1. 1(14)
HANKESUUNNITELMA vuosille _2006_ - _2008 hankekoodi _28812601________
Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta:
http://global.finland.fi/jarjestoille/
uusi hanke
x jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_28812601________, alkamisvuosi_2003__
hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina_______
hankkeen valmisteluun on saatu UM:n
hankevalmistelumatkatukea, vuonna________
Järjestö:
1. Hankkeen perustiedot
1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
1.2 Hankkeen nimi suomeksi Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat
työllistymismahdollisuudet Lusakan nuorille
1.3 Hankkeen nimi englanniksi Vocational and entrepreneurial education: increasing
employment possibilities of young people in Lusaka
1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla
kielellä
1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Lusaka, Sambia
kylä/kunta)
1.6 Yhteistyökumppanin nimi Kanyama Youth Programme Trust (KYPT)
1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot City Campus, Plot No. 17104, Los Angeles Road, Lusaka,
Sambia
kypt2002@yahoo.com
1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta Mr Lewis Mwale
vastuulliset henkilöt sekä heidän Puhelin: 260-96-757771
yhteystietonsa, jos eri kuin
yhteistyökumppanin yhteystiedot
1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen
mahdollisten kotisivujen osoite
1.10 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja Tammikuu 2006 – joulukuu 2008
päättymisajankohdat

2. 2(14)
Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannut
muihin kysymyksiin:
1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 700 merkkiä) ongelma, johon
hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka
sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä:
Hankkeen tavoitteena on vähentää köyhyyden haittavaikutuksia parantamalla vähäosaisten elinoloja
tarjoamalla heille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä
mahdollisuudet työllistymiseen joko ulkopuolisen palveluksessa tai omana pienyritystoimintana paranevat.
Jatkohankkeessa keskitytään koulutuskeskuksen toiminnan kehittämiseen. Tavoitellut tulokset
toimenpiteineen:
- Koulutuksen laatu
o Opetusvälineiden ja -materiaalien hankinta
o Henkilökunnan koulutus
o Koulutilojen kunnostus
- Tunnettavuus ja imago
o Markkinointistrategia
o Tiedotus- ja markkinointipäällikkö
o Suhteet yrityksiin
o Internet-sivut
- KYPT kehittyminen järjestönä
o institutionaalinen kumppanuus
o tulonhankintamuotojen kartoitus ja luominen
o perustoimintojen itsellisyys
1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset
tulokset.
Koulutuskeskuksen kurssitarjotinta kehitettäessä on keskitytty KYPT:n vahvuusalueisiin. Vuoden
mittaisia kursseja on järjestetty talonrakennuksen, puusepän, hotelli- ja ravintola-alan, vaatetuksen sekä
automekaniikan ja –elektroniikan koulutusohjelmissa. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana
yhteensä 338 oppilasta on saanut ammatillisen peruskoulutuksen, heistä 55% naisia.
Seuratakseen paremmin valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille, KYPT:ssä toimeenpantiin vuoden
2005 alussa seurantatutkimus, jonka tuloksien mukaan 77% koulutetuista on työllistynyt ja lähes kaikki
omalle alalle. Parhaiten ovat työllistyneet hotelli- ja ravintola-alaa opiskelleet. 20 prosenttia tutkituista on
perustanut oman yrityksen mutta 79 % tutkituista kuitenkin suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä. Yleisintä
oma liiketoiminta on vaatetusalalla. Suurin osa valmistuneista opiskelijoista pitää tulojaan parempina
saamansa koulutuksen ansiosta.
Opettajakunnan jäseniä on koulutettu Kepan ja Tevetan toimesta. Hankkeen kuluessa KYPT on
tiedottanut oppilaitaan ja yhteisöään sekä HIV/Aidsista että huumeiden käytön vaaroista.
1.13 Budjettitiivistelmä.
vuosi 2006 2007 2008
Järjestön omarahoitus 6 997 6 997 6 997
Haettava hanketuki 39 651 39 651 39 651
Kulut yhteensä 46 648 46 648 46 648
1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen
määrä ja lähde.
Määrä Lähde

3. 3(14)
2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus
2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu?
Yhteistyö kumppanin kanssa alkoi vuonna 2002, kun SYL etsi kumppania koulutussektorilta, Saharan
etelänpuoleisesta Afrikasta. Kolmesta Sambian Kepan kautta saadusta sambialaisesta hanke-ehdotuksesta
KYPT:n ehdotus oli selkeästi paras. Heidän organisaationsa on selkeä, heillä oli kokemusta ulkomaisista
rahoittajista sekä realistinen ja yksityiskohtainen budjettiehdotus.
2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista?
Kyseessä on jatkohanke. Hankeen ensimmäinen vaihe aloitettiin vuonna 2003.
2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista
Kanyama Youth Programme Trust (KYPT) on rekisteröity, 1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonka
tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa (KYPT: Technical Institute) tarjota
ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. KYPT perustettiin yhteisön aloitteesta vuonna
1989. Koulutuskeskuksessa kurssien tarjoaminen aloitettiin vuonna 1993 Community Campus -alueella.
Vuonna 1994 rakennettiin toinen kampusalue, City Campus, lähemmäksi Lusakan keskustaa yhteisön
kysyntää vastaamaan.
KYPT on monipuolinen toimija yhteisössään. Toiminnan ytimenä on monipuolisten
koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen vähävaraisille nuorille, mutta myös yhteisön epävirallisen sektorin
pienyrittäjille ja ammatinharjoittajille tarjotaan heidän toimeentuloaan kehittäviä viikon mittaisia
intensiivikursseja. Koulutuspalveluiden lisäksi KYPT toimii aktiivisesti HIV/AIDS -tiedon levittäjänä sekä
tarjoaa CTT katulapsiprojektille toimitilat kampuksellaan, osallistuen monipuolisesti ympäröivän yhteisön
tukemiseen.
KYPT on Sambian ammattioppilaitosviraston (Teveta) rekisteröimä ja valvoma koulutuskeskus.
2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen
panos, muu)?
KYPT vastaa kokonaisuudessaan hankkeen toteutuksesta. Operatiivisesta työstä (oppilaiden koulutus,
kampusten hoito, järjestön taloushallinto sekä muut hallinnolliset tehtävät) vastaavat KYPT:n kolme
toimeenpanotason johtajaa (manager) sekä heidän alaisuudessaan toimivat opettajat. KYPT:n vuosikokous
ja hallitus antavat toiminnalle vuosittaiset päälinjaukset.
KYPT antaa opetustilat hankkeen käyttöön ja kantaa rahallisen vastuun kaikista paikallisista
hallintokuluista (ml. hallintohenkilökunta), lyhytkurssien rahoituksesta sekä kampusten hoidosta. KYPT:n
omarahoitusosuus kootaan oppilailta perittävistä pienistä kurssimaksuista, kampusalueen yritysten
vuokratuloista, järjestön jäsenmaksuista sekä City kampuksella sijaitsevan kännykkämaston vuokratuloista.
2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa
(esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?
KYPT:n hallituksessa ovat edustettuina paikallisen seurakunnan, peruskoulun opettajakunnan, Teveta:n ja
yhteisön kansalaisjärjestöjen edustajat.
Teveta takaa koulutuskeskuksen yleisen tason spesifien vaatimusten ja vuosittaisten tarkastusten avulla.
Cisep rahoittaa KYPT:ssä järjestettäviä yrittäjyyskursseja.
Kepan Sambian toimisto on hankkeen merkittävä yhteistyötaho, erityisesti kommunikaation
ylläpitämisessä, sen edelleen kehittämisessä sekä yleisessä hankeseurannassa. KYPT:n hallintohenkilökunta
osallistuu Kepan tarjoamiin talous- ja hankehallintokoulutuksiin.
Family Health Trust rahoittaa Aids ja huumevalistusta oppilaille.

4. 4(14)
Teveta = Technical Education and Vocational Training Authority
Cisep = Concept for Informal Sector Employment Promotion
3. Hankkeen tausta ja kestävyys
3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa
hankekokonaisuutta?
Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta
tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Kesällä 2004 aloitimme keskustelut mahdollisesta
jatkohankkeesta.
3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä.
KYPT toimii Kanyamassa, yhdessä Sambian pääkaupungin Lusakan vanhimmista ja isoimmista
slummeista. Aluetta vaivaavat vuodenajasta riippuen tulvat tai kuivuus mutta ennen kaikkea äärimmäinen
köyhyys. Työnsaaminen on hyvin suurelta osin epävirallisella sektorilla itsensä työllistämisen varassa, sillä
virallinen sektori työllistää vain hieman yli 10 % työvoimasta. Sekä miehet että naiset osallistuvat
tulonhankintaan. Alueella on valtava määrä pienyrityksiä, joiden tarjoamat palvelut vaihtelevat vaatteiden
ompelusta luonnonlääketieteeseen. KYPT:n toimitiloissa toimii myös mikroluototusta tarjoava yritys
Pulse. KYPT kuitenkin tekee yhteistyötä valtion mikroluottoja myöntävän pankin kanssa. KYPT:n
suosituksella entisen oppilaan lainansaanti on hyvin todennäköistä. Sambian valtion opetusbudjetti
kohdistuu lähinnä perusopetukseen. Valtio ei tue yksityisiä ammattikouluja. Peruskoulunsa päättäneistä
alle puolet jatkaa toisen asteen kouluissa ja vain 22 000 nuorta yli 600 000 ikäryhmään kuuluvasta saa
jotain ammatillista koulutusta. Paha Aids-tilanne on aiheuttanut runsaasti orpoja johtaen lasten
koulunkäynnin keskeyttämiseen.
3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto
tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai
rajoittaa sitä?
Vuonna 2004 Tevata:an rekisteröityneitä ammatillisia opetuslaitoksia oli maassa noin 350. Näistä 23 on
luokiteltu hyvätasoisiksi, loput ovat pieniä ja resursseiltaan pahasti puutteellisia. Ammattikoulutusta on
Lusakassa saatavilla, mutta se on kallista ja siten edunsaajien tavoittamattomissa. Sambian opetussektorin
resurssit on sidottu peruskoulutuksen kehittämiseen ja tukemiseen, josta syystä ammattikoulusektori on
yksityisten ja järjestöjen käsissä. Valtion ammattikoulutusvirasto Teveta tarkastaa koulutuskeskuksia sekä
testaa ja myöntää maksullisia ammattitutkintoja oppilaille.
3.4 Miten hanketta on suunniteltu?
Hanketta on suunniteltu vapaaehtoistyönä ylioppilaskuntien edustajista koostuvan Kehitystyöasian
neuvottelukunnan (KENKKU) toimesta yhteistyössä kumppanijärjestön kanssa. Elokuussa 2002
toteutettiin kaksiviikkoinen valmistelumatka Sambiaan. Tammikuussa 2005 SYL:n kahden hengen
delegaatio toimeenpani kahden viikon yhdistetyn hankkeen seuranta- ja jatkon suunnittelumatkan
Lusakaan. Matkojen aikana kerättiin lisää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta, opettajakunnasta, ongelmista
ja kehitystavoitteista. Tapaamisissa ja neuvotteluissa KYPT:n kanssa keskusteltiin avoimesti ja rakentavasti
hankkeen tavoitteista ja toimintatavoista. Molempien matkojen aikana SYL:n edustajat myös haastattelivat
opettajia ja oppilaita. Suunnittelua on jatkettu yhteistyössä KYPT:n kanssa sähköpostin välityksellä.

5. 5(14)
3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään
vaikuttamaan?
KYPT:n kohderyhmän nuorten yhteinen nimittäjä on köyhyys. Työnsaantimahdollisuudet virallisella
sektorilla ovat todella alhaiset, joten oman käden taidot ja liiketoimintaosaaminen ovat ratkaisevassa
asemassa elannon saamiseksi. Koulutukseen pyritään houkuttelemaan työttömiä tai koulunsa päättäneitä,
heikossa sosiaalisessa tilanteessa olevia nuoria. Monet KYPT:n oppilaista ovat orpoja tai vailla
perheen/suvun tukea. KYPT:n keräämät lukukausimaksut ovat hyvin alhaiset verrattuna muihin
ammattioppilaitoksiin.
KYPT:n oppilaiden peruskoulutuksen taso vaihtelee suuresti. Arjessa selviämisen taidot saattavat olla
hyvinkin puutteelliset, joten koulutukseen sisältyy kaikilla kursseilla yrittäjyyskasvatusta, kansalaistaitoja
sekä lisääntymisterveys- ja HIV-valistusta.
Sambiassa naiset ovat usein perheensä elättäjän asemassa, mutta heidän mahdollisuutensa
tulonhankkimiseen ovat heikot. Koulutuksella pyritään parantamaan naisten yleistä yhteiskunnallista
asemaa ja mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.
3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista
pyritään ennaltaehkäisemään?
KYPT:n kohderyhmänä olevien nuorten houkutteleminen jatkokoulutukseen on haasteellista. Koska
mitään oppilaanohjausta ei maassa ole, niin oppilaiden tavoittaminen riippuu täysin KYPT:stä itsestään.
Sen lisäksi että KYPT pitää saada kohderyhmän tietoisuuteen, koulutuksesta ja sen tärkeydestä pitää
tehdä muita ajan- ja resurssienkäytön vaihtoehtoja houkuttelevampi. Markkinointistrategian
onnistumiseksi käytetään useita eri viestintävälineitä (radio, lehdet, julisteet, järjestökontaktit).
Markkinoinnista luodaan kattava toimintasuunnitelma ja kohderyhmäkartoitus. Osa markkinoinnista
kohdistetaan mahdollisille työnantajille koulun tunnettavuuden parantamiseksi yritysmaailmassa. KYPT:n
paras mainostaja ovat tähän mennessä olleet sen entiset oppilaat, ja tätä linkkiä tullaan ylläpitämään myös
jatkohankkeen puitteissa.
Ydintavoitteiden saavuttamiseksi KYPT:n opetuksen on oltava houkuttelevaa ja vastattava opiskelijoiden
ja työnantajien tarpeisiin. Toistuvilla tarvekartoituksilla pyritään takamaan tarjottavien kurssien
ajankohtaisuus/relevanttius.
Paha Aids-tilanne voi aiheuttaa henkilökunnan ennenaikaisia menetyksiä. Tämä voi johtaa jo
koulutuksella ja kokemuksella opittujen tietotaitojen menettämiseen. Yksi kumppanijärjestön
keskushenkilö on jo kuollut Aidsiin. HIV/Aids-valistukseen panostetaan niin oppilaiden kuin
henkilökunnankin joukossa.
Hallinnon kestävyys on pyritty turvaamaan rakentamalla avoin ja välitön kumppanuussuhde, jossa SYL
tarjoaa KYPT:lle jatkuvaa tukea raportoinnin ja taloushallinnon tason kohottamisessa.
3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa
olevaa? Selvitä.
Ei, hanke tukee jo olemassa olevan ammattioppilaitoksen toiminnan kehittämistä.
3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai
hyödynsaajille itselleen?
Tavoitteena on koulun asteittainen omavaraisuus tämän vuosikymmenen lopussa koulun oman
oppilastyöliiketoiminnan kehittyessä.

6. 6(14)
4. Hyödynsaajat
4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)?
Välittömiä hyödynsaajia ovat koulutuskeskuksen oppilaat, joita on noin 150 vuodessa. Välittömänä
hyödynsaajana on myös KYPT järjestönä, koulutuskeskuksen opettajat, KYPT:in järjestöorganisaation
toimijat (hallitus, toimeenpaneva taso ja heidän alaisuudessaan toimivat henkilöt).
4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat?
Välillisiä hyödynsaajia ovat KYPT:n tuella toimivat yhteisöryhmät ja niiden aktiiviset toimijat. KYPT:n
oppilaiden kautta hyöty leviää myös muualle Lusakan alueelle. Jo yhden perheenjäsenen kouluttautuminen
parantaa koko perheen sosioekonomista asemaa.
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen.
- Oppilaat: oppilaskunta osallistuu koulun kehittämiseen antamalla palautetta, tapaamalla hallintoa
säännöllisesti ja osallistumalla Annual Review -työhön
- Opettajat: jatkokoulutus, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä
Annual Review -työhön
- Hallitus: kokoukset, osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin sekä Annual
Review -työhön osallistuminen
- Hallinto: hankkeen toimeenpano, hankkeen seuranta, taloudellinen vastuu, hallinnon kehittäminen,
osallistuminen KYPT:n kehittämistyöpajoihin ja vuosikokouksiin, Annual Review -työhön
osallistuminen
5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seuranta
Tavoitteet
5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite?
Köyhyyden haittavaikutusten vähentyminen alueella.
5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite?
(Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu)
Lusakan Kanyaman alueen nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien
parantaminen kehittämällä ammatillista- ja pienyrittäjyyskoulutusta.

7. 7(14)
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
(myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän)
5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset?
- KYPT:n opetuksen laatu parantunut
o 150 koulutettua vuodessa, joista vähintään 50 % naisia
o Kaikki oppilaat saavat mielekkään työharjoittelupaikan
o Opettajien lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus
o Riittävät resurssit
o Hyvät opetustilat
- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa
o Vähintään 25 % osuus oppilaista markkinoinnin kautta
o Tehokas, tavoittava ja ylläpidettävä markkinointistrategia
o Koulutus houkuttelevaa nuorten silmissä
o KYPT yhteisönsä ja alueen työnantajien näkökulmasta tunnettu ja arvostettu koulutuslaitos
- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys
o Toimitilojen vuokraustoiminnan kehittäminen
o Hallituksen sitouttaminen
o Riittävät hallinnon henkilöresurssit
o Tiivistynyt yhteistyö Teveta:n kanssa
o Koulutuskeskuksella hyvä Teveta:n arvosana
o Jatkuva, mielekäs seurantajärjestelmä
o Taloudellisesti kannattava oppilastyöliiketoiminta
Toteutus
5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli
mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu.
Kaikki toimenpiteet ovat vuosittaisia ellei muuta mainita.
- KYPT:n opetuksen laadun parantaminen
o Opetusvälineiden hankinta
o Taataan opetusmateriaalien riittävyys
o Tarvekartoitus kurssitarjottimen kehittämiseksi 2007/8
o Henkilökunnan kouluttaminen
o Vierailijaluennoitsijoita yritysmaailmasta
o Opintoretkiä yrityksiin
o Koulutilojen kunnostustyöt (uusi autonkorjauskatos, toinen ompeluhuone, varastotila
keittiöopetusvälineille)
o Järjestetään vuosittain kahdeksan pitkäkestoista kurssia
o Pidetään liiketoiminta kaikkien kurssien opetusohjelmassa
o Viestintätaitojen sisältyminen kursseihin
o Oppikirjojen hankkiminen oppilaiden käyttöön
o Työkalujen uusiminen
o Runsaasti poissaolevia ja opinnoissa heikosti menestyviä pyritään saamaan opintojen
ohjauksella paremmin mukaan
o Opetusjohtaja ohjaa opettajia kiinnittämään erityishuomiota kurssien vähemmistösukupuolen
huomioimiseen

8. 8(14)
- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa
o Markkinointistrategia
Radiomainokset
Lehtimainokset
Julisteet
Flyerit
Yleisesite
Suhdetoiminta (työnantajat, yhteisö, Teveta ja muut järjestöt)
Julkisivumainosten kunnostus
Markkinoinnin kohderyhmänä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret naiset
o Palkataan tiedotus- ja markkinointipäällikkö
o Nettisivujen luominen (2006) ja päivittäminen
- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys
o Oma Internet-yhteys
o Uuden hallituksen orientointi ja koulutus
o Annual review -seminaari
o Koulutuskeskuksen oppilastyönä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoitus (2006) ja
sen mukaiset toimet kannattavan oppilasliiketoiminnan perustamiseksi
Jos haettava avustus on alle 20.000 €, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen:
5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako
Vuosikokous (Annual General Meeting)
Hallitus (Board of Trustees)
Koulutuskeskuksen johtaja
Tiedotus- ja Hallinto- ja
Opetusjohtaja talouspäällikkö
markkinointi-
päällikkö
Opettaja Opettaja Opettaja Opettaja
(Hotel & (Auto- (Auto- (Tailoring) Kassanhoitaja/
Catering) mechanics electronics) toimistoapulainen
Cashier (1)
Vartijat Apulaiset
Opiskelijat
Opetusjohtaja vastaa kurssien opetusmateriaalien ja -tilojen sekä itse opetuksen laadun kehittämisestä
yhteistyössä opettajien kanssa.

9. 9(14)
Tiedotus- ja markkinointipäällikkö vastaa markkinointistrategian tekemisestä ja toteutuksesta. Hän hoitaa
säännöllisen yhteydenpidon sähköpostitse SYL:n hankekoordinaattorille.
Hallinto- ja talouspäällikkö vastaa budjettiseurannasta ja talousraportoinnista sekä KYPT:n hallitukselle
että SYL:lle. Lisäksi hänen vastuullaan on strategiasuunnitelman mukaisen oppilasliiketoimintaan
perustuvan omavaraistumisen kehittäminen yhdessä koulutuskeskuksen johtajan kanssa.
Koulutuskeskuksen johtaja vastaa keskuksen yleisen toiminnan lisäksi mm. vuosiraportoinnista.
Hallitus seuraa koulun toiminnan kehittymistä säännöllisissä kokouksissaan johtohenkilöiden tekemien
raporttien perusteella.
Suomessa SYL:n hankekoordinaattori ja ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuva KENKKU seuraavat
hankkeen etenemistä ja raportoivat Ulkoasianministeriölle.
Tummalla painetut osiot tulevat SYL/UM rahoituksella, kumppani vastaa muusta rahoituksesta itse.
Seuranta
5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä
osallistuvat hankkeen toteutukseen?
SYL seuraa hanketta säännöllisen sähköpostitse tapahtuvan kirjeenvaihdon lisäksi neljännesvuosi- ja
vuosiraporttien avulla sekä Kepan Sambian yhteystoimitsijan välityksellä. Seurantaan osallistuu
puolipäiväisen hankekoordinaattorin lisäksi vapaaehtoisista ylioppilaskuntien edustajista koostuva
KENKKU. SYL antaa institutionaalista tukea KYPT:lle järjestönä kehittymisessä.
5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä?
Opettajakunta ja hallintohenkilökunta kokoontuvat joka toinen viikko seurantapalaveriin. Keskuksen
johtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle toimintojen edistymisestä ja talouspäällikkö puolestaan
budjetista. Luottamusoppilailla on kuukausittaiset tapaamiset opettajakunnan kanssa.
5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään?
- KYPT:n opetuksen laatu parantunut
• Opiskelijat jättävät palautelomakkeet kurssien aikana ja kurssien päättyessä.
• Koulutettujen määrä ja sukupuoli tilastoidaan ja näiden kehittymistä seurataan
• Koulutettujen arvosanojen kehitystä seurataan
• Opettajien motivaatiota ja sitoutuneisuutta seurataan luottamuksellisilla työyhteisökeskusteluilla ja
opettajien pysyvyydellä
• Opetustilojen kehitystä seurataan yleisen viihtyvyyden lisäksi mm Teveta:n tarkastusraporteilla
• Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn
tutkimukseen
• Pyydetään harjoittelupaikkoja täyttämään valmis arviolomake työharjoittelijoiden taidoista
• Seurataan keskeyttäneiden sukupuolijakaumaa
- KYPT:n tunnettavuuden ja imagon parantuminen työnantajien ja nuorten keskuudessa
• Markkinointistrategian onnistumista seurataan tilastoimalla oppilaan koulutukseen hakeutumisen
yhteydessä mitä kautta kukin oli kuullut KYPT:stä

10. 10(14)
• Opettajat ja luottamusoppilaat raportoivat sekä kirjallisesti että suullisesti opetusjohtajalle
harjoittelupaikkojen laadusta ja saannin helppoudesta
• Markkinointia seurataan myös tilastoimalla koulutukseen hakevien ja tiedustelujen määrän
kehitystä
• Uusittavan valmistuneiden työllistymistutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 2005 tehtyyn
tutkimukseen
- KYPT:n hallinnon toimintatapojen ja rahoituspohjan kestävyys
• Seurataan vuokralaisten vuokranmaksukykyä ja pysyvyyttä
• Seurataan Teveta:n tarkastusraportteja
• Oppilastöinä tehtävän liiketoiminnan mahdollisuuksista tehdään selvitysraportti
5.10 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään?
Paikanpäällä oleva kirjanpitäjä ja tilintarkastustoimisto hoitavat.
5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi
tai arvioinnit toteutetaan?
Väliarviointina valmistuu kesällä 2005 entisten opiskelijoiden työllistyneiden seurantatutkimus. Tutkimus
uusitaan laajennettuna hankkeen loppuessa.
6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta
(vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen
kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.)

11. 11(14)
7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma
Hankkeen budjetti 2006 2007 2008 Yhteensä
1. Henkilöstökulut (Liite 1)
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 0 0 0 0
Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 0 0
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut 5 520 5 520 5 520 16 560
Muut henkilöstökulut 0 0 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 0 0
Henkilöstökulut yhteensä 5 520 5 520 5 520 16 560
2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2)
Ostetut asiantuntijapalvelut 9 264 9 264 9 264 27 792
Muut kulut 9 720 9 720 9 720 29 160
Toimintokulut yhteensä 18 984 18 984 18 984 56 952
3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3)
Laite- ja materiaalihankinnat 4 200 4 200 4 200 12 600
Rakentaminen 4 620 4 620 4 620 13 860
Muut hankinnat 0 0 0 0
Tavaralahjoitusten arvo 0 0 0 0
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 8 820 8 820 8 820 26 460
4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4)
Käyttökulut 420 420 420 1 260
Kunnossapitokulut 0 0 0 0
Käyttö ja kunnossapito yhteensä 420 420 420 1 260
5. Seuranta- ja arviointikulut (Liite 5)
Ulkopuoliset palvelut (sis. asiantuntijakulut) 820 820 820 2 460
Matka- ja majoituskulut 5 400 5 400 5 400 16 200
Muut kulut 2 020 2 020 2 020 6 060
Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 8 240 8 240 8 240 24 720
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 41 984 41 984 41 984 125 952
6. Hallintokulut (Liite 6)
Hallinnon palkka- ja sivukulut 2 777 2 777 2 777 8 332
Toimistokulut 207 207 207 621
Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 0 0 0 0
Varainhankinta ja tiedottaminen 0 0 0 0
Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 1 680 1 680 1 680 5 040
Hallintokulut yhteensä 4 664 4 664 4 664 13 993
HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 945
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10,00 10,00 10,00 10,00

12. 12(14)
Hankkeen rahoitussuunnitelma 2006 2007 2008 Yhteensä
1. Järjestön omarahoitus (Liite 7)
Rahallinen osuus 3 517 3 517 3 517 10 551
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 3 480 3 480 3 480 10 440
Järjestön omarahoitus yhteensä 6 997 6 997 6 997 20 991
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 15,00 15,00 15,00 15,00
2. Ulkoasiainministeriön hanketuki
Aiempi hanketuen myöntö
HAETTAVA HANKETUKI 39 651 39 651 39 651 118 953
HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 46 648 46 648 46 648 139 944
8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat
8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite
ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta:
Päätavoite Osatavoite
x Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen
Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille
x Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen
Lapsikuolleisuuden vähentäminen
Odottavien äitien terveyden parantaminen
HIV/AIDS:in vastainen työ
Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen
Ympäristön kestävä kehitys
Puhtaan veden saanti
x Slummien olojen kohennus
x Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen
lisääminen
Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen
Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen
Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja
rahoitusjärjestelmän kehittäminen
Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin
toimin
Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen
saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa
Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä?
Jos haettava avustus on 20.000 € tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten
siirry kysymykseen 8.3.
8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP)
tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi:
Sambian ensimmäinen PRSP ohjelma oli vuosille 2002-2004. Uuden PRSP-ohjelman suunnittelu on
käynnissä, mutta voimassa olevaa ohjelmaa ei ole. Aikaisemman ohjelman puitteissa oli suunniteltu kuusi
koulutussektorin ohjelmaa, joista yksi ammattiopetukseen keskittyvä. Suunnitelmassa määriteltiin

13. 13(14)
seitsemän prioriteettialuetta, TEVET-rahaston perustaminen ja kattavan ammattiopetusohjelman
kehittäminen.
Hankkeen tavoitteena on PRSP:n mukaisesti koulutuksen saavutettavuuden, laadun, relevanssin ja
tasa-arvon lisääminen.
8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat
Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden totetumiseen pyritään
kehtiyspolitiikassa kautta linjan.
Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan,
millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja
haitalliset vaikutukset
Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus
+ myönteinen vaikutus
0 ei vaikutusta
- haitallinen vaikutus
Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot
Ympäristövaikutukset:
Puhtaan veden saanti ja haku +
sekä sanitaatio
Ympäristökuormitus (maa, vesi, 0
ilma(sto), jäte)
Luonnon monimuotoisuuden 0
säilyminen
Luonnonvarojen kestävä käyttö 0
(ml. energia, kulutus, eroosio)
Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen
Työn jakaantuminen +
sukupuoleen perustuen
Naisten tulonhankinta, ++ Ammatillisella koulutuksella ja kursseihin sisältyvillä
omistusoikeudet liiketoimintaopeilla kohderyhmän naisten
tulonhankintamahdollisuudet paranevat
Naisten osallistuminen +
päätöksentekoon
Lisääntymisterveys, +
lisääntymisoikeudet
Väkivallan vähentyminen 0
Yhtäläiset ++ Koulutusta tarjotaan yhtäläisesti molemmille sukupuolille
koulutusmahdollisuudet
Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt,
alkuperäisväestö, lapset)
Helposti syrjäytyvät ryhmät +
yhteisön jäseninä
(asennoituminen helposti
syrjäytyviin ryhmiin)
Helposti syrjäytyvien ryhmien +
osallistaminen

14. 14(14)
Helposti syrjäytyvien ryhmien +
yhtäläiset oikeudet
Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen
Korruption väheneminen 0
Paikallisen hyvän hallinnon ++ KYPT:lle korostetaan raportoinnin kattavuuden ja
osaamisen edistäminen täsmällisyyden tärkeyttä
Taloushallinnon avoimuus ja +
tiedonjako (toteuttajien välillä)
Kansalaisyhteiskunnan +
tiedonsaannin paraneminen
Kansalaisyhteiskunnan +
osallistumisen lisääminen
9. Allekirjoitukset
Paikka ja päivämäärä Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys
Tehtävä Tehtävä
Liitteet:
Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat