alueet • Kaavoituksen, pohjavesialueiden ym. esteet • Energiapotentiaali • Taloudellinen potentiaali • Yhdistäminen edellä kuvattuihin käyttöpaikkatietoihin Tunnistetaan eri UE varat vs. käyttö Tietoa eri ratkaisujen tarjoajien suunnitteluun, esim. kauko/aluelämpö Tukee energiaratkaisujen kokonaisvaltaisempaa huomiointia yhdyskuntasuunnittelussa – kuinka kohtaavat energiavarat, verkot ja käyttäjät? 59 • • www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
- 60. Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu? • Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön – Tieto energiayhtiöiden kautta tai suoraan etämittarista – Käyttäjä valitsee kelle kaikille ja kuinka paljon omaa tietoa näkyy • • • 60 Yhteisöllisyys ja paikkatieto yhdisteltynä – kilpailuhenki ja kateus käyttöön Kansalaisten ohella myös kunnat, yritykset ja muut mukaan järjestelmään Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit) – Paljonko kuluu naapurilla (kWh ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energiatehokkuustoimenpiteitä tehty?
- 61. Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu? Huonelämpötila 18-21°C Ikkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokone Ilmalämpöpumppu Polttopuuta vuodessa 2 pino-m3 15 €/päivä 9 €/päivä 13 €/päivä 61
- 62. Paikkatietoa materiaaleista • Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita • Yritykset: oman toiminnan tehostaminen, yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen – Kuinka resursseja ja resurssitietoa hallitaan omassa toiminnassa – Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä mahdollisesti näitä vastaavaa raaka-aineiden tarvetta? – Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on toisten saman vertailuryhmän yritysten ”resurssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa? • Yhdyskuntasuunnittelu & kaavoitus: 62 – Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs. liikenneväylät ja kierrätyskeskukset – Voidaanko kaavoittaa teollisia symbiooseja tukien (mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)
- 63. Paikkatietoa materiaaleista, resurssipankki ja resurssien matching output output output input 63 input
- 64. Paikkatietoa materiaalista, benchmarking (esim. MIPS, Material Input per Service unit) 64
- 65. Avointa paikkatietoa Suomessa • 65 Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto
- 66. Esimerkki: ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto • • 66 OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista ympäristöhallinnon paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja (Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri resurssitietoselvityksiä palvelevaa aineistoa) www.ymparisto.fi/oiva
- 69. A web-GIS tool for industrial symbiosis • • 69 Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin. (A web-GIS tool for industrial symbiosis − Preliminary results and perspectives, Massard&Erkman, 2009) http://enviroinfo.eu/sites/default/files/pdfs/vol122/0261.pdf
- 70. A web-GIS tool for industrial symbiosis 70 (Massard&Erkman, 2009)
- 71. ‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis Planning • • • 71 Tutkittiin kuinka voidaan tunnistaa teollisten symbioosien syntymiselle parhaita alueita Olemassa olevat teollisuusalueet ovat yleensä suosiollisia alueita teollisille symbiooseille Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä” (‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial symbiosis Planning, Jensen et al., 2010)