SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinaho esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteikuntaopin opettajille 3.–4.5.2013 Espoon Siikajärvellä.

1. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAT
SAK:N NÄKEMYKSIÄ
1
Opinto-ohjaajien ja historian – ja yhteiskuntaopin
opettajien koulutuspäivät
3.5.2013 Siikaranta
Kirsi Rasinaho, SAK

2.  Hallitusohjelma sekä koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille 2011 – 2016 asetetut
tavoitteet:
➤ Esi- ja perusopetuksen kehittäminen koko ikäluokalle
yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana
opetuksena
➤ Lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen
lähikoulussa
➤ Koulujen eriytymisen estäminen
➤ Korkeatasoisen osaamisen ja elinikäisen oppimisen
edellytysten parantaminen
 28.6.2012 asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
➤ Sisältää mm. opetuksen tavoitteet, perusopetuksen
tuntijako
UUDISTAMISTYÖN TAUSTAA
2

3.  paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien
oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle
tulevaisuudelle.
 vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan
kehitysvaiheen huomioon ottamista.
 pohjautuu esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen
nykyisille vahvuuksille ja kehittää niitä suhteessa
toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin.
 määrittää kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä
ohjaavat arvot ja periaatteet lähtökohtana oppilaiden
monipuolisen kasvun tukeminen ja identiteetin vahvistaminen
sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää
kehitystä edistävä toimintatapa.
 määrittelee tavoitteet lähtökohtana tulevaisuudessa
tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen taitojen
merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä
vahvistaen.
PERUSTEIDEN UUDISTAMISEN TAVOITTEET 1
3

4.  syventää oppimiskäsitystä sekä vahvistaa edellytyksiä tietoa
luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon
ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä.
 Jäsentää ja karsii perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan
kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista.
 luo tilaa ja antaa tukea paikalliselle pedagogiselle
kehittämiselle.
 kannustaa opetuksen järjestäjiä liittämään
opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja
kansalliseen strategiseen kehittämiseen sekä
 toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja
sähköistäminen siten, että saadaan joustava
opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen
käyttöön.
PERUSTEIDEN UUDISTAMISEN TAVOITTEET 2
4

5. OPS UUDISTAMISTYÖN ORGANISOINTI
5
Ohjausryhmä:
• Toimikausi 15.8.2012 – 31.12.2014
1. linjata esiopetuksen, perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman
perusteiden laadintatyötä ohjaavat periaatteet sekä tukea perusteita
valmistelevien työryhmien työtä,
2. tuoda perusteiden valmistelutyöhön laaja yhteiskunnallinen näkökulma,
3. edistää omassa toiminnassaan kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista
opetussuunnitelman perusteiden laadintaan ja välittää siihen liittyvää tietoa
yhteistyökumppaneilleen.
Työryhmät:
Rakenne- ja tavoite:
Arvopohja, tehtävä,
tavoitteet,
toimintakulttuuri,
laaja-alaisen osaamisen
määritteleminen,
opetuksen eheyttäminen
Oppimiskäsitys:
oppimiskäsitys,
oppimisympäristö,
työtavat,
opetusmenetelmät,
oppilaan arviointi,
oppimisen ja
koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja
koulunkäynnin tuen
osaryhmä:
tarkistaa kasvun ja
oppimisen tukea
(esiopetus) sekä
oppimisen ja
koulunkäynnin tukea
(perusopetus) koskevat
osiot.
Laaja-alaisia luku- ja
kirjoitustaitoja
edistävä, kieli- ja
kulttuuritietoinen
koulu:
Avata luku – ja
kirjoitustaitokäsitteet,
kieli- ja
kulttuuritietoisuuden
määrittely
Oppiainekohtaiset alatyöryhmät
Yhteistyö opetuksen järjestäjien kanssa
• marraskuu 2012 yleiset linjaukset; syyskuu 2013 esiopetuksen kokonaisuus; huhtikuu
2014 perus- ja lisäopetuksen kokonaisuus

6. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja sivistystoimen
asiantuntijat OPSIA ry
Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen vanhempainliitto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomen Kustannusyhdistys ry
Opetusalan ammattijärjestö OAJ Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
Finlands Svenska Lärarforbund FSL Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK
Suomen Kuntaliitto Romaniasiain neuvottelukunta
Suomen Rehtorit SURE ry Saamelaiskäräjien Koulutus ja
oppimateriaalilautakunta
Suomen Harjoittelukoulujen
rehtorit HARRE ry
Etnisten suhteiden neuvottelukunta
OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja
Christina Anderssén, kokoussihteeri Arja-Sisko Holappa
OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO
6

7. YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN
• Edessä on tavoitteiden, tuntijaon, opetussuunnitelman perusteiden sekä
paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen koko yleissivistävän
koulutuksen osalta.
• Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön alueelle tulee ottaa
huomioon.
• Työ toteutetaan kokonaisuudessaan vuosien 2012 – 2016 (2017?) välisenä
aikana
• Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman
perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.
• Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen
paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että
niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan
lukuvuoden alusta lukien.
• Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet uudistettu vuonna
2009, eikä niihin tässä vaiheessa tule muutoksia.
• Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvut uudistettu esi- ja
perusopetuksen osalta vuonna 2010, joten säilyy pääosin ennallaan.
• Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja
sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijoiden kuuleminen sekä paikallisten
opetussuunnitelmien laadintatyön tukeminen monin eri tavoin
7

8. YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS UUDISTUU:
OPETUSSUUNNITELMATYÖ 2012 - 2017
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Esi-, perus- ja lisä-
opetuksen opsin perusteet
Lukion opsin
perusteet
Aikuisten perusopetuksen
perusteet ja aikuisten
lukiokoulutuksen perusteet
Taiteen
perusopetuksen
perusteet
Varhaiskasvatussuunnitelma
Paikallinen ops
Paikallinen
ops
Paikalli-
nen ops
Paikalliset
opsit
?
8

9.  Perusopetuksen tehtävä on:
➤ Tarjota kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet
oppimiseen
➤ Tarjota tasavertaiset tiedolliset ja taidolliset edellytykset
jatko-opintoihin
➤ Tarjota koko ikäluokalle valmiudet siirtyä toisen asteen
koulutukseen
➤ Turvata elinikäiset oppimisen avaintaidot kaikille
 Osaava työvoima - tietävä ja taitava kansalainen
 Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen
 Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen
 Vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin
 Peruskoulu on laadukas ja turvallinen lähikoulu
SAK:N KANTOJA PERUSOPETUKSEEN
9

10.  Oppiainejakoisuuden vähentäminen ja ilmiöpohjainen lähestymistapa
puollettavia periaatteita.
 Aihekokonaisuudet ja eri oppiaineiden nivelvaiheiden
yhdenmukaistaminen opetuksessa.
 Perusopetuksen eheyttäminen kannatettava pyrkimys.
 Kaikille yhteisten opintojen määrän lisääminen perusteltua
koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen ja jatko-opintovalmiuksien
näkökulmasta.
 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisääminen: perusteltu
toteutuneen tuntijaon, äidinkielen oppimistuloksissa havaitun laskun,
eriytymisen ja kirjoitustaidossa havaitun vaihtelun perusteella. Hyvä
lukutaito tarkoittaa myös medianlukutaitoa ja mediakriittisiä taitoja.
 Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän
yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito on SAK:n mielestä
keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja.
OPS OPPIAINEET JA SISÄLTÖALUEET
10

11.  Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan merkitys Suomen
tulevaisuudelle ja taloudelle on suuri, joten niiden opetusta ei
pidä vähentää.
 Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisääminen: Taito- ja
taideaineiden opetus edistää muuta oppimista, vahvistavat
luovuutta ja tuottavat yhteisöllisyyden kokemuksia.
 Käden taitojen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on
kiistaton ja siksi SAK pitää kannatettavana ainekokonaisuuden
lisäämistä kaikille yhteisenä opetuksena.
 Työ- ja käytäntöpainotteinen oppiminen tukee yhteytä
perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.
OPS OPPIAINEET JA SISÄLTÖALUEET
11

12.  Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisääminen tukee
osaltaan perusopetuksen yleistavoitetta kasvua yhteiskunnan
jäsenyyteen.
 SAK kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen
opetuksen määrä on Suomessa ollut kansainvälisestikin
vertaillen vaatimatonta.
 Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta hyvät, mutta
samalla osallistumishalukkuus yhteisten asioiden päättämiseen
on alhainen.
 Nuorten tulee kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen, johon
sisältyy myös perustiedot työelämän menettelytavoista ja
toiminnasta. Erityisesti työelämän kehittämisen näkökulmasta
nuorten tulisi varhain omaksua osallisen ja osallistuvan
toimijan rooli omassa työyhteisössään.
 Säädöksin luotaisiin pohja oppilaiden yhteistoiminnalle ja
vaikuttamiselle kouluyhteisössä säätämällä lailla koulujen
oppilaskunnista ja niiden tehtävistä = nyt oph:ssa selvityksessä
HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI OPS:SSA
12

13.  KESU:ssa kirjaukset nuorten työelämätietoja ja –taitojen
parantamisesta.
 Kun tutkintojen perusteita ja opetussuunnitelmia uudistetaan tältä
osin, tulisi sen tapahtua yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa.
 SAK kannattaa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja
velvollisuuksia koskevan työelämä- ja yrittäjyyskoulutuksen
vahvistamista peruskouluissa ja lukioissa:
➤ tarpeen määritellä valtakunnalliset, yhdenmukaiset tavoitteet
opetussuunnitelmien perusteissa.
 opetuksessa vahvistettava työelämän pelisääntöjen, yhteistoiminnan,
työlainsäädännön ja työelämän sopimusten tuntemusta sekä
yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista.
 Työmarkkinajärjestöt ovat jo pitkään esitelleet toimintaansa
kouluissa ja SAK pitää hyvänä, että toiminnan tärkeys tunnustetaan ja
sitä pyritään myös laajentamaan.
TYÖELÄMÄTIEDOT JA -TAIDOT
13

14.  Ohjauksen merkitys perusopetuksessa keskeinen.
 Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti
kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi.
 Ohjauksen eri osa-alueiden on todettu kouluissa toetutuvan
vaihtelevasti.
 Erityisesti nivelvaiheiden tuki on oppilaille tärkeää. Myös
erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut, vaikka ikäluokat
ovat pienentyneet.
 Koulujen tukihenkilöverkostojen (erityisopetus,
koulunkäynninohjaajat ja -avustajat) työn kehittäminen ja
aseman selkiyttäminen.
OHJAUS
14

15.  Oppimisympäristöllä on keskeinen vaikutus oppimistuloksiin.
Kouluelämän laatu on Suomessa mittausten mukaan
keskivertoa alhaisempi.
 Monissa arvioissa koulujen yhteisöllisen kokemuksen
väheneminen on tunnistettu ongelmaksi, jota pitää torjua.
OPPIMISYMPÄRISTÖ
15

16.  Muille kuin oppivelvollisuutta suorittaville oppilaille
annettavan opetuksen osalta mahdollisuus suorittaa aikuisena
peruskouluopintoja turvataan.
 Aikuisten peruskouluopetuksessa olevista opiskelijoista 70 % on
vieraskielisiä.
 Maahanmuuttajien osalta perusopetus ja valmistava opetus
ovat keskeinen kotoutumisen väylä.
 Täsmennykset aikuisille annettavan perusopetuksen osalta ovat
perusteltuja. Opintojen henkilökohtaistaminen, kielellisten
valmiuksien kehittäminen ja jatko-opintovalmiuksien
saavuttaminen ovat edellytys työllistymiseen.
ERITYISRYHMÄT
16

17.  Väestöryhmien koulutustasoerot, koulutukseen osallistumiserot,
koulujen välisten erojen kasvaminen ja erityisesti heikoimmin
pärjäävien oppilaiden aseman kehitys huolestuttavia.
 Tasa-arvon ongelmat alkavat vahvasti syntyä jo perusasteella ja
heikkoon koulumenestykseen sekä vähäiseen koulutuspohjaan liittyvät
ongelmat jatkuvat usein läpi aikuisiän.
➤ vähäisempi osallistumisena jatko- ja täydennyskoulutukseen
myöhemmällä iällä, katkonaisina työurina sekä paremmin
koulutettuihin nähden selkeästi lyhyempinä työurina.
 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteitä tulee painottaa varhaiseen
puuttumiseen ja toimenpiteet tulee ulottaa koko koulujärjestelmän
toimintaan. Muutoksia tarvitaan niin rakenteisiin, rahoitukseen kuin
opetukseen ja ohjaukseen.
KOULUTUKSELLINEN TASA-ARVO
17

18.  Aamu- ja iltapäiväkerhot alaluokille 1 – 2 vuosiluokat.
 ryhmäkokojen säätelystä koulurauhaa.
 sukupuolittuneiden käytäntöjen perkaaminen.
 hakeutumisoikeuden hallittu rajoittaminen lähikouluperiaatteen
turva.
 oppivelvollisuus 17-vuoteen?
➤ Nuorten yhteiskuntatakuu
➤ Lisävuosi valmistava ja ohjaava toiselle asteelle hakeumiseen
 opettajankoulutuksen kehittäminen mm. oppimisvaikeuksien
tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.
KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON TOTEUTUMINEN
KEINOJA JA KYSYMYSMERKKEJÄ
18

19. KIITOS!
19