Suomi tarvitsee selkeitä toimia tukemaan kotitalouksien ja yritysten uskoa talouden kasvuun.

1. 2·2013
SAK:n tavoitteet
vaalikauden
puoliväliriiheen,
valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja
valtion vuoden 2014
talousarvioon

2. Helmikuu 2013 Lisätiedot: Tilaukset:
Olli Koski SAK
olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 000
puhelin 020 774 015o

3. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 1
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
SISÄLLYS
1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA ............................................................................................. 3
2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA ................................................... 4
2.1 VEROTUS ................................................................................................................................................ 4
2.2 HARMAA TALOUS ................................................................................................................................. 7
3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA ...................................................................... 8
3.1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOJEN OLTAVA RIITTÄVÄT...................................................................... 8
3.2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJONTA JA UUDISTUMINEN TURVATTAVA .................... 9
4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS ......................... 10
4.1 KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA .................................................................10
4.2 TYÖSUOJELUVIRANOMAISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN ..........................................................10
4.3 TYÖSUOJELU JA HARMAA TALOUS ................................................................................................ 11
4.4 TYÖSUOJELU JA HALLINNOLLINEN TAAKKA ............................................................................... 11
4.5 TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS ................................................................. 11
4.6 TUTKIMUSLAITOSUUDISTUKSESSA TYÖTERVEYSLAITOKSEN
ITSENÄINEN ASEMA SÄILYTETTÄVÄ ............................................................................................... 11
4.7 TUTKIMUSLAITOSUUDISTUKSESSA ON TURVATTAVA TUTKIMUSRAHOITUS......................... 12
5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA.................................................... 13
5.1 VÄYLÄNPITOON TASOKOROTUS .................................................................................................... 13
5.2 KASVUPOLIITTISESTI TÄRKEÄT INVESTOINNIT KÄRKEEN ......................................................... 13
5.3 RIKKIKOMPENSAATIOTA TARVITAAN ............................................................................................ 13
5.4 MERITEOLLISUUDEN TURVAAMINEN ............................................................................................ 15
5.5 VALTION OMISTAJAPOLITIIKKAA TARVITAAN YHÄ ................................................................... 15
5.6 YRITYSTUKIEN KESKEISENÄ KRITEERINÄ TYÖLLISTÄMINEN .................................................... 16
5.7 TOIMIA KESTÄVÄÄN KASVUUN ....................................................................................................... 17
5.8 TEHOKASTA SÄÄNTELYÄ ................................................................................................................. 18
5.9 KUNTARAKENNEUUDISTUS .............................................................................................................. 18
5.10 UUSI RAKENNERAHASTOKAUSI 2014–2020 .............................................................................. 19
5.11 ASUNTOPOLITIIKKA........................................................................................................................... 19
6 SOSIAALIPOLITIIKKA ........................................................................................................ 20
6.1 TYÖTTÖMYYSTURVAN UUDISTAMISTA JATKETTAVA ...............................................................20
6.2 SAIRAUSVAKUUTUKSEN RAHOITUSOSUUDET PALAUTETTAVA ENNALLEEN ......................20
6.3 YLEINEN ASUMISTUKI ON UUDISTETTAVA PIKAISESTI............................................................... 21
6.4 PÄIVÄHOITOMAKSUT UUDISTETTAVA JA
VANHEMPIEN OSA-AIKATYÖLLE MAHDOLLISUUKSIA ................................................................ 21

4. 2 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon

5. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 3
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA
Suomen talouden kasvuvauhti hidastui vuoden 2012 kuluessa selvästi. Yhteenve-
tona tässä vaiheessa näyttää siltä, että talouden kasvulukema koko vuoden osalta
jää lähelle nollaa. Vuonna 2013 talouden odotetaan alkavan kasvaa, eli tässä mie-
lessä talouskehityksen käänne on ajoittumassa vuoden vaihteen 2012–2013 ja ku-
luvan talven tienoille. Kasvun ennakoidaan kuitenkin käynnistyvän hitaasti, vuo-
delle 2013 ennakoidaan 0,5–1 prosentin kasvua uusimmissa ennusteissa. Työttö-
myys ja työllisyys reagoivat tuotannon muutoksiin viiveellä, joten työttömyyden
odotetaan kasvavan vielä vuonna 2013. Työmarkkinoilla selvempi käänne hei-
kompaan on tapahtumassa vasta nyt, mistä kertoo myös SAK:n oma yt-seuranta.
Näillä oletuksilla hallitusohjelman tavoitteet julkisen talouden vakauttamisesta ei-
vät toteudu nykyisin päätöksin. Suomen Pankin julkisen talouden keskipitkän ai-
kavälin kehitysuran mukaisesti hallituksen asettama tavoite valtion velka–asteen
taittumisesta vaalikaudella ei toteudu ilman lisätoimia. Kaavamaisen laskelman
mukaan vuosina 2014–2015 alijäämää pitäisi pienentää yhteensä 1 mrd. eurolla,
jotta valtion velka-asteen nousu pysähtyisi. Hallitusohjelman 50-50-säännön mu-
kaisesti tätä varten tarvittaisiin 500 miljoonaa menoleikkauksia ja 500 miljoonaa
veronkiristyksiä.
Sopeuttamistoimia tehtäessä on huolehdittava niiden oikeudenmukaisuudesta.
Verotuksen kiristäminen on tehtävä siellä, missä vielä on selvää vajaaverotusta:
esimerkiksi kiinteistöverotuksessa ja varsinkin metsämaan kiinteistöverotuksessa;
listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa, ylimmissä pääoma- ja ansiotulois-
sa sekä perintöverotuksessa.
Menojen leikkaamisessa on erityishuomio kohdennettava perusteettomiin elin-
keinotukiin, ml. maatalouden tuet. Koulutuspolitiikan puolella säästöjä on toteu-
tettu jo vähintäänkin riittävästi. Kuntien valtionosuuksista ei pidä enää leikata.
Kuntataloutta tulisi vahvistaa kiinteistöveron kehittämisellä ja jäteveron tuoton
ohjaamisella kunnille.
Osana valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromista työmarkkinajärjestöt
ovat ilmoittaneet valmiutensa hakea keinoja työurien pidentämiseksi ja työpanok-
sen lisäämiseksi ennen vaalikauden puoliväliriihtä. Kestävyysvajeen umpeenku-
romiseksi hallituksen tulisi myös arvioida onnistumista ja etenemistään kunta- ja
palvelurakenneuudistuksessa.

6. 4 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA
2.1 Verotus
Hallitus on jo päättänyt useista verotukseen kohdistuvista toimenpiteistä vuosille
2014 ja 2015. Lisäksi vuoden 2013 alussa jo korotettiin arvonlisäveroa. Taulukossa
1 mainittujen toimenpiteiden verotuottovaikutus vuonna 2014 on yhteensä noin
700 milj. euroa, josta yli puolet kertyy ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumi-
sesta. Vuonna 2015 jo tehtyjen veropäätösten tuotto on yhteensä noin 300 milj.
euroa. Mukana ei ole mm. sovittuja energiaverojen korotuksia.
Taulukko 1. Hallituksen veropäätöksiä vuosille 2014–2015
Toimenpide Voimassa Verotuottoarvio, milj. €/v
Pankkivero 2013–2015 (tai kun 170
direktiivi voimaan)
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan 2013–2015 - 190
lisävähennys
Tuotannollisten investointien 2013–2015 - 20
korotetut poistot
Sijoitustoiminnan verohuojennus 2013–2015 - 12 milj. euroa, josta osa
palautuu 5–20 vuodessa
Windfall-vero 2014 alkaen 170
Ansiotuloverotuksessa ei tehdä 2013–2014 400
tarkistuksia
Valtion tuloveroasteikkoon 2013–2015 30
uusi ylin tuloluokka
Asuntolainan korkovähennystä 2014 30
supistetaan 5 %-yksikköä
Perintö- ja lahjaveroasteikkoon 2013–2015 20
uusi ylin luokka
15000 km ylittävältä osalta 2014 alkaen 30–50 (?)
verovapaa km-korvaus 55 %
Yritysten korkomenojen 2014 alkaen 70
vähennysoikeuden rajoittaminen

7. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 5
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Jos valtion talouden tasapainotustarve on 1 mrd. euroa ja pidetään kiinni siitä, että
korjaavista toimista puolet kohdistuu tulopuolelle, veroja joudutaan korottamaan
jo sovittujen korotusten lisäksi 500 milj. euroa.
SAK lähtee siitä, että vuonna 2015 työn verotusta ei enää kiristetä ja ansiotulove-
rotuksessa tehdään hallitusohjelman mukaiset inflaatio- ja ansiotasotarkistukset.
Lisäksi kompensoidaan palkansaajamaksujen nousu. Verovapaan kilometrikorva-
uksen aleneminen 15000 km ylittävältä osalta tulee perua. Asuntolainojen verovä-
hennysoikeuden supistamista voidaan jatkaa, jos siitä saadut verotuotot käytetään
vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen (taulukko 2).
Kotitalousvähennystä voidaan käyttää suhdannevaihtelujen tasaamiseen. Tästä
syystä vähennystä pitää kasvattaa jo vuodelle 2013. Selvitetään mahdollisuudet ke-
hittää vähennystä siten, että vähennys kannustaisi nykyistä enemmän vanhusten
hoivapalvelujen käyttämiseen.
Valtion tuloveroasteikon väliaikainen uusi ylin tuloluokka (ns. solidaarisuusvero)
muutetaan pysyväksi. Lisäksi asteikon ylimpien tuloluokkien prosentteja korote-
taan 2 prosenttiyksikköä.
Perintö- ja lahjaveroasteikon väliaikainen uusi ylin tuloluokka (ns. solidaarisuus-
vero) muutetaan pysyväksi. Perintöverotuksesta poistetaan yritysten sukupolven-
vaihdoshuojennus.
Taulukko 2. SAK:n ehdotuksia verotoimenpiteiksi 2014 alkaen
Toimenpide Tuottoarvio,
milj.€/v
Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus poistetaan 200
(tai verovapautta ja tuottoprosenttia alennetaan)
Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen poistaminen 80
perintöverotuksessa
Progressiiviseen pääomatuloverotukseen lisätään 30
uusi tuloluokka (35 % 100 000 € ylittävälle tulolle)
Valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän luokan 50
prosentteja korotetaan
Työtulovähennyksen korotus pienituloisille - 30
Perutaan 15000 km ylittävän verovapaan km-korvauksen - 30
aleneminen
Asuntolainan korkovähennystä supistetaan 5 %-yksikköä 30

8. 6 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Kiinteistöveropohjaa laajennetaan maa- ja metsätalousmaahan, 200
kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan
Otetaan käyttöön sokerivero 100
Tupakan verotusta korotetaan 50
Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa korotetaan ~0
yleisen ansiotason nousua vastaavasti 16 eurosta 22 euroon
Yritysveropohjaan kohdistuu voimakkaita paineita elinkeinoelämän taholta. Yri-
tysverotukseen vaaditaan jatkuvasti uusia verohuojennuksia ja puhutaan jopa Vi-
ron yritysveromallin toteuttamisesta Suomessa. Tällaiset puheet ovat vastuutto-
mia. Virossakin on suuria ongelmia verojen kertymisessä. Viron yritysverojärjes-
telmässä verot maksetaan siinä vaiheessa, kun yritys jakaa voittoja omistajilleen.
Järjestelmä kannustaa tekemään tehottomiakin investointeja yritykseen voittojen
jakamisen sijasta.
Yhteisövero on Suomessa merkittävä vero: veron tuotto on noin 4–5 mrd. euroa
vuodessa. Yhteisöverokannan (24,5 %) kilpailukykyä heikentää Ruotsin yritysve-
rokannan aleneminen 22 prosenttiin 2013. Tuotannon sijoittumispäätösten kan-
nalta verotusta enemmän vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät, kuten mark-
kinoiden läheisyys, kuljetuskustannukset, työvoimakustannukset, osaavan työ-
voiman saatavuus, infrastruktuurin taso sekä yhteiskunnan turvallisuus. Jos yri-
tysverotusta kuitenkin alennetaan tai yritysverotuksessa toteutetaan uusia vero-
huojennuksia, voidaan sen vaikutuksia julkiseen talouteen lieventää korottamalla
osinkotulojen verotusta.
Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa
maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan edistää puun myyntiä ja saa-
da lisää verotuloja kunnille. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotuksen osalta
selvitetään maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi sekä tuulivoimaloiden
verottamista. Hallitusohjelman mukaan myös pakkausveron käyttöön ottoa selvi-
tetään.
Välillisistä veroista verotuoton kannalta merkittävimpiä ovat arvonlisäverot ja
energiaverot. Kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyk-
siköllä tuottaa noin 800 milj. euroa vuodessa. Kulutusverotus rasittaa myös tuon-
tia. Viennin osalta arvonlisävero palautetaan. Toisaalta välillisten verojen korot-
taminen lisää julkisia menoja indeksisidonnaisuuden seurauksena. Välillisten ve-
rojen korottaminen näkyy yleisen hintatason nousuna, mikä kasvattaa automaatti-
sesti indeksisidonnaisia tulonsiirtoja. Välillisen verotuksen merkittävästä kiristä-
misestä voi aiheutua tulonjakoon liittyviä ongelmia. Energiaverojen arvioidaan
olevan regressiivisempiä kuin yleinen arvonlisävero. Energiaverojen lisäkorotuk-
siin ei ole perusteita. Windfall-veron tulisi kohdistua vain aitoon windfall-
voittoon, sen sijaan että se olisi yleinen energiantuotannon vero.

9. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 7
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Tupakan verotusta voidaan korottaa fiskaalisista ja kansanterveydellisistä syistä.
Savukkeiden veron korotuksen tulee kohdistua erityisesti halvimpiin ja kaikkein
haitallisimpiin itsekäärittyihin savukkeisiin, joiden suosio on kasvanut erityisesti
nuorten joukossa.
Nykyinen makeisvero ei ole kilpailuneutraali. Vero kohtelee eri tavoin tuotteita,
jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Yritykset ovat kehittäneet makeisten kaltaisia,
mutta veron ulkopuolelle jääviä tuotteita, kuten keksejä. Tästä syystä on selvitetty
siirtymistä sokeripitoisuuteen perustuvaan veroon. Sokerivero on toteutettava si-
ten, että kotimaista tuotantoa ei aseteta heikompaan asemaan kuin tuontia.
Kaivostoiminnassa verojen ja maksujen pitää olla matalia malminetsintävaiheessa.
Kaivosten toimintavaiheessa voidaan periä valvontamaksua. Suomessa nykyisen
maanomistajakorvauksen painopistettä pitää siirtää entistä enemmän kaivostoi-
mintavaiheeseen. Samalla kaivostoimintavaiheen korvaukseen voidaan palauttaa
valtiolle maksettava osuus.
2.2 Harmaa talous
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden 6. torjuntaohjelma kattaa koko vaali-
kauden. Se sisältää 22 hanketta, joilla tavoitellaan 300–400 miljoonan vaikutusta
verokertymään. Ottaen huomioon sen, mitä tähän mennessä on toimeenpanoon
saatu ja sen, mitä jäljellä olevalla kaudella voi kohtuudella odottaa tapahtuvan, fis-
kaalista tavoitetta on vaikea saavuttaa. Jo päätetyistä ja osittain päätetyistä asioista
vain veronumerolla on olennaista fiskaalista vaikutusta. Ja senkin lopullinen vai-
kutus riippuu siitä, miten ulkomaisten yritysten työnantaja- ja verovelvoitteista
laajemmin säädetään.
Vaalikauden puoliväliriihessä on päätettävä toimista asetetun fiskaalisen tavoit-
teen saavuttamiseksi. Torjuntaohjelmassa olevista keinoista mahdollisuuksia sisäl-
tyy lähinnä kahteen hankkeeseen, tilaajavastuulain kokonaisuudistukseen ja arvo-
paperikaupassa käytetyn hallintarekisterin viranomaisjulkisuuteen. Tilaajavastuu-
lain uudistustyön yhteydessä on voitava täsmentää ulkomaisten yritysten vero- ja
työnantajavelvoitteet siten, että myös ulkomailta johdettu yritystoiminta tulee
Suomessa verovalvonnan piiriin. Käytännössä tämä edellyttää myös tilaajavastuun
täsmentämistä julkisissa hankinnoissa. Hallintarekisterin viranomaisjulkisuus taas
tulisi toteuttaa hallitusohjelmassa luvatulla tavalla siten, että hallintarekisteriin kir-
jatut omistukset on mahdollista yksilöidä verotuksen edellyttämällä tarkkuudella.
Myös seurantaa koskevia menettelytapoja on syytä täsmentää siten, että vaalikau-
delle asetettujen tavoitteiden toteutumista olisi mahdollista arvioida. Vastuu seu-
rantatyöstä sopisi varsin hyvin Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle. Näin menetel-
len myös oppositio löytäisi nykyistä paremmin paikkansa harmaan talouden tor-
juntaa koskevassa työssä. Sisällöllisen seurannan lisäksi tarvitaan myös taloudellis-
ta, harmaan talouden torjunnan resursseihin liittyvää valvontaa siten, että halli-
tusohjelmassa sovittujen lisäysten kohdentamista koskeva keskustelu tulee mah-
dolliseksi: missä määrin henkilötyövuosia on tullut lisää ja mistä ne on otettu?

10. 8 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA
3.1 Työllisyysmäärärahojen oltava riittävät
Työttömien määrä on kasvanut syksyn 2012 ajan. Työttömiä työnhakijoita oli
marraskuun lopussa 256 800 ja pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan
jo yli 63 000. Irtisanomisten ja lomautusten määrän lisääntyessä työttömyyden on
arvioitu olevan vuoden 2013 puolella 8,1 prosenttia. Hallituksen tavoite 5 % työt-
tömyysasteesta näyttää tällä hetkellä mahdottomalta saavuttaa.
Työttömyyden kasvaessa hallituksen tavoitteesta aktivointiasteen nostamiseksi 30
prosenttiin on pidettävä kiinni. Myös työvoimapolitiikkaan suunnatut määrärahat
ja resurssit tulee olla tämän tavoitteen mukaiset. Karkean arvion mukaan tämä
edellyttää noin 40 miljoonan lisäystä työvoimapolitiikan rahoitukseen 2013–2014,
tarvittaessa lisätalousarvioin. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja oli
vuoden 2012 lopulla 5 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Samaan aikaan
työttömien määrä on kuitenkin kasvanut yli 26 000. Uudistuvat työvoimapalvelut
on tavoitteensa mukaisesti saatava toimimaan tehokkaasti työttömien osaamisen
vahvistamiseksi ja työllistämiseksi.
Kuntakokeiluun varattu 20 miljoonan euron määräraha vuosille 2013–2015 voi
näissä olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Pitkäaikaistyöttömyyden hoita-
miseksi tarvitaan nyt lisäpanostusta. Pitkittyvä työttömyys vaikeuttaa selkeästi jat-
kotyöllistymistä ja aiheuttaa näin suurempia kustannuksia. Pitkäaikaistyöttömille
tulisi valmistella nuorisotakuun tyyppinen työ- ja aktivointitakuu, jossa heille taa-
taan työtä (ml. tuettu työ ja välityömarkkinat), koulutusta tai kuntoutusta. Kunta-
kokeilusta on saatava toimivia ratkaisumalleja.
Myös nuorten työttömyys on kääntynyt kasvusuuntaan. Alle 25-vuotiaiden työt-
tömien nuorten määrä 30 800 on huolestuttavan korkea. Nuorten yhteiskuntata-
kuun mukaisten toimien todellinen käyttöön otto sekä kehittämistyön jatkaminen
on turvattava. SAK:n näkemyksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuuseen nyt va-
ratut määrärahat eivät tule riittämään.
Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan myös toimia osatyökykyisten työllistämi-
seksi ja työssä pysymiseksi. Osatyökykyisten työllistämistä edistävän työryhmän
vuonna 2013 täsmentyvät toimenpiteet palvelujärjestelmän sekä etuuksien uudis-
tukset tulee saattaa pikaisesti voimaan. Myös työnantajien vastuuta osatyökykyis-
ten työllistämiseksi tulee vahvistaa.
Maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.
Maahanmuuttajien määrä on ollut jatkuvasti kasvava, mutta kotoutumistoimenpi-
teisiin ei ole panostettu sen vaatimalla tavalla. Tulevina vuosina määrärahojen tu-
lee olla riittäviä kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseksi. Panostus hyvään al-
kuvaiheen kotouttamiseen edesauttaa työllistymistä, estää syrjäytymistä ja sitä
kautta myöhemmin syntyvää kustannusta. Huolestuttavaa on, että kotouttamis-
lain mukaisia kuntien alkukartoituksia on tehty arvioitua vähemmän.

11. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 9
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Uuden kotoutumislain edellyttämä alkukartoitus ja kotoutumiskoulutus on jat-
kossa kaikkien maahanmuuttajien ulottuvilla. Maahanmuuttajien kielikoulutuk-
sen sekä muiden työllisyyttä edistyvien työvoimapoliittisten toimien järjestäminen
on työllisyyden näkökulmasta turvattava.
3.2 Ammatillisen koulutuksen tarjonta ja
uudistuminen turvattava
Hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisesti ammatilliseen koulutukseen koh-
distuvat voimakkaat leikkaukset. Oppisopimuskoulutuksen menosäästöt ovat 24
milj. euroa vuoden 2013 talousarviossa ja 31 milj. euroa vuonna 2014. Lisäksi elvy-
tyslisäysten päättyminen merkitsee lisäsäästöjä n. 7 milj. euroa vuonna 2013. Eri-
tyisesti uusien oppisopimusten solmiminen vaikeutuu olennaisesti kun useilla
koulutuksen järjestäjillä koulutuspaikat vähenevät 40%. Uusien sopimusten määrä
saattaa pudota kolmannekseen entisestä. Tämän ohella myös ammatillisen lisä-
koulutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen menosäästöt vaikeuttavat tilan-
netta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön marraskuussa 2012 esittämän suunnitelman mu-
kaan useissa maakunnissa vähennetään ammatillisen peruskoulutuksen koulutus-
tarjontaa vuoteen 2016 mennessä siten, että vähennykset ovat yhteensä 11 239
paikkaa. Alueellisten siirtojen myötä paikkoja lisätään Uudellemaalle (3378) sekä
vähäisessä määrin Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Lisäykset olisivat yhteensä
3888 paikkaa.
Säästöt ovat ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden kannalta ylimitoitettuja ja
sellaisenaan vahingoittaisivat tuntuvasti ammatillisen koulutuksen toimintakykyä.
Erityisesti aikuisten mahdollisuudet saada osaamista uudistavaa tai päivittävää
koulutusta heikkenevät olennaisesti. Leikkauksia tulee lieventää puoliväliriihen
yhteydessä.
Muutos- ja leikkauspaineiden vuoksi on välttämätöntä kiirehtiä koulutuksen ra-
hoituksen uudistamista. Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoi-
tuksen uudistustyö tulisi välittömästi käynnistää. Uudistuksilla voidaan parantaa
koulutusjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta ja siten myös edistää muutoksiin
sopeutumista.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee jatkossakin kohdistaa suoraan koulutuk-
sen järjestäjille. Rahoitusta tulee uudistaa siten, että se kannustaa paremmin ali-
edustettujen ryhmien koulutukseen hakeutumista. Opetus- ja kulttuuriministeri-
ön asettamien selvityshenkilöiden esittämä kansalaisten koulutustili ei ole tähän
tarkoitukseen tehokas ja tarkoituksenmukainen malli.
Aikuiskoulutuksen erityiseksi kehittämiskohteeksi tulee ottaa näyttötutkintojär-
jestelmän kehittäminen, joka ei ole Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-
nitelman linjauksista huolimatta edennyt.

12. 10 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet useita toimenpiteitä nuorten työllisyyden ja
koulutuksen edistämiseksi, mm. nuorille soveltuvan oppisopimuskoulutuksen ke-
hittämiseksi sekä työvaltaisten tutkinnon hankkimismallien, kuten ns. 2+1 mallin
käyttöönottamisesta. Puoliväliriihen yhteydessä tulee päättää näiden toimien edel-
lyttämistä resursseista sekä käynnistää tarvittavien säädösmuutosten valmistelu.
4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA
TYÖTERVEYS
4.1 Kansallinen työelämän kehittämisstrategia
TEM:n johdolla on käynnistetty kolmikantainen työskentely kansallisen työelä-
män kehittämisstrategian aikaansaamiseksi. Strategian tavoiteasiakirja, jossa mää-
ritellään kansallinen tahtotila painopistealueineen, on valmistunut. Strategian
hankejohtaja on valittu ja strategian onnistumista arvioiva indikaattorityö on
käynnistynyt. Strategian kaikista keskeisistä kysymyksistä on löydetty kolmikan-
tainen yhteisymmärrys. Strategian toimeenpanoa aletaan tehdä vuoden 2013 aika-
na asteittain. Tavoitteena on kasvava prosessi, joka jatkuu vuosikymmenen lop-
puun asti.
Strategian onnistumisen kannalta on huolestuttavaa, ettei toimeenpanolle ole bud-
jetoitu lainkaan omaa rahaa. Strategian toimeenpanon rahoitus on ehdollinen mi-
nisteriöiden ja sidosorganisaatioiden rahoituspäätöksille. Tämä ei ole kestävä rat-
kaisu. Toimintojen suunnittelun, käynnistämisen ja niiden laajentumisen kannalta
on välttämätöntä, että strategialle osoitetaan erillisrahoitus valtion budjetissa.
4.2 Työsuojeluviranomaistoiminnan kehittäminen
Hallitusohjelmassa todetaan sivulla 15: ”Selvitetään kolmikantaisesti työsuojelu-
valvonnan resurssien riittävyys ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen, toimi-
valtuudet sekä hallinnolliset kehittämistarpeet”. Selvitystyö on valmistunut ja pal-
kansaajakeskusjärjestöt ovat yhdessä EK:n kanssa luovuttaneet viime lokakuussa
ministeri Risikolle yksimieleisen esityksen muutostarpeista.
STM on alkanut valmistella ehdotuksia käytännön muutostoimenpiteistä. Tavoit-
teena on saada työ valmiiksi kevään aikana. Lähtökohtaisesti muutosehdotukset
eivät lisää kustannuksia, vaan vahvistavat työsuojelutoiminnan vaikuttavuutta
toimintojen uudelleenjärjestelyillä. On tärkeää, että maan hallitus sitoutuu toi-
meenpanemaan kolmikantaisesti valmistuneet muutosesitykset nopeasti.

13. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 11
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
4.3 Työsuojelu ja harmaa talous
Harmaa talous muodostaa myös työsuojelun näkökulmasta merkittävän ongel-
man. Työsuojeluvalvontaa on suunnattu määräaikaisesti voimavaroja nimen-
omaan harmaan talouden valvontaan, mutta ongelman muodostaa edelleenkin vi-
ranomaistahojen välisen tiedonkulun vaikeudet. Työsuojeluviranomaiset eivät saa
riittävästi tietoa esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä valvonnan te-
hokkaaseen suuntaamiseen. Tältä osin tiedonsiirron hallinnolliset ja lainsäädän-
nölliset esteet on poistettava.
4.4 Työsuojelu ja hallinnollinen taakka
Työelämän säätelystä ja hallinnollisesta taakasta käydään keskustelua niin Suo-
messa kuin EU-tasolla. Tähän viitataan myös hallitusohjelmassa. Erityisesti EU-
tasolla on voimakasta pyrkimystä purkaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa
velvoittavaa lainsäädäntöä mukaan lukien työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva
lainsäädäntö. Samaa on ollut nähtävissä myös työnantajapuolen joissakin puheen-
vuoroissa. SAK ei näe työsuojeluun liittyvää lainsääsäädäntöä hallinnollisena
taakkana vaan näkee työsuojelun oleellisena osana pyrittäessä lisäämään työn
tuottavuutta ja työhyvinvointia.
4.5 Työterveyshuollon henkilöstön riittävyys
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta varten on vuosina 2005-2009 osoitettu
valtion budjetissa erillisellä muutoslailla lisävoimavaroja ja lakia on jatkettu mää-
räaikaisena 2010-2013 rahoituslakina. Vuonna 2010 määräraha oli 2,7 milj. euroa
ja vuodelle 2013 2,9 milj. euroa. Työterveyslääkäreiden riittävän määrän turvaa-
minen edellyttää 50 erikoislääkärin valmistumista vuosittain. Tämän määrän ja
erikoislääkäreiden EVO-korvauksen perusteella määrärahatarve olisi 3,3
milj.euroa. Rahoituslaki pitäisi vuoden 2014 alusta muuttaa toistaiseksi voimassa
olevaksi.
4.6 Tutkimuslaitosuudistuksessa työterveyslaitoksen
itsenäinen asema säilytettävä
Pääministerin tavoitteena on saada tutkimuslaitosuudistus sovittua hallituksen
puoliväliriiheen mennessä. Periaatepäätöstä aiheesta valmistelee VNK:n kanslia-
päällikkö Heinonen. Päätökseen vaikuttaa hallitusryhmien kanssa käytävä keskus-
telu, 10.10. iltakoulun päätös ja asiasta lausutut lausunnot.
Lausuntojen perusteella uudistusesityksessä eniten erimielisyyttä aiheutti esitys
terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus ja ympäristön tutkimus-
ja kehittämiskeskusfuusioista. Myös SAK vastustaa fuusiota. Pahimmassa tapauk-
sessa se johtaisi Työterveyslaitoksen (TTL) tekemän työsuojelu- ja työterveysalan
tutkimus- ja palvelutoiminnan loppumiseen kokonaan. Lisäksi säästöt vaarantai-
sivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan vaikuttamistyön suoma-
laisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Työterveyslaitoksen toiminta it-
senäisenä tutkimuslaitoksena on turvattava nykyisin voimavaroin.

14. 12 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
TTL ja THL tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta edistetään jo
nyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä SOTER-
KO:ssa. Yhteistyö ja työnjako THL:n ja TTL:n kesken on toimivaa ja selkeää. Tut-
kimuslaitoksissa suoritetaan tutkimisen lisäksi myös asiantuntijatyötä, informaa-
tio-ohjausta ja viranomaistoimintaa. Ainakaan THL:n ja TTL:n osalta raportissa ei
ole otettu huomioon sitä, että laitokset eivät ole pelkästään tutkimuslaitoksia. Niil-
lä on runsaasti muutakin toimintaa, jota on monin paikoin vaikea erottaa tutki-
muksesta. Samat työntekijät toimivat siis tutkijoina, kehittäjinä ja ministeriöitä,
kuntia sekä muita organisaatioita palvelevina asiantuntijoina, joissakin tapauksissa
myös viranomaisina. Tutkimustyö tuottaa tietoa näihin kaikkiin tehtäviin. Työ-
terveyslaitos vastaa lisäksi työelämästä kumpuaviin haasteisiin ja kysyntään.
TTL:llä on vuosittain noin 10 000 yritysasiakasta ja sen toimilla on suoraan vaiku-
tusta noin 300 000 työntekijän hyvinvointiin.
Hallitusohjelmaan sisältyvän kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoit-
teena on kehittää suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 men-
nessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen eikä voi toteutua, jos Työterveyslaitos
ei ole täysimääräisesti suorittamassa omaa tehtäväänsä. Laitokselle on kaavailtu
merkittävä rooli strategian toimeenpanossa.
4.7 Tutkimuslaitosuudistuksessa on turvattava tutkimusrahoitus
Hallitusohjelmassa on todettu, että valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suu-
remmiksi kokonaisuuksiksi. Asiaa selvittänyt työryhmä esitti, että tutkimuslaitos-
ten tutkimusrahoituksesta siirrettäisiin 30 miljoonaa euroa valtioneuvoston pää-
töksentekoa tukevaan tutkimustoiminnan rahoitukseen ja 120 miljoonaa Strategi-
sesti suunnattuun tutkimukseen Suomen Akatemiaan ja nämä yhteensä 150 mil-
joonaa olisivat kilpailutettavaa tutkimusrahoitusta. Kyseessä on liki puolet laitos-
ten tutkimusrahoituksesta (tällä hetkellä 306 miljoonaa). Lisäksi kilpailutettavaan
tutkimusrahoitukseen siirrettäisiin Tekesistä 60 miljoonaa ja Suomen Akatemian
tieteellisestä tutkimuksesta 20 miljoonaa. Kilpailutettaviin tutkimuksiin tulee ra-
hoitus sataprosenttisesti tästä määrärahasta. Tällä hetkellä esimerkiksi Työterveys-
laitoksen pysyvästä (ei-kilpailutetusta) tutkimusrahoituksesta valtaosa suuntautuu
tutkimuksiin, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta (EU, säätiöt) ja niissä edelly-
tetään omarahoitusosuutta (20-50%), joka yleensä on tutkimusprojektin vetäjien
työpanos. Esitetyllä laitosten tutkimusrahoituksen muutoksella tutkimuslaitosten
mahdollisuus hankkia ulkopuolista rahoitusta heikkenee ja kokonaisuutena tut-
kimustoimintaan käytettävä rahamäärä laskee, vaikka valtion käyttämä euromäärä
tältä osin pysyy ennallaan.

15. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 13
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA
5.1 Väylänpitoon tasokorotus
Perusväylänpidossa on tänä vuonna reaalisesti noin 70 miljoonaa euroa vähem-
män rahaa kuin viime vuonna, mikä johtuu kustannustason noususta ja päätöspe-
räisistä leikkauksista.
Liikenneverkon korjausvelka kasvaa ja elinkaarikustannukset uhkaavat nousta,
kun verkon kriittiset rakenteet rapautuvat. Valtion väyläomaisuuden korjausve-
laksi on arvioitu jopa 2 miljardia euroa.
Perusväylänpidon rahoituksen pitkäaikainen alimitoitus ja kustannustason voi-
makas nousu ovat pakottaneet leikkaamaan pienistä investoinneista, jotta päivit-
täinen liikennöinti pääväylillä on turvattu. Tehdyillä pieninvestoinneilla on toteu-
tettu elinkeinoelämälle ja viennille tärkeitä hankkeita, kuten esimerkiksi satamien
ratapihojen raidejärjestelyjä tai kaivoksien vaatimien tie- ja siltarakenteiden vah-
vistamisia.
SAK esittää 100 miljoonan euron pysyvää tasokorotusta perusväylänpitoon.
Mikäli hallitus päätyy reagoimaan heikentyviin suhdanteisiin, panostukset perus-
väylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista: 1) käynnistettävissä no-
peasti, 2) hyvä työllisyysvaikutus 3) työllisyysvaikutus ei valu ulkomaille 4) voi-
daan kohdentaa alueellisesti sekä 5) elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävästi.
Jokainen infrarakentamiseen käytetty miljoona tarjoaa vuodeksi työtä 15 henkilöl-
le.
Perusväylänpidolla on siis kaksoisvaikutus eli elvyttävä ja kilpailukykyä kohentava
vaikutus.
5.2 Kasvupoliittisesti tärkeät investoinnit kärkeen
SAK esittää, että kootaan elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät pienet liikennein-
vestoinnit 100 miljoonan kertaluonteiseksi kilpailukykypaketiksi, joka toteutetaan
vuosien 2013 ja 2014 aikana.
5.3 Rikkikompensaatiota tarvitaan
Hallituksen liikenne- ja viestintäministerivaliokunta päätti 7.11.2012 raskaan ka-
luston painorajojen ja mittojen korottamisesta. Päätökset lisäävät väylänpidon
kustannuksia merkittävästi eli 80–110 miljoonaa euroa vuositasolla. Mikäli kehys-
riihessä ei perusväylänpitoon kyetä ohjaamaan rahaa kasvaviin väylänpidon kus-
tannuksiin, on painorajojen ja mittojen nosto peruttava. Vaarana on, että lyhyen
aikavälin kustannustason alennus elinkeinoelämälle murenee pidemmän aikavälin
kilpailukyvyn heikentymiseen tiestön rapautuessa.

16. 14 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Painorajojen ja mittojen kasvattamisen hyödyt ovat elinkeinoelämälle 20 vuoden
aikana 3,4 miljardia, mikä tekee vuositasolla 170 miljoonaa euroa.
Hallituksen tulee kompensoida perusväylänpidon painorajojen ja mittojen kasvat-
tamisesta aiheutuvan kustannustason nousu väylänpidon rahoituksessa täysimää-
räisesti osana rikkipäätökseen sopeutumista.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti marraskuussa 2011, mikäli
merenkulkuala liittyy raamisopimukseen, merenkulun 20 miljoonan säästöä koh-
dennetaan muualle kuin merenkulun miehistötukeen. SAK esittää, että merenku-
lun 20 miljoonan miehistötuen leikkaus perutaan osana rikkipäätökseen sopeu-
tumista.
Väylämaksun alentaminen on yksi vaihtoehto kuljetuskustannusten alentamiseksi
siirtymäkauden ajaksi. Alennus on syytä painottaa parhaaseen jäänmaksuluok-
kaan (1 A Super), koska nämä alukset kykenevät toimimaan vaikeissakin jää-
olosuhteissa.
Näin säilytetään taloudellinen kannustin kuljettaa jäissä etenemiskykyisillä aluk-
silla, eikä näin lisätä jäänmurtokustannuksia. Pelkillä jääluokilla ei kyetä ohjaa-
maan tätä kehitystä, koska jääluokkien saaminen alukselle ei todellisuudessa takaa
pärjäämistä Suomen jääolosuhteissa. Kustannusvaikutus on 20 miljoonaa euroa.
Rikkikompensaatioiden vaikutukset yhteensä
Rikkipesurien asentaminen (budjettiriihen päätös) 30
Raskaan liikenteen mittojen ja massojen kasvattaminen 170 1
Merenkulun miehistötuen leikkauksen peruminen 20
Väylämaksujen poisto parhaassa jääluokassa 20
________________________________________________________________
Rikkikompensaatio yhteensä 240 milj. euroa
_______
1
Hyöty elinkeinoelämälle muodostuu kuljetuskustannusten laskuna, luku on 20 vuo-
den vuosittainen keskiarvo. Hyöty aluksi pienempi, mutta kasvaa loppuvuosina. Vai-
kutus valtion talousarvioon ensimmäisinä vuosina on 80–110 miljoonaa. Kustannuk-
set yhteiskunnalle syntyvät perusväylänpidon momentille tiestön kulumisesta, siltojen
vahvistamisesta, siltojen alikulkujen syventämisestä ja liikennemerkkien asentamisista
yms. Päätös tehty mittojen ja massojen kasvattamisesta, muttei rahapäätöstä lisäkus-
tannuksien kompensoimisesta perusväylänpidon momentille.

17. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 15
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
5.4 Meriteollisuuden turvaaminen
Suomalaisen telakkateollisuuden tukemiseksi on tehtävä useita toimenpiteitä. Val-
tion on turvattava rahoituksen saatavuus olemassa olevien risteilijätilausten toteu-
tumiseksi. Koko alan tulevaisuuden turvaamiseksi tulee tutkia mahdollisuudet ko-
timaisen omistajaryhmän kokoamiseksi, joka osallistuisi mahdollisissa yritysjär-
jestelyissä kannattavan toiminnan Suomessa pysymiseen. Valtion tulee tarvittaessa
olla mukana sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.
Rikkisopeutuminen edellyttää nykyisen tonniston uudistamista. On luotava Ruot-
sin ja Tanskan mallin mukainen alusrahoitukseen erikoistunut instrumentti ja so-
velletaan alustakauslakia Suomesta tilattavien alusten takaamiseen Finnveran toi-
mesta. Tämä luo kysyntää suomalaisille telakoille.
Jäänmurtaja Voiman 128 miljoonan korvausinvestoinnin rakentaminen suomalai-
sella telakalla on varmistettava. On varmistettava Suomen edelläkävijäasema
jäänmurto-osaamisessa sekä avattava väyliä arktisille markkinoille.
Suomalaisen jäänmurto-osaamiselle on kysyntää Arktisilla alueilla. Valtionyhtiö
Arctia Shippingin jäänmurto-osaaminen voi toimia suomalaisena avainosaamise-
na kasvavilla arktisilla markkinoilla.
Arctia Shippingin on voitava solmia uusia jäänmurtosopimuksia arktiseen offsho-
re -toimintaan kotimaan jäänmurtokauden ulkopuoliselle ajalle. Suomen jään-
murto-osaamisen esiintyminen arktisilla alueilla on ehdottoman tärkeää, jotta
suomessa rakennetuille jäänmurtajille syntyy kysyntää.
SAK:n mielestä hallituksen on peruttava omistajaohjauksen linjaus, ettei Arctia
Shipping voi osallistua jatkossa arktiseen offshore -toimintaan.
5.5 Valtion omistajapolitiikkaa tarvitaan yhä
Valtionomistukseen yhtiöissä on suhtauduttava pragmaattisesti. Valtiolla voisi ol-
la huomattavasti nykyistä aktiivisempi ote suomalaisen talouden ja tuotannon ke-
hittämisessä. Valtion omistajarooli tulee säilyttää erityisesti strategisesti tärkeissä
yrityksissä. Valtion omistusta täytyy tarkastella tulevaisuudessa entistä enemmän
yritystoiminnan vakauttamisen, työllisyyden ja huoltovarmuuden näkökulmista.
Teollisuussijoituksen ja Finnveran toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Suo-
men Teollisuussijoitukselle tulisi osoittaa noin 50 miljoonan euron pääomitus sen
toiminnan aktivoimiseksi muun muassa meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden
aloilla.
Valtionyhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi, vaan asiantunte-
mukseen perustuvan harkinnan kautta. Myyntivoitot on käytettävä uusia työpaik-
koja luovien yritysten ja toimialojen synnyttämiseen teollisuus- ja palvelusekto-
reilla.

18. 16 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin tuottotavoitteet on asetettava sellaiselle tasolle,
että yhtiö kykenee osallistumaan uuden yritystoiminnan luomiseen tai vahvista-
maan omistusta strategisesti tärkeissä yhtiöissä.
Valtionyhtiöiden on huolehdittava pitkäjänteisestä henkilöstöpolitiikasta ja kestä-
västä ympäristöpolitiikasta ja varmistettava niiden toteutuminen myös alihankin-
taketjuissa. Johdon palkitsemisen on perustuttava yrityksen pitkäaikaiseen talou-
delliseen tulokseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan, yritysvastuun toteutumiseen
sekä yhtiölle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Johdon
palkitsemisen tulisi olla yhteydessä ja kohtuullista suhteessa henkilöstön palkitse-
miseen. Henkilöstön edustusta valtionyhtiöiden hallinnossa tulee vahvistaa.
5.6 Yritystukien keskeisenä kriteerinä työllistäminen
Yritysten kasvua ja tuottavuutta edistetään julkisilla yritystuilla, joita jaetaan vuo-
dessa noin 600 miljoonaa euroa. Suurimpia yritystukien jakajia Suomessa ovat
Tekes, ELY-keskukset, Finnvera ja Finpro. Tekes rahoittaa edelläkävijäyritysten
tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja vajaalla 350 miljoonalla eurolla vuo-
dessa. Suorat T&K-tuet ovat osaltaan edistäneet yritysten kannattavuutta Suomes-
sa.
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu
neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat
ulkoistaneet omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa kasvavassa määrin. Sa-
manaikaisesti julkiset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avustusvaltuutukset ovat
hieman laskusuunnassa.
Neljän prosentin tavoitteesta kiinni pitäminen on vaikeaa erityisesti nyt, kun No-
kian tutkimusmenot ovat romahtaneet eikä sitä voi paikata julkisella rahalla. On
löydettävä uusia keinoja houkutella yksityistä rahaa Suomen tietointensiivisiin yri-
tyksiin.
Tekesin T&K-tuki suunnataan nykyisin voimakkaasti pieniin ja keskisuuriin sekä
erityisesti kasvuhakuisiin ja edelläkävijäyrityksiin sekä kansainvälistä kasvua ha-
keviin yrityksiin. Tukikriteerit rajaavat ulos merkittävän osan yrityksistä. Oleellis-
ta on yrityksen halu ja kyky luoda uusia innovaatioita. Kotimarkkinoilla toimivilla
yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla sekä palveluelinkeinoilla on oltava ny-
kyistä parempi mahdollisuus saada T&K-tukia toimintansa kehittämiseen. T&K-
myönnettäessä on jatkossa otettava paremmin huomioon kotimaiset työllisyysvai-
kutukset. Myös muita yritystukia myönnettäessä työllisyyskriteerit on huomioita-
va myös jatkossa.
Työelämän kehittäminen on osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, johon myös
Tekesin on jatkossakin varattava riittävästi rahaa. Tekesissä on käynnistetty halli-
tusohjelman mukaisesti työelämäohjelma Liideri (liiketoimintaa, tuottavuutta ja
työniloa). Sen resursseja ja painopisteitä tulee suunnata siten, että se auttaa ”keski-
vertotyöpaikkoja” kehittämään työn organisointiaan siten, että sekä tuottavuus et-
tä työhyvinvointi lisääntyvät.

19. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 17
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
5.7 Toimia kestävään kasvuun
Suomen vahvuuksia ovat puhdas luonto ja rauha. Näitä on hyödynnettävä sekä
elintarviketeollisuuden että matkailualan elinkeinopolitiikassa. Matkailun edistä-
miseen on osoitettava riittävät voimavarat sekä markkinoinnin että rajanylityska-
pasiteetin lisäämisessä. Viisumivapauden toteutuminen EU:n ja Venäjän välillä
lisäisi merkittävästi matkailun ja kaupan kasvua, mutta edellyttää myös lisävoima-
varoja rajavalvontaan.
EU:n kunnianhimoiset ilmastopolitiikan tavoitteet sekä uusiutuvan energian tuo-
tanto- ja päästövähennystavoitteet luovat myös uutta kysyntää. Energiansäästön ja
materiaalitehokkuuden kiristyvät vaatimukset muokkaavat koko maailman tuo-
tantotapoja, elinkeinorakennetta ja energiapolitiikkaa. Suomen on oltava eturin-
tamassa ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia korkean teknologian kei-
noin.
Hallitusohjelmassa on sovittu kansallisen ohjelman laatimisesta materiaalitehok-
kuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä siitä, että mahdollisuuksia nii-
den mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle selvitetään. Hallitus on luvannut
myös edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä luonnonvarastrategian
pohjalta. Myös ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksesta on sovittu ja lakia
valmistellut ympäristöministeriö on antanut siitä esityksen lausunnoille. Kansalli-
sen energia- ja ilmastopoliittinen strategian päivitetään tammikuun loppuun 2013
mennessä ja strategian jatkona laaditaan tiekartta 2050 vuoteen asti. SAK toivoo
valmistelusta laaja-laista.
Ympäristönsuojelulain uudistaminen on merkittävä ympäristöarvojen turvaami-
sen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja jätteen synnyn ehkäisemisen lisäksi myös
elinkeinopolitiikan toimintaympäristövaikutusten näkökulmasta.
Ympäristöpäästöjä kuten kasvihuonekaasupäästöjä, jätteitä, vedenkulutusta sekä
energian ja materiaalin kulutusta voi vähentää hyödyntämällä parasta käyttökel-
poista tekniikkaa. Energian- ja materiaalin käytön tehokkuutta koskevan pykälän
sisällyttämistä esitetään ympäristönsuojelulakiin ja sitä perustellaan mm. teolli-
suuspäästödirektiivin nopean toimeenpanon tarpeella. SAK:n mielestä mm. ym-
päristönsuojelulakiin kuuluvia mm. sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa ja kauko-
lämpöä sekä ylijäämälämpöjä koskevia asioita on hyvä käsitellä osana laajempaa
kokonaisuutta, missä huomioidaan myös energiatehokkuusdirektiivi.
Ympäristölupia ja -valituksia käsittelevien virkamiesten määrä on vähentynyt ja
suunta näyttää jatkuvan. Tämä on ongelmallista kaikille osapuolille. Nopean lupa-
prosessin varmistamiseksi ympäristölupaviranomaisten voimavarojen pitää olla
riittävät ja toiminnan järkevästi organisoitua. Sähköisen asioinnin edelleen kehit-
tämisen lisäksi osan valvonnasta voisi tehdä maksulliseksi, jotta riittävä määrä
ympäristövalvontaa kyetään suorittamaan jatkossakin ja turvaamaan näin ympä-
ristöä.

20. 18 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt ilmastolain tarpeellisuutta Suomessa. Siinä
suositellaan lakia ohjaamaan päästökaupan ja sen ulkopuolella syntyvien päästö-
jen vähentämistä. SAK:n mielestä ilmastolakia voisi tarvita erityisesti kansallisen
ilmastopolitiikan koordinaatioon ja toimien vaikutusten seurannan vahvistami-
seen sekä ilmastonmuutokseen hillinnän että sopeutumisen osalta. Hallitusohjel-
man tavoitteen mukaisesti mahdollisessa ilmastolaissa olisi keskityttävä päästö-
kauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin. Välttämättä mitään erityislakia ei tarvita
tavoitteiden saavuttamiseksi ja pelkkää imagolakia ei ole tarpeen säätää.
SAK suhtautuu varauksellisesti päästövähennystavoitteen kirjaamiseen mahdolli-
seen lakiin vuoden 2050 tavoitteen ja mahdollisten välitavoitteiden osalta. On erit-
täin tärkeää luoda uudet kansalliset tavoitteet YK:n ilmastosopimuksen laatimi-
seksi. Kansainvälisessä ilmastosopimuksessa olisi huomioita sekä ilmastonmuu-
toksen hillintä että suomalaisen työn kilpailukyky mahdollisimman hyvin. Tärke-
ää on, että mahdollinen vuotta 2020 edeltävä päästövähennysten uudelleen tarkas-
telu on kaikkia maita sitovaa ja että Suomi ja EU sitoutuvat uuden sopimuksen
myötä uusiin velvoitteisiin vain siinä tapauksessa että sopimuksesta tulee kaikkia
maita laillisesti sitova, jossa jokaisella maalla on päästövähennysvelvoitteita.
5.8 Tehokasta sääntelyä
Sääntelyllä ja ns. hallinnollisella taakalla vaikutetaan yritysten toimintaedellytyk-
siin ja kilpailuun. Niiden haitallisia vaikutuksia tulee pyrkiä vähentämään, ilman
että sääntelyn alkuperäisistä tavoitteista tingitään. Vaikuttavimmat tulokset saa-
daan kehittämällä yritysten sähköistä asiointia ja parantamalla viranomaisten vä-
listä yhteistyötä siten, että yrityksen saama palvelu nopeutuu. Uutta lainsäädäntöä
valmisteltaessa on myös syytä arvioida nykyistä paremmin sen taloudellisia vaiku-
tuksia ja yrityksille aiheutuvaa hallintotaakkaa.
Pienille yrityksille ei ole syytä luoda kohtuuttomia erivapauksia sääntelyyn. Tois-
ten yritysten suosiminen tapahtuu aina toisten yritysten kustannuksella: pienyri-
tysten vapauttaminen joistakin velvoitteista on toisaalta kiristys suuremmille yri-
tyksille ja yrityskoon kasvun este. Erityisen huolestuttavia ovat esitykset, jotka voi-
sivat oikeuttaa pienet ja keskisuuret yritykset jäämään ulos työ- ja sosiaalilainsää-
dännön velvoitteista. Sen lisäksi, että riskinä on pk-yritysten työntekijöiden suojan
heikkeneminen, se myös vääristää yritysten välistä kilpailua.
SAK on valmis sitoutumaan siihen, että hallinnollisen taakan keventäminen jat-
kuu. Uutta määrällistä vähennystavoitetta ei ole syytä asettaa vaan määritellä toi-
met, joilla yritysten taakkaa vähennetään.
5.9 Kuntarakenneuudistus
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kuntarakenteen uudistamisesta on edennyt hi-
taasti kuten siihen läheisesti liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
teen uudistaminen. Samalla kun hallitus on keskittynyt ennen muuta miettimään
organisaatiorakenteita, on vähemmälle jäänyt toimintojen sisältöjen pohtiminen.
Pelkästään sillä, että erikoissairaanhoidossa kaikki sairaalat toimisivat yhtä tehok-
kaasti kuin tehokkaimmat yksiköt, saataisiin arviolta 300 miljoonan euron lisä-

21. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 19
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
panostus erikoissairaanhoitoon. Kunta-alan palkansaajajärjestöt tulee ottaa mu-
kaan rakenneuudistukseen ja tuloksellisuuden lisäämiseen tähtäävään valmiste-
luun.
Eri kunnallisiin peruspalveluihin tarvitaan erilaisia väestöpohjia palveluiden te-
hokkaaseen tuottamiseen. Perhepäivähoidossa, peruskoulussa, vanhustenhuollos-
sa, perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa esimerkiksi palvelujen laa-
dukas tuottamisen edellyttää aivan erilaista väestöpohjaa. Lisäksi sitoutuminen
tiukkoihin elinvoimaisen kunnan kriteereihin johtaa pahimmillaan epätarkoituk-
senmukaisiin ja palvelujen saatavuutta heikentäviin ratkaisuihin.
5.10 Uusi rakennerahastokausi 2014–2020
Kansallisen rahoitusosuuden varaaminen samassa suhteessa kuin EU-rahoitusta
saadaan.
5.11 Asuntopolitiikka
Valtion on korkea aika reagoida patoutuneeseen asuntotarpeeseen. Vuokra-
asuntojen rakentaminen olisi edullisinta matalasuhdanteessa ja se ylläpitäisi tärke-
ällä tavalla työllisyyttä.
Pääkaupunkiseudun asuntopula ja asumisen korkea hinta rajoittavat koko maan
talouskasvua, ja ongelma kärjistyy jatkuvasti.
Hallitusohjelman asuntopolitiikan linjaukset eivät käynnistäneet vuokra-
asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Suomessa tarvitaan uusi asuntopolitiikan
kansallinen kompromissi, yhteisymmärrys.
Jokainen talonrakentamiseen käytetty miljoona tarjoaa vuodeksi työtä 16 henki-
lölle.
Toimenpide-esitykset
• Jos isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan asuntotuo-
tantoaan merkittävästi, Ara-ehdoissa voidaan korkotukilainoituksen piiris-
sä olevien asuntojen vuokra-aikaa lyhentää 40 vuodesta 20 vuoteen.
• Valtion on koottava asuminen, maankäyttö ja liikenne yhteen ministeri-
öön ohjauksen vahvistamiseksi.
• Perustetaan Helsingin seudun metropolihallinto päättämään pääkaupun-
kiseudun yhteisestä, sitovasta kaavasta.
• Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron alarajaa korotetaan pääkau-
punkiseudulla, ja saatetaan kiinteistöjen verotusarvot ajan tasalle.
• Jos kunta ei toteuta valtion kanssa sovittuja asuntotuotantotavoitteita,
kunnalle määrätään taloudellisia sanktioita.

22. 20 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
• Valtion omistama maa-alue inventoidaan, ja soveltuvat alueet luovutetaan
asuntotuotantoon omakustannushintaan.
• Rakentamismääräykset käydään läpi, ja puretaan vanhentuneiksi katsotut
säädökset: esimerkiksi väestönsuoja- ja autopaikkamäärät sekä esteettö-
myysvaatimukset.
• Asuntolainojen verovähennysoikeutta voidaan pienentää, jos vapautuvat
voimavarat käytetään vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen.
• Valtion Kruunuasunnoista tehdään yleishyödyllinen rakennuttaja.
6 SOSIAALIPOLITIIKKA
6.1 Työttömyysturvan uudistamista jatkettava
Vuonna 2014 astuu voimaan raami- ja työurasopimuksissa sovittu työttömyystur-
vauudistus. Uudistuksessa mm. ansioturvan piiriin pääsy helpottuu ja ansioturvan
kesto porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan.
Etuuksien tasot yksinkertaistuvat ja kehittyvät aktiivisuuteen kannustavasti. Uu-
distus on kustannusneutraali.
Työttömyysturvan kehittämistä on jatkettava yksinkertaisuutta ja työllistymistä
edistävästi. Sovitellun päivärahan sovitteluprosenttia on pienennettävä ja kattoa
korotettava, jotta työllistyminen on kannattavampaa. Etuussääntöjä on edelleen
yksinkertaistettava. Omavastuuaikaa on lyhennettävä.
6.2 Sairausvakuutuksen rahoitusosuudet palautettava ennalleen
Vuonna 2013 astuu voimaan määräaikainen laki, jolla vakuutettujen eli palkansaa-
jien ja etuudensaajien rahoitusosuutta sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuk-
sessa kasvatetaan määräaikaisesti. Valtion osuuteen kohdennettiin 20 miljoonan
euron säästöt. Vakuutettujen korotetusta rahoitusosuudesta on luovuttava. Samal-
la sairaanhoitovakuutuksen rahoituspohjaa tulee laajentaa ottamalla käyttöön
työnantajien rahoitusosuus.
Säästöjä kohdennettiin myös lääkekorvausjärjestelmään 113 miljoonalla eurolla ja
tämäkin kohdentui valtion osuuteen.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveyspalvelujen järjestäminen Ylioppi-
laiden terveydenhuoltosäätiön kautta on kokeiluvaiheessa. Opiskelijoiden yhden-
vertaisuuden ja terveyden edistämisen näkökulmasta kokeilu on kannatettava.
Mallin laajentaminen tarkoittaa sairausvakuutukseen lisämenoja ja määräaikaiset
säästöt on purettava ennen uusia menojen lisäystä.

23. SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden 21
kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon
6.3 Yleinen asumistuki on uudistettava pikaisesti
Hallitusohjelmassa sovittu yleisen asumistuen uudistus on toteutettava täysimää-
räisesti viimeistään 2014. Sen lisäksi yleisen asumistuen kannustinongelmia on
vähennettävä lieventämällä tulojen ja asumistuen yhteensovitusta. Asumistuen
vuokrakattoja on edelleen korotettava, jotta ne vastaavat paremmin todellista
vuokratasoa, jolloin tarve turvautua toimeentulotukeen pienenee.
6.4 Päivähoitomaksut uudistettava ja vanhempien osa-aikatyölle
mahdollisuuksia
Hallitusohjelmassa on useita toimia työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Osa-
aikaisen hoidon maksu on sovittu muutettavaksi sovitun hoitoajan mukaiseksi.
Käynnissä on myös hallitusohjelman mukainen työryhmätyö kotihoidon tuen ja
päivähoitojärjestelmän joustavoittamiseksi. Työryhmän esitykset tulee huomioida
hallituksen puolivälitarkastelussa ja tulevien vuosien talousarvioissa.

24. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi