2. Johanna Kujala
Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille
Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry)
koordinoima, opetusministeriön rahoittama ja Suomen yliopistojen rehtorien
neuvoston tukema hanke
Hankkeen ohjausryhmän jäsenet:
Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja
Liisa Savunen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pääsihteeri
Hanna Manner, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston apulaispääsihteeri
Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yhteisöterveyden ylilääkäri
Kati Kettunen, Helsingin yliopiston palvelujohtaja, opetus- ja opintopalvelut
Lea Pelto, Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijapalvelupäällikkö
Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liiton projektisuunnittelija
Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri
Jaana Olsson, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen
Taitto: Jesse Kelomäki
Kansi ja kuvitus: Kristiina Janhunen
Painopaikka: Art-print, Helsinki
Helsinki 2009
Opiskelukyky on myöhemmän työky-
vyn kivijalka. Hyvät opiskelutaidot,
opiskelukunto ja motivaatio nopeuttavat
opiskelua ja parantavat oppimistuloksia.
Työpaikoille valmistuu ripeästi hyvillä
työelämävalmiuksilla ja kestävällä työky-
vyllä varustettuja tekijöitä.
Yliopistojen tärkein tehtävä ei ole
kuitenkaan työmarkkinoiden palvelu.
Ne ovat akateemisia yhteisöjä, joissa
tehdään vaativaa tutkimustyötä tai
harjoitetaan taiteellista toimintaa. Näihin
myös niiden antama opetus pohjau-
tuu. Yliopistot ovat tuhansien ihmisten
työpaikkoja, ja opiskelijat viettävät useita
aktiivisimpia vuosiaan yliopistoissa opin-
toihin uppoutuen. Ei ole samantekevää
minkälainen ilmapiiri yliopistossa val-
litsee. Arvostetaanko jokaisen yksilöl-
lisiä tulevaisuuden toiveita, annetaanko
tukea tarvittaessa ja varmistetaanko, ettei
ketään sysätä syrjään?
Opiskelu on kovaa työtä, mutta sen
lisäksi parhaimmillaan todella antoisaa
puuhaa. Ilo ja hauskuus voivat kuitenkin
hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun
jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeu-
tensa. Hyvät tukipalvelut, tehokas pereh-
dyttäminen talon tapoihin, kehittyneet
opiskelutaidot ja keskustelevat ope-
tusmetodit ovat opiskelun ilon parhaat
takaajat. Opiskelukyvyn edistäminen
vaatii panostuksia myös opiskelijoilta.
Hetkittäin opinnoissa voi korostua kova
puurtaminen, ei oppimisen riemu. Mutta
opiskelijan tulee tuntea vastuunsa ja olla
sinnikäs. Opiskelijat ovat osa yliopisto-
yhteisöä ja hyvässä yliopistoyhteisössä
myös opiskelun tulokset näkyvät.
Opiskelukykyä edistävässä Kyky-hank-
keessa on selvitetty yliopistoyhteisöjen
hyviä toimintatapoja. Keskeinen kysymys
on ollut ”mitä yliopistoyhteisö voi itse
tehdä?” Työskentelyssä on keskitytty
huomioimaan yliopistojen moninaisuus
ja opintoalojen erilaiset tarpeet. Samalla
on saatu huomata, miten hämmästyt-
tävän samanlaisia haasteita esiintyy
päällisin puolin erilaisilta vaikuttavilla
aloilla. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja
tunnetuksi tekeminen sekä toisilta aloilta
oppiminen ovat luonteva tapa kehittyä.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
vuoropuhelu edistyy koko ajan. Hank-
keen tulokset ovat eräs mahdollisuus
yhteistyön tiivistämiseen.
Kyky-hanke on ollut Suomen ylioppilas-
kuntien liiton ja Suomen yliopistojen reh-
torien neuvoston yhteinen hanke, jonka
työskentelyssä ovat keskeisessä roolissa
olleet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
ja yliopistojen asiantuntijat. Töitä on tehty
tosissaan – tästä suuri kiitos! Hankkeen
on mahdollistanut opetusministeriön eril-
lisrahoitus, josta painava kiitos. Kiitokset
matkaavat myös yliopistoihin ja yliop-
pilaskuntiin: hyviä käytäntöjä kartoit-
taneeseen kyselyyn vastattiin voimia
säästämättä. Suuret kiitokset kuuluvat
myös projektisuunnittelija Johanna Ku-
jalalle, joka toimi hankkeen toteuttajana.
Yhteistyöllä ja yhdessä rakennamme
entistä parempia yliopistoja, joissa on ilo
opiskella, opettaa ja tutkia.
Jussi Rauvola, Suomen ylioppilaskuntien
liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja
Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen
rehtorien neuvoston puheenjohtaja
ESIPUHE
3. Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -raportti
on tarkoitettu opiskelukyvyn edistämisen
oppaaksi kaikille yliopistoille. Raportissa
esitellään opiskelukykysuositukset ja
opiskelukykykäytännöt, joihin on koottu
kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edis-
täviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi avataan ja
konkretisoidaan opiskelukyvyn käsitettä,
opiskelukykymallia ja yliopistoyhteisöjen
mahdollisuuksia opiskelukyvyn tukemi-
seksi. Raportti on tuotettu hankkeessa,
jonka on toteuttanut Suomen ylioppilas-
kuntien liitto (SYL ry), rahoittanut opetus-
ministeriö ja tukenut Suomen yliopistojen
rehtorien neuvosto.
Hankkeen tavoitteena on yliopisto-
opiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen
etenemisen ja sujuvuuden tukeminen,
opiskeluongelmien ennaltaehkäisy
sekä opiskeluongelmien varhainen
tunnistaminen ja niihin puuttuminen.
Hyvä opiskelukyky rakentaa myös tu-
levaa työkykyä tarjoamalla opiskelijoilla
esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet,
osaamista työkykynsä ja jaksamisensa
ylläpitämiseksi sekä ymmärrystä työyh-
teisön ja hyvinvoinnin merkityksestä.
Hankkeen keskeiset tuotokset
ovat opiskelukykykäytännöt ja
opiskelukykysuositukset. Opiske-
lukykykäytäntöihin on kerätty kyselyillä
yliopistoista opiskelukykyä edistäviä
hyviä käytäntöjä ja se löytyy SYL:n in-
ternetsivulta (www.syl.fi). Suositukset on
laadittu käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen
opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuuk-
sia hyödyntäen. Mahdollisuudet ovat
rajattu hankkeen näkökulman mukaisesti.
Suositukset kattavat keskeiset opiske-
lukykyyn vaikuttavat tekijät, joita ovat
opiskelumotivaatio, ohjaus ja tuki,
yhteisöllisyys, opiskelun esteettömyys
sekä opiskelutaidot, opiskelukunto
ja työelämävalmiudet. Suositusten
tarkoituksena on aktivoida yliopistoyh-
teisöjä pohtimaan toimintaansa opiske-
lukyvyn tukemisen näkökulmasta sekä
tarjota heille ohjeita ja esimerkkejä
opiskelukyvyn edistämiseksi.
TIIVISTELMÄ
1 JOHDANTO
2 Opiskelukykyä edistävä Kyky-hanke
3 Opiskelukyky ja opiskelukykymalli
4 Opiskelukyvyn edistämisen mahdollisuudet yliopistoyhteisöissä
5 Hankkeen tuotokset
5.1 Opiskelukykykäytännöt
5.2 Opiskelukykysuositukset
LÄHTEET
6
7
10
12
14
14
16
39
SISÄLLYS
1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopis-
tossa ja sen kaikissa yhteisöissä.
2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin.
3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa.
4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmah-
dollisuuksiaan edistetään.
5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan.
6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin.
7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiske-
lukykyä ja henkilöstön työkykyä.
Opiskelukykysuositukset:
4. Opiskelukyky on yhteydessä opintojen
etenemiseen sekä opiskelijan ja opiske-
luyhteisön hyvinvointiin. Se on myös
opiskelijan työkykyä, jota yliopiston tulisi
”työnantajan” roolissa tukea. Opiskeluky-
vyn näkeminen työkyvylle rinnasteisena
on kohtalaisen nuorta ja pitkälti vielä
vakiintumatonta sekä Suomessa että
kansainvälisesti.
Asiaa on viety eteenpäin esimerkiksi
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
(YTHS), Suomen ylioppilaskuntien liiton
(SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL)
yhteisessä Kehrä-hankkeessa 2000-
luvun alkupuolella. Kehrä-hanke pyrki
esimerkiksi lisäämään opiskelukykyä
edistävien toimijoiden yhteistyötä.
Opiskelukyvyn tukemisen tarpeen
voidaan nähdä lisääntyneen esimerkiksi
opintoaikojen lyhentämisen, varhaisen
työllistymisen ja työurien pidentämisen
haasteiden myötä. Opiskelukyvyn edis-
täminen on yksi keino vastata näihin
haasteisiin. Hyvä opiskelukyky antaa
pohjan tulevalle työkyvylle ja työelämässä
tarvittavalle osaamiselle. Hyvällä opiske-
lukyvyllä varustetuilla opiskelijoilla on
esimerkiksi hyvät työelämävalmiudet,
osaamista huolehtia työkyvystään ja
jaksamisestaan sekä ymmärrystä työ-
yhteisön ja hyvinvoinnin merkityksestä.
Näin hyvä opiskelukyky kantaa hedelmää
myös pitkälle valmistumisen jälkeen.
Tämä raportti opastaa kaikkia yliopis-
toyhteisöjä opiskelukyvyn tukemiseen.
Se hahmottaa opiskelukyvyn kokonai-
suutta ja konkretisoi tukemisen mah-
dollisuuksia. Raportti tarjoaa yliopis-
toille opiskelukykysuositukset ja hyviä
käytäntöjä. Raportti on tuotettu Suomen
ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) koordi-
noimassa, opetusministeriön rahoitta-
massa ja Suomen yliopistojen rehtorien
neuvoston tukemassa opiskelukykyä
edistävässä Kyky-hankkeessa. Raportin
lisäksi hankkeen keskeinen tuotos on
opiskelukykykäytännöt, johon on kerätty
kyselyillä selvitettyjä opiskelukykyä edis-
täviä käytäntöjä yliopistoista. Ne löytyvät
internet-sivulta www.syl.fi.
Hanke toivoo, että hyvät käytännöt ja
suositukset hyödyttävät mahdollisimman
monia yliopistoyhteisöjä, kuten yliopiston
johtoa, tiedekuntia ja opiskelijajärjestöjä.
Tarkoituksena on, että jokainen yhteisö
voi hyödyntää ja soveltaa suosituksia
sekä käytäntöjä parhaaksi katsomal-
laan tavalla – niitä poimien, muokaten ja
täydentäen.
On hyvä muistaa, että hyviä käytäntöjä
ja opiskelukykyä edistävää toimintaa
tehdään paljon laajemmin kuin tässä
raportissa ja hankkeessa on mahdollista
tuoda esiin. Esimerkiksi monet sidosryh-
mät tekevät erittäin tärkeää työtä, joka on
tässä rajattu ulkopuolelle. Lisäksi vaikka
hankkeen kohde on rajattu yliopistoihin,
niin suositukset ja hyvät käytännöt ovat
varmasti myös muiden koulutusalojen
hyödynnettävissä.
Opiskelukyvyn edistämisen laajuutta ei
kannata pelästyä, vaan aloittaa jostakin.
Parhaat tulokset saadaan pitkäjänteisellä
työllä. Palkitsevaa on, kun vaikutukset
alkavat näkyä yhteisössä esimerkiksi
viihtyvyyden lisääntymisenä. Kiitollista
on myös se, että myönteiset muutokset
yleensä ruokkivat itseään ja lisäävät hyviä
tuloksia entisestään.
1 JOHDANTO 2 OPISKELUKYKYÄ
EDISTÄVÄ KYKY-HANKE
Opiskelukykyä edistävästä hankkeesta
on käytetty lyhennettä Kyky-hanke.
Hanke on Suomen ylioppilaskuntien liiton
(SYL ry) koordinoima, opetusministeri-
ön rahoittama ja Suomen yliopistojen
rehtorien neuvoston tukema vuoden
2009 kestävä hanke. Hankkeen toteutuk-
sesta on vastannut projektisuunnittelija
Johanna Kujala ja hanketta on ohjannut
ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseninä
on ollut rehtorien neuvoston, yliopisto-
jen opiskelijapalveluiden, Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja SYL:n
edustajia.
Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa
ja koota opiskelukykyä edistäviä hyviä
käytäntöjä Suomen yliopistoista sekä laa-
tia yliopistoille kansalliset opiskelukykyä
edistävät suositukset. Suositukset ja
käytännöt palvelevat kaikkia yliopisto-
yhteisöjä, kuten yliopiston johtoa, tuki- ja
ohjauspalveluita, laitoksia ja opiskeli-
jajärjestöjä.
Hankkeessa on ollut yhteisöterveyden
näkökulma ja toiminnassa on keskitytty
erityisesti siihen, mitä yliopistot voivat
tehdä opiskelukyvyn tukemiseksi.
Hankkeen tavoitteena on yliopisto-
opiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen
etenemisen ja sujuvuuden tukeminen,
opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä
opiskeluongelmien varhainen tunnista-
minen ja niihin puuttuminen. Hanke on
painottanut opiskelijoiden henkistä hyvin-
vointia ja sen kohteena ovat olleet kaikki
yliopisto-opiskelijat ja koko opintopolku.
Opintopolku on käsitetty yliopistoon
hakemisesta jatko-opiskeluun ja alumni-
toimintaan.
Opiskelukyky on ymmärretty laajasti
2000-luvulla kehitetyn opiskelukykymal-
lin mukaisesti (Sulander & Romppanen
2007; Kunttu 2009). Mallin mukaan
opiskelukykyyn vaikuttavat neljä ulottu-
vuutta: opetus- ja ohjaustoiminta, opiske-
luympäristö, opiskelutaidot sekä opiskeli-
jan terveys ja voimavarat. Opiskelukykyä
voidaan ylläpitää ja edistää vaikuttamalla
näihin kaikkiin ulottuvuuksiin.
Hankkeessa on tehty yhteistyötä ylio-
pistojen, ylioppilaskuntien, YTHS:n,
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön
(OTUS), Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL),
Suomen ammattikorkeakouluopiskeli-
jakuntien liiton (SAMOK), opiskelijoiden
tukikeskus Nyyti ry:n sekä yliopisto-
opetuksen ja oppimisen kehittäjien Peda-
Forum-verkoston kanssa. Hankkeesta on
viestitty eri sähköpostilistojen kautta ja
ohjausryhmän kokousmuistiot ovat olleet
nähtävillä YTHS:n Kehrä-sivustolla.
Hankkeen valmistelu käynnistettiin
yhdessä rehtorien neuvoston kanssa
vuonna 2008 ja varsinainen toiminta alkoi
tammikuussa 2009. Alussa tehtiin projek-
tisuunnitelma, luotiin yhteistyökontakteja
ja avattiin opiskelukykymallin sisältöjä
opintojen eri vaiheisiin ja tilanteisiin.
Hyviä käytäntöjä kerättiin kyselyillä
huhti-toukokuussa ylioppilaskunnista ja
touko-kesäkuussa tiedekuntien opintoa-
sianpäälliköiltä sekä opiskelijapalveluiden
kansainvälisyys-, työelämä- sekä tuki- ja
ohjauspalveluista.
7
6
5. Ylioppilaskuntakysely oli laaja sisältäen
eri opintojen vaiheiden ja tilanteiden
hyviä käytäntöjä opiskelukykymallin
mukaisesti jäsenneltynä. Yliopistokysely
oli jäsennetty eri tavoin ja siinä etsittiin
sosiaalista tukea ja ohjausta, sosiaalista
integroitumista sekä opiskelukykyä,
hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä
käytäntöjä.
Kummatkin kyselyt toteutettiin suomen-
ja ruotsinkielisinä sekä Word- että
Webropol -muodossa. Ylioppilaskuntia
kehotettiin jakamaan vastaamista useam-
malle henkilölle. Yliopistokysely lähetet-
tiin yksiköiden päälliköille, jotka tarpeen
mukaan ohjasivat vastaamista eteenpäin.
Osa yliopistoista toimitti vastauksensa
kootusti. Taulukkoon 1. on merkitty vas-
tanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat.
Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi
hyväksi käytännöksi määriteltiin ohjeis-
tus, toimintatapa tai periaate, joka on
käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa.
Etsittävien käytäntöjen tuli tukea yhteisöl-
lisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyt-
tä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden
aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Yliopistoyhteisön määriteltiin tarkoittavan
esimerkiksi yliopiston keskushallintoa,
tiedekuntaa, laitosta ja opiskelijajärjestöä.
Lisäksi opiskelukyvyn määriteltiin sisäl-
tävän opiskelukykymallin mukaisesti
opetus- ja ohjaustoiminnan, opiskeluym-
päristön, opiskelutaidot sekä opiskelijan
terveyden ja voimavarat.
Kyselyihin tuli paljon vastauksia ja hyviä
käytäntöjä yhteensä 1491. Ylioppilas-
kuntien vastauksissa oli eniten vertais-
tutorointiin liittyviä käytäntöjä ja yliopis-
tojen vastauksissa sosiaaliseen tukeen
ja integraatioon liittyviä käytäntöjä.
Useat vastaajat kokivat opiskelukyvyn
edistämisen tärkeäksi ja näkivät tarvetta
hyvien käytäntöjen jakamiselle. Osa
vastaajista myös mainitsi kyselyyn vas-
taamisen olleen työlästä.
Kyselyistä saadut hyvät käytännöt koot-
tiin yhteen ja luokiteltiin opiskelukykymal-
lin mukaisesti. Tämän jälkeen käytännöt
luokiteltiin vielä aihepiireittäin opintojen
vaiheiden (esim. opintojen aloittaminen)
ja keskeisten sisältöjen (esim. yh-
teisöllisyys) mukaisesti. Päällekkäisiä
käytäntöjä karsittiin ja käytännöt esitettiin
suurelta osin vastaajien kirjoittamassa
muodossa. Näin muodostuivat opiske-
lukykykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n
internetsivulta (www.syl.fi). Sieltä on
mahdollista käydä lukemassa käytäntöjä
haluamastaan aihepiiristä, kuten opinto-
jen aloittamisesta. Opiskelukykykäytän-
nöt on tarkoitettu kaikkien yliopistoyh-
teisöjen hyödynnettäviksi ja niiden
tehtävänä on jakaa sekä levittää hyviksi
todettuja käytäntöjä.
Hankkeen toinen tuotos on opiske-
lukykysuositukset yliopistoille. Suo-
situkset muodostettiin tunnistamalla
ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä
käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mah-
dollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn
vaikuttavien tekijöiden tukemiseksi. Näitä
ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys,
opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys
sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli
fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä
työelämävalmiudet (Jauhiainen ym. 2009;
Kurri 2006; Lounasmaa ym. 2004; Man-
ninen & Luukannel 2002; Mannisenmäki
& Valtari 2005; Niemelä 2007; Penttilä
2009; Sulander & Romppanen 2007).
Suosituksia muokattiin ohjausryhmän,
yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kom-
menttien pohjalta.
Suositukset kuvataan tässä raportissa.
Jokainen suositus sisältää sen kuvailun,
vinkkejä suosituksen hyödyntämiseen
sekä esimerkkejä sitä edistävistä hyvistä
käytännöistä. Suositukset on tarkoitettu
kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnet-
täviksi ja niiden tehtävänä on hahmottaa
ja konkretisoida opiskelukyvyn kokonai-
suutta sekä antaa ohjeita ja esimerkkejä
yliopistoille opiskelukyvyn ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi. Suositukset ja opiske-
lukykykäytännöt julkistettiin Opiskelu-
kykyä ja yhteisöllisyyttä! -seminaarissa
25.11.2009. Seminaari ja raportti palve-
levat suositusten ja hyvien käytäntöjen
käyttöönottoa.
1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta
2 Helsingin yliopisto ja ylioppilaskunta
3 Sibelius-Akatemia ja ylioppilaskunta
4 Svenska Handelshögskolan studentkår
5 Teknillinen korkeakoulu ja ylioppilaskunta
6 Taideteollinen korkeakoulu
7 Joensuun yliopisto ja ylioppilaskunta
8 Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta
9 Kuopion yliopisto ja ylioppilaskunta
10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta
11 Lapin yliopisto ja ylioppilaskunta
12 Oulun yliopisto ja ylioppilaskunta
13 Tampereen yliopisto ja ylioppilaskunta
14 Tampereen teknillisen yliopisto ja ylioppilaskunta
15 Turun kauppakorkeakoulu ja ylioppilaskunta
16 Turun yliopisto
17 Åbo Akademi
18 Vaasan yliopisto
Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet yliopistot ja ylioppilaskunnat
98
6. OPISKELUKYKYMALLI
Omat
voimavarat
Opiskelu-
taidot
Opiskelu-
ympäristö
Opetus-
toiminta
Opiskelu-
kyky
-Opiskelutekniikka
-Opiskeluorientaatio
-Oppimistyylit ja –tavat
-Kriittinen ajattelu
-Ongelmanratkaisukyvyt
-Sosiaaliset taidot
-Opintosuunnitelman teko
-Ajankäytön suunnittelu
- Persoonallisuus
- Identiteetti
- Elämänhallinta
- Elämäntilanne ja -olosuhteet
- Sosiaaliset suhteet
- Fyysinen ja psyykkinen terveys
- Käyttäytyminen
- Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö
- Oppilaitosten opiskeluyhteisöt
- Opiskelijoiden omat yhteisöt
- Opetus ja ohjaus
- Pedagoginen osaaminen
- Tuutorointi
3 OPISKELUKYKY JA
OPISKELUKYKYMALLI
Työkyky ja työkyvyn edistäminen ovat
vakiintuneita käsitteitä ja toimintatapoja,
joiden tärkeys tunnustetaan. Sen sijaan
opiskelukyky on ymmärretty työkykyä
vastaavaksi käsitteeksi vasta viimeisen
vuosikymmenen aikana. Ajatuksena on,
että opiskelu on opiskelijan työtä, op-
pilaitos hänen työpaikkansa ja opiske-
lukyky opiskelijan työkykyä. (Säntti 1999;
Kunttu 2009). Opiskelukyvyn juurtumat-
tomuus ei kuitenkaan ole Suomessa
poikkeuksellista, sillä kansainvälisestikin
opiskelukyvyn ymmärtäminen työkyvylle
rinnasteisena on vielä lapsen kengissä.
Suomella on suuri mahdollisuus näyttää
kansainvälistä esimerkkiä opiskelukyvyn
huomioimisessa.
YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri
Kristina Kunttu on kehittänyt yhteistyössä
Työterveyslaitoksen kanssa opiskeluky-
kymallin työkykymallia hyödyntäen (Kuvio
1.). Opiskelukyky määrittyy mallissa paitsi
yksilön terveytenä ja voimavaroina myös
opiskelutaidoista, opetus- ja ohjaus-
toiminnasta sekä opiskeluympäristöstä
tulevien tekijöiden kautta. Mallin erityis-
piirre on opetus- ja ohjaustoiminta, jolle
ei ole vastinetta työkykymallissa. (Su-
lander & Romppanen 2007; Kunttu 2009.)
Omat voimavarat -ulottuvuus tarkoit-
taa opiskelukykymallissa opiskelijan
persoonallisuutta, elämäntilannetta,
sosiaalisia suhteita, fyysistä ja psyykkistä
terveydentilaa sekä terveyteen vaikut-
tavia tottumuksia. Myös sosiaalinen tuki
sekä kokemus elämänhallinnasta ja omi-
en voimien sekä kykyjen riittävyydestä
ovat opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä.
(Kunttu 2009.)
Opiskelutaidot -ulottuvuus on opiskelijan
ammatillista osaamista ja vastaa työnte-
kijän ammattitaitoja. Opiskelutaitoja ovat
esimerkiksi opiskelussa tarvittavat tek-
niset taidot, ongelmanratkaisukyvyt, op-
pimistyylit, kriittinen ajattelu, sosiaaliset
taidot ja opiskelun merkitys opiskelijalle.
Tarvittavia taitoja ovat myös esimerkiksi
opintojen suunnittelutaidot ja ajankäytön
hallinta. (Kunttu 2009.)
Pätevä opetus ja ohjaaminen ovat
keskeisiä opiskelukykyyn vaikuttavia teki-
jöitä. Opetus- ja ohjaustoiminnan -ulottu-
vuuteen sisältyy esimerkiksi opiskelijan ja
opettajan välinen vuorovaikutus, palaut-
teen antaminen ja arviointi. Keskeistä on
myös opiskelijan integroituminen eli kiin-
nittyminen opiskeluyhteisöönsä. (Kunttu
2009.)
Opiskeluympäristö -ulottuvuus sisältää
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ym-
päristön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa
erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskeluo-
losuhteita, kuten taukotiloja ja opintojen
järjestämistapoja. Psyykkinen ja sosiaa-
linen ympäristö sisältävät esimerkiksi
henkilöstön ja opiskelijoiden välisen
vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja
opiskeluyhteisöt. Myös vertaistoiminta on
yksi keskeinen opiskelukykyä rakentava
tekijä tässä ulottuvuudessa. (Kunttu
2009.)
Opiskelukyky on toiminnallinen kokonai-
suus, jossa eri tekijät vaikuttavat toisi-
insa. Esimerkiksi tukea antava opiske-
luympäristö auttaa, mikäli opiskelijan
elämäntilanne tilapäisesti heikentää
hänen voimavarojaan. Opiskelukyky-
mallin taustalla toimivat yleiset sosioe-
konomiset, kulttuuriset ja ympäristölliset
olosuhteet, jotka välittyvät opiskelukykyä
heikentäen tai vahvistaen. (Kunttu 2009.)
Kuvio 1. Opiskelukykymalli (STM 2006)
1110
7. 4 OPISKELUKYVYN
EDISTÄMISEN
MAHDOLLISUUDET
YLIOPISTOYHTEISÖISSÄ
Opiskelukyvyn edistäminen yliopis-
toissa tarkoittaa yksilöihin, yhteisöihin ja
ympäristöön kohdistuvaa toimintaa, joka
ylläpitää tai edistää opiskelijoiden opiske-
lukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia.
Vaikka päävastuu opintojen sujuvuudesta
on opiskelijalla itsellään, niin yliopistoyh-
teisöjen kaikkien toimijoiden yhteisenä
tehtävänä on tukea antavan ja vuorovai-
kutuksellisen opiskeluilmapiirin yllä-
pito ja ongelmatilanteisiin puuttuminen
mahdollisimman varhain (Kunttu 2009;
Kurri 2006).
Viime vuosina opiskelukyvyn merkitystä
ja sen tukemisen tarvetta yliopistoissa
ovat lisänneet vaatimukset opintojen
nopeasta etenemisestä ja työelämään
siirtymisestä. Lisäksi opiskelijoiden
moninaisuuden lisääntyminen esimer-
kiksi kansainvälisten opiskelijoiden
lukumäärän kasvaessa, ovat asettaneet
uusia haasteita. Ajankohtaista on myös
opiskelukyvyn ymmärtäminen tulevan
työkyvyn pohjana. Hyvän opiskelukyvyn
voidaan nähdä ennustavan myös hyvää
työkykyä ja työssä jaksamista. Näiden
merkitys näyttäisi lisääntyvän entisestään
esimerkiksi työurien pidentämiseen liit-
tyen.
Yhteisöllisyys on ollut viime vuosina pal-
jon esillä yliopistokeskusteluissa. Yhtei-
söllisyyden vähyys näkyy esimerkiksi
YTHS:n opiskelijaterveystutkimuksessa
(2008), jonka mukaan vain hieman yli
puolet korkeakouluopiskelijoista koki
kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään
ryhmään, vaikka sellaisiksi luokiteltiin
esimerkiksi vuosikurssit, graduryhmät
ja ainejärjestöt. Lisäksi noin kolmannes
opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa
yhteenkään tällaiseen ryhmään. (Kunttu
ja Huttunen 2009.)
Tuloksia voidaan pitää huolestuttavina,
sillä yhteisöllisyys eli sosiaalinen pääoma
lisää yhteisön jäsenten terveyttä ja hy-
vinvointia (Oksanen ym. 2008). Yhteisöl-
lisyys koostuu sosiaalisista suhteista ja
verkostoista, sosiaalisista normeista ja
arvoista sekä luottamuksesta ja voima-
varoista. (Savola & Koskinen-Ollon-
qvist 2005, 81-82.) Tärkeitä ovat myös
ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän
saamisen kokemukset. Lisäksi yhteisöl-
lisyys edellyttää toimintakulttuuria, joka
suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua
ja sallii erilaisuuden.
Yhteisöllisyyden lisäksi keskeisiä yliopis-
to-opiskelijoiden opiskelukykyä ja opin-
tojen sujumista heikentäviä ja stressiä
lisääviä tekijöitä ovat heikko motivaatio,
opiskelun esteet sekä ohjauksen ja tuen,
opiskelutaitojen ja työelämävalmiuksien
puutteellisuus (Jauhiainen ym. 2009;
Kurri 2006; Liuska 1998; Lounasmaa ym.
2004; Manninen & Luukannel 2002; Man-
nisenmäki & Valtari 2005; Niemelä 2007;
Penttilä 2009; Sulander & Romppanen
2007). Kyky-hankkeen kyselyistä ilmeni
hyviä käytäntöjä näihin kaikkiin keskeisiin
tekijöihin, joten yliopistoyhteisöillä on
mahdollisuus vaikuttaa niihin. Hank-
keessa laaditut opiskelukykysuositukset
perustuvat näihin yliopistoyhteisöjen
mahdollisuuksiin tukea opiskelukykyä eli
ylläpitää ja edistää motivaatiota, yhtei-
söllisyyttä, opiskelun esteettömyyttä,
tukea ja ohjausta sekä opiskelutaitoja ja
työelämävalmiuksia.
Suositusten laadinnassa on pyritty
huomioimaan myös opiskelukykymalli,
jonka mukaan opiskelukykyä voidaan
edistää vaikuttamalla mallin kaikkiin ulot-
tuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin teki-
jöihin. Näin ollen yliopistojen tulisi tukea
opiskelijoiden voimavaroja ja opiskelu-
taitoja sekä ylläpitää ja edistää opiske-
lukykyä opetus- ja ohjaustoimintaan
sekä opiskeluympäristöön vaikuttamalla.
Vaikuttamistyössä voi opiskelukykymallia
hyödyntää eri toimijoiden roolin ja yhteis-
työmahdollisuuksien jäsentämisessä.
(Kunttu 2009.)
1312
8. 5 HANKKEEN TUOTOKSET
Hankkeen tuotokset ovat opiskelukykykäytännöt ja opiskelukykysuositukset.
Tarkoituksena on, että jokainen yliopistoyhteisö voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan
tavalla opiskelukykykäytäntöjä ja suosituksia – niistä poimien, niitä muokaten tai niitä
täydentäen.
5.1 OPISKELUKYKYKÄYTÄNNÖT
Kyselyn tuloksista koottiin opiskeluky-
kykäytännöt, jotka löytyvät SYL:n
internet-sivulta (www.syl.fi). Käytäntöjen
tehtävänä on jakaa ja levittää hyviksi
todettuja käytäntöjä ja ne on tarkoitettu
kaikkien yliopistoyhteisöjen hyödynnet-
täväksi.
Kyselyissä opiskelukykyä edistäväksi
käytännöksi määriteltiin ohjeistus,
toimintatapa tai periaate, joka on
käytössä, kehitteillä tai ideointivaiheessa.
Etsittävien käytäntöjen tuli myös tukea
yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta,
esteettömyyttä, moninaisuutta sekä
opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutus-
mahdollisuuksia.
Vastaajien kirjoitusmuoto pyrittiin säilyt-
tämään, mutta muokkaamista on tehty
esimerkiksi luettavuuden parantamiseksi
ja pitkien vastausten lyhentämiseksi.
Päällekkäisiä käytäntöjä on poistettu,
kuten myös yliopiston tunnistetieto,
mikäli se ei ole ollut käytännön kannalta
oleellista. Lisäksi joitakin käytäntöjä on
lisätty hankkeen yliopistovierailuilta ja
työpajoista.
Käytettävyyden parantamiseksi hyvät
käytännöt on jaoteltu opiskelukykymallin
neljän ulottuvuuden mukaan: opetus-
ja ohjaustoimintaan, opiskelutaitoihin,
opiskeluympäristöön sekä opiskelijan
terveyteen ja voimavaroihin. Lisäksi
käytäntöjä on jaoteltu opintojen vaihei-
den (esim. opintojen aloittaminen) ja
keskeisten sisältöjen (esim. yhteisöl-
lisyys) mukaisesti. Monien käytäntöjen
sisällöt sopivat useampaan kohtaan,
joten jaottelussa on päällekkäisyyksiä.
Jaottelu on nähtävissä oikealla opiske-
lukykykäytäntöjen sisällysluettelona,
joka on hieman yksinkertaistettu versio
todellisesta.
OPISKELUKYKYKÄYTÄNTÖJEN
SISÄLLYS
1) Opetus ja ohjaus
1.1) Ohjaus ja tuki opintopolun eri vaiheissa
Opiskelijarekrytointi
Opiskelijavalinta
Opintojen aloittaminen
Vertaistutorointi
Opettajatutorointi ja HOPS
Opiskelijavaihto
Työelämä
Vertaistuki ja -ohjaus
Opintojen ohjaus
Opintojen eteneminen
Valmistuminen
Alumnitoiminta
Jatko-opiskelu
1.2) Opetus
Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen
Henkilöstön kannustaminen ja palkitseminen
Opetuksen esteettömyys ja joustavuus
Opiskelijapalaute
2) Opiskelutaidot
3) Opiskeluympäristö
Yhteisöllisyys
Opiskelijoiden osallistaminen
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Fyysinen ympäristö
4) Terveys ja voimavarat
Terveys- ja hyvinvointityö
Yliopistoliikunta
Opiskelukykykäytäntöjen sisällysluettelosta voit nähdä mitä keskeisiä opintojen
vaiheita ja tekijöitä sisältyy opiskelukyvyn ylläpitoon ja edistämiseen. Miten näitä
tuetaan yhteisössänne? Mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä kaipaisivat kehittämistä?
Avuksi löydät opiskelukykykäytännöistä (www.syl.fi) alueitten jäsennettyjä hyviä
käytäntöjä. Mitä niistä voisi poimia sellaisenaan tai muokata yhteisönne toimintaan
soveltuvaksi?
VINKKI
1514
9. 5.2 OPISKELUKYKYSUOSITUKSET
Hankkeen toinen tuotos on opiskeluky-
vyn edistämisen suositukset yliopistoille.
Suositukset rajautuvat yliopistoyhteisöjen
mahdollisuuksiin ylläpitää ja tukea
opiskelukykyä. Tällöin ulkopuolelle jäävät
esimerkiksi yliopiston sidosryhmien,
kuten opiskeluterveydenhuollon rooli
sekä asuminen ja toimeentulo.
Suositukset muodostettiin tunnistamal-
la ja hyödyntämällä kyselyiden hyviä
käytäntöjä ja yliopistoyhteisöjen mah-
dollisuuksia keskeisten opiskelukykyyn
vaikuttavien tekijöiden tukemiseen. Näitä
ovat opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys,
opiskelun ohjaus, tuki ja esteettömyys
sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli
fyysinen ja psyykkinen jaksaminen sekä
työelämävalmiudet (Lounasmaa ym.
2004; Kurri 2006; Sulander & Romp-
panen 2007).
Suositukset perustuvat jo olemassa
olevaan toimintaan ja hyviksi todet-
tuihin käytäntöihin. Ne siis kokoavat ja
jäsentävät opiskelukyvyn ylläpitämistä
ja edistämistä. Suositusten avulla
yliopistoyhteisöt pystyvät arvioimaan
ja kehittämään opiskelukykyyn liittyvää
toimintaansa ja löytävät konkreettisia, jo
hyväksi havaittuja keinoja opiskelukyvyn
tukemiseen. Lisäksi suositukset aut-
tavat konkretisoimaan ja ymmärtämään
opiskelukyvyn kokonaisuutta ja tuot-
tavat hyötyjä myös niitä noudattaessa.
Esimerkiksi opiskelukykyä edistämällä on
mahdollista lisätä koko yhteisön hyvin-
vointia ja opintojen sujuvuutta.
Suositukset tuovat esiin yliopistoyh-
teisöjen voimavaroja ja mahdollisuuksia,
joita on mahdollista hyödyntää nykyistä
voimakkaammin. Näitä ovat esimerkiksi
opiskelukyvyn tukemisen sisällyttäminen
opintoihin, vertaistoiminta, alumnitoimin-
ta, opiskelijajärjestötoiminta sekä yli-
opiston oma työllistävä ja työkokemusta
tarjoava rooli.
Opiskelukykyä edistävä toiminta opin-
tojen osana lisää, järjestelmällistää ja
tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa
tukea. Se myös lisää opiskelukykyä edis-
tävien toimijoiden yhteistyötä ja suun-
nitelmallista kehittämistä sen sisältyessä
esimerkiksi opetuksen kehittämiseen tai
laatutyöhön. Keskeisiä opintoihin sisäl-
lytettäviä aihepiirejä ovat opiskelutaidot,
opiskelukunto ja työelämävalmiudet.
Erittäin keskeistä opiskelukyvyn kannalta
on myös se, että opiskelija huomioidaan
opiskeluyhteisön täysivaltaisena ja terve-
tulleena jäsenenä.
Seuraavaksi esitellään suositukset
tarkemmin. Jokainen suositus sisältää
sen sisällön kuvailun, vinkkejä hyödyn-
tämiseen sekä esimerkkejä suositukseen
liittyvistä hyvistä käytännöistä. Näitä
käytäntöjä löytyy lisää osoitteesta
www.syl.fi. Suositukset on tarkoitettu
palvelemaan kaikkia yliopistoyhteisöjä,
kuten esimerkiksi koko yliopistoa,
yliopiston johtoa, tiedekuntia, osastoja,
opiskelijapalveluita ja opiskelijajärjestöjä.
Miten opiskelukyvyn edistämisen suositukset palvelevat parhaiten yhteisöänne?
Antavatko ne ideoita nykytilanteen kartoittamiseen tai kehittämiseen? Miten yhtei-
sössänne suosituksia voitaisiin hyödyntää ja miten toiminta saadaan käynnistet-
tyä? Miten sinä voisit viedä asiaa eteenpäin ja mitä itse voisit tehdä opiskelukyvyn
tukemiseksi?
VINKKI
1. Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopis-
tossa ja sen kaikissa yhteisöissä.
2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin.
3. Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa.
4. Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmah-
dollisuuksiaan edistetään.
5. Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan.
6. Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin.
7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiske-
lukykyä ja henkilöstön työkykyä.
Opiskelukykysuositukset:
1716
10. 1. Opiskelukyvyn edistäminen on
suunnitelmallista ja organisoitua koko
yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä
Opiskelukyvyn edistäminen kohdistuu opiskelukykymallin mukaisesti opetus- ja
ohjaustoimintaan, opiskeluympäristöön, opiskelutaitoihin sekä terveyteen ja voimava-
roihin. Kaikkien yliopistoyhteisöjen tulisi edistää opiskelukykyä. Tehokkainta edis-
täminen on silloin, kun sitä tehdään yliopistoyhteisöjen sisällä ja välillä. Tärkeää on
huomioida yhteistyö myös yliopiston sidosryhmien (esim. YTHS) ja muiden tahojen
(esim. työvoimatoimistot) kanssa.
Opiskelukyvyn edistäminen edellyttää sitoutumista, rakenteita ja toimintatapoja. Si-
toutuminen tarkoittaa halua ja mahdollisuuksia edistämistyöhön ja rakenteet toimintaa
mahdollistavia, tukevia ja rajaavia toimintamuotoja. Toimintatavat tarkoittavat erilaisia
edistämisen tapoja.
Opiskelukyvyn edistämiseen sitoudutaan yliopistossa ja sen yhteisöissä
-opiskelukyky ja sen edistäminen nähdään tärkeäksi ja hyödylliseksi
-opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävät ja kannustavat tavoitteet, ohjeet ja
suositukset kirjataan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin (esim. yliopiston
strategia, laatutyö ja yhteisöjen toimintasuunnitelmat)
-opiskelukyvyn edistämiseen on resursseja (esim. työaika, tiedot ja taidot)
Opiskelukyvyn edistämiselle on rakenteita, jotka tekevät siitä suunnitelmallista ja
luontevasti yhteisön toimintaan kuuluvaa
-opiskelukyvyn edistäminen näkyy toiminnan rakenteissa (esim.
toimintasuunnitelmat, laatutyö, työryhmät, kehittämistoiminta)
-opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua (esim.
sovitaan toiminnan tavoitteet, sisältö, toteutus ja arviointi sekä vastuutetaan toimijat)
-opiskelukyvyn edistäminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä (esim. kehitetään
joitakin opiskelukyvyn sisältöjä kerrallaan ja tarkastellaan asiaa vuosittain)
Opiskelukyvyn edistämisessä hyödynnetään erilaisia toimintatapoja, kuten
-jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä (esim. opiskelukykykäytännöt
(www.syl.fi) ja muiden toimijoiden käytäntöjen hyödyntäminen)
-yhteistyötä ja verkostoja (esim. alueen korkeakoulujen yhteistyönä
yliopistoliikuntapalvelujen järjestäminen)
-yhteisön jäsenten tietoja, kokemuksia ja vertaistukea (esim. työpajaseminaarit)
-opiskelijoiden osallistamista (esim. opiskelijaedustus kehittämistyöryhmissä)Mikä on yhteisönne ja yliopistonne opiskelukyvyn edistämisen sitoutumisen, raken-
teiden ja toimintatapojen nykytilanne? Minkälaiselle opiskelukyvyn tukemiselle on
tarvetta ja miten tätä voisi tehdä? Voitte hyödyntää kartoittamisessa ja suunnitte-
lussa opiskelukykysuosituksia ja opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi).
VINKKI
1918
11. Opiskelukyvyn edistämiseen
sitoudutaan
Opiskelukyky on huomioitu yliopiston
strategiassa.
Yliopisto on kirjannut noudattavansa
Kyky-hankkeen opiskelukykysuosituksia.
Yliopistossa on otettu käyttöön suositus
yliopistoon hakevia vammaisia opiskeli-
joita sekä monenlaisia oppijoita koske-
vista erityisjärjestelyistä.
Yliopistossa on pitkän ajan koulutuksen
kehittämisohjelma (2009-2015), jossa
kukin vuosi nimetään jonkin asian teema-
vuodeksi. Esimerkiksi vuosi 2009 on
teemaltaan ”Opiskelun sujuvoittaminen
ja opiskelutaitojen tukeminen”. Tämän
ympärille on käytännössä tiedekunnissa
ja laitoksilla viritetty erilaisia hankkeita.
Opiskelukyvyn edistämiselle on
rakenteita
Kansallisen tason yhteistyö, kuten
opintopsykologiverkosto ja opetuksen
kehittäjien verkosto.
Yliopiston opiskelun arviointi- ja kehit-
tämisneuvoston yksi kokous keskittyy
vuosittain opiskelijan hyvinvointiteemaan,
jossa esim. ylioppilaskunta voi tuoda
esiin opiskelukykyyn liittyviä asioita.
Hyvinvointitoimikunta edistää yliopisto-
yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Yliopistolla ja ylioppilaskunnalla on omat
häirintäyhdyshenkilönsä, jotka muo-
dostavat YTHS:n ja työterveyshuollon
edustajien kanssa häirintäyhdyshen-
kilöverkoston.
Yliopistossa on käytössä tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelma ja yliopis-
tossa toimii tasa-arvoneuvottelukunta.
Opiskelukyvyn edistämiselle on
toimintatapoja
Korkeakoulukonserni eli lähialueen
korkeakoulut ovat tehneet yhdessä
kansainvälisille opiskelijoille omat inter-
net-sivut englannin kielen lisäksi mahdol-
lisuuksien mukaan myös muilla opiskeli-
joiden äidinkielillä, kuten kiinankielellä.
Korkeakoulujen liikuntapalveluiden
työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä
opiskelijakuntien kanssa liikunta- ja hy-
vinvointijaostossa järjestäen esimerkiksi
monipuolisia tapahtumia.
Opintotukilautakunnan ja YTHS:n ta-
paamiset sekä yhteistyö mm. opiskelujen
pitkittymiseen liittyvien terveysongelmien
arvioinnissa.
Yliopistolla on koko henkilöstölle ja
opiskelijoille avoimia kehittämissemi-
naareja ja kesäjuhlia vuosittain.
Ylioppilaskunta järjestää killoille ja yh-
distyksille vuosittain yhdistyskoulutukset
ja kokoaa toimijoita yhteen eri toimikun-
nissa, joissa koulutetaan, tehdään yhteis-
työtä ja seurataan muiden toimintaa.
Toimikuntia on esim. kiltojen puheenjoh-
tajille, opintovastaaville, viestintäihmisille
ja kv-vastaaville.
Kuukausittain pidetään opintoasiain-
palaveri, johon osallistuvat kaikkien
tiedekuntien opintoasiainpäälliköt,
opinto-osaston ja kansainvälisten asiain
osaston henkilökuntaa sekä asian-
tuntijajäseniä käsiteltävän teeman, kuten
opiskelukyvyn mukaan.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 2. Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon
edistäminen kuuluu opintoihin
Mitä opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa tukevia opintoja on ja millaiselle tukemiselle
eri opintojen vaiheissa olevilla opiskelijoilla on tarvetta? Miten opiskelutaitojen ja
-kunnon tukemista voi lisätä opintoihin? Keiden tahojen tai toimijoiden kanssa voisi
tehdä yhteistyötä (esim. YTHS, opiskelijapalvelut, työelämäpalvelut, kielikeskus,
terveys- ja hyvinvointityöryhmät, opintopsykologi, Nyyti, terveysjärjestöt)?
VINKKI
2120
12. Opiskelija tarvitsee opiskelutaitoja ja opiskelukuntoa, ja niiden tukemisen pitäisi kuulua
opintoihin. Opiskelutaidot voidaan jakaa oppimistaitoihin ja akateemisiin taitoihin.
Opiskelukunnolla tarkoitetaan puolestaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista.
Opiskelutaitojen ja -kunnon edistäminen opintojen osana lisää, järjestelmällistää ja
tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa tukea. Näin yliopisto myös viestittää niiden
tärkeydestä ja lisää tätä työtä tekevien toimijoiden ja yhteisöjen yhteistyötä. Opiskelu-
taidot ovat yleensä myös työelämätaitoja, joten ne hyödyttävät opiskelijoita vielä
opintojen jälkeenkin. Hyvä opiskelukunto antaa myös pohjan hyvälle työkyvylle.
Opiskelutaitoja ja -kuntoa edistävät opinnot voivat olla erillisiä kursseja tai muuhun
opetukseen integroituja. Opiskelukuntoa voidaan edistää korkeakoululiikunnan nor-
maalin palvelutarjonnan lisäksi tarjoamalla opintoihin kuuluvaa liikuntaa esimerkiksi
lajeihin tutustuttavana kurssina. Kurssi kannustaa opiskelijoita liikkumaan esittelemällä
liikuntalajeja, -paikkoja ja -mahdollisuuksia. Liikunnan merkitys on suuri, sillä opiskelu
on pääsääntöisesti istumatyötä. Fyysisen kunnon lisäksi liikkuminen tukee myös hen-
kistä jaksamista, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
Opiskelutaitojen edistäminen opinnoissa sisältää:
Oppimistaidot
-oppimisstrategiat eli tavat tai keinot, joilla yksilö oppii
-oppimistyylit eli pysyvämmät taipumukset käyttää tiettyjä oppimisstrategioita
-itseohjautuvuus eli oppijan taidot ohjata ja säädellä omaa oppimistaan (esim.
ajankäytön hallinta, motivaatio sekä itsearviointi ja -reflektointi)
-oppimisen esteet (esim. oppimis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä esiintymisjännitys)
Akateemiset taidot
-akateemisen asiantuntijuuden luonteen ja yliopisto-opiskelun ymmärtäminen
-akateemiset luku- ja kirjoitustaidot
-akateeminen itsetunto eli opiskelijan arvio omista voimista ja kyvyistä
-kriittinen ja itsereflektiivinen ajattelu
-hankitun osaamisen osoittaminen (esim. tenttivastaaminen)
-tiedonhankintataidot
-tietokone- ja verkkoympäristötaidot
-taidot vieraissa kielissä
-esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot (esim. yhteistyö-, tiimi- ja
projektityöskentely-, esittämis-, palautteen antamis- ja neuvottelutaidot)
Opiskelukunnon edistäminen opinnoissa sisältää:
-opiskelukuntoa edistävät tiedot ja taidot (esim. opiskelukyky, jaksaminen,
stressin hallinta, opiskeluergonomia sekä saatavilla oleva tuki)
-yliopistoliikunta (esim. liikuntalajeihin tutustuttava kurssi)
Oppimistaitojen edistäminen opinnoissa
Orientoiviin opintoihin kuuluu luento, jolla
pohditaan mm. mitä opiskelu ja oppi-
minen sekä opiskelutaidot ovat. Aiheet
liittyvät myös yliopiston Opi oppimaan
-verkkosivustoon.
Opintopsykologi räätälöi kielikeskuksen
ja puheopin laitoksen kanssa opiskelijoi-
den eritystarpeista (kielipelot, lukihäiriöt,
jännittäminen) lähteviä tutkintoon kuulu-
via opintojaksoja. Esiintymis- ja oppimis-
valmennuksen kurssi järjestetään myös
englanniksi.
Akateemisten taitojen edistäminen
opinnoissa
Uusille opiskelijoille järjestetään Aka-
teemiset opiskelutaidot -verkkokurssi
(3op), joka perehdyttää oppimiseen,
akateemiseen opiskeluun, tiedonhakuun
ja verkko-opiskeluun. Opiskelija saa
henkilökohtaisen palautteen oppimisteh-
tävistä ja tutorin ohjaamat sisällölliset
keskustelut verkossa.
TVT-ajokortti -opintojaksolla halutaan
varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät
tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perus-
tiedot ja -taidot opintojensa suorittamista
varten.
Kansainvälisille opiskelijoille järjestetään
Study system in faculties -koulutusta,
jossa annetaan ohjeita esim. esseiden ja
luentopäiväkirjojen tekoon suomalaisen
korkeakoulutuksen vaatimusten mukai-
sesti.
Ensimmäisen vuoden kursseilla luennoit-
sijat ottavat uudet opiskelijat huomioon ja
antavat omat suosituksensa opiskeluun
käytettävästä ajasta.
Henkilökohtaiseen opintosuunnitelman
tekemiseen eli HOPS-työskentelyyn liittyy
opiskelijan portfolio, jonka tavoitteena on
kokoavasti jäsennellä ja arvioida omaa
oppimisprosessia, suoritettuja opin-
toja sekä tutkinnon antamia valmiuksia.
Työskentelyyn kuuluu myös oman portfo-
liosalkun täydentäminen. Salkut jaetaan
opintojen alussa ja esitellään lopussa.
Korkeakoululla ja ylioppilaskunnalla on
rekrytointitiimi, joka vierailee eri lukioissa.
Tiimi järjestää korkeatasoista koulutusta,
jossa esimerkiksi konsultti pitää työpajan
esiintymistekniikasta. Opiskelijat saavat
hyvää koulutusta sekä kokemusta esitys-
ten pitämisestä.
Kansainvälisten opiskelijoiden HOPS:iin
kuuluu kulttuuriosio, jossa käsitellään
opiskelijoiden sopeutumista opiskelukau-
punkiinsa ja Suomeen sekä keskustel-
laan mahdollisista ongelmista ja niiden
ratkaisuista.
Opiskelukunnon edistäminen
opinnoissa
Opiskelijoille pidetään ergonomiaopetus
tietokonetyöskentelyä tai muita staat-
tisia työasentoja edellyttävien kurssien
alussa (hammaslääketieteen koulutus,
mikroskopointi tms.).
Opiskelijat voivat suorittaa lajeihin tutus-
tuttavat liikuntakurssit (2-4 op). Kurssilla
tutustutaan eri lajeihin, liikuntapaikkoihin
ja yliopiston liikuntatarjontaan sekä osal-
listutaan ainakin yhdelle opiskelukykyä
tukevalle luennolle. Kurssi muodostuu 15
suorituskerrasta, jotka opiskelija valitsee
aikataulunsa ja mieltymyksensä mukai-
sesti.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
2322
13. 3. Opiskelu on esteetöntä ja
opiskelijoiden erilaiset tarpeet
huomioivaa
Millaiseksi yhteisössänne mielletään esteettömyys ja minkälaista osaamista teillä on
esteettömyydestä? Mitä esteettömyyttä tukevia rakenteita tai toimintatapoja teillä
on? Minkälaiselle esteettömyyden tukemiselle yhteisössänne tai yliopistossanne
olisi tarvetta ja miten esteettömyyttä voitaisiin edistää? Tarkastelussa voitte
hyödyntää opiskelukykykäytäntöjä (www.syl.fi).
VINKKI
Opetuksen ja opiskelun tulee olla esteetöntä eli opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet ja
tarpeet huomioivaa. Opiskelun esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen ympäristön järjestämistä siten, että jokaisella on mahdollisuus ominaisuuk-
sistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös opiskelijavalinnan
tulisi olla esteetöntä. (ESOK 2009.)
Erilaisten ominaisuuksien huomioimisen lisäksi opiskelukykyä edistää opiskelijoiden
tarpeiden ja tilanteiden huomiointi. Tällöin esimerkiksi parannetaan perheellisten ja
eri paikkakunnalla asuvien esteettömyyttä. Esteettömyyttä on myös riittävä kirjojen
saatavuus, kurssien vaihtoehtoiset suorittamistavat, englanninkieliset opaskyltit,
vuorovaikutuksen mahdollistavat taukotilat sekä varusmiespalveluksen ja opiskelun
yhteensovittamismahdollisuudet. Laajasti ymmärrettynä esteettömyyteen kuuluvat
myös tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Esteettömässä yliopistoyhteisössä ei syrjitä
ja jokaisella on oikeus tuntea kuuluvansa yhteisöön omana itsenään.
Huomioidaan esteettömyys laajasti
-huomioidaan opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet (esim. erilaiset oppijat, jännittäjät ja
liikuntarajoitteiset)
-huomioidaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tilanteet (esim. etäopiskelumahdolli-
suudet)
-huomioidaan, että yhteisössä ei syrjitä tai kiusata (esim. yhteyshenkilöt ja ohjeet)
Lisätään ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä
-lisätään yhteisön kaikkien jäsenten ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä (esim.
orientoivat opinnot, henkilöstön koulutus ja ESOK-oppaiden hyödyntäminen)
-huolehditaan, että henkilöstöllä ja opiskelijoilla on ajantasaiset tiedot esteet-
tömyydestä (esim. esteettömyyssuositukset ja tieto opiskelijatapaturmien hoidosta)
Edistetään esteettömyyttä järjestelmällisesti
-lisätään esteettömyyttä kaikissa yliopistoyhteisöissä (esim. parantamalla verkkoym-
päristön käytettävyyttä ja poistamalla liian kuormittavia kursseja)
-lisätään esteettömyyttä opiskelukykymallin kaikissa ulottuvuuksissa (esim. opiskelu-
ympäristössä tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys erityisryhmien, kielen ja tiedon
saatavuuden näkökulmista)
-esteettömyystoiminnalle on rakenteita ja toimintatapoja, jotka tekevät siitä suun-
nitelmallista, säännöllistä, organisoitua ja resursoitua (esim. yliopiston esteettömyys-
toimintasuunnitelma, esteettömyys laadunvarmistuksessa, esteettömyyskartoitukset,
-henkilöt, -työryhmät ja -palvelut sekä toimijoiden vastuuttaminen)
-toiminnassa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään verkostoja (esim. tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuustoiminta)
-toimintaan ja suunnitteluun pyritään osallistamaan eli ottamaan mukaan kaikki yh-
teisön jäsenet
2524
14. Esteettömyys huomioidaan laajasti
Opetusta ja tenttimismahdollisuuksia
pyritään järjestämään mahdollisimman
monipuolisesti sekä ottamaan huomioon
yksilöiden erilaiset mahdollisuudet
opiskella. Tilanteissa, joissa opiskelija on
estynyt käymästä luento-opetuksessa,
on opiskelua mahdollista suorittaa muilla
tavoin.
Opiskelu toiselta paikkakunnalta käsin
tai työn ohessa on mahdollista koulutus-
alasta riippuen. Joustavia opiskelumah-
dollisuuksia lisää esim. etätenttimahdol-
lisuus, jossa tentti lähetetään opiskelijan
kotipaikkakunnalla sijaitsevaan oppilai-
tokseen.
Yliopistollamme on ryhmätyötiloja,
joihin voi mennä ilman varausta. Ryh-
mätyöskentelyn mahdollisuutta paran-
taa ympärivuorokautinen kulkuoikeus
yliopistolle.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joilla
on heikot ruotsin kielen taidot, tarjotaan
pakollisten kurssien suorittamista edes-
auttava kertauskurssi (1op.).
Ylioppilaskunta ylläpitää yliopiston
tiloissa kampuksella olevaa lastenhoito-
huonetta ja tarjoaa opiskelijoille
lapsiparkkipalvelua, jossa toimii myös
kierrätyskaappi.
Aikuisopiskelijoille järjestetään paljon
viikonloppuopetusta (pe-la). Myös muille
opiskelijoille järjestetään intensiivikursse-
ja, jotka ajoittuvat pääasiassa tenttivii-
koille.
Yliopisto on laatinut ohjeet sukupuolisen
häirinnän ja ahdistelun aiheuttamiin
tilanteisiin.
Ymmärrystä ja osaamista lisätään
esteettömyydestä
Opintopsykologi kirjoittaa opintojen
erityisjärjestelyjä tarvitsevalla opiskeli-
jalle lapun, jossa on selostettu hänen
tarpeensa. Näin opiskelija pystyy helposti
esittämään tilanteensa eri opettajille.
Yliopisto järjestää johdolle esteet-
tömyyskoulutusta, jonne myös opiskeli-
joilta pyydetään puheenvuoroja.
Esteettömyyttä edistetään järjestelmäl-
lisesti
Esteettömyys kuuluu yliopiston laadun-
varmistusjärjestelmään ja johto arvioi
esteettömyyteen liittyviä tekijöitä ja niiden
edistymistä vuosittain.
Yliopiston opiskelijaneuvonnalla on kaksi
pientä huonetta, jotka ovat vammaisten
opiskelijoiden käytettävissä tentti- ja le-
potiloina. Huoneissa on tietokoneet, tent-
timahdollisuus, lukutelevisio ja tulostimet.
Kesäopintoja on mahdollista suorittaa
joko erikseen määritetyillä kursseilla tai
sopimalla kurssipaketeista erikseen luen-
noitsijan kanssa.
Jokaisesta kurssista on tehty ydinana-
lyysi, kurssin kuormittavuuksia seurataan
ja tarvittaessa niihin puututaan. Tällöin
kurssien mitoitus on hyvällä pohjalla.
Vammaisia opiskelijoita on jo pitkään
ollut mukana kansainvälisessä opiskeli-
javaihdossa. EU:n Sokrates-ohjelmassa
ja pohjoismaisessa Nordplus-ohjelmassa
on mahdollista saada lisärahoitusta
vammasta aiheutuvien lisäkustannusten
kattamiseen.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 4. Opiskelijoita arvostetaan, kan-
nustetaan aktiivisuuteen ja heidän
vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään
Miten opiskelijat tulevat kuulluksi ja voivat vaikuttaa yhteisössänne? Miten opiskeli-
jatoimintaan kannustetaan? Miten vaikuttamista ja opiskelijatoimintaa voisi edistää?
Miten voisi lisätä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa? Kuinka voisi lisätä opiske-
lijoita osallistavia ja vuorovaikutteisia opetus-, opiskelu- ja arviointikäytäntöjä?
Kuinka vertaistoiminnan muotoja voisi hyödyntää paremmin opetuksessa, ohjauk-
sessa ja tukemisessa?
VINKKI
2726
15. Opiskelijoiden arvostaminen, kannustaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen
edistävät opiskelukykyä. Keinoja ovat esimerkiksi yhteisön toimintaan osallistuminen
sekä mahdollisuus vaikuttamiseen ja kuulluksi tulemiseen.
Myös opiskelijatoiminta, sisältäen esimerkiksi opiskelijajärjestötoiminnan on opiske-
lukykyä tukevaa toimintaa, johon yliopiston tulisi kannustaa. Kannustimena voidaan
käyttää esimerkiksi palkkioita, työtodistuksia ja opintopisteitä. Opetus- ja ohjaus-
toiminnassa opiskelukykyä voidaan edistää myös käyttämällä vuorovaikutteisia ja
osallistavia opetus-, opiskelu- ja arviointimenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi vertais-
opetus, -tuki ja -ohjaus.
Opiskelijoiden aktiivisuus ja vaikuttaminen yliopistoyhteisössä lisää ryhmään kuu-
lumisen tunnetta, yhteisöllisyyttä, sitoutumista, motivaatiota ja jäsenten keskinäistä
tukea. Samalla opiskelijat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-,
yhteistyö- ja kokoustaitoja sekä saavat työkokemusta. Opiskelumotivaatio, yhdessä
tekeminen ja vertaistoiminnan hyödyntäminen lisäävät opiskelukyvyn lisäksi koko yh-
teisön hyvinvointia esimerkiksi parantamalla ilmapiiriä ja jakamalla työtehtäviä.
Edistetään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia
-yhteisössä on rakenteita ja toimintatapoja opiskelijoiden osallistumiselle ja vaikut-
tamiselle (esim. ainejärjestön opintovastaava laitoskokouksissa ja opiskelijoiden näke-
myksiä kysytään säännöllisesti)
-kaikessa opiskelijoita koskevassa toiminnassa on opiskelijaedustus ja opiskeli-
jajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä (esim. opetussuunnitelman tekeminen)
-opiskelijapalautetta kerätään ja hyödynnetään (esim. kurssi- ja tutkintopalautteet sekä
ilmapiirikyselyt)
Kannustetaan opiskelijatoimintaan ja palkitaan siihen osallistumisesta
-annetaan palkkioita (esim. kurssiassistenttina ja opiskelijaopinto-ohjaajana toimi-
minen)
-annetaan työtodistuksia (esim. opintopiirin vetäminen ja tutorina toimiminen)
-annetaan opintopisteitä (esim. opiskelijajärjestötyö)
Käytetään osallistavia ja aktivoivia opiskelukäytäntöjä
-käytetään vuorovaikutteisia ja osallistavia opetus- ja opiskelukäytäntöjä (esim. ryhmä-
työt, case-tehtävät ja vuorovaikutukselliset verkkoympäristöt)
-hyödynnetään vertaisopetusta, -ohjausta ja -tukea (esim. opiskelijaopinto-ohjaajat,
opintopiirit ja kurssiassistentit)
-hyödynnetään aktivoivia arviointitapoja (esim. itse- ja vertaisarviointi sekä ryhmä- ja
yksilökeskustelut)
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia
edistetään
Opiskelijat ovat mukana opiskelijavalin-
nassa tiedekuntaneuvostoissa nimettyjen
opiskelijavalintatyöryhmien kautta.
Yliopisto kerää vuosittain kyselyllä
kansainvälisiltä opiskelijoilta palau-
tetta yliopiston palveluista, opiskelusta,
integroitumisesta sekä ylioppilaskunnan
palveluista.
Yliopisto kerää vastavalmistuneilta ja
muutaman vuoden työelämässä ol-
leilta palautetta siitä, millaisena he ovat
kokeneet opiskelun ja millainen heidän
työtilanteensa on. Palautetta kerätään
myös heidän työnantajiltaan.
Yliopisto on kehittänyt systemaattisen
opiskelijapalautejärjestelmän, joka kan-
nustaa monipuolisiin palautekäytäntöihin.
Opiskelijatoimintaan kannustetaan
Kuka tahansa yliopiston entinen tai
nykyinen opiskelija sekä työntekijä voi
liittyä ilmaiseksi sähköiseen alumniver-
kostoon.
Ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 260
erilaista järjestöä (osakunnat, tiedekunta-
ja aine-, ylioppilaskuntapoliittiset,
kulttuuri-, yhteiskunnalliset, liikunta-,
uskonnolliset, kansainväliset, peli- ja
muut järjestöt), joiden toimintaa tue-
taan mm. tarjoamalla tiloja ja rahallisia
toiminta-avustuksia. Tietoa järjestön
perustamisesta ja järjestöpalveluista on
myös ruotsiksi ja englanniksi.
Ylioppilaskunta järjestää hallinnon
opiskelijaedustajille eli hallopedeille kou-
lutuksia ja vertaistapaamisia sekä muuta
sosiaalista kanssakäymistä.
Kielikeskus palkkaa opiskelijoita itse-
opiskelun tutoreiksi ja kurssi-assisten-
teiksi kursseilleen. Työaika on pari tuntia
viikossa 2-3 kuukauden ajan.
Tutkintoon voidaan hyväksyä ylioppilas-
kunnassa, ainejärjestöissä tai yliopiston
virallisissa hallintoelimissä aktiivisesti
suoritettua ja vähintään vuoden kestänyt-
tä kulttuuri- tai luottamushenkilötyötä 2-4
opintopisteen verran. Lisäksi tutortoimin-
nasta saa 4 opintopistettä lukuvuodessa.
Järjestötyöstä on olemassa Luottamus-
toimet Sibelius-Akatemiassa -opin-
tokokonaisuus, josta voi maksimissaan
saada 10 op. Pisteitä saa seuraavasta
toiminnasta: ylioppilaskunnan hallituk-
sesta (1 vuosi, 4 op.) ylioppilaskunnan
edustajistosta (2 vuotta, 2 op.), yliopiston
hallituksesta (3 vuotta, 3 op.), opetus- ja
tutkimusneuvostosta (3 vuotta, 3 op.),
osastoneuvostosta (3 vuotta, 3 op.) ja
ainejärjestön hallituksesta (1 vuosi, 2
op.).
Käytetään osallistavia ja aktivoivia
opiskelukäytäntöjä
Yliopistolla toimii opiskelijaopinto-ohjaa-
jat eli ootit, jotka tarjoavat opiskelijoille
ohjausta ja neuvontaa ja esittelevät
toimintaansa orientoivissa opinnoissa.
Yliopistolla järjestetään gradupiiri, joka
on graduntekijöille suunnattu keskuste-
luryhmä. Gradupiirissä on mahdollisuus
tavata toisia graduntekijöitä ja vaihtaa
ajatuksia.
Ylioppilaskunnan ja opintopsykologin
yhteistyönä toteutetaan kummiopiskeli-
jatoiminta, jossa opiskelijat antavat
tietyillä kursseilla toisilleen vertaistukea
noin kerran viikossa kurssilla käsitellyissä
asioissa.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
28
16. 5. Tukea, ohjausta ja kannustusta
annetaan koko opintopolun ajan
Miten yhteisössänne ohjataan, tuetaan ja kannustetaan opiskelijoita opintopolun eri
vaiheissa? Kuinka tätä voisi kehittää tai sisällyttää opintoihin? Miten opiskelijoita ja
yhteisöänne palkitaan? Voitte hyödyntää tarkastelussa opiskelukykykäytäntöjä
(www.syl.fi).
VINKKI
Tuki, ohjaus ja kannustus ovat keskeisiä opiskelukykyä edistäviä tekijöitä, jotka
esimerkiksi lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opinnoista suoriu-
tumiseen. Tukea, ohjausta ja kannustusta tulisi kuulua opintoihin ja olla saatavilla
koko opintopolun ajan kaikilta yliopistoyhteisöjen jäseniltä. Niitä voivat olla esimerkiksi
positiivisen palautteen antaminen luennolla, opiskelijapalveluiden neuvonta tai vertais-
tuki graduryhmässä.
Ohjauksen ja tuen tarjoamisen lisäksi tulisi kiinnittää huomioita niiden muotoon ja
laatuun. Pelkkä tiedollinen informointi ei riitä, vaan tuen ja ohjauksen tulisi olla emo-
tionaalista, vuorovaikutuksellista ja reflektoivaa sekä monilla välineillä tehtävää. Myös
ohjausosaamista ja ohjauksen rakenteita tulisi kehittää. Yhteisön tulisi olla kannustava
ja palkitseva sekä yhteisö- että yksilötasolla. Mielekäs opetus ja opiskelu, positiivinen
palaute, oppimisen tiedostaminen sekä ideoista, toiminnasta ja suorituksista palkit-
seminen lisäävät opiskeluintoa ja auttavat jaksamaan.
Tuki, ohjaus ja kannustaminen kuuluvat opintoihin
-annetaan tukea, ohjausta ja kannustusta opintojen osana koko opintopolulla (esim.
tutorointi, HOPS-työskentely, työharjoittelutuki ja graduryhmät)
-ohjataan ja kannustetaan opiskelijoita tukemaan toisiaan (esim. antamaan palautetta
keskeneräisistä töistä)
-tarjotaan lisätukea ja -ohjausta, ja siitä on tietoa opiskelijoilla ja henkilöstöllä (esim.
opiskelijapalvelut, opintopsykologit, ohjauskartat)
-huolehditaan, että yhteisön jäsenet osaavat tunnistaa ja kohdata opiskeluongelmia
sekä reagoida niihin (esim. eteenpäin ohjaaminen opintopsykologille)
Huomioidaan tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu
-ohjaus ja tuki ei ole vain tiedollista, vaan keskustelevaa, kuuntelevaa, kokemuksel-
lista, vuorovaikutteista ja reflektoivaa
-ohjausta ja tukea annetaan eri muodoissa ja välineillä (esim. tapaamiset ja internet)
-hyödynnetään opiskelijoita (esim. tutorointi ja opiskelijaopinto-ohjaajat)
-ylläpidetään ja kehitetään ohjausosaamista ja ohjausta tukevia rakenteita (esim. kou-
lutus ja laitoksen ylläpitämä opetuksen ohjauksen kokonaissuunnitelma)
Kannustetaan ja palkitaan opiskelijoita
-annetaan positiivista palautetta hyvästä työstä ja rakentavaa kehitettävästä (esim.
rakentavat ryhmä- ja yksilöpalautekeskustelut)
-tarjotaan haasteellista ja mielenkiintoista opiskelua ja opetusta, jotta opiskelija saa
onnistumisen ja edistymisen kokemuksia (esim. kiinnostava luentosarja heti opintojen
alkuun)
-lisätään tietoisuutta omasta oppimisesta ja kehittymisestä (esim. tavoitteiden saavut-
taminen ja opitun tiedon soveltaminen)
-palkitaan ideoista, toiminnasta ja suorituksista yhteisö- ja yksilötasolla (esim. rahal-
linen aloitepalkkio graduryhmän perustamiseksi, kukitus kehittämistoimintaan osal-
listumisesta, rahaa laatupalkinnosta opiskelijajärjestön toimintaan, diplomi hyvästä
lopputyöstä)
3130
17. Tuki, ohjaus ja kannustaminen
opinnoissa
Tiedekuntien orientoivat opinnot koos-
tuvat hyvinvointityöryhmä Kehrän
koordinoimista hyvinvointiorientoivista
ja HOPS-työskentelyyn keskittyvistä
orientoivista.
Yliopistossa on faktatuutorointi, joka
on sovellettu ja kevennytty tuutoroinnin
muoto. Se on tarkoitettu opiskelijoille,
joilla on jo runsaasti yliopisto-opintoja
takana, ovat perheellisiä, asuvat toisella
paikkakunnalla tai opiskelevat työn
ohella.
Jokainen laitos on velvoitettu laatimaan
oma opinto-ohjauksen suunnitelma.
Tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu
huomioidaan
Yliopistolla on yksi yhteinen opintoneu-
vonnan sähköpostiosoite ja vastaanot-
totila, josta ohjataan opiskelijan tarpeen
mukaan muihin ohjaustahoihin.
Opiskelutukiryhmä on moniammatillinen
yhteistyöryhmä, joka kehittää opintojen
ohjausta ja edistää opiskelijoiden hyvin-
vointia suunnitelmallisella eri ohjaustaho-
jen välisellä yhteistyöllä.
Uusille opiskelijoille tarjotaan opintopääl-
likön henkilökohtaiset tapaamiset, jotka
sovitaan alkuinfoissa.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähte-
ville on vertaistukiryhmä ennen ja jälkeen
vaihdon. Ryhmäläiset tapaavat toisiaan
ennen lähtöä ja osallistuvat yhteisille
luennoille. Vaihdon jälkeen he tapaavat
uusia vaihtoon lähtijöitä ja saavat samalla
jakaa kokemuksiaan.
Uusille opiskelijoille lähetetään ennen
opintojen alkua muistitikut, joille on
ladattu uuden opiskelijan tietopaketti
(orientaatioviikon ohjelma, opinto-opas,
uuden opiskelijan opas, opetusajat,
tenttiajat, hyväksilukuohjeet, WebOodi-
ohjeet, mikroverkkotunnukset, IT-käytän-
nöt ja opintotukitietoa). Opiskelija voi
käydä sitä läpi etukäteen, ja sitä avataan
vielä orientaatiopäivillä.
Usealla opiskelijalla on sama omaopet-
taja, jolloin muodostuu ryhmiä, jotka
omaopettajan johdolla kokoontuvat
muutaman kerran vuodessa.
Korkeakoulun verkkosivuilta löytyy
juttupankki, josta voi lukea aikaisem-
min vaihdossa olleiden kokemuksia eri
kohteista.
Asevelvollisuutensa opintojen aikana
suorittaville järjestetään oma infotilaisuus.
Uusille opiskelijoille annetaan lompak-
koon sopiva informaatiolehtinen, vihi-
tikku, johon on koottu ohjaustahot ja
opiskelijoiden palvelut. Tämä informaati-
olehtinen on luotu myös henkilökunnan
tarpeisiin.
Opiskelijoita kannustetaan ja palkitaan
Orientoivissa opinnoissa korostetaan
opiskelijan omatoimisuutta ja kehotetaan
ottamaan rohkeasti yhteyttä tarvitsemi-
insa tahoihin.
Henkilökunta ja opiskelijat pitävät yhtei-
set laitosjuhlat.
Kaikki tuutorit saavat opintopisteitä, työ-
todistuksen ja palkkion (noin 120 e).
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ: 6. Työelämävalmiuksien ja työelämään
siirtymisen edistäminen kuuluu
opintoihin
Mitä työelämävalmiuksia, -tietoja ja -taitoja lisätään yhteisössänne ja kuinka tätä
tehdään? Miten edistetään teoreettisen tiedon ja käytännön tason vuorovaikutusta
sekä opiskelijoiden itsereflektiivisyyttä? Miten nämä sijoittuvat opintoihin ja opin-
topolulle? Kuinka yhteisössänne on huomioitu opiskelijoiden työelämäkokemuksen
karttuminen ja miten sitä voisi edistää?
VINKKI
3332
18. Työelämävalmiuksien, -taitojen ja työelämään siirtymisen edistämisen tulisi kuulua
opintoihin ja sijoittua koko opintopolulle. Työelämätaidot lisäävät opiskelukykyä, opin-
tojen etenemistä, työllistymistä ja työelämässä menestymistä. Opiskelijan tulee tietää
esimerkiksi, minkälaista työtä hän haluaisi tehdä, miten hänen tutkinnollaan sijoitutaan
työelämään ja töitä haetaan. Lisäksi hän tarvitsee työelämätietoja ja -taitoja, jotta hän
voi toimia ja uskoo pystyvänsä toimimaan työelämässä.
Työelämävalmiudet voidaan jakaa yleisiin työelämätaitoihin, alakohtaisiin erityistaitoihin
sekä itsesäätely- ja reflektointitaitoihin. Työelämävalmiuksia opinnoissa voidaan kehit-
tää integroimalla niitä muuhun opetukseen, erillisillä kursseilla tai opintokokonaisuuk-
silla. Myös opiskelija- ja alumnitoimintaa on suositeltavaa hyödyntää työelämävalmiuk-
sien lisäämisessä.
Työelämävalmiuksia edistävät teoreettisen tiedon ja käytännön valmiuksien välinen
vuorovaikutus sekä itsesäätely- ja reflektointivalmiuksien kehittäminen. Esimerkiksi
työharjoittelua voisi hyödyntää tehokkaammin näistä näkökulmista. Hyödynnettävissä
on myös yliopiston oma työllistävä ja työkokemusta antava rooli. Opiskelijoiden ope-
tus-, ohjaus- ja tukitehtävät ja muu opiskelijatoiminta voidaan tunnistaa ja tunnustaa
nykyistä laajemmin opiskelijoiden työkokemuksen ja työelämävalmiuksien lisääjinä.
Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin
-kehitetään työelämävalmiuksia koko opintopolulla (esim. HOPS-työskentely)
-sisällytetään työelämätaitojen edistämistä opetukseen (esim. työelämän käytäntöjä
simuloivat työskentelytavat, yritysyhteistyö ja tutustuminen työntekijän oikeuksiin)
-tarjotaan erillisiä työelämäkursseja ja -opintokokonaisuuksia (esim. kokoustaitokurssi,
tiimityöskentelykurssi, työharjoittelu ja työelämävalmiudet-opintokonaisuus)
-lisätään yleisiä ja alakohtaisia työelämätaitoja (esim. projektinhallinta-, viestintä-,
ohjaamis-, ongelmanratkaisu-, liiketoiminta- ja johtamistaidot)
-lisätään työnhakutaitoja (esim. työhakemusten teko ja työhaastattelu)
-hyödynnetään opiskelijatoimintaa työelämävalmiuksien kehittämisessä (esim. an-
netaan opiskelijajärjestöjen yritysvierailuista ja niiden reflektoinnista opintopisteitä)
-hyödynnetään alumnitoimintaa työelämävalmiuksien edistämisessä ja osaamistarpei-
den kartoittamisessa (esim. uratarinat, työelämävierailut, mentorointi, työelämäkyselyt)
Lisätään teoreettisen tiedon ja käytännön valmiuksien vuorovaikutusta
-harjoitetaan teoriatiedon soveltamista käytäntöön ja käytännön käsitteellistämistä
teoriatiedoksi (esim. työharjoitteluraportti)
-edistetään itsesäätely- ja reflektointivalmiuksia (esim. oman toiminnan tietoinen ja
kriittinen arviointi, usko kykyihinsä ja ammatillinen kehittyminen)
-hyödynnetään työharjoittelua monipuolisesti (esim. työelämä- ja urapohdinnat sekä
työharjoittelukokemusten jakaminen)
Tarjotaan opiskelijoille työkokemusta ja työtodistuksia
-opetus-, ohjaus- ja tukitehtävät (esim. tutkimus- ja kurssiassistenttina toimiminen)
-opiskelijatoiminta ja opiskelijajärjestötoiminta (esim. tiedepäivien organisointi, aine-
järjestötoiminta ja alumnien mentorointi)
-työharjoittelu
Opiskelijan itsereflektointiin ja oppimisen
havaitsemiseen valmentaa yritystoi-
minta- ja tiimityöskentelykurssi (YLY),
joka suoritetaan ensimmäisenä vuonna.
Kurssilla opiskelijat esimerkiksi kirjaavat
oppimistavoitteitaan ja arvioivat odo-
tustensa toteutumista. Opiskelijat käyvät
myös kertomassa abeille opiskelusta kor-
keakoulussa ja saavat tästä lisäpisteitä
kurssin tehtäviin.
Akukone eli ammattikuvakone on
vaalikonetta muistuttava tiedekunnan
opinto- ja urasuunnittelun apuväline.
Koneessa on kaksi kysymyspatteristoa:
toinen kuvaa opiskelijoiden kiinnostuksen
kohteita ja toinen alumnien nykyisissä
työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Opiskelijat vastaavat kysymyksiin, minkä
jälkeen kone esittää alumnit siinä järjes-
tyksessä kuin he vastaavat opiskelijan
tulevalle työlleen asettamia toiveita. Eri
työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taito-
jen lisäksi kone esittelee kunkin alumnin
opintohistorian ja uratarinan sekä erilaisia
ammattiprofiileja, joihin alumnit luokitel-
laan. Tarkoituksena on, että opiskelijat
voivat hyödyntää Akukonetta HOPS-
työskentelyssään koko tutkinnon ajan.
Yliopiston tiedekunnissa järjestetään
vuosittain laatusilta-tapaamisia yhteis-
työssä työelämä- ja rekrytointipalvelui-
den kanssa. Tapaamisissa on paikalla
työelämän edustajia, tiedekunnasta jo
valmistuneita, tällä hetkellä opiskelevia
sekä tiedekunnan henkilökunnan jäseniä.
Tapaamiset pohjautuvat työelämä- ja
rekrytointipalveluiden tekemään Mais-
tereiden viisi vuotta työmarkkinoilla
-uraseurantaan. Tapaamisten kautta
tiedekunnat pyrkivät saamaan opetustar-
jontaansa työelämälähtöisemmäksi.
Harjoitteluista käydään reflektio- ja palau-
tekeskustelut harjoittelun jälkeen.
Työnhakuvalmennus-kurssin (3 op)
tavoitteena on, että opiskelijat hankkivat
valmiuksia työnhakuun. Opintojaksolla
hankitaan tietoja ja taitoja toimia työ-
markkinoilla sekä opitaan tunnistamaan
omia vahvuuksia ja hahmottamaan erilai-
sia työelämämahdollisuuksia. Keskeisiä
sisältöalueita ovat itsetuntemus, työn-
hakukanavat, työpaikkahakemus, CV ja
työpaikkahaastattelu.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on
koko vuoden kestävä pakollinen tiimi-
työskentelykurssi, jossa tehdään useita
case-tehtäviä oikeille yrityksille. Kurssin
lopussa jokainen tiimi tekee isomman
toimeksiannon, joka esitetään kyseiselle
yritykselle. Yritys antaa palautetta ja
kommentoi tiimin työskentelyn tuloksia.
Ainejärjestö järjestää minimentorointia,
jossa opiskelija ja laitokselta valmistunut
kohtaavat. Mentorointiohjelma sisältää
kolme tapaamista, joihin osallistuu kah-
desta neljään samasta alasta kiinnostu-
nutta opiskelijaa. Mahdollisia tapaamis-
aiheita ovat mentorin alan, työpaikan ja
urapolun kuvaus, aktoreiden urasuunnit-
telu ja työpaikkavierailut. Tapaamisten
suunnitteluun ryhmä saa apumateriaalia.
Opiskelija voi kandivaiheessa suorittaa
työympäristöharjoittelun eli ns. haalari-
harjoittelun, joka tutustuttaa hänet tule-
van ammattialansa fyysiseen ja sosiaali-
seen ympäristöön. Maisterivaiheessa
opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa
ammattiharjoittelun, jonka tavoitteena on
antaa opiskelijalle työelämässä tarvit-
tavaa valmiutta soveltaa teoreettisia
perustietoja käytännön ratkaisuihin.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
3534
19. 7. Yhteisöllisyydellä edistetään koko
yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden
opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä
Mitkä ovat yhteisöllisyyden edellytykset yhteisössänne ja miten niitä voisi vahvistaa?
Miten yhteisössänne tuetaan ja edistetään yhteisöllisyyttä? Miten voisi edistää yh-
teisönne (esim. tiedekunta) sisällä olevien ryhmien (esim. opiskelijayhteisö) yhteisöl-
lisyyttä? Kuinka henkilöstön työkykyä voisi edistää?
VINKKI
Yliopistoyhteisöjen tulisi tukea ja edistää yhteisöllisyyttä, sillä sen avulla voidaan lisätä
opiskelukykyä, jäsenten sosiaalista pääomaa ja koko yhteisön hyvinvointia. Yliopiston
tulisi myös huomioida, että opiskelijat ovat sen yhteisön jäseniä. Tämä tarkoittaa, että
henkilöstön ja opiskelijoiden suhde huomioidaan kumppanuutena asiakkuuden sijasta
kaikessa toiminnassa.
Yhteisöllisyys yliopistoyhteisössä edellyttää jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä,
mutta yhteisön tulee olla myös keskusteleva, neuvotteleva ja erilaisuudet hyväksyvä.
Tarvitaan avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista, jotka puolestaan
edellyttävät yhteistä aikaa, paikkaa, rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne
ryhmään kuulumisesta, omasta tarpeellisuudesta ja ryhmän hyväksynnästä.
Yhteisöllisyyden lisäämiseksi tulee sille luoda edellytyksiä ja edistämistä tehdä suun-
nitelmallisesti. Tärkeää on myös henkilöstön osaamisesta ja työkyvystä huolehtiminen,
jotta he pystyvät edistämään opiskelijoiden opiskelukykyä ja huolehtia omasta hyvin-
voinnistaan.
Yhteisöllisyydelle luodaan edellytyksiä
-suhtaudutaan myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustetaan sen merkitys
(esim. arvostetaan sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä)
-tarjotaan mahdollisuuksia kuulua ja kokea kuuluvansa useampaan ryhmään ja yhtei-
söön (esim. laitos, vuosikurssi, verkko-opetuksen virtuaaliyhteisö)
-tarjotaan yhteisöllisyyttä edistäviä tiloja (esim. yhteiset taukotilat ja sohvat)
-ei syrjitä ketään
Yhteisöllisyyttä edistetään suunnitelmallisesti
-yhteisöllisyyden edistämiselle on rakenteita (esim. huomioitu opetuksen kehittämis-
suunnitelmassa)
-yhteisöllistä toimintakulttuuria vahvistetaan yhdessä tekemällä ja olemalla (esim. yh-
teisön kehittämispäivät, yhteisölliset keskustelut ja juhlat)
-vahvistetaan yhteisöllisyyden edellytyksiä ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimintatapoja
(esim. myönteinen asenne, yhteisöllisyyttä tukevat tilat, neuvottelevuus, ryhmäyty-
minen)
-edistetään yhteisöllisyyttä lisääviä yhteistoiminnallisia opetus-, opiskelu- ja arvioin-
tikäytäntöjä (esim. ryhmätyöt, yhteisprojektit, vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ja
ryhmäkeskustelupalautteet)
-edistetään hyvää työ- ja opiskeluilmapiiriä (esim. keskustelevuus, yhteisöllisyys, su-
vaitsevaisuus, luottamus, arvostus)
Edistetään henkilöstön työkykyä
-henkilöstöä arvostetaan ja heidän resursseistaan huolehditaan (esim. henkilöstön riit-
tävyys ja työhön vaikuttamisen mahdollisuudet)
-arvostetaan ja kehitetään henkilöstön yliopistopedagogista osaamista (esim.
työhönotto, kannustava palkkausjärjestelmä, tarjotaan pedagogisia opintoja)
-henkilöstöä ja henkilöstöyhteisöä palkitaan (esim. kiittäminen ja palkinnot)
-edistetään henkilöstön jaksamista (esim. tyky-toiminta, hyvä johtaminen, tuen ja
ohjauksen saaminen)
3736
20. Yhteisöllisyydelle luodaan edellytyksiä
Ylioppilaskunta tarjoaa perheellisille
opiskelijoille oman keskustelupalstansa.
Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat
järjestävät yhdessä Nyytin kanssa hen-
gailuiltoja, joihin myös ruotsin- tai englan-
ninkieliset opiskelijat voivat osallistua.
Joillain laitoksilla opiskelijoille ja henki-
lökunnalle on varattu yhteistä sosiaaliti-
laa.
Yhteisöllisyyttä edistetään
suunnitelmallisesti
Useat killat ja ainejärjestöt järjestävät
epävirallisempia kahvituksia ym. koulu-
tusohjelmansa professoreiden ja henki-
lökunnan kanssa, esim. kuukausittaiset
laitoskahvit.
Ensimmäisen vuoden opinnot ovat
kaikilla lähes samat, mikä selvästi lisää
yhteisöllisyyttä.
Laitoksen pikkujouluperinteen mukaan
ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat
järjestävät pikkujoulut opiskelijoille, alum-
neille ja laitoksen henkilöstölle. Tämä
auttaa uusien ryhmäytymistä ja edistää
yhteisöllisyyttä.
Opintopsykologi pitää kaksi kertaa vuo-
dessa aikuisopiskelun teemaillan, missä
eri alojen aikuisopiskelijat voivat verkos-
toitua.
Henkilöstön työkykyä edistetään
Yliopiston strategian toimeenpanosuun-
nitelman mukaan yliopisto tarjoaa kaksi
kertaa vuodessa yliopistopedagogiset
opinnot (10 op.), joihin käytetty työaika
huomioidaan kokonaistyöaikasuun-
nitelmissa ja suorittaminen asteittain
vpj-arvioinneissa.
Yliopistolla on alle kahden viikon pituisia
opettajavaihtoja erilaisten mestarikurs-
sien ja asiantuntijaluentojen tiimoilta.
Kaikki opettajavaihdot hoidetaan kes-
kitetysti kv-toimiston kautta.
Opiskelijapalaute huomioidaan kehitys-
keskusteluissa ja mahdollisuuksien
mukaan myös palkkauksessa.
Useissa tiedekunnissa on pedagogiset
yliopistonlehtorit, jotka tekevät oppimi-
seen ja opetukseen liittyvää tutkimus- ja
kehitystyötä kaikilla kampuksilla.
Uusille opettajille opetetaan kurssilla
yliopiston ohjausjärjestelmää.
Opintopsykologi tarjoaa ohjausta ja
koulutusta opetushenkilöstölle ongelma-
tilanteista selviytymiseen.
Opetushenkilöstö voi osallistua ”vanhem-
man” opettajan mentoroitavaksi. Opetta-
jille järjestetään myös työnohjausryhmiä
eli kollegaryhmiä.
Suunnitteilla on uusi palkitsemisjärjestel-
mä, jossa voitaisiin palkita kokonaisia
yksiköitä pedagogisten toimien kehit-
tämisestä.
Ylioppilaskunta valitsee joka vuosi vuo-
den luennoitsijan, vuoden opintojakson
sekä The Best International Teacherin,
joihin liittyvät stipendit yliopisto rahoittaa.
ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:
38
ESOK-hankkeen eli valtakunnallisen
korkeakoulujen esteettömyyshankkeen
esteetön opiskelijavalinta -suositus ja
-opas. 2009.
Jauhiainen J, Korkeaoja L, Lavikainen E,
Niemelä A & Penttilä J. Silmäyksiä per-
heellisten korkeakouluopiskelijoiden tilan-
teeseen. Tampere: Opiskelijajärjestöjen
tutkimussäätiö Otus rs 32, 2009.
Kunttu, Kristina. Opiskeluterveys koostuu
monen toimijan yhteistyöstä. Työterveys-
lääkäri 1:27, 2009.
Kunttu, Kristina ja Huttunen Teppo
(2009). Korkeakouluopiskelijoiden
terveystutkimus. Helsinki: Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45.
Kurri, Eero (2006). Opintojen pitkit-
tymisen dilemma. Tutkimusopintojen
sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja
niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki:
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus
rs 27/2006.
Liuska H. Jaksaako opiskelija? - Opiske-
lijan stressitekijät ja voimavarojen han-
kinta. Oulu: Oulun yliopiston opinto-
toimiston julkaisuja, Sarja A 13,1998.
Lounasmaa J, Tuori M-R, Kunttu K, Hut-
tunen T. Opiskelukyky ja otteen saaminen
opiskelusta. Julkaisussa Kunttu K (toim.)
Oireilevan opiskelijan viesti? Tutkimuk-
sia korkeakouluopiskelijoiden terveys-
tutkimus 2000 -aineistosta. Helsinki:
Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveys-
turvan katsauksia 63, 2004.
Manninen, Jyri & Luukannel, Saara.
Humanistit työelämäpoluilla. Helsingin
yliopistosta valmistuvien humanistien
työelämäorientaatio, osaaminen ja työl-
LÄHTEET
listyminen. Humanistisen tiedekunnan
julkaisuja 1, 2002.
Mannisenmäki, Eija & Valtari, Maarit.
Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen
kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa.
Helsinki: Edita, 2005.
Niemelä Anna. ”Joutuu vähän taiste-
lee” Tutkimus vammaisten ja kuurojen
nuorten koulutuspoluista. Tampere:
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus
rs 29, 2007.
Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M,
Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J.
Social capital at work as a predictor of
employee health - multilevel evidence
from work units. Social Science &
Medicine 2008; 66 : 637-649.
Penttilä, Johanna. Yliopisto-opiskeli-
joiden työelämään orientoituminen.
Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuus-
kuvat. Tampere: Opiskelijajärjestöjen
tutkimussäätiö Otus rs 30, 2009.
Savola, Elina & Koskinen-Ollonqvist,
Pirjo. Terveyden edistäminen esimerkein.
Käsitteitä ja selityksia. Helsinki: Tervey-
den edistämisen keskuksen julkaisuja
–sarja 3, 2005.
Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki:
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö
Otus rs 15, 1999.
Sulander J, Romppanen V. Hyvinvointi
koulutyössä ja opiskelussa. Helsinki:
Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuk-
sen raporttisarja 26, 2007.
STM, Opiskeluterveydenhuollon opas.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
12, 2006.
39