SAK:n esitykset työllisyyden parantamiseksi hallituksen puoliväliriiheen huhtikuussa 2017.

1. SAK:n keinot
työllisyyden parantamiseksi
8. Maaliskuuta 2017
Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

2. Kaikki parhaista työllisyyskeinoista eivät ehdi auttaa
hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Se ei voi olla syy jättää käyttämättä niitä.

3. Työllisyys paranee rakenneuudistusten avulla
Toimenpide
Viitteellinen
työllisyysvaikutus
Vaikutus valtiontalouteen
Perhevapaiden uudistaminen 15 000
Kustannusneutraali etuusuudistus,
työllisyyden kautta myönteinen
kokonaisvaikutus
Päivähoitomaksujen alennus yli 5 000
Lyhyellä aikavälillä negatiivinen,
pitkällä positiivinen
Työttömyyden keston lyhentäminen työttömien
laadukkailla ja henkilökohtaisilla palveluilla.
10 000
Myönteinen kokonaisvaikutus; etuuksien
painopistettä siirretään aktiivisuuteen
Vajaakuntoisten työllistymisen mahdollistaminen
kannustinloukkuja purkamalla
5 000 Myönteinen kokonaisvaikutus
Työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva Suomen malli 2018 –
2019
10 000
Lyhyt aikaväli: negat. veroporkkana?
Pitkä aikaväli: myönteinen
kokonaisvaikutus
Aikuisväestön osaamistason kohentaminen 5 000
Alkuvaiheessa kustannuksia lisäävä,
mutta kokonaisvaikutus myönteinen
YHTEENSÄ 50 000 Pitkällä aikavälillä noin 1 miljardi

4. Työehtojen ja sosiaaliturvan heikentäminen
julma tapa kannustaa työtöntä
• Sosiaaliturvan leikkaamisen sijasta tarvitaan inhimillisiä keinoja
työnteon kannustimien parantamiseen.
• Päivähoitomaksujen alentaminen viiteen prosenttiin.
• Uudistus maksaa 90 miljoonaa euroa ja tuo noin 6 000 työpaikkaa = yksi
työpaikka 15 000 euroa.
• Asumistuen suojaosan tuplaaminen.
• Uudistus maksaa 39 miljoonaa euroa ja tuo 900 työpaikkaa = yksi työpaikka
43 000 euroa.
• Samalla tuloerot supistuvat ja 9 400 ihmistä pääsee köyhyysrajan yläpuolelle.

5. Kannustinloukkujen purkamiseen varoja
varakkaita suosivasta veropolitiikasta
Yrittäjävähennys 123 milj. euroa
Metsälahjavähennys 18 milj. euroa
Perintö- ja lahjaverojen
kevennykset
58 milj. euroa
Osinkoverotuksen
uudistus
288 milj. euroa
Yhteensä 487 milj. euroa
• Parempi veropolitiikka antaa
mahdollisuuden 487 miljoonaan
euron satsauksiin
kannustinloukkujen
purkamiseen
= yli 30 000 työpaikkaa.
• Samalla tuloerot supistuvat ja
köyhyys vähenee.
Varakkaita suosivan veropolitiikan
hylkääminen:

6. Naisten työllisyyttä tukevat uudistukset
• Työskentelyä tukevan perhevapaajärjestelmän uudistamista on
valmisteltava jo tällä vaalikaudella.
 SAK:n kustannusneutraali perhevapaamalli kannustaa työntekoon, rohkaisee
isiä perhevapaille eikä jätä ketään vanhemmista vaille etuutta.
• Päivähoitomaksujen alentaminen ja maksun suhteuttaminen
hoitoaikaan.
• Yli 3-vuotiaiden osa-aikainen varhaiskasvatus maksuttomaksi.
• Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen peruttava.

7. Kannustinloukkujen purkaminen
parantaa työllisyyttä
• Asumistuen tuloharkintaa loivennettava.
• Työttömyysturvaan palkansaajan ja yrittäjän tuloille yhdistelmävakuutus.
• Sovitellun päivärahan työaikaraja on poistettava ja työvoimapoliittisen
harkinnan on oltava nykyistä järkevämpää.
• Osatyökykyisten työllisyyttä parannetaan pehmentämällä
työkyvyttömyyseläkkeen tulorajoja.
• Nykyinen lapsivähennys korvataan paremmin työllisyyttä edistävällä
työtulovähennyksen lapsikorotuksella.
• Hallituksen tulee pitää kiinni lupauksestaan olla kiristämättä työn
verotusta.

8. Sovitellun päivärahan työaikarajan poisto
parantaisi matalapalkkatyön kannattavuutta

9. Työkyvyttömyyseläkkeen tiukat tulorajat
estävät työntekoa
- €
500 €
1 000 €
1 500 €
2 000 €
2 500 €
3 000 €
3 500 €
4 000 €
- 500 € 500 € 1 500 € 2 500 € 3 500 €
palkka €/kk
Työllistyminen takuueläkkeeltä
eläke tulot
- €
500 €
1 000 €
1 500 €
2 000 €
2 500 €
3 000 €
3 500 €
4 000 €
- 500 € 500 € 1 500 € 2 500 € 3 500 €
Työllistyminen 1 500 €/kk työeläkkeeltä
eläke tulot

10. Koulutus lieventää kohtaanto-ongelmaa
• Oppivelvollisuusikää on pidennettävä toiselle asteelle ja
nuorisotakuuta vahvistettava.
• Aikuisille alanvaihtajille uusia koulutuskokonaisuuksia.
• Avoimet ammattiopistot helpottavat opiskelua työn ohessa.
• Työttömien saatava opiskella ilman pelkoa rangaistuksesta.
• SAK:n perustaitotakuu edistää matalasti koulutettujen, ikääntyneiden
ja maahanmuuttajien työllistymistä.
• 600 000 aikuisella heikot numero-, luku- ja digitaidot.

11. Tutkimus ja innovaatiot kasvattavat taloutta
• Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuuden
bruttokansantuotteesta on oltava vähintään kolme prosenttia.
• Hallituksen on lisättävä Tekesin suoria tukia tavoitteen
saavuttamiseksi.
• Ilmastosopimuksen työllisyysvaikutukset selvitettävä toimialoittain.

12. Työttömien palvelut
nopeuttavat työllistymistä
• Työvoimapolitiikan painotettava pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa.
• Määräaikaishaastatteluiden laatu edellyttää riittävää rahoitusta.
• Työttömyysturvan karenssijärjestelmä uudistettava kolmikantaisesti.
• Työttömien palvelut uhkaavat unohtua maakuntauudistuksessa.
• Maakuntauudistuksessa perustettava julkinen palvelukeskus joka arvioi
työttömän tarpeet, ohjaa hänet palveluiden luokse ja hoitaa
työttömyysturvan viranomaistehtävät.
• Vaikeimmin työllistyvien palvelut on turvattava SOTE-yhteistyössä.

13. Muita keinoja työllisyyden parantamiseksi
• Norminpurkutalkoot vauhdittavat asuntotuotantoa.
 Kuntien purettava turhia kaavanormeja.
 Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettava.
• Valtion investoinnit rohkaisevat yrityksiä investoimaan.
 Parlamentaarinen komitea valmistelemaan liikenneinvestointiohjelma.
 Pääradan sujuvuutta kohennettava ratainvestoinneilla. Myös ratapihoja uusittava.
 Matkailua tukee Visit Finlandin voimavarojen nosto pohjoismaiselle tasolle.
• Yritysverouudistuksessa laajat veropohjat takaavat kilpailukykyiset
verokannat.
• Verotuloja lisäävät harmaan talouden torjunta ja työnteonmuodoilla
keinottelun rajoittaminen.

14. Kiitos.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 A,
PL 157, 00531 Helsinki
puh. 020 774 000
www.sak.fi