Jyväskylässä 27.10.2014 pidetyn Alueelliset resurssivirrat -seminaarin ryhmätyöskentelyn yhteenveto.

1. KIERTOTALOUDESTA UUTTA
LIIKETOIMINTAA
ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT
27.10.2014 Wanha Freda, Jyväskylä

2. Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -tapahtuma
Aika: 27.10.2014 klo 9.00–11.30
Paikka: Wanha Freda (Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä)
Alueelliset resurssivirrat -seminaarityöpaja
8.45 Aamukahvitarjoilu
9.00 Tilaisuuden avaus ja resurssitehokkuus Sitrassa, Resurssiviisas alue -avainalueen vetäjä, Lari Rajantie, Sitra
9.10 Alueelliset resurssivirrat, FT dosentti Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
9.35 Yritysnäkökulma alueellisiin resurssivirtoihin, tuotantovastaava Heikki Koskinen, Valio Oy
9.50 Metsäteollisuuden tulevaisuuden ekosysteemit, metsäteollisuusasiantuntija Matti Kurki, Jyväskylän
ammattikorkeakoulu
10.10 Ryhmätyöskentelyn tavoitteet ja ohjeistus, Ramboll
10.15 Ryhmätyöskentely: Resurssitehokkuutta kuvaavat tunnusluvut aluetasolla ja yrityksissä
11.00 Työskentelyn yhteenveto ja loppukeskustelu, Ramboll
11.25 Tilaisuuden yhteenveto, Lari Rajantie, Sitra
11.30 Omakustanteinen lounas

3. TYÖPAJAN TAVOITTEET
 Saada hankkeen eri sidosryhmiltä näkemystä mallin kehittämiseen: Mihin
kysymyksiin mallin tulisi kyetä vastaamaan? Millaista resurssitehokkuuden
indikaattoritietoa mallilla olisi tarpeen tuottaa?
 Herättää kiinnostus alueelliseen resurssitehokkuuteen ja kannustaa vaikuttamaan
siihen, millä tavoin resurssitehokkuutta tullaan tulevaisuudessa arvioimaan ja
seuraamaan alueellisella tasolla.
 Selvittää, mikä tieto on kerättävissä ja hyödynnettävissä vaivattomasti aluetasolla,
mitä tietoa vielä puuttuu ja minkä tiedon yritykset haluavat pitää liikesalaisuutena.

4. RYHMÄTYÖSKENTELYN KYSYMYKSET
1. Mitä resurssitehokkuus tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan ja alueen kehityksen näkökulmasta?
2. Mitä resurssitehokkuutta kuvaavaa tietoa yrityksissä seurataan tällä hetkellä?
(olemassa oleva tieto)
3. Mistä indikaattoreista yritykset ovat kiinnostuneet ja miksi?
4. Mitä voitaisiin jatkossa edellyttää seurattavan yrityksissä?
5. Mikä tieto halutaan pitää liikesalaisuutena?
6. Mihin kysymyksiin kehitteillä olevan alueellisen resurssitehokkuusmallin tulisi kyetä vastaamaan?

5. 1. MITÄ RESURSSITEHOKKUUS TARKOITTAA YRITYKSEN
LIIKETOIMINNAN JA ALUEEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA?
 Sivuvirtojen hyödyntäminen, uudelleen käyttö
 Laitteiden ja materiaalien käytön vähentämistä,
työvaiheiden karsimista
 Edullisen energian saatavuus
 Paikalliset raaka-aineet
 Säästettyjä euroja
 Kustannussäästöt, kilpailukyky
 raaka-aineiden ja käytetyn energian minimointi
 Paikallisten/alueellisten resurssien hyödyntäminen
 Uudet liiketoimintamahdollisuudet
 Alihankintaketjun “tarkistus” väliajoin: onko saatavilla nyt tai
kohta alueellisesti resurssiviisaampaa
 Lisää alueen vetovoimaa
 Säästöjä, imagoetua
 Parempi osaaminen resurssien hyödyntämisestä
 Mallien yhteen kytkeminen?
 Alueellinen tarkastelu – miksi?
 Alue: teollinen ekologia
 Virtaustehokkuus  palvelu toimii  laatu
 Alueen kehitys: ostetaan oman kunnan yritykseltä,
jotta arvonlisäys jää hyödyttämään omaa kuntaa
verotulojen muodossa
 Konsultointi: tiedonsiirto tutkimus ja yritystoiminta
 Verkostoituminen (eri yritykset, rahoitus, start-up)
 uudet arvoketjut
 Resurssien tehokkaampaa käyttöä  hyödyt
liiketoimintaan ja ympäristöön
 Tuottoja, säästöjä
 Jätemateriaalien hyötykäyttö
 Uusia yrityksiä
 Tulevaisuuden trendit ja tulossa oleva lainsäädäntö
 Kustannussäästöjä
 Kilpailukyky?
 Erottautumiskeino yrityksenä jo alueellisella tasolla
 Liiketoiminnan kannattavuus paranee
 Onko virrat tehokkaassa käytössä? Onko vielä jotakin missä
voitaisiin toiminnassa tehostaa?
 Sivuvirtojen kustannustehokkaampi hyödyntäminen
 Uusia työpaikkoja
 Jalostusarvon nostaminen
 Imagoetu
 Omavaraisuuden parantaminen  aluetalous kohenee
 Tieto tarjolla olevista virroista?
 Mahdollisuuksien yhdistäminen
 Resurssitehokkuus voi olla myös kallista

6. 2. MITÄ RESURSSITEHOKKUUTTA KUVAAVAA TIETOA YRITYKSISSÄ
SEURATAAN TÄLLÄ HETKELLÄ? (OLEMASSA OLEVA TIETO)
 Energian ja veden kulutus, jätemäärät
 Työtunnit per tuotanto
 Metallijätteen kierrätys ja siitä saadut tulot
 Energian käyttö
 Materiaalivirrat, vedenkulutus, energian kulutus
 Jäte ja jätevesi
 Tuotantokustannukset/liikevoitto
 Käytetty työaika
 Materiaalien hankinta
 jätevirrat
 Energiatehokkuus
 Jätevirtoja, energian kulutusta
 Päästöt
 Raaka-aineet, sivuvirrat, energiankulutus
 Seurataan yleiskehitystä ja EU direktiivejä
 Jätteen määrä, kierrätysaste, ominaisjätemäärä
 Poismenevä materiaali
 Sivutuotteiden määrä ja kustannukset
 Lämpöenergian kuhan hyödyntäminen
 Jätemäärät lajeittain
 Energia, vesi, jätteet
 Laatu- ja ympäristöjärjestelmien tiedot

7. 3. MISTÄ INDIKAATTOREISTA YRITYKSET OVAT KIINNOSTUNEET JA
MIKSI?
 Sivuvirtojen uudelleen käyttö
 Materiaalien määrä ja hinta (säästöt)
 Muutto +/-
 Ympäristövaikutukset ( imago)
 Verotulojen kehitys
 Kierrätysmateriaalien käyttö tuotannossa
 Hyödyntämättömän ja potentiaalisen energian määrä
 Materiaalien säästäminen
 Palvelujen osuus liikevaihdosta
 Uusi palvelumuotoilu
 Prosessit toimii, kun ovat ammattilaisten käsissä
 Koko alueen jalostusarvo
 Sivuvirrat ja jätteiden hyötykäyttö  One Planet Living –konsepti: monenko maapallon yritys on?
 EU:n energiatehokkuusdirektiivi: mitä on tulossa?
 Materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvät
indikaattorit (jätteet, energiankäyttö, päästöt)  Hiili/vesijalanjälki
 Sivuvirtojen
hyödyntämismahdollisuudet/kustannukset
 Kokonaisnäkemys  edut liiketoiminnalle
 Materiaalijalanjälki

8. 4. MITÄ VOITAISIIN JATKOSSA EDELLYTTÄÄ SEURATTAVAN
YRITYKSISSÄ?
 Eri materiaalien ja energian käyttö, kierrätys ja
jäte
 Tuotannon ja resurssien käytön eriytymistä
(decoupling)
 Panosten käyttö (hyödyketaso, fysikaalisten
yksiköt, panosten alkuperä
 Tuotanto (hyödyketaso, fysikaaliset yksiköt,
kohde)
 Päästöt, vaikutukset ympäristöön
 Parhaan tehokkaan teknologian käyttöönotto
 Jätemäärä
 Ilmastovaikutus / hiilijalanjälki
 Hukatun energian määrää esim. Jäteveden
mukana
 Kierrätysmateriaalin määrä (%) rakentamisessa
 Osallistumista alan ja alueen seminaareihin
(tiedon lisääminen)
 Uusiomateriaalien osuus käytetyistä
materiaaleista
 Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja osuus
tuotannosta
 Hukkaenergia
 Energiatehokkuus
 Materiaalivirtojen paikallisuutta / alueellisuutta?
 Materiaali- ja hiilijalanjälki
 Sivuvirtojen jatkohyödyntäminen
läpinäkyvämmäksi

9. 5. MIKÄ TIETO HALUTAAN PITÄÄ LIIKESALAISUUTENA?
 Yksityiskohdat
 Yksityiskohtainen paikkatieto
 Hinnat
 Kannattavuus
 Tieto, joka tuo kilpailuetua esim. Teknologinen
ratkaisu jakeen hyödyntämiseksi
 Materiaalin hankinta, ei aina haluta kertoa mistä
hankitaan
 Isoin kate
 Uusiotuotteiden koostumukset, esim.
Komposiittien reseptit
 Yksityiskohtainen tekninen tieto
 Innovaatio, joka ei ole patentoitavissa
 Teknologiaan ja tuotantoon liittyvät investoinnit,
ei välttämättä itse raaka-aineisiin liittyvä tieto
 Mitkä tahot hyödyntävät toistensa sivuvirtoja ja
miten
 Sivutuotteiden hintatiedot
 Omaa liiketoimintaa hyödyttävät virrat

10. 6. MIHIN KYSYMYKSIIN KEHITTEILLÄ OLEVAN ALUEELLISEN
RESURSSITEHOKKUUSMALLIN TULISI KYETÄ VASTAAMAAN?
 Mitkä virrat jäävät hyödyntämättä?
 Painopistealueet, joilla saadaan paras
hyötysuhde resurssitehokkaasta
toiminnasta (volyymit ja eurot)
 Miten mallia voidaan hyödyntää eri
liiketoimintasektoreilla?
 Kehityskohteet
 Uudet yhteistyökumppanit
 Mihin voidaan alueellisesti vaikuttaa?
 Ohjaamaan investointeja
 Uudet liiketoimintamahdollisuudet?
 Vältetyt investoinnit
 Tuoda kokonaiskuvaa, pois osaoptimointi
 Kulutuskysynnässä
tapahtuvien muutosten
vaikutuksiin alueella
 Aluetalous: mistä verotuloja? Mistä kannattaa maksaa? Esim. Ostot, mitkä aluetaloudelliset vaikutukset?
 Seurataan yleistä kehitystä (ennustaminen, EU säädökset)
 Mistä euro (arvonlisäys) syntyy? (mistä sivuvirroista saa rahaa?)
 Miten lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat resurssivirtoihin, skenaariot
 Alueellisten resurssien hyödyntäminen oman kunnan alueella: verotulot vs. kunta maksaa korkeamman hinnan oman alueen
yrityksille
 Missä osa-alueessa on helpointa tuottaa euroja? (eli arvonlisäys suhteessa käytettyihin panoksiin on suurin)
 Missä on suurin kehityspotentiaali? Missä on saavutettavissa kehitystä nopeimmin/helpoiten?
 Millä kierrätystuotteilla saadaan suurin lisäarvo?
 Millä tuotannolla/materiaalivirroilla suurin lisäarvo ja pienin ympäristövaikutus  näihin panostus (kysyntää pitää olla)
 Minkälaisia päästöjä resurssivirrat aiheuttavat?
 Mihin suunnata tutkimustyötä?
 Miten tehokasta resurssien käyttö on? Missä voitaisiin tehostaa?
 Konkreettiset toimenpide-ehdotukset

11. Lisätietoja:
Hankkeen projektipäällikkö, Joonas Hokkanen
joonas.hokkanen@ramboll.fi, p. 0400 355 260
Hankkeen projektikoordinaattori, Riina Känkänen
riina.kankanen@ramboll.fi, p. 040 7688 084