Työmarkkinapoliittisesta mielipideilmastosta selviää, että 94 prosenttia suomalaisista vastustaa eläkkeiden ja 82 prosenttia sosiaalietuuksien leikkauksia. 75 prosenttia vastaajista vastustaa eläkeiän nostamista. SAK, STTK ja Akava teettivät tutkimuksen TNS Gallupilla keväällä 2010.

1. 1
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
kevät 2010
TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAKn, STTKn ja AKAVAn toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä
ja tarpeellisuutta sekä mielipiteitä sopimustoiminnasta, yritysten yhteiskuntavastuusta, työtaisteluista sekä julkisen sektorin palveluiden ja talouden turvaamisesta.
Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis-huhtikuussa 2010. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1021. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten luottamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.
Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?
Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ainakin melko tarpeellista
Valtaosa suomalaisista (88 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan
melko tarpeellista. Suomalaisista kaksi viidesosaa (41 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.
Järjestäytymisen tarpeellisuus on kutakuinkin samaa tasoa kuin edellisessä tutkimuksessa.
Vuosi sitten luku oli 89 %.
SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö
kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 7t.
KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%).
ERITTÄIN
MELKO
TARPEEL- TARPEELLISTA
LISTA
EI
OSAA
SANOA
MELKO
TARPEETONTA
ERITTÄIN
TARPEETONTA
4/2010
41 47 2
9
1
4/2009
49 40 2
7
2
4/2008
43 46 1
8
1
4/2007
44 43 1 11 1
4/2006
46 44 2
7
2
3/2005
49 43 0
6
2
9/2004
46 43 2
7
2
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

2. 2
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 7.
KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%).
ERITTÄIN MELKO
TARPEEL- TARPEELLISTA
LISTA
EI
OSAA
SANOA
MELKO
TARPEETONTA
ERITTÄIN
TARPEETONTA
Kaikki
41 47 2
Naiset
Miehet
9 1
47 43 3 7 1
35 51 1 10 2
15-24 vuotta
25-34 vuotta
35-49 vuotta
50-64 vuotta
Yli 64 vuotta
27
39
37
47
53
55
48
52
44
37
6 11 1
1 9 2
1 10 1
1 7 1
2 6 3
Perusasteen koul.
Keskiasteen
Ylempi keskiaste
Korkea-aste
36
44
38
44
49
45
51
45
5 8
1 8
1 9
0 11
Yrittäjä
Johtava/ylempi toimih.
Alempi toimihenkilö
Työntekijä
Eläkeläinen
Opiskelija
40
36
36
44
53
30
38
45
54
48
37
55
5 15 2
0 18 2
0 10 0
2 5 1
3 5 2
4 9 2
Työssä
Työtön/lomautettu
Työelämän ulkopuolella
2
2
2
0
38 52 1 8 1
41 41 3 12 2
45 42 3 8 1
Uusimaa
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi
41
45
40
45
27
Pääkaupunkiseutu
Muu kaupunki
Maaseutu
45
45
48
41
67
2 10 3
2 7 0
4 6 1
2 10 2
1 5 0
43 44 0 10 2
44 43 2 10 1
35 55 2 6 1
KESK
KOK
SDP
VAS
VIHR
PS
26
28
58
64
46
38
61
51
39
32
48
55
2 9 2
0 16 4
1 2 0
0 3 0
1 4 0
0 6 1
SAK
STTK
AKAVA
MTK*
SY*
Ei nyt, aiemmin kyllä
Ei nyt, myöhemm. kyllä
Ei nyt eikä tulevais.
58
41
45
5
32
53
27
29
40
55
49
79
51
38
67
43
0 1 1
0 4 0
0 6 0
2 14 0
5 12 0
1 5 3
3 3 0
2 22 3
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100

3. 3
Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden
puolueiden kannattajat. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien
usko järjestäytymiseen on vähentynyt vuoden takaisesta.
Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Iän mukaisista muutoksista voi
todeta, että 25-34-vuotiaat pitävät vähemmän tarpeellisena kuin vuosi sitten. Merkillepantavaa
tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä.
Ammattiliitot ovat turvaverkko kiihkeätempoisessa ja muuttuvassa maailmassa
Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin
ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen
järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi.
Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että ansiosidonnainen työsuhdeturva (87 %), palkka- ja työsuhdeturva (88 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (77 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (74 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina
joko paljon tai melko paljon.
Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman
turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot
nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 5.
MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN
(on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).
PALJON
MELKO
PALJON
EI OSAA
SANOA
JONKIN
VERRAN
EI LAINKAAN
Palkka- ja työsuhdeturva
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa
Perinne ja maan tapa Suomessa
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä
Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus
Jos ei liity niin työkaverit painostavat
61 27 0
9
3
60 27 1
8
4
33 44 0 19 4
29 45 0 22 3
13 43 0 37 7
16 38 1 32 13
12 40 0 30 18
14 37 1 33 14
11 40 1 32 15
11 39 1 35 14
14 35 1 41 10
9 34 1 32 23
7 32 2 41 19
9 25 0 35 30
4 13 1 23 59
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

4. 4
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 5t.
MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON
JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).
PALJON
MELKO
PALJON
EI OSAA
SANOA
JONKIN
VERRAN
EI LAINKAAN
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut
Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio
työmarkkina- ym. asioista
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen
turvallisuutta elämään
4/2010
4/2008
4/2007
61 27 0 9 3
69 23 0 6 1
62 27 0 9 3
4/2010
Palkka- ja työsuhdeturva
14 35 1 41 10
4/2008
4/2007
16 45 0 31 8
15 36 0 38 10
4/2010
4/2008
4/2007
13 43 0 37 7
20 49 0 26 5
15 42 0 35 9
4/2010
29 45 0 22 3
39 45 0 13 3
31 41 0 23 5
4/2008
4/2007
4/2010
4/2008
4/2007
16 38 1 32 13
17 41 0 34 7
4/2010
4/2008
4/2007
7 32 2 41 19
12 36 0 39 13
9 27 1 47 16
4/2010
4/2008
4/2007
60 27 1 8 4
66 28 0 4 1
57 26 0 14 3
4/2010
4/2008
14 37 1 33 14
19 38 1 30 13
4/2007
13 34 0 35 17
4/2010
4/2008
4/2007
4 13 1 23 59
Jos ei liity, niin työkaverit painostavat
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän
velvollisuus
4/2010
4/2008
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa
työpaikan asioihin
Ammattiliiton jäsenedut, mm. ostoja vakuutusedut
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita
yhteiskunnassa
14 40 0 32 14
7 15 2 25 51
7 13 0 20 59
9 25 0 35 30
4/2007
17 36 1 22 24
14 29 0 27 30
4/2010
4/2008
4/2007
11 39 1 35 14
18 42 1 29 10
15 41 1 28 15
4/2010
4/2008
4/2007
11 40 1 32 15
17 53 1 20 9
17 40 0 28 14
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat
ammattiliittoon
4/2010
4/2008
4/2007
12 40 0 30 18
24 47 1 18 10
21 38 0 24 17
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen
järjestäytymällä
4/2010
4/2008
4/2007
9 34 1 32 23
13 41 0 31 15
11 30 1 35 23
4/2010
4/2008
4/2007
33 44 0 19 4
43 42 0 11 4
36 43 0 17 4
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä
samanhenkistä joukkoa
Perinne ja maan tapa Suomessa
Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi
ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

5. 5
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 6t6.
MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (tärkeimpien syiden muutosvertailu, %).
53
51
50
55
53
48
Palkka- ja työsuhdeturva
26
22
27
23
25
28
Ansiosidonnainen työttömyysturva
7
10
11
Jäsenyys antaa yl. ottaen turvallisuutta elämään
9
6
8
04/2010
04/2009
04/2008
04/2007
04/2006
03/2005
3
3
2
3
3
3
Suur. jäsenistön ans. liitto voi ajaa tehokk. jäs. etuja
2
3
2
2
3
Liiton kautta jäsenet voivat vaik. työpaikan asioihin
5
2
3
2
1
4
1
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut
0
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
20
40
60

6. 6
Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä.
Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyy siten, että käytännössä kaikkien motiivien painoarvo on vähentynyt. Aiempaa hieman vähemmän merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään etenkin jäsenpalvelut, ay-liikkeen jäsenistölleen jakama
tieto ja velvollisuuden tunne.
Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva.
Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet viime vuodesta. Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työsuhdeturva ovat jonkin verran suuremmale osalle tärkein syy kuulua ammattiliittoon.
Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. STTKn ja AKAVAn jäsenten
keskuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeämpi kuin SAKn jäsenten parissa.
Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa?
Lähes kaikki hyväksyvät työtaistelutoimet jos työnantaja ei noudata lakeja tai pyrkii yksipuolisesti työolojen heikennyksiin
Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena työtaistelun syynä pidetään tilannetta, jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lakko tai muu työtaistelutoimi on
tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppania vastaan. Työtaistelu on
silloin oikeutettu 88 prosentin mielestä. Lähes yhtä moni (86 %) hyväksyy työtaistelutoimet
myös silloin, kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 8.
ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%).
KYLLÄ
EOS
EI
Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim.
Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja
Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla
Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen
Kun työntek. työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan nykyis.
Kun työnantaja hoitaa huonosti yhteiskunnallisen vastuunsa
Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja
Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon
Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa
88 1 10
86 2 12
78 3 19
74 3 23
64 5 31
54 5 40
53 3 43
50 5 45
40 5 56
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

7. 7
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 8t.
ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU/LAKKO OIKEUTETTU
SEURAAVISTA SYISTÄ (%).
KYLLÄ
EOS
EI
Kun työnantaja ei noudata
työelämää koskevia
lakeja tai sopimuksia
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
88
88
85
85
89
85
83
85
1
1
0
2
1
3
2
4
10
11
14
14
10
11
15
10
Kun pyritään vaikuttamaan
poliittiseen päätöksentekoon
(esim. lainsäädäntöasiat,
työttömyysturva)
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
50
54
43
47
48
51
51
46
5
4
2
5
4
6
5
7
45
42
55
48
49
43
44
47
Kun pyritään vauhdittamaan
sopimusneuvotteluja
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
53
56
45
46
48
54
51
51
3
2
2
4
2
6
4
6
43
43
53
50
49
40
45
43
Kun tavoitteisiin ei päästä
neuvottelemalla
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
78
80
70
74
78
74
73
72
3
2
2
3
2
7
4
5
19
18
28
23
20
19
23
23
Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä
liittoa tai järjestöä
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
40
45
41
42
45
47
45
43
5
4
3
5
4
6
5
9
56
51
56
52
51
46
50
48
Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
2/2004
2/2003
2/2002
74
75
65
64
70
67
72
68
3
2
2
3
1
5
4
5
23
23
34
34
29
28
24
27
Kun työnantaja yksipuolisesti
pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja
4/2010
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
86
86
83
83
87
2
1
1
2
1
12
13
16
16
13
Kun työntekijöiden työtaisteluoikeutta (-07:lakko-oikeutta) pyritään rajoittamaan nykyisestä
4/2010
4/2008
4/2007
64 5 31
70 2 28
57 4 39
Kun työnantaja hoitaa huonosti
yhteiskunnallisen vastuunsa
4/2010
4/2008
54 5 40
62 3 35
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

8. 8
Em. kahden työtaisteluperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, että tavoitteisiin ei
päästä neuvotteluteitse. 78 prosenttia katsoo siinä tilanteessa ”järeät otteet” legitiimeiksi. Kolme
neljäsosaa (74 %) hyväksyy työtaistelun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Enemmistö (64 %) pitää työtaistelua oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöiden työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä.
Jos työnantaja hoitaa huonosti yhteiskunnallisen vastuunsa, työtaistelutoimet koetaan aiheellisiksi (54 %). Enemmistö hyväksyy ainakin periaatteessa työtaistelutoimet myös silloin, kun yritetään vauhdittaa sopimusneuvotteluja (53 %) tai kun vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon
(50 %).
Suomalaisten suhtautuminen työtaisteluihin on hieman muuttunut viime vuodesta. Eräiden perusteiden hyväksyntä on vähentynyt. Aiempaa hieman pienepi osa väestöstä hyväksyy poliittiseen päätöksentekoon suunnatut työtaistelut. Aiempaa pienempi osa pitää oikeutettuna työtaistelua tilanteessa, jossa työntekijöiden työtaisteluoikeutta pyritään rajoittamaan. Myös solidaarisuustyötaistelut saavat hieman aiempää vähemmän kannatusta.
STTKn jäsenet antavat tukensa työtaisteluille tilanteessa, jossa jääty jälkeen palkkakehityksestä
Eri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat työtaisteluperusteisiin melko samalla
tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. STTKn jäsenet antavat keskimäärää useammin
siunauksensa sellaisille työtaisteluille tilanteessa, jossa jääty jälkeen palkkakehityksestä.
SAKn jäsenet hyväksyvät muita useammin poliittiseen päätöksentekoon suunnatut työtaistelut.
SAKn ja AKAVAn jäsenet herkistyvät silloin kun kysymys on neuvottelujen vauhdituksesta tai
yksipuolisesta työolojen heikennyksistä.
Puolueiden kannattajien käsitykset ovat osaksi yllätyksettömiä. Vasemmistoliiton, SDPn ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman työtaistelumyönteisemmän ajattelutapansa johdosta.
Keskustalaisten ja kokoomuslaisten ymmärtämys on vähäisempää etenkin silloin, kun työtaisteluun liittyy määreitä ”poliittinen painostus” tai ”solidaarisuus”.
Mielipiteet työtaistelu-oikeudesta
Enemmistön mielestä palkansaajien työtaisteluoikeuteen ei saa puuttua
Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö palkansaajien työtaisteluoikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Selvä enemmistö (65 %) suomalaisista
säilyttäisi palkansaajien työtaisteluoikeuden nykyisellään. Rajoittajia löytyy nyt neljänneksen
verran (28 %). Palkansaajien työtaisteluoikeuden rajoittajien määrä on lisääntyntynyt vuodesta
2007 neljällätoista prosenttiyksiköllä.
Tulokset täydentävät tietoja, joita saatiin tutkimuksessa oikeutettuja työtaisteluperusteita kysyttäessä. Enemmistö (64 %) kansasta pitää työtaistelua hyväksyttävänä vastakeinona, jos työntekijöiden oikeutta työtaisteluihin yritetään rajoittaa nykyisestä. Vajaa kolmasosa (31 %) ei hyväksynyt työtaistelua tällaisessa tilanteessa.
Lähes kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi työtaisteluoikeuden nykyisellään. Keskimäärää enemmän työtaisteluoikeuden rajoittajia löytyy Keskustan (48 %) ja Kokoomuksen (51
%) kannattajien parisa. Yrittäjistä vain vajaa kolmannes (31 %) rajoittaisi palkansaajien oikeutta
työtaisteluihin.
Työtaisteluoikeuden säilyttäjiä on keskimäärää enemmän SDPn, Vasemmistoliiton ja vihreiden
kannattajien sekä työntekijöiden keskuudesta. Ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ollaan vahvasti nykytilaan tyytyväisiä.

9. 9
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 8-8t.
ONKO PALKANSAAJIEN TYÖTAISTELU OIKEUTETTU: KUN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTAISTELUOIKEUTTA [2007: LAKKO-OIKEUTTA] PYRITÄÄN RAJOITTAMAAN NYKYISESTÄ (%).
KYLLÄ
EOS
EI
4/2010
4/2008
4/2007
64
25
50
75
2 28
57
0
5 31
70
4 39
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 9t.
PITÄISIKÖ (TYÖTAISTELU- JA) LAKKO-OIKEUTTA
MAASSAMME RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ
NYKYISELLÄÄN (%).
RAJOITTÄÄ
PITÄÄ
NYKYIS.
EI OSAA
SANOA
LAAJENTAA
4/2010
28 65 3
4/2007
14 75 1 10
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100
5

10. 10
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 9.
PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU- JA LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%).
RAJOITTÄÄ
PITÄÄ
NYKYIS.
EI OSAA
SANOA
LAAJENTAA
Kaikki
28 65 3
5
Naiset
Miehet
26 66 3
30 63 2
5
5
15-24 vuotta
25-34 vuotta
35-49 vuotta
50-64 vuotta
Yli 64 vuotta
21
27
26
30
35
66
67
66
64
59
7
2
3
0
2
7
3
5
5
4
Perusasteen koul.
Keskiasteen
Ylempi keskiaste
Korkea-aste
25
27
27
35
66
64
70
59
4
3
1
1
6
5
2
5
Yrittäjä
Johtava/ylempi toimih.
Alempi toimihenkilö
Työntekijä
Eläkeläinen
Opiskelija
31
37
28
22
30
24
54
59
71
71
62
64
6
0
0
2
2
7
9
5
2
5
5
5
29 65 1
24 61 5
27 64 4
4
9
5
25
24
25
29
44
2
3
3
3
2
6
5
6
3
5
29 64 1
26 66 3
30 63 3
6
5
4
KESK
KOK
SDP
VAS
VIHR
PS
48
51
15
14
15
28
49
44
76
80
80
65
1
1
2
2
2
0
2
4
7
5
3
6
SAK
STTK
AKAVA
MTK*
SY*
Ei nyt, aiemmin kyllä
Ei nyt, myöhemm. kyllä
Ei nyt eikä tulevais.
19
28
32
61
69
25
16
32
75
69
62
37
22
70
69
58
1
1
0
0
0
0
7
5
5
2
5
2
8
5
8
5
Työssä
Työtön/lomautettu
Työelämän ulkopuolella
Uusimaa
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi
Pääkaupunkiseutu
Muu kaupunki
Maaseutu
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100
68
68
66
65
49

11. 11
Suhtautuminen lakkosakkoihin on ristiriitaista
Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa kuitenkin taakseen enemmistön
(54 %) kansalaisista. Kaksi viidestä (39 %) asennoituu torjuvasti. Lakkosakkojen korotus saa
nyt kannatusta enemmän kuin vuonna 2007, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Vuonna
2007 enemmistö (57 %) vastusti ehdotusta.
Vaikka enemmistö suhtautuu myönteisesti lakkosakkojen korottamiseen, niin samaan hengenvetoon enemmistö (52 %) ilmoittaa, että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat
lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan. Tulos kielii siitä, että
kansalaiset suhtautuvat lakkosakkojen korottamiseen ristiriitaisesti.
Ristiriitaisesta suhtautumisesta kielii myös se, että huomattava osa ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenistä suhtautuu periaatteessa ainakin jossain määrin myötämielisesti lakkosakkojen
korottamiseen laittomista työtaisteluista. Heti samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan perään,
että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino
puolustautua työnantajaa vastaan.
Yli puolet (54 %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamushenkilöiden aseman parantamista
toivoo reilu kolmannes (36 %). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan. Niiden osuus, jotka toivovat luottamushenkilöiden aseman parantamista on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä
vuodesta 2007.
SAKn jäsenistä likimain joka toine olisi halukas parantamaan luottamushenkilöiden asemaa ja
toimintamahdollisuuksia työpaikoilla. STTKn ja AKAVAn jäsenet tyytyvät nykytilaan. Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat muita useammin SAKn jäsenten lisäksi työttömät ja
oppositiopuolueiden kannattajat.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-1.
"Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi
tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
22 31 8 25 14
04/2007
14 25 4 35 22
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

12. 12
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-2.
"Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
18 34 7 29 12
04/2007
27 33 4 26 11
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 10t.
PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA
JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA
HEIKENTÄÄ, PARANTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%).
PARANTAA
PITÄÄ
NYKYIS.
EI OSAA
SANOA
HEIKENTÄÄ
4/2010
36 54 4
5
4/2007
43 52 2
2
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

13. 13
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 10.
PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ,
PARANTAA VAI PITÄÄ NYKYISELLÄÄN (%).
PARANTAA
PITÄÄ
NYKYIS.
EI OSAA
SANOA
HEIKENTÄÄ
Kaikki
36 54 4
5
Naiset
Miehet
36 55 4
36 54 3
5
6
15-24 vuotta
25-34 vuotta
35-49 vuotta
50-64 vuotta
Yli 64 vuotta
41
47
34
35
26
52
50
55
53
64
6 2
2 2
4 6
2 10
5 5
Perusasteen koul.
Keskiasteen
Ylempi keskiaste
Korkea-aste
40
39
33
30
48
52
63
62
6
5
0
2
Yrittäjä
Johtava/ylempi toimih.
Alempi toimihenkilö
Työntekijä
Eläkeläinen
Opiskelija
28
21
29
47
33
36
57
71
67
46
55
55
3 12
1 7
1 3
3 3
4 8
7 2
Työssä
Työtön/lomautettu
Työelämän ulkopuolella
35 56 2
51 44 4
34 55 6
Uusimaa
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi
44
36
34
38
17
Pääkaupunkiseutu
Muu kaupunki
Maaseutu
49
58
59
54
57
6
5
4
7
7
1
5
2 5
4 2
6 1
5 3
2 24
47 50 1 3
37 55 5 3
30 56 4 10
KESK
KOK
SDP
VAS
VIHR
PS
25
17
47
57
49
53
53
73
52
43
41
41
3 19
2 8
0 0
0 0
4 6
1 5
SAK
STTK
AKAVA
MTK*
SY*
Ei nyt, aiemmin kyllä
Ei nyt, myöhemm. kyllä
Ei nyt eikä tulevais.
47
29
25
9
25
36
44
37
47
70
67
43
71
57
49
49
2 4
0 1
1 6
0 49
0 3
4 3
6 1
6 8
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100

14. 14
Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta – onko sitä?
SAKn ja STTKn jäsenet peräänkuuluttavat vastuuta henkilöstöstä
Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on maassamme keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta.
Keskustelu on saanut kiihkeitä sävyjä etenkin silloin kun julkisuuteen on tullut irtisanomisilmoituksia, joiden perustelut asetettu kyseenalaisiksi.
Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuuta viidessä eri asiassa. Arviot annettiin viisiportaisella asteikolla, jossa arvosana viisi tarkoitti erinomaista yhteiskuntavastuuta ja
arvosana neljä heikkoa.
Jos arvosanat neljä ja viisi tulkitaan yritysten yhteiskuntavastuun kannalta hyviksi arvioiksi, niin
enemmistö ei anna yhdessäkään kysytyssä asiassa erinomaisia tai lähellä sitä olevia arvioita.
Parhaat arvosanat suomalaiset yritykset saavat taloudellisesta vastuusta, kilpailukyvystä huolehtimisesta. Tässä asiassa reilu kaksi viidesosaa (43 %) antaa tunnustusta. Toinen asia, jossa
yrityksiä kiitellään ainakin jossakin määrin, on vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu (33 %).
Enemmässä määrin arvostelua yritysten suuntaan kohdentuu, kun kysytään vastuuta henkilöstöstä ja vastuuta paikallisen lähiympäristön olosuhteista ja ihmisistä. Näissä asioissa noin kolmannes antaa heikkoja arvosanoja yrityksille ja enemmän kuin kaksi viidestä enemmänkin ”välttäviä”.
Suomalaisten yritysten vastuu henkilöstöstä hiertää etenkin työntekijöitä, SAKn ja STTKn jäseniä. Nuoret alle 25-vuotiaat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat asiaan huomattavasti
valoisammin.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 12.
MITEN ARVIOISI SUOMALAISTEN YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA ERI ASIOISSA
(asteikko 1-5, jossa 5 = erinomainen, 1 = heikko; %).
ERINOMAINEN (5)
(4)
(3)
EOS
(2)
HEIKKO (1)
Taloudellinen vastuu, kilpailukyvystä huolehtiminen
Vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu
Vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu
Vastuu henkilöstöstä
Vastuu paikallisen lähiympäristön olosuht. ja ihmisistä
10 33 38 3 13 3
3 30 39 2 22 5
3 23 48 2 18 6
3 21 44 2 25 6
1 17 45 3 27 7
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

15. 15
Palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen löytyy luottamusta eniten nuorten ja opiskelijoiden
keskuudesta
Enemmistö (53 %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään ja
heidän työåaikoistaan. Enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa hieman suurempaa kuin vuosi sitten.
Korkeimmillaan epäluottamus on ollut vuonna 2005.
Enemmistö (53 %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että ’yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden
parantamiseksi. Yritysten palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen uskoo enemmän kuin kaksi
viidestä (42 %). Usko oikeudenmukaiseen palkitsemiseen on nyt korkeammalla tasolla kuin
vuonna 2009.
Työntekijät ja alemmat toimihenkilöt ovat kriittisimpiä eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen palkitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen
uskovat voimakkaimmin nuoret alle 25-vuotiaat ja opiskelijat.
Väittämän ’yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä’ hyväksyy
60 prosenttia suomalaisista. reilu kolmannes (37 %) torjuu väittämän. Torjuntaa ilmentävät mielipiteet ovat hieman yleistyneet vuodesta 2009.
Lähes kaksi kolmesta (63 %) on sitä mieltä, että ’yritysjohdon puheet palkkamaltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja’. Mielipide ei ole yhtä voimakas
kuin vuosi sitten keväällä. Kokonaisuudessaan tulokset kielivät siitä, että luottamus yritysten
vastuuseen työntekijöistä olisi hivenen vahvistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-6.
"Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoista" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
6 36 4 41 12
04/2009
4 34 3 40 19
04/2008
6 31 1 48 14
03/2005
4 28 1 48 20
09/2004
3 28 2 45 22
09/2003
4 36 3 45 12
04/2001
5 41 3 41 9
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

16. 16
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-4.
"Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä
oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita
he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
6 36 4 40 13
04/2009
4 30 4 45 16
04/2008
6 34 2 43 15
04/2006
6 35 3 37 19
03/2005
2 33 2 43 19
09/2004
5 29 6 35 25
09/2003
5 38 4 39 14
04/2001
5 35 6 42 12
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-5.
"Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
21 39 3 29 8
04/2009
26 42 3 25 5
04/2008
24 43 1 28 4
03/2005
25 49 1 22 3
09/2004
34 38 3 21 4
09/2003
21 46 3 25 5
04/2001
20 46 3 28 3
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

17. 17
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 11-3.
"Yritysjohdon puheet palkkamaltista ja joustamisesta* ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain
itselleen lisäetuja" (%).
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
JOKSEENKIN SAMAA
MIELTÄ
EI
OSAA
SANOA
JOKSEENKIN ERI
MIELTÄ
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
04/2010
22 41 6 26 5
04/2009
21 48 4 23 4
04/2008
22 50 2 20 6
04/2006
29 41 6 20 4
03/2005
31 48 2 17 3
09/2003
26 48 3 20 3
08/2000
34 39 6 18 3
09/1999
35 38 7 17 4
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
*Kysymysmuoto osittain muuttunut. 2009 tutkimuksessa: 'maltista ja
uhrauksista', 2008: 'palkkamaltista ja joustamisesta' ja 2006 ja 2005:
'maltista'; 2003: 'maltista ja uhrauksista'.

18. 18
Millä tasolla asioista tulisi vastaisuudessa sopia
Irtisanomissuojasta, tasa-arvosta ja muutosturvasta sovittava keskusjärjestötasolla tai
alakohtaisesti
Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työsuhteen ehtoja koskeviin asioihin. Arvioitavat luonnehdinnat sivusivat palkkausta, palkankorotuksia ja työaikoja. Arvioitavia asioita oli
kaikkiaan kolmetoista. Vastaajien tehtävä oli sanoa, millä tasolla eri asioista tulisi vastaisuudessa sopia.
Tuloksista käy ilmi, että kansalaisilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, millä tasolla asioista
tulisi sopia. Mikä kelpaisi yhdelle, ei kelpaa toiselle. Löytyy neljä asiaa kolmestatoista, joissa
enemmistö sopisi asioista joko keskusjärjestötasolla tai ainakin alakohtaisesti. Nämä asiat ovat
irtisanomissuoja, tasa-arvo, muutosturva ja luottamushenkilöiden asema.
Monet asiat kysytyistä ovat sellaisia, joissa kansalaisten enemmistö hyväksyy sopimisen joko
työpaikkatasolla tai henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken. Tällaisia
asioita, joita voitaisiin sopia työpaikoilla ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät
asiat, lomat, työhyvinvoinnin kehittäminen, palkansaajien koulutus sekä työaika ja työajan joustot.
Puolet kansasta sopisi palkankorotuksista työpaikoilla, toinen puoli keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti
Merkillepantavaa tuloksissa on se, että palkankorotuksista sopiminen synnyttää mielipidehajontaa. Puolet (48 %) sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Toinen
puoli (50 %) katsoo, että palkankorotuksista tulee sopia työpaikoilla.
Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten enemmistö sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Etenkin STTKn ja AKAVAn jäsenet ovat tätä mieltä. Sensijaan SAKn
jäsenet eivät ole aivan yhtä vakuuttuneita asiasta. SAKn jäsenistä enemmän kuin kaksi viidestä
(43 %) hoitaisi palkankorotuksista sopimisen tavalla tai toisella työpaikoilla. STTKn ja Akavan
jäsenten keskuudessa työpaikkatasoiseen sopimiseen on vähemmän suosittua kuin SAKn jäsenten parissa.

19. 19
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 13.
MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDESSA* (%).
KESKUSJÄRJESTÖTASOLLA
ALAKOHTAISESTI
EI
OSAA
SANOA
TYÖPAIKKATASOLLA
HENKILÖTASOLLA
Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa
Luottamushenkilöiden asema
Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat
Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat
Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat
Palkankorotukset
Työajat ja työajan joustot
Palkansaajien koulutukseen ja osaam. liitt. parannukset
Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat
Lomat
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat
40 34 2 17 7
49 22 4 17 8
32 35 4 21 8
29 36 4 24 6
23 31 3 28 15
21 31 4 38 6
21 31 5 38 5
20 28 2 29 21
20 24 2 39 14
17 24 3 43 13
18 21 3 47 11
17 18 1 40 24
14 11 3 33 39
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
*Vastausvaihtoehdot täydellisinä:
- Palkansaajia ja työnantajia edustavat keskusjärjestöt ja sopivat raamit kaikkia aloja koskien
- Yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat asiasta omalla alallaan
- Asiasta sovitaan työpaikka- tai yritystasolla työantajan ja henkilöstön edustajien kesken
- Asiasta sovitaan henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken
100

20. 20
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 13-3.
MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: PALKANKOROTUKSET (%).
KESKUSALAJÄRJESTÖ- KOHTAITASOLLA
SESTI
EI
OSAA
SANOA
TYÖPAIKKATASOLLA
HENKILÖTASOLLA
Kaikki
20 28 2 29 21
Naiset
Miehet
20 29 3 29 19
20 26 1 28 24
15-24 vuotta
25-34 vuotta
35-49 vuotta
50-64 vuotta
Yli 64 vuotta
15
19
19
22
26
24
33
30
26
25
4
1
1
1
4
30
30
26
26
34
27
17
24
25
11
Perusasteen koul.
Keskiasteen
Ylempi keskiaste
Korkea-aste
21
19
18
22
19
31
31
33
5
1
1
1
32
26
28
27
22
23
22
17
Yrittäjä
Johtava/ylempi toimih.
Alempi toimihenkilö
Työntekijä
Eläkeläinen
Opiskelija
8
18
21
19
28
14
21
36
40
29
24
24
6
1
0
1
3
2
32
28
22
27
30
30
33
17
17
25
14
30
Työssä
Työtön/lomautettu
Työelämän ulkopuolella
17 31 1 29 23
19 29 2 24 26
24 24 3 30 19
Uusimaa
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi
19
29
30
16
6
Pääkaupunkiseutu
Muu kaupunki
Maaseutu
29
23
34
22
41
1
2
1
4
1
29
22
18
41
25
22
24
17
18
27
20 31 1 29 20
22 28 3 27 20
17 26 2 32 23
KESK
KOK
SDP
VAS
VIHR
PS
17
12
27
41
15
17
21
28
31
27
35
24
2
0
1
2
1
1
31
35
24
17
29
33
29
24
17
13
20
25
SAK
STTK
AKAVA
MTK*
SY*
Ei nyt, aiemmin kyllä
Ei nyt, myöhemm. kyllä
Ei nyt eikä tulevais.
26
24
24
2
5
32
11
15
29
38
42
33
6
28
29
20
0
1
1
0
0
2
2
4
24
20
15
33
69
25
38
33
21
16
18
32
20
13
19
29
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100

21. 21
Mielipiteet keinoista turvata julkisen sektorin talous
Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden ja sosiaalietuuksien leikkaamisen
Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, miten julkisen sektorin talous turvataan tulevaisuudessa.
Asiaa lähestyttiin seuraavalla kysymyksenasettelulla.
”Julkiset menot, pitää kattaa tavalla tai toisella. Pääosa julkisista menoista kohdentuu hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Taloustaantuma on heikentänyt valtion ja kuntien taloutta. Lisäksi
ihmisten eliniän kasvu ja työikäisen väestönosan pieneminen aiheuttaa suuria ongelmia julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi vastaisuudessa. Mitkä seuraavista keinoista turvata
julkisen sektorin talous ovat sellaisia, jotka hyväksyisitte?”
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti suurimpaan osaan esitetyistä keinoista turvata julkisen
sektorin talous. Vain kolme keinoa kahdestatoista hyväksytään. Enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen työhyvinvointia parantamalla (73 %), opiskeluun hakeutumisen
nopeuttamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen (73 %) ja julkisen omaisuuden myymisen (62
%). Kaikki muut keinot maistuvat enemmistölle pahalta.
Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden (94 %) ja sosiaalietuuksien (82 %) leikkaamisen keinoina
turvata julkisen sektorin talous. Selvä enemmistö suhtautuu kielteisesti myös siihen, että valtion
ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja alennettaisiin (76 %), velkaantumista lisättäisiin (76 %) tai työuria pidennettäisiin eläkeikää korottamalla (75 %).
Käyttömaksujen ja verojen korotukset jakavat kansan kahtia
Enemmän hajontaa mielipiteisiin syntyy silloin kun kysytään verojen korottamisesta tai käyttömaksujen ja taksojen korottamisesta. Puolet (47 %) väestöstä hyväksyy käyttömaksujen korotukset ja puolet (52 %) vastustaa. Verojen korotuksiin suostuu enemmän kuin kaksi viidestä (43
%).
Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenillä on hieman erilaisia painotuksia näkemyksissä keinoista turvata julkisen sektorin talous. SAKn jäsenet suhtautuvat moniin keinoihin varauksellisemmin kuin kansa keskimäärin. AKAVAn jäsenet puolestaan suhtautuvat useisiin keinoihin pääsääntöisesti myötämielisemmin kuin SAKn ja STTKn jäsenet. Kuitenkin asiat, joita valtaosa
kansasta vastustaa, kuuluvat myös akavalaisten inholistan kärkeen.

22. 22
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 14.
MITKÄ SEURAAVISTA KEINOISTA TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS
OVAT SELLAISIA, JOTKA ITSE HYVÄKSYISI (%).
HYVÄKSYY
EI OSAA
SANOA
EI HYVÄKSY
Työurien pidentäminen työhyvinvointia parantamalla
Opiskeluun hakeutumisen nopeutt. , opiskeluaikojen lyhent.
Valtion ja kuntien omaisuuden myyminen
Käyttömaksujen tai taksojen korotukset
Verojen korottaminen
Valtion ja kuntien (...) henkilöstön vähentäminen
Palveluiden säästöt tai karsinta
Työurien pidentäminen eläkeikää korottamalla
Velkaantumisen lisääminen
Valtion ja kuntien (...) henkilöstön palkkojen alentaminen
Sosiaalietuuksien ja -tukien leikkaaminen
Eläkkeiden leikkaaminen
73
57
2
69
30
2
68
21
4
75
21
3
76
16
2
82
4
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
54
3
30
100
52
2
40
75
34
1
43
50
24
4
47
25
24
3
62
0
3
73
2
94

23. 23
Miten kansalaiset loisivat uusia työpaikkoja maahamme?
Työsuhteen eduista saa päättää enemmän työpaikoilla, mutta työttömyysturvaa ei saa
heikentää eikä saavutetuista eduista luovuta
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, miten he suhtauvat eri keinoihin aikaasaada uusia työpaikkoja maassamme. Kaikkiaan vastaajat ottivat kantaa yhdeksään eri keinoon.
Enemmistö kansasta kannattaa seitsemää keinoa yhdeksästä esitetystä. Eniten kannatusta saa
työntekijöiden osaamisen ja taitojen kehittäminen (94 %). Valtaosan mielestä paikallisen, yritystasoisen sopimisen edistäminen siten, että palkoista ja työsuhteen eduista päätetään enemmän
työpaikoilla, olisi hyvä asia (72 %). Enemmistö olisi valmis myös verojen alentamiseen, julkisten
investointien lisäämiseen ja työn jakamiseen, jos sillä tavalla saataisiin aikaan uusia työpaikkoja.
Kaksi asiaa on sellaisia, jotka kansalaiset tyrmäävät. Työttömyysturvaa ei saa heikentää (88 %)
eikä saavutetuista eduista (esim. lomarahat) olla valmiita luopumaan (79 %) edes siinä tapauksessa, että uusia työpaikkoja syntyisi.
Yritysten tukeminen julkisin varoin on asia, joka jakaa kansan kahtia. Puolet (50 %) kannattaa ja
vajaat puolet (45 %) epäilee keinon hyödyllisyyttä. Yritysten tukeminen julkisista varoista viehättää nuorta osaa väestöstä ja heikommin koulutettuja kansalaisryhmiä.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 15.
MITEN SUHTAUTUU ERILAISIIN KEINOIHIN AIKAANSAADA UUSIA TYÖPAIKKOJA
MAASSAMME (%).
KANNATTAA
EI OSAA
SANOA
EI KANNATA
Työntekijöiden osaamisen ja taitojen kehittäminen
Palkoista ja työsuhteen eduista päätetään enemmän työpaikalla
Palkkatyön verotuksen keventäminen
Julkisten investointien lisääminen
Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä
Työsuhteen perustamisen, muuttamisen ja lopett. helpottaminen
Yritysten tukeminen julkisin varoin
Saavutetuista eduista luopuminen, esim. lomarahat
Työttömyysturvan heikentäminen
94
36
4
41
6
45
20
2
79
11
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
28
2
50
100
29
8
55
75
3
61
50
25
64
25
6
3
69
0
1
72
2
88

24. 24
Mikä on etujärjestöjen arvostus?
Kevään 2010 tapahtumat eivät ole syöneet etujärjestöjen arvostusta
Enemmistö suomalaisista arvostaa kaikkia etujärjestöjä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %)
sanoo arvostavansa SAKn työtä - 14 prosenttia arvostaa paljon, 52 prosenttia melko paljon.
SAKn jälkeen arvostuksessa kakkosena tulee Suomen yrittäjät (63 %).
AKAVA on arvostuslistalla kolmantena (57 %) ja käytännössä samalla tasolla on STTK (56 %).
EK (54 %) ja MTK (54 %) nauttivat jokseenkin samantasoista arvostusta. Enemmistön arvostamia on myös Kunnallinen työmarkkinalaitos (50 %).
Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista tietty sahausliike.
Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pitkään. Nyt AKAVAn, Suomen yrittäjien,
Elinkeinoelämän keskusliiton, MTKn ja ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvostus on suurempaa kuin vuosi sitten. SAKta ja STTKta arvostavien osuus on kutakuinkin ennallaan. Kevään 2010 työmarkkinaselkkaukset eivät näytä syöneen keskeisten etujärjestöjen arvostusta.
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 1.
MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%).
PALJON
MELKO
PALJON
EI OSAA
SANOA
MELKO
VÄHÄN
EI LAINKAAN
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK
Suomen Yrittäjät ry.
AKAVA
Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK
Elinkeinoelämän keskusliitto - EK
Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK
Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT
14 52 6 24 3
16 47 10 24 4
13 44 10 29 4
9 47 12 28 3
9 45 13 30 4
12 42 10 31 5
8 42 13 33 4
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

25. 25
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 1t1.
MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (%).
PALJON
SAK
STTK
AKAVA
MELKO
PALJON
EI OSAA
SANOA
MELKO
VÄHÄN
EI LAINKAAN
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
14
18
19
16
14
17
15
17
13
18
14
22
20
15
20
20
16
18
52
50
50
47
50
54
54
45
52
48
48
52
50
56
42
45
41
43
6
6
4
4
6
3
6
8
5
7
7
6
6
5
5
6
10
9
24
23
23
29
26
25
22
26
26
22
25
19
20
21
27
24
27
26
3
4
4
3
4
2
3
4
4
4
6
1
3
3
5
5
6
4
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
9
9
13
11
7
10
9
7
7
9
8
13
10
9
10
13
8
11
47
47
46
40
51
46
42
38
44
45
43
51
46
47
41
43
37
43
12
12
8
10
12
6
13
14
10
13
14
9
12
12
10
10
17
14
28
27
28
35
26
33
32
35
34
28
30
25
28
27
31
28
30
27
3
5
5
4
5
6
4
5
5
5
6
1
4
5
7
5
9
6
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
13
10
15
11
10
12
10
9
11
11
9
13
11
11
10
13
9
12
44
43
40
36
45
41
41
36
40
42
38
48
43
43
39
38
32
40
10
11
8
9
11
6
13
13
11
12
13
11
11
11
11
11
16
15
29
29
31
39
31
34
30
35
32
30
32
27
29
30
31
32
32
28
4
7
6
5
4
6
6
7
6
6
7
2
6
6
8
7
11
6
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100

26. 26
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 1t2.
MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN
TYÖTÄ (%).
PALJON
MTK
SY/SYKL
EK/TT
KT
MELKO
PALJON
EI OSAA
SANOA
MELKO
VÄHÄN
EI LAINKAAN
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
12
10
14
11
9
10
12
10
12
10
10
13
10
11
11
10
9
10
42
42
42
43
40
40
36
36
38
41
35
46
40
41
36
38
27
38
10
11
7
9
12
7
13
12
10
13
13
9
11
10
11
10
16
15
31
30
30
32
33
36
31
33
32
30
33
28
31
31
33
33
34
31
5
7
7
6
6
7
7
9
7
6
9
4
8
7
9
8
14
7
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
16
15
18
16
13
13
13
11
14
13
10
15
12
13
13
14
10
13
47
44
42
45
45
45
41
42
42
42
39
47
44
43
41
42
34
40
10
11
8
9
11
5
13
13
11
13
15
11
13
12
12
11
17
17
24
25
26
25
26
32
26
28
27
26
28
25
25
27
27
27
29
25
4
6
5
4
5
5
7
6
6
6
7
3
5
5
7
7
10
4
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
3/2005
9/2004
2/2004
9/2003
2/2003
9/2002
2/2002
9/2001
4/2001
8/2000
3/2000
9/1999
1/1999
9
8
8
10
7
7
7
7
7
8
7
9
9
8
8
10
7
9
45
43
45
42
41
42
39
36
41
43
38
50
44
46
39
41
31
39
13
13
10
11
13
8
14
13
11
14
16
11
12
10
12
12
17
16
30
30
32
32
31
36
33
36
36
30
33
28
29
31
32
30
33
31
4
7
5
5
9
7
8
7
6
6
7
3
7
4
9
7
12
5
4/2010
4/2009
4/2008
4/2007
4/2006
8
6
10
7
7
42
41
44
38
38
13
15
10
10
14
33
31
32
40
33
4
6
5
6
7
0
25
50
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
75
100

27. 27
Ylemmät toimihenkilöt arvostavat AKAVAn työtä aiempaa enemmän
SAKta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keskimäärää enemmän SAK
saa arvostusta osakseen ikääntyneiltä, ylemmiltä ja alemmilta toimihenkilöitä sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta. SAKn ja STTKn jäsenet arvostavat SAKn työtä. Yrittäjät ja opiskelijat
ovat ryhmiä, joissa näkyvä vähemmistö suhtautuu varauksellisesti SAKn työhön. Akavalaiset
ovat kääntäneet vuoden sisällä kelkkansa suhteessa SAKhon ja arvostavat nyt aiempaa vähemmän.
STTKn työn arvostus on suurta alempien toimihenkilöiden (73 %) keskuudessa. Etenkään yrittäjät eivät noteeraa STTKta kovinkaan korkealle, kuten eivät muitakaan palkansaajien keskusjärjestöjä. Kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat STTKta varsin paljon. SDPn kannattajat
suhtautuvat järjestöön myönteisimmin; 69 prosenttia arvostaa sitä vähintään melko paljon. Keskustan kannattajista vastaavasti ajattelee 58 % ja Kokoomuksen kannattajista 54 %.
AKAVAn arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa AKAVAn arvostus on lisääntynyt vuoden takaisesta. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat järjestön toimia nyt jopa enemmän kuin SAKn työtä. Eri
puolueiden kannattajista AKAVA saa eniten pisteitä Kokoomukselta ja vihreiltä.
STTKn ja AKAVAn jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä enemmän kuin vuosi
sitten
Taulukkoon 1. on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta
muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema
arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä.
Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä ajattelutapaa
kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja
vähennettiin ne myönteisistä.
Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä
varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot ”omasta” organisaatiosta on lihavoitu.
Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjestöä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. SAKn jäsenten omaan keskusjärjestöön kohdistama arvostus on samalla
tasolla kuin vuosi sitten. STTKn ja AKAVAn jäsenten arvostus omaa keskusjärjestöä kohtaan
on lisääntynyt. Tällä haavaa STTKn ja AKAVAn jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään
ainakin yhtä paljon kuin SAKn jäsenet.

28. 28
Taulukko 1. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina
2003-2010 (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet).
SAK
STTK
AKAVA
• SAK 2003 ....................... +53
+49
+32
• SAK 2004 ....................... +67
+54
+40
• SAK 2005 ....................... +72
+57
+59
• SAK 2006 ....................... +55
+38
+34
• SAK 2007 ....................... +65
+43
+60
• SAK 2008 ....................... +74
+51
+32
• SAK 2009 ....................... +71
+41
+61
• SAK 2010 ....................... +69
+68
+42
•
•
•
•
•
•
•
•
STTK 2003 ..................... +21
STTK 2004 ..................... +18
STTK 2005 ..................... +22
STTK 2006 ..................... +14
STTK 2007 ..................... +15
STTK 2008 ..................... +23
STTK 2009 ..................... +23
STTK 2010 ..................... +38
+48
+61
+67
+50
+63
+53
+58
+70
+30
+18
+44
+51
+50
+23
+24
+55
•
•
•
•
•
•
•
•
AKAVA 2003 .................. +14
AKAVA 2004 .................... +3
AKAVA 2005 .................... +9
AKAVA 2006 .................. +13
AKAVA 2007 ................... -11
AKAVA 2008 .................... +9
AKAVA 2009 .................... +5
AKAVA 2010 .................. +26
+27
+42
+40
+22
+29
+20
+23
+39
+50
+65
+62
+64
+51
+53
+66
+80
Miten palkansaajien keskusjärjestöt ajavat jäsenkunnan etuja?
Keskusjärjestöjen arvosanat jäsentensä etujen ajamisessa ovat aiempaa parempia
Haastatellut arvioivat palkansaajakeskusjärjestöjen SAKn, STTKn ja AKAVAn onnistumista
jäsenkunnan etujen ajamisessa. Kutakin järjestöä arvioitiin neliportaisella asteikolla - kiitettävästi, hyvin, tyydyttävästi tai heikosti.
Kaikkien keskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi.
Heikkoja arvosanoja annetaan erittäin vähän. Mikäli tarkastellaan kiitettävän ja hyvän arvosanan antaneiden osuutta, niin vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta SAKlle
antaa 53 prosenttia vastaajista ja AKAVAlle 48 prosenttia.
STTK onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi kuin AKAVAn ja SAKn. Reilu kaksi viidesosaa (44 %) arvioi STTK:n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin.

29. 29
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 3.
KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT
ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%).
KIITETTÄVÄSTI
HYVIN
EI OSAA
SANOA
TYYDYTTÄVÄSTI
HEIKOSTI
SAK
AKAVA
STTK
8 45 8 33 5
7 41 15 33 5
4 40 17 34 5
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 3t.
KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT
ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMISESSA VIIME VUOSINA (%).
KIITETTÄVÄSTI
AKAVA
SAK
STTK
HYVIN
EI OSAA
SANOA
TYYDYTTÄVÄSTI
HEIKOSTI
2010
2007
2006
2005
2004
2003
2002
7
7
8
7
6
7
11
41
37
40
41
31
36
39
15
12
16
9
20
22
17
33
38
31
36
36
29
27
5
6
5
6
7
5
6
2010
2007
2006
2005
2004
2003
2002
8
7
7
8
6
7
11
45
44
41
41
37
41
43
8
8
10
5
12
16
13
33
35
36
39
38
31
28
5
7
7
7
7
4
5
2010
2007
2006
2005
2004
2003
2002
4
4
3
4
3
2
4
40
38
39
37
30
35
37
17
13
16
8
20
25
18
34
40
37
45
41
32
35
5
5
5
6
6
5
5
0
25
50
75
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
100

30. 30
Vuodesta 2007 mielikuvat ovat muuttuneet jonkin verran. Kaikki keskusjärjestöt saavat kiitosta
jäsentensä etujen ajamisesta hieman aiempaa enemmän.
SAKn jäsenet suhtautuvat suhtautuvat oman keskusjärjestönsä tuloksellisuuteen varauksellisemmin kuin STTKn ja AKAVAn jäsenet. SAK.n jäsenten varauksellisuus on lisääntynyt. Sensijaan STTKn ja AKAVAn jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä.
Vierasarvioista käy ilmi se, että STTKn ja AKAVAn jäsenet ihastelevat SAKta. SAKn jäsenet
ovat kriittisiä kaikkia keskusjärjestöjä arvioidessaan.
Taulukko 2. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten käsitykset siitä, miten keskusjärjestöt
ovat onnistuneet jäsenkunnan etujen ajamisessa. Niiden osuus, joiden mielestä onnistuminen
on kiitettävää tai hyvää tasoa.
SAK
STTK
AKAVA
-07
-10
-07
-10
-07
-10
%
%
%
%
%
%
• SAK ........................ 49
44
64
64
74
64
• STTK ...................... 41
36
53
57
50
56
• AKAVA ................... 42
42
57
55
51
60
Etujärjestöjen imagot
Etujärjestöt eivät kansalaisten mielestä puutu asioihin, jotka eivät niille kuulu
Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin tutkimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Järjestöjen ominaisuusprofiilia selvitettiin ns. attribuuttitekniikkaa käyttäen.
Vastaajien tuli ilmoittaa kaikki ne ominaisuudet, jotka sopivat kuvaamaan ao. järjestöjä.
Järjestöjen kuvaa voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suhteessa muihin järjestöihin.
Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin
ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jollekin järjestölle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä raportissa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin.
Myös muutostarkastelussa vertailua on hyvä suorittaa. Joskus saattaa kaikkien järjestöjen imago olla parantunut. Tärkeäksi tällaisessa tilanteessa tulee se, kuka on kohottanut kasvojaan
kaikkein eniten.
Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre,
palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten
keskuudessa on vakaa. SAKn voimakas asema heijastuu tuloksiin siten, että siihen liitetään
kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet, ovatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia.
AKAVA hengittää SAKn niskaan
Kun järjestöjä vertaillaan toisiinsa, voidaan tämä tehdä vertailemalla järjestöjä ominaisuuksittain. Toinen mahdollisuus on rakentaa ominaisuuksien kautta kullekin ”kokonaisimago”. Seuraavassa on järjestöille annettu pisteitä sen mukaan, miten ne ovat selviytyneet keskinäisessä
kilpailussa suuren yleisön silmissä. Lisäksi vertailussa on huomioitu ykkössijojen summa.

31. 31
Jokaisen myönteisen ja kielteisen ominaisuuden kohdalla järjestöille on annettu pisteitä 1-6 välillä. Myönteisen ominaisuuden kohdalla on kuusi pistettä annettu järjestölle, johon on liitetty
enemmän ominaisuutta kuin muihin järjestöihin. Tämän jälkeen viisi pistettä on saanut se, johon
on liitetty toiseksi eniten ao. ominaisuutta jne. Kielteisten ominaisuuksien osalta eniten pisteitä
saa järjestö, johon vastaajat ovat liittäneet ao. ominaisuutta kaikkein vähiten.

32. 32
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 2.
ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysymys, %).
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
Puuttuu myös asioihin, jotka sille
eivät kuulu
Yhteistoimintakykyinen
Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja
kannanottoja
SAK
SY
EK
AKAVA
STTK
KT
46
21
16
15
13
6
SAK
KT
AKAVA
EK
STTK
SY
31
22
12
11
7
7
SAK
AKAVA
EK
STTK
SY
KT
59
21
20
12
9
5
SAK
AKAVA
EK
SY
STTK
KT
35
19
18
18
15
12
SAK
EK
STTK
AKAVA
KT
SY
27
14
9
8
8
8
SAK
SY
STTK
AKAVA
EK
KT
35
23
21
20
19
14
SAK
AKAVA
EK
STTK
SY
KT
Toimii etujeni vastaisesti
9
EK
SAK
SY
KT
AKAVA
STTK
Pätevä johto
39
17
17
15
14
SAK
AKAVA
EK
STTK
SY
KT
11
10
8
7
6
5
36
23
19
19
18
9
0
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
20
40
60
80

33. 33
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 2pj.
ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT (monivalintakysymys, %).
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja
Pätevä johto
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
Yhteistoimintakykyinen
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
Toimii etujeni vastaisesti
59
46
39
36
35
35
31
27
SAK
10
Yhteistoimintakykyinen
Pätevä johto
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
Toimii etujeni vastaisesti
21
19
15
15
13
12
STTK
9
7
5
Pätevä johto
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
Yhteistoimintakykyinen
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
Toimii etujeni vastaisesti
23
21
20
19
17
AKAVA
15
12
8
6
0
20
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
40
60
80

34. 34
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 2p2.
ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA 2008 JA 2010 (%).
46
49
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
31
32
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
59
62
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
35
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
42
27
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
SAK
32
35
Yhteistoimintakykyinen
42
39
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja
43
10
13
Toimii etujeni vastaisesti
36
Pätevä johto
45
13
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
17
7
6
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
2010
2008
12
15
15
14
9
10
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
STTK
21
20
Yhteistoimintakykyinen
15
18
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja
5
5
Toimii etujeni vastaisesti
19
17
Pätevä johto
15
18
Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava
12
14
Toimintatavoiltaan vanhakantainen
21
22
Etujärjestönä vaikutusvaltainen
19
19
Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen
8
Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu
AKAVA
11
20
21
Yhteistoimintakykyinen
17
17
Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/kannanottoja
6
6
Toimii etujeni vastaisesti
23
25
Pätevä johto
0
20
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
40
60
80

35. 35
Taulukko 3. Etujärjestöjen imagot 2010. Pistevertailu. Järjestöille on annettu jokaisen ominaisuuden kohdalla pisteitä paremmuudesta. Negatiivisen ominaisuuden kohdalla
pisteitä eniten saa järjestö, johon kansalaiset liittävät ao. ominaisuutta kaikkein
vähiten.
Tehokas ja aikaansaava
Vanhakantainen
Vaikutusvaltainen
Yhteiskunnal. vastuuntuntoinen
Puuttuu asioihin, jotka eivät kuulu
Yhteistoimintakykyinen
Järkeviä työmarkkinapol. ehdotuksia
Toimii etujeni vastaisesti
Pätevä johto
Järjestyssijojen summa
Ykkössijojen summa
SAK
6.
1.
6.
6.
1.
6.
6.
2.
6.
40
6
STTK AKAVA
2.
3.
6.
3.
3.
5.
2.
5.
3.
6.
4.
3.
3.
5.
6.
5.
3.
5.
32
40
2
1
SY
5.
6.
2.
3.
6.
5.
2.
3.
2.
34
2
EK
4.
4.
4.
4.
2.
2.
5.
1.
4.
30
0
KT
1.
2.
1.
1.
6.
1.
1.
4.
1.
18
1
Etujärjestöt asettuvat kokonaisimagon mukaan seuraavaan järjestykseen kun otetaan huomioon sekä järjestyssijapisteytys että ykkössijojen määrä:
SYKSY 2004
KEVÄT 2005
KEVÄT 2006
KEVÄT 2007
1. SAK
2. STTK
3. AKAVA
4. Suomen Yrittäjät
5. TT
6. KT
1. SAK
2. STTK
3. AKAVA
4. Suomen Yrittäjät
5. EK
6. KT
1. SAK
2. Suomen Yrittäjät
3. AKAVA
4. STTK
5. EK
6. KT
1. SAK
2. Suomen yrittäjät
3. AKAVA ja STTK
4. EK
5. KT
KEVÄT 2008
KEVÄT 2010
1. SAK
2. AKAVA
3. STTK
4. Suomen Yrittäjät
5. EK
6. KT
1. SAK
2. AKAVA
3. Suomen Yrittäjät
4. STTK
5. EK
6. KT
Tuloksia voi verrata aiempien tutkimusten tuloksiin. Merkittävimmät muutokset vuoteen 2008 jokaisen palkansaajien keskusjärjestön osalta erikseen ovat seuraavat.
SAK
•
STTK
•
SAK.n julkinen kuva on hieman heikompi kuin vuonna 2008. Aiempaa pienempi osa
väestöstä arvioi johdon päteväksi. SAKhon liitetään myös vastuuntoa aiempaa jonkin
verran vähemmän kuin vuonna 2008. Kuitenkin samanaikaisesti aiempaa pienempi osa
sanoo, että SAK puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.
STTKn kohdalla on heikennystä tapahtunut etenkin tehokkuudessa ja järkevien työmarkkina- ja tulopoliittisten ehdotustten esittämisessä. Johto saa kuitenkin aiempaa
enemmän kiitosta.
AKAVA
• AKAVAn julkinen kuva on likimain ennallaan. AKAVAan liitetään kuitenkin aiempaa vähemmän kielteisiä ominaisuuksia kuten vanhakantaisuutta tai puuttumista asioihin, jotka eivät sille kuulu.

36. 36
Etujärjestöjen kannanottojen uskottavuus on vähentynyt?
Kun vastaajilta kysytään, mitkä kaikki etujärjestöt esittävät järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja, niin kaksi viidesosaa väestöstä kokee SAKn sanomiset järkeviksi työmarkkina- ja tulopolitiikassa.
Muut keskusjärjestöt kamppailevat suhteellisen tasapäisesti jäljelle jäävistä ’äänistä’. STTKn,
AKAVAn, Suomen Yrittäjien ja EKn keskinäinen mittelö päätyy tällä kertaa AKAVAn ja EKn
tasapeliin.
Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2008 jonkin verran. Lähes kaikkien etujärjestöjen sanomaan työmarkkina- ja tulopolitiikassa uskotaan vähemmän kuin vuonna 2008. KTn uskottavuus
on tässä asiassa samalla tasolla kuin aiemmin.
Taulukko 4. Mitkä järjestöt esittävät
sia/kannanottoja?
•
•
•
•
•
•
järkeviä
2004
%
SAK .............................................. 43
EK ................................................. 12
AKAVA.......................................... 14
STTK ............................................ 16
Suomen Yrittäjät ........................... 12
Kunnallinen työmarkkinalaitos........ 8
työmarkkina2005
%
46
12
16
16
16
9
2006
%
39
17
16
15
20
9
ja
tulopoliittisia
2007
%
44
14
14
18
20
9
2008
%
43
20
17
18
17
9
ehdotuk2010
%
39
17
17
15
14
9
Ekn vaikutusvallan koetaan lisääntyneen
Järjestöjen vaikutusvaltaa arvioitaessa nousevat kolmen kärkeen SAK, EK ja AKAVA. Vähiten
vaikutusvaltaiseksi koetaan Kunnallinen työmarkkinalaitos. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden
2008 keväästä jonkin verran. EKhon liitetään aiempaa enemmän vaikutusvaltaisuutta. SAKn ja
STTKn vaikutusvoimaisuus on kansan keskuudessa jonkin verran heikentynyt.
Taulukko 5. Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia?
2004
2005
%
%
• SAK .............................................. 65
70
• EK ................................................. 22
18
• AKAVA.......................................... 21
24
• STTK ............................................ 14
15
• Suomen Yrittäjät ............................. 7
9
• Kunnallinen työmarkkinalaitos........ 5
7
2006
%
64
22
23
14
15
6
2007
%
56
21
23
11
12
5
2008
%
62
17
22
15
9
5
2010
%
59
20
21
12
9
5

37. 37
Palkansaajien keskusjärjestöt – minkälaisia ne ovat?
Palkansaajien keskusjärjestöt ovat tarpeellisia, mutta enemmistö uskoo niiden olevan
markkinoiden talutushihnassa
Pelkistävä vastaus otsikon kysymykseen saadaan palkansaajajärjestöjen ”kokovartalokuvaa”
hahmottelevasta kysymyssarjasta. Siinä vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin palkansaajien
keskusjärjestöjä (SAK, STTK ja AKAVA) koskeviin luonnehdintoihin ja uudistusehdotuksiin.
Arvioitavat luonnehdinnat olivat sisällöltään moniaineksisia – aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu.
Yleiskuva tuloksista on yksiselitteisesti palkansaajien keskusjärjestöjä arvostava. Keskusjärjestöt nähdään ennen muuta ”palkansaajien hyvinvoinnin keskeiseksi takaajaksi” (88 % yhtyy näkemykseen ainakin jossain määrin). Samalla ne koetaan tarpeellisina vastavoimina työnantajille
(83 %). Hyvin pieni osa (22 %) väestöstä sanoo keskusjärjestöjen olevan aikansa eläneitä ja
joutavat lopetettavaksi.
Kun listaan lisätään vielä vertailussa korkealle kohoavat määreet ”ovat talouden muutoksessa
entistä tarpeellisempia” (80 %) ja ”jäsenten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä” (69 %)
kansalaismielipide ei jätä sanottavaa tulkinnanvaraa.
Kuitenkin eräät keskusjärjestöjä kritisoivat näkökohdat nousevat tuloksissa esille. Niitä, jotka
katsovat palkansaajien keskusjärjestöjen joutuvan toimimaan liiaksi markkinoiden ehdoilla on
erittäin runsaasti (66 %).
Samaan hengenvetoon yli puolet (55 %) ilmoittaa, että keskusjärjestöt ottavat liian vähän kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Em. lausuntojen perusteella on ymmärrettävää, että enemmistö (56 %) arvioi keskusjärjestöjen etääntyneen jäsenistään ja heidän tarpeistaan. Kansalaisten
toiveet laukkaavat todellisuuden edellä. Tästä kielii se, että vain kaksi viidesosaa (40 %) kansalaisista arvioi palkansaajien keskusjärjestöjen kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan.
Väestön sisäiset suhtautumiserot ovat kokonaisuutena niukkoja. Järjestelmän toiminnan ”kokovartalokuva” piirtyy verrattain yhdenmukaiseksi eri väestöryhmien arvioinneissa. Palkansaajien
keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat keskusjärjestöihin pitkälle samansuuntaisesti. Erot ovat
pääasiassa painotus- tai aste-eroja.
Palkansaajien keskusjärjestöjen aseman otaksutaan säilyvän ennallaan
Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin vielä sitä, mihin suuntaan palkansaajien keskusjärjestöjen asema muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kysymys esitettiin koskien yleensä
palkansaajien keskusjärjestöjä, että erikseen kustakin järjestöstä.
Likimain joka toinen (46 %) suomalainen ajattelee, että palkansaajien keskusjärjestöjen asema
yleisesti ottaen yhteiskunnassamme säilyy ennallaan. Kolmannes uskoo palkansaajien keskusjärjestöjen aseman heikkenevän ja kuudesosa luottaa vahvistumiseen.
Kun vastaajat ottavat kantaa yksittäisiin keskusjärjestöihin käy ilmi, että aseman ennallaan säilymiseen uskovia löytyy enemmän kuin yleensä keskusjärjestöihin. Tämä selittyy sillä, että keskusjärjestöjen omat jäsenet eivät usko oman keskusjärjestön aseman ainakaan heikkenevän
tulevaisuudessa.

38. 38
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 16.
MILLÄ TAVOIN ERILAISET PALKANSAAJIEN KESKUSJÄRJESTÖJÄ KOSKEVAT MIELIPITEET
JA LUONNEHDINNAT VASTAAVAT OMIA NÄKEMYKSIÄ (%).
TÄYSIN
JOSSAIN
MÄÄRIN
EI OSAA
SANOA
EI JUURIKAAN
EI MITENKÄÄN
Ovat tarpeellisia palkansaajien hyvinvoinnin takaajina
Tarpeellisia vastavoimia työnantajille
Ovat talouden muutoksessa entistä tarpeellisempia
Jäsenten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä
Toteuttavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa
Joutuvat toimimaan liiaksi markkinoiden ehdoilla
Toimivat vastuuntuntoisesti koko yhteisk. edun huomioonottaen
Etääntyneet jäsenistään ja heidän tarpeistaan
Ottavat liian vähän kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin yleensä
Luisuneet liiaksi asiantunt. hallintaan, luott.hlöt vailla tod. valtaa
Ovat liian joustavia ja helläkätisiä poliittisia päättäjiä kohtaan
Kaventavat liiaksi yritysten ja markkinoiden vapauksia
Tulisi yhdistää yhdeksi palkansaajien keskusjärjestöksi
Kehittyneet viime vuosina parempaan suuntaan
Yritysten ja työnantajien toiveiden tahdottomia toteuttajia
Juoksevat liiaksi jäsenten mielipiteiden perässä
Aikansa eläneitä, joutavat lopetettavaksi
35 53 3
8
1
34 49 4 11 2
27 53 4 15 2
10 59 6 22 3
11 58 6 20 5
11 55 7 23 3
6 51 8 29 6
5 51 10 30 4
9 46 9 30 5
8 47 10 30 5
11 37 9 38 6
3 37 8 43 8
11 30 7 33 20
3 37 12 42 6
4 35 11 41 9
5 27 8 45 16
5 17 5 35 38
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 17. JOS AJATTELEE ASIAA KYMMENISEN VUOTTA ETEENPÄIN, NIIN MIHIN
SUUNTAAN PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖJEN ASEMA TULEE MUUTTUMAAN (%).
EI OSAA
VAHPYSYY
VISTUU ENNALLAAN SANOA
HEIKKENEE
Yleensä keskusjärjestöjen asema
AKAVAn
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärj. SAKn
Toimihenkilökeskusjärjestö STTKn
16 46 3 35
15 53 6 26
20 45 4 31
15 52 6 27
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

39. 39
Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita?
Kaikki puolueet saavat aiempaa heikompia arvosanoja palkansaajien asioiden edistäjinä
Työmarkkinailmastotutkimuksissa suoranaiset kytkennät poliittisiin ryhmittymiin ovat syntyneet
puolueiden palkansaajaidentiteettiä koskevassa kysymyksenasettelussa. On kysytty, mitkä
puolueet kansalaisten mielestä kunnostautuvat palkansaajia koskevissa asioissa.
Haastateltavia pyydettiin arvioimaan erikseen kahdeksaa puoluetta ja kertomaan, kuinka hyvin
tai heikosti ne heidän mielestään hoitavat palkansaajan asemaa koskevia asioita. Vastaukset
on annettu neliportaisella asteikolla.
Suomalaisten mielestä palkansaajien asiaa edistää parhaiten Sosialidemokraattinen Puolue.
Enemmistö (53 %) on valmis tunnustamaan, että sen hoidossa asiat edistyvät vähintään melko
hyvin.
Vasemmistoliittoa (41 %) pidetään toiseksi useimmin hyvänä palkansaajien asioiden hoitajana.
Vasemmistoliiton jälkeen tulevat Kokoomus (40 %), Keskusta (37 %) ja Perussuomalaiset (37
%).
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 18.
KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%).
ERITTÄIN
HYVIN
MELKO
HYVIN
EI OSAA
SANOA
MELKO
HEIKOSTI
ERITTÄIN
HEIKOSTI
Suomen Sosialidem. Puolue - SDP
Vasemmistoliitto - VAS
Kansallinen Kokoomus - KOK
Suomen Keskusta - KESK
Perussuomalaiset - PS
Vihreä Liitto - VIHR
Kristillisdemokraatit - KD
Ruotsalainen Kansanpuolue - RKP
7 46 11 32 5
6 35 14 37 9
4 36 11 35 13
2 35 12 41 10
5 32 16 36 11
2 24 16 46 13
1 21 17 46 15
2 18 18 45 17
0
25
50
75
100
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
Edellisen kerran nämä kysymykset esitettiin tutkimuksessa vuonna 2008. Tulokset ovat muuttuneet kahden vuoden aikana. Kaikki puolueet saavat palkansaajaidentiteetissä aiempaa heikompia arvosanoja.
Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien palkansaajaidentiteetti on heikentynyt eniten. Tuntuvaa palkansaajaidentiteetin heikentymistä on havaittavissa myös Keskustan, vihreiden, RKPn ja
perussuomalaisten kohdalla. Kokoomus ja SDP ovat selviytyneet vähemmin kolhuin. Suurten
puolueiden palkansaajaidentiteetti on heikentynyt johdonmukaisesti kahdessa viime mittauksessa.

40. 40
Puolueiden kannattajien luottamus oman puolueensa palkansaajaidentiteettiin on suurta. Kaikkein voimakkainta se on Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Kaikkien
puolueiden, paitsi Kokoomuksen, kannattajien usko siihen, että oma puolue hoitaa hyvin palkansaajien asioita, on vähentynyt vuodesta 2008.
Kannattajien uskon heikentyminen selittää osaltaan näiden puolueiden arvosanojen huonontumista koko väestön keskuudessa. Kokoomuksen osalta lukema on korkeampi kuin kaksi vuotta
sitten.
Taulukko 6. Kuinka suuri osa puolueiden kannattajista arvioi kannattamansa puolueen hoitavan hyvin palkansaajien asioita?
KESK KOK
SDP
VAS VIHR
%
%
%
%
%
• 2003.............................................. 65
61
70
68
64
• 2004.............................................. 63
58
74
72
66
• 2006.............................................. 65
66
81
65
62
• 2007.............................................. 81
83
81
77
46
• 2008.............................................. 79
76
78
86
60
• 2009.............................................. 71
80
65
75
50

41. 41
Työmarkkinailmasto 2010
Kuvio 18t.
KUINKA HYVIN ERI PUOLUEET HOITAVAT PALKANSAAJIEN ASEMAA KOSKEVIA ASIOITA (%).
ERITTÄIN
HYVIN
MELKO
HYVIN
EI OSAA
SANOA
MELKO
HEIKOSTI
ERITTÄIN
HEIKOSTI
Suomen Keskusta - KESK
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
2
2
4
2
2
2
1
2
35
42
46
37
33
37
32
40
12
12
9
13
15
8
13
12
41
37
35
40
40
40
44
38
10
7
6
7
10
12
10
8
Kansallinen Kokoomus - KOK
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
4
6
5
5
3
2
2
2
36
37
41
37
28
29
29
34
11
12
8
14
14
9
13
11
35
33
35
32
40
44
43
41
13
12
11
12
15
17
13
12
Suomen Sosialidem. Puolue - SDP
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
7
8
7
7
8
6
4
7
46
48
53
53
48
50
50
56
11
10
8
11
13
7
12
10
32
28
28
22
26
30
29
25
5
6
4
6
6
7
5
3
Vasemmistoliitto - VAS
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
6
10
6
5
5
5
4
5
35
40
37
34
36
37
38
45
14
12
11
17
16
9
14
12
37
30
38
38
34
39
37
33
9
7
8
6
10
10
8
5
Vihreä Liitto - VIHR
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
2
3
3
2
1
3
1
1
24
30
29
28
27
25
27
33
16
13
12
17
17
10
15
15
46
40
44
39
39
45
42
40
13
14
13
14
16
18
16
11
Ruotsalainen Kansanpuolue - RKP
04/10
04/08
04/07
04/06
02/04
09/03
02/03
02/02
2
4
2
2
2
1
1
1
18
24
23
21
19
20
20
25
18
17
15
20
20
12
17
17
45
40
44
41
44
48
43
45
17
16
17
16
15
18
19
12
Kristillisdemokraatit - KD
04/10
04/08
04/07
1 21 17 46 15
2 29 16 40 13
2 28 13 42 15
Perussuomalaiset - PS
04/10
04/08
04/07
5 32 16 36 11
7 37 15 33 9
5 33 14 35 13
0
25
TNS Gallup Oy 2010 / PGraphics
50
75
100

42. 42
LIITEKUVAT: