Sommittelu-kurssi ensimmäisen vuoden teollisen muotoilun opiskelijoille. Kurssi on osuus laajempaa kokonaisuutta nimeltään "Muotoilun työkalut". Kurssin opettaja ja oppimateriaalin tekijä: Sirpa Kärkkäinen Kurssi alkaa 08.01.2019.

1. SOMMITTELU

2. VIIDEN SORMEN PERIAATE
PERUSPINTA
TILARYHMITTELY
KONTRASTI
SOOLO

3. PERUSPINTA
Sommittelun osatekijät

4. PERUSPINTA
Nykyinen paperikokojen
standardisointijärjestelmä
otettiin käyttöön vuonna
1921.
Ensimmäinen maa, joka
järjestelmää hyödynsi, oli
Sveitsi.
Avain standardien maailmaan. SFS Käsikirja, SFS 2018 (s. 19) - https://www.sfs.fi/files/83/kk1_avain_standardien_maailmaan_web.pdf
HISTORIAA

5. Mitä sitä ennen oli?

6. PERUSPINTA
Kemin rumpu.
Piirrosjäljennös
alkuperäisistä
rumpukuvioista,
Saamelaiskulttuurin
ensyklopedia, 2014
HISTORIAA
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Tiedosto:01noitarumpu.jpg

7. PERUSPINTA
Oraakkeliluu Kiinasta,
Shang-dynastian aikakausi
1600-1046 eKr
Kilpikonnan selkäluu, kopio
alkuperäisestä , Chabot Space
and Science Center in
Oakland, California, 2014
HISTORIAA
http://www.newworldencyclopedia.org/entry/File:OracleShell.JPG

8. PERUSPINTA
https://www.britishmuseum.org/research/collection_online/collection_object_details/collection_image_gallery.aspx?assetId=684647001&objectId=113335&partId=1
HISTORIAA
Anin tuomio. Egyptiläinen
kuolleiden kirja.
Anin papyrys, noin 1375
eKr (British Museum)
Visa Kaliva on kääntänyt
Ani’n papyruksen suomeksi.

9. PERUSPINTA
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Mosa%C3%AFque_des_bikinis,_Piazza_Armerina.jpg
HISTORIAA
Villa Romana del Casale.
Sala delle dieci ragazze.
Piazza Armeria, Sisilia,
300 jKr
Valokuvaaja: Yann Forget

10. Entä nyt?

11. PERUSPINTA
NYKYAIKAA
Graffiti Saarenmaalta,
2017
Valokuvaaja:
Sirpa K

12. PERUSPINTA
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:South_African_Airways_Boeing_747-300_Ndizani_PER_Monty.jpg
NYKYAIKAA
Etelä-Afrikan lentoyhtiön
Boeing 747-300
Perthin lentokentällä.
Valokuvaaja:
Montague Smith

13. PERUSPINTA
NYKYAIKAA
Kellarikerroksen ikkunaan
sovitettu mainospahvi,
Kreeta 2017
Valokuvaaja:
Sirpa K

14. Standardien sisällä?

15. PERUSPINTAKÄSITTELYT
GRAAFINEN TEOLLISUUS
Stanssaus
- Menetelmä pinnan muotoon
leikkaamiseksi
- Leikkaaminen tapahtuu
leikkuuterällä
- Sopii suuriin sarjoihin
- Englanniksi ”Die cut”
Valokuvaaja: Sirpa K
Aukkokuviot kirjan kannessa
Antaliksen paperimalleja, Antalis

16. GRAAFINEN TEOLLISUUS
Laserleikkaus
- Menetelmä tarkkojen
yksityiskohtien leikkaamiseksi
- Leikkaaminen tapahtuu
laserilla
- Edullinen menetelmä
- Englanniksi ”laser cutting”
Valokuvaus: Sirpa K Muotoleikattu lasermobiili
PERUSPINTAKÄSITTELYT

17. GRAAFINEN TEOLLISUUS
Foliointi
- Metallipainatuksien tekemiseen
- Käytetään usein tekstin ja
logojen esiin nostamiseen
tummapohjaisilla materiaaleilla.
- Englanniksi ”foil printing”
Valokuvaus: Sirpa K Muotoleikattu lasermobiili
PERUSPINTAKÄSITTELYT
Nostalgiset foliointitehosteet
Seili –musikaalin ohjelmakirjanen, Turun Kaupunginteatteri

18. GRAAFINEN TEOLLISUUS
Preeglaus
- Menetelmä, jolla pintaan
luodaan korkokuva
tai upotettu reliefi
- Puristamiseen käytetään
kohokuvioista laattaa tai
meistiä
- Englanniksi ”embossing”
Valokuvaus: Sirpa K
Muotoleikattu lasermobiili
PERUSPINTAKÄSITTELYT
Nostalgiset foliointitehosteet vihkotyyliin
Ykstityiskohtaq Starcke Oy:n painoesitteestä
Korkokuvioitu pääkallo

19. GRAAFINEN TEOLLISUUS
Perforointi
- Menetelmä, jolla pinta
rei’itetään
- Käytetään usein repäisynauhan
luomista varten
- Kuviointi mahdollista
- Englanniksi ” perforating”
Kollaasi: Sirpa K Muotoleikattu lasermobiili
PERUSPINTAKÄSITTELYT
Nostalgiset foliointitehosteet vihkotyyliin
https://www.hobbyandcraftshop.co.uk/collections/perforated-paper/products/millhillperforatedpaper14count-brown
Reitettyä pintaa askartelukäyttöön
Reitysmalleja ja reitettyä paperia

20. GRAAFINEN TEOLLISUUS
Muita
- Kalanterointi eli pinnan kiillotus
(calendering)
- Pergamentointi eli rasvan
kestäväksi käsittely
( parchment treatment)
- Pintalakkaus (lacquar coating)
- Valkopainatus (white ink printing)
Valokuva: Sirpa K
PERUSPINTAKÄSITTELYT
Valkopainatus metallipohjalle, Antalis

21. Paperi- ja kartonkityypit?

22. PAPERITYYPIT
YLEISTÄ
- Paperit tyypitellään kolmella eri tapaa:
- käytetyn materiaalin perusteella - puupohjaiset tai hienopaperit
- pintakäsittelyn perusteella – päällystetyt tai päällystämättömät
- paksuuden perusteella – kevytpaperit, paperit ja kartongit
- Eri käyttötarkoituksiin sopivia papereita:
- savukepaperit ja ”raamattupaperi” – paksuus 5-30g/m2
- sanomalehtipaperi – päällystämätön puupohjainen paperi
- aikakauslehtipaperi – päällystetty puu- tai hienopaperi
- kartongit – paksuus 125-600g/m2
Päällystämätön paperi – uncoated, päällystetty paperi - coated

23. Yhteenveto?

24. PERUSPINTA
- Standardimitoista poikkeaminen vaatii resursseja:
- rahaa
- työtunteja
- osaamista
- Yksi tehokkaimmista sommitteluelementeistä
- Vaatii usein sopimista ja neuvottelua
- Messuilla koko tila toimii peruspintana kekseliäälle

25. TILA
Sommittelun osatekijät

26. TILA
Kuvitteellisen
kaksiulotteisen
tilan jakaminen on
ollut yksi
kulttuurien
keskeisimmistä
eroavaisuuksista.
”Kanagawan suuri
aalto”, puupiirros
Katsushika Hokusai
Metropolitan museum of Art - https://en.wikipedia.org/wiki/Woodblock_printing_in_Japan#/media/File:Tsunami_by_hokusai_19th_century.jpg
HISTORIAA

27. TILA
Länsimainen taiteilija
tukeutui
renessanssista lähtien
keskeisperspektiiviin.
Japanilainen
kuvantekijä käytti
aksonometriaa ja
negatiivista tilaa.
”Ihannekaupunki”,
yksityiskohta, 1470-
1490, tuntematon
https://it.wikipedia.org/wiki/Citt%C3%A0_ideale_(dipinto)#/media/File:Formerly_Piero_della_Francesca_-_Ideal_City_-
HISTORIAA

28. TILA
Ornamentiikassa tilan
jaottelu on yksin-
kertaista: kaikki
käytettävissä oleva tila
hyödynnetään. Tätä
”tyhjyyden pelkoa”
taidekriitikko Mario
Praz kutsuu nimellä
”horror vacui”.
”Lindisfarne gospel”,
800 jKr, yksityiskohta
https://smarthistory.org/the-lindisfarne-gospels/
HISTORIAA

29. Tila ja sommittelu?

30. TILA
Kuvittajista mm. Martin
Handworth (”Where’s
Wally”) ja Dudolf
(Gergely Dudas) ovat
käyttäneet taidokkaasti
hyödykseen koko
kuvapinnan täyttämistä
eli ”horror vacui” -efektiä.
Ystävänpäivän kuva-
arvoitus ”Etsi sydän”,
Dudolf, 2017
https://www.facebook.com/thedudolf/photos/a.479677258800858/1297087073726535/?type=3&theater
HORROR VACUI

31. TILA
Tilaa jakamaan on
historian kuluessa
kehitetty monia ”oikeita”
oppisääntöjä. Yksi
tunnetuimmista on
kultainen leikkaus.
Kotilon sisäpinnan kierre
perustuu kultaiseen
leikkaukseen.
Valokuva: Sirpa K
KULTAINEN LEIKKAUS

32. TILA
Tanskalaisen
psykologin Edgar
Rubinin vaasikuvassa
negatiivinen ja
positiivinen tila
vuorottelevat.
”Abb 3”,
teoksesta ”Visuell
Wahrgenomme
figuren”- Studien in
psychologischer
Analyse, 1915
https://archive.org/details/visuellwahrgenom01rubiuoft/page/n261
NEGATIIVINEN TILA

33. TILA
Lindon Leaderin
suunnittelma Fedex-
logo sekä Caroline
Madiganin ideoima
Bronx Zoo -logo.
Negatiivisen tilan
hahmottaminen ja
hyväksikäyttö on
tärkeä osa graafista
suunnittelua.
Kollaasi kahdesta logosta: Sirpa K
NEGATIIVINEN TILA

34. Yhteenveto?

35. TILA
- Tilaa voi jakaa jakamatta sitä:
- horror vacui-malli (pattern painting)
- Tilaa voi jakaa perinteisin sommittelusäännöin:
- kultainen leikkaus tai yhden kolmasosan sääntö
- Tilaa voi jakaa käyttäen perspektiiviä:
- keskeisperspektiivi, assonometria, väriperspektiivi
- Tilaa voi jakaa käyttäen hyväksi negatiivista tilaa

36. RYHMITTELY
Sommittelun osatekijät

37. RYHMITTELY
Modernistinen taide-
ajattelu jakoi
kuvapinnan
peruselementteihin.
”Composition in Red,
Blue and Yellow”,
Piet Mondrian,
1930
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Piet_Mondriaan,_1930_-_Mondrian_Composition_II_in_Red,_Blue,_and_Yellow.jpg
HISTORIAA

38. RYHMITTELY
Havaintopsykologian
uranuurtajat
keksivät, että
kuvaelementit
vaikuttavat toisiinsa
”Kanizsa triangle”,
Fibonacci, 2007.
Uusi versio gestalt-
psykologian
mallikuvioista.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kanizsa_triangle.svg
HISTORIAA

39. Havaintolait

40. RYHMITTELY
Kuvio hahmotetaan
kokonaisena, vaikka
siitä puuttuisi osia.
Tämä mahdollistaa
esimerkiksi tekstin
ymmärtämisen, vaikka
siitä puuttuisi kirjaimia
tai niiden osia. (Law of
Continuity)
”8ight-logo”, Emerald
Carroll, 2015
Are.na.
https://www.are.na/block/526673
SULKEUTUVUUS
https://www.usertesting.com/blog/gestalt-principles/

41. RYHMITTELY
Piirteiltään
samankaltaiset kuviot
ryhmittyvät
havainnoitaessa
yhdeksi ryhmäksi
(Law of Similarity)
”X”, Sirpa K
https://www.are.na/block/526673
SAMANKALTAISUUS

42. RYHMITTELY
Lähekkäin sijaitsevat
kuviot havainnoidaan
samaan ryhmään
kuuluvaksi
(Law of Proksemity)
”Palstat”, Sirpa K
https://www.are.na/block/526673
LÄHEISYYS

43. RYHMITTELY
Kaareutuva viiva
havainnoidaan
yhteneväksi kuvioksi
mieluummin kuin
jyrkkäreunainen.
Sulava kaari on
vahvempi signaali
kuin väri.
(Law of Continuity)
”Kurvi”, Sirpa K
https://www.are.na/block/526673
JATKUVUUS

44. RYHMITTELY
Ihmisen näköhavainto ei
siis ” rekisteröi”
ympäröivää todellisuutta,
vaan siinä on myös
tulkintaa. Tämä on
useimmille ihmisille
tiedostamatonta, vaikka
vaikuttaakin
itse kokemukseen.
Taulukko, Allen Istitute
for Artificial Intelligence
https://www.semanticscholar.org/paper/Gestalt-Principles-for-Attention-and-Segmentation-Kootstra-
HAVAINTOLAIT KOOTUSTI

45. Outo juttu?

46. RYHMITTELY
Antropologi Edwar. T. Hall
tutki ihmisten välistä
sanatonta kommunikointia.
Tila, joka jää ihmisten väliin,
kun he viestivät toisilleen,
kommunikoi paljon.
Kaaviokuva eri etäisyyksien
merkityksistä, Maiberger-
Institute (uudelleen versiointi
Hallin malleista)
https://medium.com/@BarbMaiberger/proxemics-and-nonverbal-communication-in-emdr-therapy-f0ee5b73353d
PROKSEMATIIKKA

47. RYHMITTELY
Intiimin ”tilakuplan” pituus
vaihtelee henkilöittäin ja
kulttuureittain. Alta puolen
metrin etäisyys aiheuttaa
helposti epämiellyttävyyden ja
uhkan tuntua, jos läheisyys ei
ole toivottua.
Etäisyys vaikuttaa siis
ihmiseen niin psykologisesti
kuin havainnon tasolla.
Ryhmittelemme kuvaelementit
samoin kuin ihmiset tilassa.
PROKSEMATIIKKA & GESTALT

48. KONTRASTI
Sommittelun osatekijät

49. KONTRASTI
Kontrastit syntyvät
vastakohtaisuuksista. Viiva
voi olla ohut tai paksu, lyhyt
tai pitkä, kaareva tai suora,
yhtenäinen tai katkottu.
Tehokas kontrasti ohjaa
katsetta. Myös fonttien
kontrastit syntyvät
vastakohtaisuuksista.
”Kontrasteja”, Sirpa K
https://www.are.na/block/526673
YLEISESTI

50. KONTRASTI
Monokromaattinen kontrasti
syntyy yhden värin sävyn ja
kirkkauden vaihteluista.
Vastavärikontrasti muodostuu
kahden vastavärin
yhdistelmästä.
Kolmi-tai nelivärisoinnut
”piirretään” väriympyrään.
Väripisteiden sulautuessa
katsojan verkkokalvolla syntyy
pointillistinen värihavainto.
”Värikontrasteja”, Sirpa K
https://www.are.na/block/526673
VÄRIKONTRASTIT

51. SOOLO
Sommittelun osatekijät

52. SOOLO
Konsertissa yleisön huomio
kiinnittyy yleensä melodiaan
sekä laulajaan, joka on bändin
solisti.
Kokenut muusikko sen
sijaan saattaa kuunnella
yksittäisiä instrumentteja ja
niiden sävelkulkuja.
Alabama Shakes, ruutu-
kaappaus videosta, Sirpa K
”Gimme All Your Love”, (Live on SNL) Alabama Shakes - https://www.youtube.com/watch?v=_sNNTpORtDQ
MUSIIKISSA

53. SOOLO
Huomiopiste on videossa se
kohta, johon katsojan
odotetaan kiinnittävän eniten
huomiota.
Kun elokuvaa kuvataan,
huomiopistettä voi siirtää
liikkeen suunnan mukaisesti,
mutta ei liikaa, ilman että
tarinan ymmärrettävyys kärsii.
Blade Runner 2049, ruutu-
kaappaus trailerista, Sirpa K
https://www.youtube.com/watch?v=gCcx85zbxz4
ELOKUVASSA

54. SOOLO
Visuaalisen sommittelun
rinnastaminen elokuviin
ja musiikkiin auttaa
ymmärtämään sitä seikkaa,
että katsojan katse seuraa
havaintorataa.
Kokonaisuutta ei siis nähdä
kerralla. Kuvassa on alkupiste,
huomionkerääjä, josta katsoja
lähtee kuvaa tarkastelemaan.
”Gaze Path”, Paul Brna, 2005
https://www.researchgate.net/figure/Visualization-of-Gaze-Paths-of-all-Eye-Tracking-Participants-for-Focus-Metaphor-Interface_fig2_225177145
HAVAINNOSSA

55. SOOLO
Mainonnan vaikuttavuutta
tutkitaan nykyisin testaajilla,
joiden silmän liikkeet
rekisteröidään.
Näin syntyy vieressä olevan
kaltaisia ”lämpökarttoja”, jotka
osoittavat kuvan huomiopisteet.
”How to conduct eye-tracking
study”, Peder Rudbeck 2013
https://www.slideshare.net/pederrudbeck/eyetracking-metrics-uxstoriesdk
MAINOKSISSA

56. SOOLO
Metrokäytäviin sijoitetuissa
Camparin mainosjulisteissa
Bruno Munari paloitteli ja
leikkasi tekstiä niin, että siitä
syntyi tapetin kaltainen peitto.
”Ihmiset etsivät tekstistä
virheitä. Se oli heistä hauskaa.
Sellainen on ihmisluonto”,
Munari toteaa dokumentissa
”Fantasia –Scienza esatta”.
Yksityiskohta julisteesta
Bruno Munari – Fantasia=Scienza esatta, https://www.youtube.com/watch?v=zHeZj-JqF-E, Campari –juliste (Corriere della Sera-lehden artikkeli), https://www.corriere.it/foto-
gallery/economia/16_marzo_15/da-bruno-munari-cynar-calindri-tutte-immagini-marchio-ecb455bc-ea84-11e5-bfc8-b05a661f1950.shtml?refresh_ce-cp
SOMMITTELUSSA

57. Siispä?

58. SOOLO
- Sekä perinteinen että modernistinen kuvataide pyrkivät hyödyntämään koko kuvapinta-
alaa
- Todellisuudessa katsojan katse kiinnittyy huomiopisteeseen, josta alkaa visuaalista
informaatiota tutkiva havaintopolku (gaze path)
- Katsojien havaintopoluista kerätään tietoa sekä tiedettä että mainontaa varten
- Havaintopolkuun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu 1960-luvun lopulta lähtien (De Graef,
Yarbus, Foulsham, Underwood, Henderson, Itti).
- Katsojien havaintoja piirustuksista ja valokuvista on tutkittu eniten, tällä hetkellä
tutkimus pyrkii liikkuvan katsojan huomiopisteiden löytämiseen
- Mainonnan parista on kertynyt paljon empiiristä kokemustietoa. Huomion kiinnittävät
asiat eivät suinkaan aina ole visuaalisia. Kuten Campari-esimerkki osoittaa, huomion
keräävä asia voi olla merkitykseltään vaikkapa psykologinen.
YHTEENVETO

59. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Blue_Boy.jpg#/media/File:The_Blue_Boy.jpgThomas Gainsborouh, Blue Boy 1770

60. KIRJALLISUUTTA
ANTROPOLOGIA JA PROKSEMATIIKKA
- Hall, Edward T. (1966): The Hidden Dimension
- Bailenson, Blascovich, Beall, Loomis (2001): Equilibrium Theory Revisited: Mutual Gaze and Personal Space in
Virtual Environments
https://vhil.stanford.edu/mm/2001/bailenson-equilibrium.pdf
HAVAINTOA TUTKIVA PSYKOLOGIA
- Koffka, Kurt (1935): Principles of Gestalt Psychology
- Wertheimer, Max (1938): A source book of Gestalt Psychology
https://archive.org/details/in.ernet.dli.2015.198039
- Von Fieandt, Kai(1950): Havaintopsykologia
- Von Fienadt, Kai (1972): Havaitsemisen maailma
- Kanizsa, Gaetano (1991): Vedere e pensare
- Kanizsa, Gaetano (1991): Seeing and thinking (englanninnos alkuperäisestä)
- Goldberg, Stimson, Lewenstein, Scott (2002): Eye tracking in Web search tasks: Design implications
https://www.researchgate.net/publication/220811067_Eye_tracking_in_Web_search_tasks_Design_implications
- Hyrskykari, Ovaska, Majaranta, Räihä, Lehtinen (2008): Gaze Path Stimulation in Retrospective Think-Aloud
https://bop.unibe.ch/JEMR/article/view/2277/3473

61. KIRJALLISUUTTA
MUOTOILU JA SOMMITTELU
- Albers (1963): Interaction of colors
- Albers (1963): Värien vuorovaikutus (suomennos alkuperäisestä)
- Munari, Bruno (1971): Artista e designer
- Munari, Bruno (1971): Design as art (englanninnos alkuperäisestä)
- Arola-Anttila, Ahoniemi, Tiirola (1980): Ympäristön kuvakieli
- Berghdoll, Dickerman (2010): Workshops for modernity Bauhaus