Vesistösankari Pirkko-Liisa Luhta

1. VESISTÖ-
SANKARI
Pirkko-Liisa Luhta,
Pudasjärvi, Metsähallitus,
luontopalvelujen
Pohjanmaa-Kainuu
luontotiimi
Metsähallituksen luontotiimin
suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta on
ollut mukana puro- ja
jokikunnostuksissa 80-luvulta
lähtien.
Tehokkainta vesistötyötä on
ennaltaehkäisy

2. Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?
1.
2. Mitä vesistötekoja olet tehnyt?
Kipinöitä kertyi 70-luvulta saakka, jolloin nuorena luontoliittolaisena vastustin
Pohjanmaan rannikon jokien tippavoimaloiden rakentamista ja Lappajärven
säännöstelyä! Vesiensuojelusta tuli sydämenasia.
Metsähallituksella 80-luvulla selvitin vanhojen, luvattomien uittoperkausten
aiheuttamia seurauksia vesistöille ja kalakannoille. Samaan aikaan alettiin kunnostaa
perattuja uittojokia Iijoen vesistössä. Tein kunnostusten seurantaa 30 vuotta, mikä
on osaamiseni perusta. Jokivesiltä katse kääntyi 90-luvulla puroihin. Koska niiden tila
ja kunnostus olivat silloin vielä aivan niittämätön sarka, oli aloitettava alusta:
kehitettävä inventointi-, kunnostus- ja seurantamenetelmät. Yhteistyö yliopistojen
kanssa alkoi 2000-luvun alussa. Iijoella kerätty purojen inventointi- ja
kunnostusaineisto on ollut monen gradun ja väitöksen perustana. Tehokkainta
vesistötyötä on kuitenkin ennaltaehkäisy niin, ettei mitään kunnostamistarvetta
edes synny. Se hoituu kirjoittamalla vireillä olevista hankkeista lausuntoja ja
mielipiteitä tarvittaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

3. Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?
3.
4. Terveiset muille vesistökunnostajille
www.vesistokunnostusverkosto.fi Vesistökunnostusverkosto
Tierumpujen muodostamien vaellusesteiden innoittamana valmistelin viikossa
Esteet pois -hankkeen vuonna 2015. Vaellusesteiden inventointi ja 30 kohteen
korjaus palautti 130 km pieniä virtoja kalojen vaellettavaksi. Ison ongelman
vyyhti purkautuu nyt koko maassa monien rumpukorjaushankkeiden muodossa!
Olen vuosia ollut mukana Dam Removal Europe -verkostossa, joka edistää
turhien vaellusesteiden purkamista. Siinä mukana olo antaa uutta virtaa vesien
kunnostamiselle. Rakas nilviäinen, raakku, jokihelmisimpukka on seurannut
mukanani viidellä vuosikymmenellä. Tämä sateenvarjolaji on tehokkaimpia
vesien kunnossapitäjiä, jos sille annetaan mahdollisuudet elää ja lisääntyä. Olen
syvästi koukussa EU:n vesipuitedirektiiviin; sen ansiosta kaikissa EU maissa on
velvoitteita vesien kunnostamiselle ja vaellusyhteyksien palauttamiselle.
Vesistökunnostajalla on hyvä olla ns. ”’veden taju”. Se tarkoittaa sitä, että
ymmärtää miten vesi luonnossa kiertää ja mihin se vaikuttaa eri virtaamilla sekä eri
vuodenaikoina. Vesistökunnostusten tärkein työ tehdään valuma-alueilla, mieluiten
ennaltaehkäisevästi.