Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu heikentää Suomen talouden edellytyksiä vielä vuosien kuluttua. SAK:n selvitys tarkastelee työttömyyttä pitkittäviä taustatekijöitä sekä antaa keinoja työttömyystilanteen kohentamiseksi.

1. Mitä rakennetyöttömyydelle
on tehtävissä?
1·2016

3. SISÄLTÖ
JOHDANTO ......................................................................................................2
1 RAKENNETYÖTTÖMYYDELLE ALTISTAVAT TEKIJÄT.........................................3
Koulutuksen puuttuminen heikentää työllistymismahdollisuuksia........................ 4
Ikääntyvien työttömien on vaikea löytää töitä....................................................... 5
Työttömyyden itseään ruokkiva kierre ................................................................... 7
Ammatteja katoaa koko ajan.................................................................................. 8
Taantuvalta maaseudulta ei löydy töitä.................................................................. 9
2 RAKENNETYÖTTÖMYYS ON AINA SUHDANNETYÖTTÖMYYTTÄ ....................11
Suomen taloudellinen tilanne............................................................................... 12
3 SAK:N NÄKEMYKSET RAKENNETYÖTTÖMYYDEN KORJAAMISEKSI................14
Koulutus avainasemassa taistelussa rakennetyöttömyyttä vastaan.................... 14
Työvoimapalvelut on saatava kuntoon................................................................. 14
Rakennetyöttömyys tarvitsee lääkkeeksi talouskasvua ....................................... 15
KIRJALLISUUTTA ............................................................................................17
LIITTEET.........................................................................................................18

4. 2 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
JOHDANTO
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on merkittävä ongelma, joka heikentää Suomen ta-
louden edellytyksiä vielä vuosien kuluttua. Suomen edellinen syvä lama 1990-lu-
vulla synnytti kokonaisen menetettyjen mahdollisuuksien sukupolven, joka ei kos-
kaan päässyt takaisin työelämään edes suhdannetilanteen parannuttua.
SAK haluaa estää Suomea toistamasta edellisen laman virheitä. Selvityksessä Suo-
men suurin palkansaajajärjestö antaa työkaluja työttömyystilanteen kohentamiseksi
sekä vastalääkkeitä pitkittyvän työttömyyden ikäville sivuvaikutuksille.
Työtön voi olla rakennetyötön eri syistä. Tilastoissa korostuu viisi keskeistä raken-
netyöttömyyden taustatekijää: matala koulutustaso, korkea ikä, hystereesi eli työt-
tömyyden itseään ruokkiva kierre, ammatin katoaminen ja taantuva asuinpaikka-
kunta.
Selvityksessä tarkastellaan näiden tekijöiden vaikutusta työllistymiseen sekä erilai-
sia näiden tekijöiden yhdistelmiä, jotka vaikuttavat erityisen voimakkaasti työttö-
män työllistymismahdollisuuksiin.
Mitkään työnhakijoiden ominaisuuksiin tai olosuhteisiin liittyvät tekijät eivät voi
selittää täysin, miksi osalla työnhakijoista työttömyys venyy pidemmäksi kuin toi-
silla. Kun taloudella menee huonosti, kaikille ei riitä töitä.
Työtä ei riitä kaikille, vaikka työttömyysturvan vastikkeellisuutta kuinka lisättäisiin
nykyisestä. Kepin sijaan työvoimapolitiikassa olisi syytä keskittyä nimenomaan
työkyvyn ylläpitämiseen ja osaamisen kasvattamiseen, jotta työttömät saadaan taas
osaksi työelämää, kun talous lähtee jälleen vetämään.
Työttömien työllistymiseen sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin ajan myötä.
Koulutus on yksi tärkeimmistä asioista, jotka jouduttavat työttömän työllistymistä
ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Myös työvoimapalveluiden laatuun ja tasaisuu-
teen tulee kiinnittää huomiota.

5. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 3
1 RAKENNETYÖTTÖMYYDELLE ALTISTAVAT TEKI-
JÄT
Työtön voi olla rakennetyötön eri syistä. Yleensä syynä on se, etteivät työnantajien
ja tekijän tarpeet kohtaa toisiaan. Näitä ongelmia kutsutaan nimellä kohtaanto-on-
gelmat. Työpaikan saamista voivat vaikeuttaa myös ennakkoluulot, joita työnanta-
jalla on joistakin työnhakijaryhmistä. He saattavat esimerkiksi olettaa, että iäkäs
työnhakija on kömpelömpi tietokoneen käyttäjä kuin nuorempi työnhakija. Tätä
kutsutaan signaalivaikutukseksi tai tilastolliseksi syrjinnäksi.
Tässä selvityksessä tarkastellaan kohtaanto-ongelmien taustatekijöitä. Tarkaste-
lussa on erityisesti, miten eri taustatekijät heikentävät työllistymismahdollisuuksia
ja mitkä taustatekijöiden yhdistelmät ovat erityisen kohtalokkaita työttömälle. Sel-
vitystä varten on tarkasteltu Tilastokeskuksen taulukoita eri riskitekijäehtoja täyt-
tävistä työttömistä. Tiedot kerättiin lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilas-
tosta1
, joka julkaistaan kerran vuodessa.2
Kohtaanto-ongelmien taustatekijät on jaettu viiden eri teeman alle:
• Matala koulutustaso
• Korkea ikä
• Hystereesi tai syrjäytymisvaikutus – eli työttömyyden itseään ruokkiva
kierre
• Ammatin katoaminen
• Taantuva asuinpaikkakunta
Jos työtön työnhakija kuuluu johonkin ylläolevaan riskiryhmään, heikentää se hä-
nen mahdollisuuksiaan työllistyä nopeasti. Mitä useampaan ryhmään hän kuuluu,
sitä heikompi hänen tilanteensa on. Seuraava kuvio osoittaa, miten jokainen näistä
tekijöistä lisää todennäköisyyttä siihen, että työttömän työnhakijan työttömyys pit-
kittyy ja muuttuu niin kutsuksi rakenteelliseksi työttömyydeksi.
1 Lisätietoja: http://www.stat.fi/til/tyokay/
2 Liitteessä 1 on selitetty tarkemmin ryhmien täsmälliset määritelmät ja miten aineisto on kerätty. Käytetyt
tilastotiedot poikkeavat merkittävästi kansainvälisesti vertailukelpoisista Tilastokeskuksen kuukausittain jul-
kaisemista työvoimatutkimuksen luvuista. Erot johtuvat pääasiassa erilaisesta työttömän määritelmästä,
mutta myös tiedonkeruumenetelmällä on varmasti jonkin verran vaikutusta tuloksiin. Seuraavissa luvuissa
esitellyt tilastot onkin syytä ajatella erityisesti työttömyyden sisäisen rakenteen tarkastelun näkökulmasta
eikä välttämättä absoluuttisten tasojen. Ei ole kuitenkaan mahdollista antaa yksiselitteistä varmaa vastausta
kysymykseen siitä, mikä olisi oikea työttömyyden taso.

6. 4 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
Kuva 1: Työllistymistodennäköisyydet työttömyyden vakavuusasteittain. Numero 0-5 kuvaa sitä
kuinka monta riskitekijää työttömän kohdalla täyttyy ja työllistymistodennäköisyys kertoo nii-
den henkilöiden osuuden ryhmässä, jotka ovat seuraavan vuoden tammikuussa työllisiä
Koulutuksen puuttuminen heikentää työllistymismahdollisuuksia
Korkea koulutustaso tarkoittaa parempia mahdollisuuksia työelämässä. Koulutettu
työnhakija on lähes aina paremmassa asemassa kuin heikosti koulutettu työnhakija.
Tilastokeskuksen vuoden 2014 tilastojen mukaan noin joka neljänneltä työnhaki-
jalta puuttui perusasteen jälkeinen koulutus. Todennäköisyys matalasti koulutetun
työttömän työnhakijan työllistymiselle vuoden 2014 aikana oli noin 10 prosenttia.
Koulutus voidaankin nähdä henkilökohtaisena sijoituksena tulevaisuuden mahdol-
lisuuksien parantamiseksi. Vaikutus välittyy työllistymiseen ja ansiotasoon kahta
kautta: osaamisen paranemisen, eli inhimillisen pääoman karttumisen myötä, sekä
uskottavuuden paranemisen, eli niin sanotun signaalivaikutuksen kautta. Erityisen
heikossa asemassa ovat sellaiset työnhakijat, joilta puuttuu koulutuksen takaama
osaamistaso ja joiden työttömyys on päässyt pitkittymään.
Seuraavassa taulukossa on eroteltu kahden eri taustatekijän mukaan työttömien
työnhakijoiden lukumääriä ja työllistymistodennäköisyyksiä. Taulukossa on siis
eritelty työttömiä, jotka kärsivät sekä matalasta koulutuksesta että jostain muusta
riskitekijästä. Ilmeistä on, että erityisesti perusasteen jälkeisen koulutuksen puute
sekä pitkään jatkunut työttömyys tai työnhakijan korkea ikä, heikentävät työnhaki-
jan työllistymismahdollisuuksia.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
TYÖLLISTYMISTODENNÄKÖISYYS%
Riskien kasaantuminen heikentää työllistymistä
5
4
3
2
1
0

7. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 5
Työllistymisto-
dennäköisyys
Työttömien
lukumäärä Keski-ikä
Miesten
osuus
ikä 8,46 % 23 793 59,44 0,53 %
hystereesi 6,41 % 30 191 48,43 0,61 %
ammatti 19,74 % 8 409 49,03 0,67 %
paikkakunta 14,40 % 18 658 45,58 0,63 %
Yhteensä 10,23 % 81 051 51,07 0,60 %
Taulukko 1: Jokaisella rivillä kuvataan ryhmää joka täyttää sekä ehdon ”ei toisen asteen jälkeistä
koulutusta” että rivin alussa kuvatun toisen ehdon. Katso tarkemmat ehtojen määritelmät liit-
teestä 1. Taulukossa kuvataan vuoden 2013 tilannetta.
Työmarkkinoiden polarisoitumisilmiö on yksi suurimmista työmarkkinoiden toi-
mintaperiaatteita ravistelevista ilmiöistä, mitä nykyiset sukupolvet joutuvat kohtaa-
maan. Kyse on perinteisesti keskiansion ammattien häviämisestä lähinnä automaa-
tion ja digitalisaation myötä. Esimerkiksi suuri osa perinteisistä toimistotehtävistä
häviää vaativampien keskitettyjen asiantuntijatehtävien tieltä, kun osa vähemmän
monimutkaisista toiminnoista voidaan hoitaa koneiden avustuksella. Tämä murros
asettaa suuria haasteita erityisesti koulutuspolitiikalle tulevaisuudessa, jossa korke-
asti- ja matalasti koulutettujen välillä on yhä leveämpi kuilu.
Koulutus ja rakennetyöttömyys:
• Matala koulutusaste on merkittävä rakennetyöttömyydelle altistava tekijä.
• Työmarkkinoiden rakennemuutos lisää haasteita ja korostaa uusien urapol-
kujen löytymisen tärkeyttä.
Ikääntyvien työttömien on vaikea löytää töitä
Korkea ikä on merkittävin yksittäinen työnhakijan työllistymistodennäköisyyttä
heikentävä tekijä. Noin joka kolmas työnhakija oli yli 54-vuotias vuonna 2014.
Heistä harvempi kuin joka kymmenes onnistui löytämään uuden työpaikan saman
vuoden aikana.3
Ikääntyvät työttömät ovat siis keskeisin ryhmä, joiden työttömyyden pitkittymistä
tulisi ehkäistä toimenpitein. Näiden toimenpiteiden tärkeys korostuu eläkeiän nous-
tessa ja ikääntyvien työikäisten osuuden vielä kasvaessa.
Työnhakijan ikää ei voi muuttaa, mutta ihmisten asenteisiin on mahdollista puuttua.
On yleistä, että vaihtoehtojaan punnitseva työnantaja olettaa, että nuorempi työn-
hakija on kykenevämpi sopeutumaan kuin muilta ominaisuuksiltaan tismalleen
3 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 ikääntyviä työttömiä työnhakijoita yli 100 000, kun kaikkinensa
työttömiä työnhakijoita oli noin 360 000. Tilastokeskuksen mukaan vain alle viisi prosenttia yli 54-vuotiaista,
jotka olivat olleet työttöminä edellisen kahden vuoden aikana yli 181 päivää, onnistui vuoden 2014 aikana
työllistymään. Koko vuoden aikana kaikista yli 54-vuotiaista työttömistä työnhakijoista työllistyi vain keski-
määrin alle 8,5 prosenttia.

8. 6 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
yhtä pätevä mutta iältään vanhempi työnhakija. Tätä kutsutaan signaalivaiku-
tukseksi tai tilastolliseksi syrjinnäksi. Tilastollinen syrjintä tarkoittaa, että moni am-
mattitaitoinen työnhakija jää työllistymättä itsestään riippumattomista syistä.
Alla oleva taulukko osoittaa korkean iän ja toisen työttömyyttä pitkittävän riskite-
kijän yhteisen vaikutuksen työnhakijan työllistymiselle. Koulutuksen puute sekä
jo pitkään jatkunut työttömyys ovat selkeästi vahvimmin työllistymismahdolli-
suuksia yhdessä heikentävät tekijät.
Työllistymis-
todennäköi-
syys
Työttö-
mien lu-
kumäärä Keski-ikä Miesten osuus
koulutus 8,46 % 23 793 59,44 53 %
hystereesi 4,47 % 40 362 59,82 54 %
ammatti 13,63 % 13 754 59,29 61 %
paikkakunta 12,16 % 23 618 59,14 57 %
Yhteensä 8,43 % 101 527 59,50 56 %
Taulukko 2: Jokaisella rivillä kuvataan ryhmää joka täyttää, sekä ehdon ”on yli 54-vuotias”, että
rivin alussa kuvatun toisen ehdon. Katso tarkemmat ehtojen määritelmät liitteestä 1. Taulu-
kossa kuvataan vuoden 2013 tilannetta.
Digitalisaatio, eli tietoverkkoihin ja sähköisiin palveluihin nojaavien tuotantomuo-
tojen yleistyminen, on yksi keskeinen haaste, joka erityisesti koskee ikääntyneitä
työnhakijoita. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on yksi tapa vastata digitaalisen
murroksen tarpeisiin. Suomalaisen koulutusosaamisen innovaatiot ovat myös vien-
tivaltti, joka auttaa ylläpitämään ennakkoluulotonta ja ongelmanratkaisukeskeistä
kulttuuria, johon Suomen maine edistyneenä ja kiinnostavana maana on perustunut.
Korkea ikä ei automaattisesti tarkoita, että ikääntyvällä työnhakijalla olisi nuorta
työnhakijaa huonommat digitaalisten apuvälineiden käyttötaidot. Kuten muidenkin
rakennetyöttömyyden riskiä lisäävien tekijöiden kanssa, myös ikääntyneiden työn-
hakijoiden kohdalla työllistymistä vaikeuttavat mekanismit liittyvät mielikuviin ja
tilastolliseen syrjintään. Usein eri-ikäiset työntekijät voivat myös tarjota työnanta-
jalle erilaisia taitoja ja näkökulmia asioihin.
Ikä ja rakennetyöttömyys:
• Korkea ikä on pahin yksittäinen rakennetyöttömyydelle altistava taustate-
kijä.
• Ikääntyvien työntekijöiden määrän kasvu lähivuosina tekee tästä tärkeän
erityisryhmän työttömyyden torjunnassa.

9. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 7
Työttömyyden itseään ruokkiva kierre
Rakennetyöttömyyden taustalta saattaa myös löytyä työttömyyden itseään ruokkiva
noidankehä, joka yleisemmin tunnetaan nimellä hystereesi. Työnhakija saattaa me-
nettää motivaationsa työn etsimiseen ja uskonsa työn löytymiseen epäonnistumis-
ten myötä. Työttömyyden pitkittyessä myös ammattitaito rapistuu. Työnantajat ei-
vät yleensä halua palkata työnhakijaa, joka on ollut työttömänä jo pitkään.
Hystereesi on käsite, jota käytetään myös muissa asiayhteyksissä kuvaamaan väli-
aikaisen muutoksen pysyviä vaikutuksia. Työttömyydestä puhuttaessa se tarkoittaa
työllistymistodennäköisyyden heikkenemistä työnhaun pitkittyessä. Hystereesi ku-
vaa ilmiötä, jossa suhdannetilanteesta johtuvista syistä työttömäksi jäänyt voi muut-
tua ajan kuluessa rakennetyöttömäksi, jonka tulevaisuudennäkymät huononevat
koko ajan.
Syrjäytyminen työelämästä on suurin yksittäinen selittäjä pitkäaikaistyöttömyys-
kierteeseen joutumiselle. Erityisen kohtalokasta työttömyyden pitkittyminen on
ikääntyville työnhakijoille. Yli 54-vuotiaista työnhakijoista, joilla ei ollut muuta ra-
kennetyöttömyydelle altistavaa tekijää kuin pitkittynyt työttömyys, työllistyi
vuonna 2014 vain alle viisi prosenttia. Jos taas ikääntyvä työtön oli ollut edeltävinä
vuosina mukana työelämässä, oli hänen työllistymismahdollisuutensa paremmat:
miltei joka viides eli 18 prosenttia yli 54-vuotiaista työttömistä työllistyi vuoden
2014 aikana.
Alla olevasta taulukko osoittaa pitkäaikaistyöttömän työllistymistodennäköisyydet,
jos hän kärsii jostain toisestakin työttömyyttä pitkittävästä riskitekijästä. Kaikki te-
kijät laskevat huomattavasti työllistymistodennäköisyyttä, mutta erityisesti korkea
ikä ja koulutuksen puute vaikuttavat työnhakijan työllistymiseen.
Työllistymisto-
dennäköisyys
Työttömien
lukumäärä Keski-ikä
miesten
osuus
koulutus 6,41 % 30 191 48,43 61 %
ikä 4,47 % 40 362 59,82 54 %
ammatti 11,10 % 10 895 51,53 65 %
paikkakunta 11,23 % 21 892 50,67 63 %
Yhteensä 7,16 % 103 340 53,68 59 %
Taulukko 3: Jokaisella rivillä kuvataan ryhmää joka täyttää sekä ehdon ”ollut edellisten kahden
vuoden aikana vähintään 181 päivää työttömänä” että rivin alussa kuvatun toisen ehdon. Katso
tarkemmat ehtojen määritelmät sivulta liitteestä 1. Taulukossa kuvataan vuoden 2013 tilannetta.
Ikääntyvien työnhakijoiden tilanne vaikuttaakin olevan lähes toivoton, ellei työttö-
myysjakso jää hyvin lyhyeksi. Heikon suhdannetilanteen aikana kitkatekijät työn ja
tekijän kohtaamisessa voivat pitkittää työnhakijan ominaisuuksista riippumatta
työttömyyttä. Vaikeus löytää uusi työpaikka pian edellisen menettämisen jälkeen ei
siis ole aina työttömän itsensä vika. Tällaisessa tapauksessa kitkatyöttömyys muut-
tuu rakennetyöttömyydeksi pitkäaikaistyöttömyyden kautta. Jo lyhyenkin työttö-
myysjakson jälkeen mahdollisuudet paeta pitkittyvästä rakennetyöttömyyteen joh-
tavasta kierteestä heikkenevät.

10. 8 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
Hystereesi ja rakennetyöttömyys:
• Työttömyyden itseään vahvistava noidankehä voi altistaa kenet tahansa ra-
kennetyöttömyydelle.
• Pitkittynyt työttömyys pahentaa merkittävästi myös muiden rakennetyöttö-
myydelle altistavien taustatekijöiden vakavuusastetta.
Ammatteja katoaa koko ajan
Tuotantoteknologian muutoksista johtuvan rakennemuutoksen vaikutuksia on hy-
vin vaikea havaita. Työttömyyden tarkastelu ammattinimikkeiden mukaan ei itse
asiassa ennusta työllistymisen vaikeutumista oikeastaan lainkaan kerätyn aineiston
perusteella.
Vaikuttaa siltä, että työkokemus taantuvista ammateista vain parantaa yksilötasolla
kykyä selviytyä työttömyydestä jopa paremmin kuin työttömillä keskimäärin. Ko-
konaisten ammattiryhmien katoaminen onkin hidas prosessi, jossa rakennetyöttö-
myyden kasvun riski liittyy lähinnä suuriin irtisanomisaaltoihin.
Katoavien ammattien ilmiö on yhteydessä laajempaan tuotantorakenteiden murrok-
seen, jossa perinteinen alkutuotanto ja savupiipputeollisuus työllistävät yhä vähem-
män. Palvelujen osuus bruttokansantuotteesta taas on vastavuoroisesti kasvanut ta-
saisesti. Tähän teollisuuden rakennemuutokseen liittyy tarve uudenlaisten taitojen
omaksumiseen ja näiden tarpeiden huomioonottaminen peruskoulutuksesta lähtien.
Tässä selvityksessä käytössä ollut aineisto ei paljasta suoraa suhdetta taantuviksi
luokiteltujen ammattien ja heikentyneiden työllistymismahdollisuuksien kanssa,
mutta se ei tarkoita, etteikö yhteyttä voisi olla olemassa. Yhä suurempi osa sellai-
sista työikäisistä, joilla on jo kokemusta ammateista, joiden kysyntä tasaisesti vä-
henee, joutuvat vaihtamaan uraa.
Ammattikuntien katoaminen ja teollisuuden rakennemuutos on hidas prosessi. Yk-
sittäisen työttömän kannalta toivoa antava huomio on, että taantuvilta ammateilta
työttömäksi jääneillä on vielä mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Vaikka toki
korkean iän ja matalan koulutuksen lisäriski koskee yhtä lailla heitä.
Alla olevassa taulukossa on koottuna kahden rakennetyöttömyyden taustatekijän
yhteisvaikutuksia työllistymismahdollisuuksiin siten, että toinen tekijöistä on aina
työkokemus taantuvasta ammatista. Numerot eivät ole lukumäärissä tai työllisty-
mistodennäköisyyksissä yhtä suuria kuin muiden taustatekijöiden vastaavissa tau-
lukoissa. Toisin kuin moni muu työttömyyttä pitkittävä taustatekijä ennakoi taan-
tuva ammatti yhdistettynä taantuvan asuinpaikkakunnan ehtoon parempaa työllis-
tymistodennäköisyyttä kuin, mitä kaikilla työttömillä oli keskimäärin vuonna 2014.

11. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 9
Työllistymisto-
dennäköisyys
Työttömien
lukumäärä Keski-ikä Miesten osuus
koulutus 19,74 % 8 409 49,03 67 %
ikä 13,63 % 13 754 59,29 61 %
hystereesi 11,10 % 10 895 51,53 65 %
paikkakunta 31,34 % 12 478 45,90 74 %
Yhteensä 19,00 % 45 536 51,87 66 %
Taulukko 4: Jokaisella rivillä kuvataan ryhmää, joka täyttää sekä ehdon ”on työkokemusta taan-
tuvasta ammatista edellisten kolmen vuoden aikana” että rivin alussa kuvatun toisen ehdon.
Katso tarkemmat ehtojen määritelmät liitteestä 1. Taulukossa on kuvattu vuoden 2013 tilan-
netta.
Rakennemuutosten vaikutukset rakennetyöttömyydelle:
• Työkokemus taantuvista ammateista ei juuri ennusta kohonnutta riskiä jou-
tua rakennetyöttömäksi.
• Ammattiryhmien katoaminen on hidas ilmiö, jonka vaikutus rakennetyöttö-
myydelle on kohtalaisen pieni.
Taantuvalta maaseudulta ei löydy töitä
Nuoret koulutetut työnhakijat muuttavat usein kasvupaikkakunnille taantuvilta
paikkakunnilta4
. Edelliselle kotipaikkakunnalle jää joukko työttömiä, joiden tilan-
teen parantaminen vaatii muutakin kuin maantieteellisen aseman parantamista.
Asuminen taantuvalla paikkakunnalla ei yksinään riitä vaikeuttamaan työllisty-
mistä, mutta se voi entisestään pahentaa tilannetta sellaisten työttömien kohdalla,
joilla on muitakin työllistymistä vaikeuttavia taustatekijöitä rasitteenaan. Eli toisin
sanoen alueellisen liikkuvuuden rajoitteet eivät vaikuta olevan ainakaan merkittävä
työllistymisen pitkittymistä edistävä tekijä.
Ne työttömät, joiden taidoille on kysyntää, ovat myös valmiita muuttamaan työpai-
kan perässä. Alueellinen liikkuvuus ei tämän aineiston perusteella vaikuta olevan
erityisen huono ja taantuvien paikkakuntien kohtalo ei välttämättä ole työvoima-
palveluiden toimivuudesta kiinni. Onkin ensisijaisesti elinkeino- ja aluepolitiikan
vastuulla huolehtia syrjäseutujen elinvoimaisuudesta, kun työvoimapolitiikka ja so-
siaalipalvelut huolehtivat yksittäisistä ihmisistä. Henkilökohtaisten palveluiden ta-
kaaminen myös paikkakunnilla, joiden tulevaisuus ei näytä valoisalta, voi auttaa
alueellisen sopeutumisen tehostamisessa.
Alla olevassa taulukossa on jaoteltuna sellaisten työttömien työnhakijoiden luku-
määriä ja työllistymistodennäköisyyksiä, jotka kuuluvat kahteen eri rakennetyöttö-
4 Taantuva paikkakunta on tässä yhteydessä sellainen, jonka väestön määrä on ollut aleneva ja työttömyys-
aste koko maan keskiarvoa korkeampi. Tarkempi määritelmä löytyy liitteestä 1.

12. 10 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
myydelle altistavaan riskiryhmään. Toinen ryhmistä on aina taantuva asuinpaikka-
kunta ja toinen rivin alussa nimetty. Koulutuksen puute, korkea ikä ja jo pitkään
jatkunut työttömyys ovat ne tekijät jotka erityisesti heikentävät työttömien mahdol-
lisuuksia.
Työllistymisto-
dennäköisyys
Työttömien
lukumäärä Keski-ikä Miesten osuus
koulutus 14,40 % 18 658 45,58 63 %
ikä 12,16 % 23 618 59,14 57 %
hystereesi 11,23 % 21 892 50,67 63 %
ammatti 31,34 % 12 478 45,90 74 %
Yhteensä 15,56 % 76 646 51,26 63 %
Taulukko 5: Jokaisella rivillä kuvataan ryhmää joka täyttää, sekä ehdon ”asuu taantuvalla paikkakunnalla”,
että rivin alussa kuvatun toisen ehdon. Katso tarkemmat ehtojen määritelmät liitteestä 1. Taulukossa ku-
vataan vuoden 2013 tilannetta.
Asuinpaikka ja rakennetyöttömyys:
• Taantuva asuinpaikkakunta ennustaa huonosti työnhakijan mahdollisuutta
työllistyä.
• Erityisesti koulutettu ja ammattitaitoinen työvoima muuttaa helpommin
työn perässä pois paikkakunnilta, joissa mahdollisuudet ovat huonot.

13. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 11
2 RAKENNETYÖTTÖMYYS ON AINA SUHDANNE-
TYÖTTÖMYYTTÄ
Kun taloudella menee huonosti, voi kuka tahansa ajautua pitkäaikaistyöttömäksi.
Suurten joukkojen jäädessä työttömäksi, eivät kaikki heistä löydä heti uutta työ-
paikkaa. Keräämämme aineiston perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että juuri hyste-
reesivaikutus, eli työttömyyden itseään ruokkiva kierre, vaikuttaa vahvasti työttö-
myyden pitkittymiseen talouden huonoina aikoina.
Pitkäaikaistyöttömiä, joilla oli korkeintaan yksi muu rakenteellisen työttömyyden
riskitekijä rasitteenaan, oli vuonna 2013 jo lähes 80 000. Tähän ryhmään lasketaan
siis sellaiset työttömät, jotka ovat kahden edellisen tilastovuoden aikana olleet vä-
hintään puoli vuotta eli 181 päivää työttömänä. Onkin ilmeistä, että juuri työttö-
myyden syrjäyttävä vaikutus selittää vahvasti pitkäaikaistyöttömyyden kasvua,
joka puolestaan heikentää pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden toimivuutta.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on luonnollinen seuraus pitkään jatkuneelle korke-
alle työttömyysasteelle. Hystereesivaikutuksen takia yhä suurempi osa työttömistä
putoaa suuremman pitkäaikaistyöttömyyden riskin ryhmään. Sellaisten työttömien
määrä, joilla ei ole rasitteenaan mitään muita rakennetyöttömyydelle altistavaa te-
kijää kuin pitkittynyt työttömyys, on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 2009 ja
2014 välillä. Samaan aikaan työllistymistodennäköisyys on tässä ryhmässä pudon-
nut merkittävästi.
Seuraavasta kuviosta on nähtävissä, että viime vuosikymmenten talouskriisit näky-
vät edelleen Suomen työllisyysluvuissa. Työttömyysaste on jäänyt aina korkeam-
malle tasolle kuin ennen kriisiä – näin on käynyt sekä 1970-luvun öljykriisin käyn-
nistämien talousvaikeuksien että 1990-luvun laman jälkeen. Esimerkiksi 1990-lu-
vun laman jälkeisen työttömyyden sopeutumiseen meni yli kymmenen vuotta,
mutta siltikään työllisyys ei noussut aivan lamaa edeltäneelle tasolle ennen uutta
talouskriisiä.

14. 12 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
Kuva 2: Työttömyysaste 1970-2015. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
Suomen taloudellinen tilanne
Euroopan maita vertailtaessa Suomi on työllisyyden ja kasvun osalta keskiarvon
tuntumassa. Suomi on siis vielä tilanteessa, jossa taantuman seuraukset ovat korjat-
tavissa päättäväisillä toimilla. Suurimmassa roolissa on kuitenkin koko Euroopan
laajuudella tapahtuvat talouspoliittiset päätökset ja erityisesti Euroopan Keskuspan-
kin talouden toimintaa elvyttävät toimet.
Suomen työttömyystilanne5
on toistaiseksi suhteellisen pientä, jos tilannetta verra-
taan mihin tahansa tyypillisistä vertailumaista, kuten Saksaan, Ruotsiin, Tanskaan
tai euroalueen keskiarvoon. Vaikka Suomen työttömyysaste on reilusti eurooppa-
laisen keskitason alapuolella, on syytä muistaa, että esimerkiksi työttömyysastekes-
kiarvoa ylöspäin vetävät Etelä-Euroopan maat ovat historiallisen rajujen mullistus-
ten kourissa.
Kuten seuraava kuvio osoittaa, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viime vuo-
sina rajusti. Juuri pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu ja sen kauaskantoiset seu-
raukset tekevät nykyisestä työttömyysasteesta sukupolvirajoja ylittävän ongelman.
Myös nuorisotyöttömyys kypsyy helposti pitkän aikavälin ongelmaksi, jos koko-
nainen nuorten aikuisten sukupolvi jää syrjäytymiskierteen partaalle, vailla uskot-
tavia lupauksia paremmasta.
5 Suomessa on työttömiä työnhakijoita työssäkäyntitilaston mukaan noin 360 000. Noin puolella työttö-
mistä työnhakijoista oli alle 30 prosentin todennäköisyys työllistyä pysyvästi vuonna 2014 vielä saman vuo-
den aikana. Erityisen heikossa asemassa ovat ikääntyneet ja pelkän peruskoulun suorittaneet työttömät.
Vuonna 2013 kaikista noin 83 000 työttömästä, joilta puuttui perusasteen jälkeinen koulutus, vain 14 pro-
senttia löysi vuoden kuluessa vakituista työtä. Yli 54 vuotiaista työtä löysi vain 13 prosenttia.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Työttömyysaste%
Työttömyysaste on sopeutunut aina korkeammalle tasolle
1990-luvun
lama
Öljy-
kriisi

15. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 13
Kuva 3: Vasemmalla akselilla pitkäaikaistyöttömien ja niihin rinnastettavien työttömien määrä.
Oikealla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta. Lähde: Työnvälitystilasto/TEM.
Yllättävintä on, että pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on alhaisem-
malla tasolla vain Ruotsissa, jonka kokonaistyöttömyysaste on Euroopan taloudel-
lisen yhteistyöjärjestön OECD:n vertailussa kaikkein alhaisempia. Ruotsi onkin
Suomelle paras vertailumaa tuotantorakenteen ja työmarkkinapolitiikan samankal-
taisuuden takia.
Ruotsissa on tosin tehty muun muassa merkittäviä infrastruktuuri-investointeja,
jotka ovat lieventäneet laskusuhdanteen vaikutuksia ja samalla työllisyys on kohen-
tunut julkisen kysynnän lisäämisen kautta. Myös omaan valuuttaan liittyvä itsenäi-
nen rahapolitiikka on helpottanut Ruotsin asemaa.
Rakennetyöttömyys ja Suomen taloudellinen tilanne:
• Rakennetyöttömyys on pohjimmillaan tahmeaa suhdannetyöttömyyttä.
• Väliaikainen suhdannetyöttömyys voi pitkittyessään heikentää tulevaa kas-
vupotentiaalia jopa kymmenien vuosien päähän.
• Suomi on ratkaisevassa tienhaarassa työttömyyden kasvun suhteen.
• Jos suhdannetilanne ei parane, uhkaa korkeasta työttömyysasteesta tulla jäl-
leen pitkän aikavälin ongelma.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
0
50000
100000
150000
200000
250000
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Työttömientyönhakijoidenosuus
työvoimasta%
Rakennetyöttömienlukumäärä
Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut rajusti

16. 14 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
3 SAK:N NÄKEMYKSET RAKENNETYÖTTÖMYYDEN
KORJAAMISEKSI
Koulutus avainasemassa taistelussa rakennetyöttömyyttä vastaan
Perusasteen jälkeinen koulutus helpottaa työelämään siirtyvien nuorten asemaa työ-
markkinoilla. Tilastot osoittavat, että mitä useampi nuori saa suoritettua tutkinnon,
sitä pienempi on vaikeasti työllistyvien joukko. Nuorten syrjäytymiskierteen kat-
kaiseminen jo sen alkupäästä, eli peruskoulun jälkeen, on pitkällä aikavälillä edul-
lisempaa kuin syrjäytymisen seurausten hoitaminen.
Myös työikäiseksi ehtineiden ammattitaito kaipaa päivitystä. Nykyisin alanvaih-
toon tähtäävä uudelleenkouluttautuminen on hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmat
työttömyysetuuksien ja opiskelun yhteensovittamisessa vaikeuttavat uusien urapol-
kujen löytämistä.
SAK:n mielestä omaehtoinen kouluttautuminen työttömyysetuudella on tehtävä
helpommaksi. Jos työtön pelkää menettävänsä työttömyysetuuden opiskelun
vuoksi, jättää hän usein silloin kokonaan koulutuksen väliin. On kaikkien etu, että
toimettomuuden sijaan työtön hakeutuu koulutukseen, joka auttaa häntä työllisty-
misessä.
SAK:n toimenpide-ehdotukset:
• Nuorten on saatava peruskoulun jälkeistä koulutusta.
• Työikään ehtineiden työttömien työnhakijoiden ammattitaito kaipaa myös
päivitystä.
• Työttömyysetuudella kouluttautumista on helpotettava.
Työvoimapalvelut on saatava kuntoon
Työvoimapalveluiden tarkoituksena on edistää työn tekijän ja antajan kohtaamista.
Työttömien suuri joukko, joka olisi saatava taas töihin talouskasvun kiihtyessä, on
pidettävä työkykyisenä. Ilman henkilökohtaisten palveluiden turvaamista ja aktii-
vista kontaktia jokaiseen työttömään tämän tavoitteen saavuttaminen on hyvin vai-
keaa. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehokas kohdistaminen on
hyvin vaikeaa varsinkin, jos rajallisia resursseja vähennetään entisestään matala-
suhdanteessa.
Eläkeiän noustessa on ikääntyneiden työnhakijoiden työllistämiseksi tehtävä jat-
kossa nykyistä enemmän. Ikääntyneiden työttömien työllistymistä auttavat heihin
kohdistuvat aktivointitoimenpiteet ja erilaiset koulutusmahdollisuudet. Kun eläke-
ikää nostetaan tulevina vuosina, muuttuu ikääntyneiden työttömyysongelma mo-
nella tapaa. Ikääntyneiden työttömien aseman parantamiseksi on syytä panostaa,

17. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 15
sillä heidän määränsä tulee kasvamaan lähivuosina ja heillä on myös erityisen suuri
riski ajautua pitkäaikaistyöttömiksi.
Työvoimapolitiikan toimenpiteillä voidaan pitää yllä työnhakijoiden työkykyä ja
edesauttaa työttömien työllistymistä, mutta se ei ratkaise kokonaan ongelmaa eli
työpaikkojen puuttumista. Mitä suurempi osa laskusuhdanteen aikana työelämästä
syrjäytyneiden joukko on, sitä vähemmän on käytettävissä työkykyistä työvoimaa
kysynnän taas kasvaessa.
Pitkäaikaistyöttömien ryhmä on jo niin iso, että koko ryhmän hylkääminen oman
onnensa nojaan koituisi erittäin kalliiksi tulevillekin sukupolville. Ennen kaikkea
työvoimapalveluiden lakisääteinen toteutuminen on voitava turvata. Tällä hetkellä
käytössä olevilla resursseilla se on hyvin vaikeaa, eikä esimerkiksi henkilökohtai-
sen palvelun tarjoaminen toteudu riittävällä tasolla.
SAK:n toimenpide-ehdotukset:
• Työvoimapalveluiden hoitamiseen on saatava riittävät resurssit.
• Työttömän työnhakijan saama henkilökohtainen palvelu on turvattava eri-
tyisesti työttömyyden alkaessa.
• Työttömien työkyvyn ylläpitäminen on oltava keskeinen tavoite myös ak-
tiivisille toimenpiteille.
Rakennetyöttömyys tarvitsee lääkkeeksi talouskasvua
Merkittävin apu rakennetyöttömyyden kustannusten hillitsemiseksi olisi suhdanne-
tilanteen paraneminen. Aktiivinen työvoimapolitiikka ja erityisesti matalasti kou-
lutettujen eläkeikää lähestyvien tilanteen kohdennettu parantaminen voivat lieven-
tää oireita. Mitä enemmän työttömyyden itseään syventävää kierrettä saadaan mur-
rettua, sitä enemmän toivoa on myös ikääntyneillä ja matalasti koulutetuilla työttö-
millä.
Jokaisen merkittävän laskusuhdanteen jälkeen työttömyys on sopeutunut korkeam-
malle tasolle kuin aikaisemmin. Maailma on muuttunut monella tapaa ja nykyisen
talouskriisin kanssa kamppaileva Suomi on hyvin erilainen kuin esimerkiksi 1990-
luvulla tai 1970-luvun energiakriisin aikaansaaman laskusuhdanteen aikana. Työt-
tömyyden noustessa riittävän korkealle on sen palautuminen alaspäin hyvin hidas
prosessi. Suuri osa heikon taloustilanteen takia työnsä menettäneistä ei enää kos-
kaan onnistu palaamaan työelämään. Suuri työttömien joukko on koko yhteiskun-
nan kannalta hukkaan heitetty voimavara.
Myötäsyklisen finanssipolitiikan6
ongelmallisena seurauksena on matalasuhdantei-
den pitkittyminen ja niiden haittojen syveneminen. Valtiontalous ei toimi samalla
tavalla kuin kotitalous, joka voi parantaa asemaansa pidättäytymällä kulutuksesta.
6 Myötäsyklinen finanssipolitiikka tarkoittaa suhdannekiertoa vahvistavaa julkisen talouden tuloista ja me-
noista päättämistä.

18. 16 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
Säästäessään kulutuksesta ottaa valtio samalla taloudesta pois myös tuloja supistaen
näin kokonaistuotannon määrää. Se saattaa olla kiistanalaista, minkälainen rooli
valtiolla tulisi olla talouden suunnan ohjaajana ja kuinka suuri rooli julkisella kulu-
tuksella tulisi olla. Se on kuitenkin kiistatonta, että vähentämällä kulutusta talouden
ollessa muutenkin vaikeuksissa, syvenee myös matalasuhdanne. Sekään ei ole epä-
selvää, että työttömyydestä, eli resurssien vajaakäytöstä, tulee pysyvän luonteinen
tila sen jatkuessa riittävän pitkään.
Tästä syystä Suomen olisi otettava aktiivinen rooli Euroopan tasolla keskusteltaessa
toimista taloustilanteen parantamiseksi.7
Tällä hetkellä koko talouspoliittinen kes-
kustelu keskittyy vain velkaantumisen taittamisen ympärille, mikä on hyvin lyhyt-
näköistä. On valitettavaa, että Euroopan tasolla määritellyt finanssipolitiikan sään-
nöt sanelevat Suomen talouden hoitamisen reunaehtoja, mutta valittelemalla tilanne
ei muutu mihinkään. Talous on saatava jälleen kasvamaan, jotta voisimme välttää
1990-luvun laman kaltaisen tilanteen, jossa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi en-
nennäkemättömän suureksi.
7 SAK:n kannat EMU:n kehittämiseksi ovat julkaisussa Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn kehittäminen –
Talouskurista kohti kasvua ja hyvinvointia (6/2015).

19. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 17
KIRJALLISUUTTA
Asplund, Kauhanen,Vanhala (2015). Ammattirakenteet murtuvat – Mihin työnteki-
jät päätyvät ja miksi?, Helsinki: Taloustieto Oy
Koskela (2012). Miten purkaa rakennetyöttömyyttä?, Helsinki: SAK ry
OECD (2015). OECD Skill Studies: Data Policy Reviews of Adult Skills, Finland:
OECD
Moisala, Suoniemi, Uusitalo (2006). Työpoliittinen tutkimus: Työttömien tilastolli-
nen profilointi, Helsinki: TEM, PT
Kroft et al. (2013). Long-Term Unemployment and the Great Recession: The Role
of Composition, Duration Dependence, and Non-Participation, Journal of Labor
Economics, University of Chicago Press, vol. 34(S1), pages S7 - S54
Alatalo (2015). Rakennetyöttömyyden kasvulle ei näy loppua. Työpoliittinen Aika-
kausikirja, 25.
Obstbaum, Tuomala (2015). Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa, VATT Po-
licy Brief (2015): 2-2015.
Pyykkönen, Pyykkönen (2015). Rakenteellinen työttömyys Porissa,
Valtiovarainministeriö (2016). Talousnäkymät ja palkanmuodostus, Tulo- ja kus-
tannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti, Valtioneuvoston kanslia
Bonthuis, Jarvis, Vanhala (2015). Shifts in euro area Beveridge curves and their
determinants, Bank of Finland Research Discussion Papers 2-2015
Pissarides (2000). Equilibrium Unemployment Theory, Cambridge, Massachusetts,
USA: The MIT Press
Murphy, Topel (2016). Human Capital Investment, Inequality and Economic
Growth, Journal of Labour Economics
Ball (2009). Hysteresis in unemployment: old and new evidence (No. w14818). Na-
tional Bureau of Economic Research.
Ball (2014). Long-term damage from the Great Recession in OECD countries (No.
w20185). National Bureau of Economic Research.
Halonen (2011), Rakennemuutoskatsaus 2011, Suomen kuntaliitto
Holm, Hietala, Härmälä (2005). LIIKENNEVERKKO JA KANSANTALOUS –
Suomi–Ruotsi vertailua. PTT raportteja 249

20. 18 SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä?
LIITTEET
Liite 1
Työllistymis- ja eläkkeelle siirtymisen todennäköisyys arvioitiin niiden tilastoitujen
työttömien osuutena, jotka vuoden kuluttua, vuoden viimeisellä viikolla, joka on
työssäkäyntitilaston tilastoajankohta, eivät enää olleet työttömiä. Taulukot koottiin
vuodesta 2004 aina vuoteen 2014 asti, eli niin pitkältä ajalta kuin oli mahdollista
säilyttäen tiedot vielä vertailukelpoisina keskenään.
Selvityksessä käytettyjen rakennetyöttömyydelle altistavien riskiryhmien täs-
mälliset määritelmät:
1. Koulutus: Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa.
2. Ikä: Yli 54 vuotias. Tilastovuonna yli 54 vuotiaat ovat aikaisempien tutkimusten
mukaan jo huomattavasti vaikeammin työllistyviä kuin hiukan nuoremmat vertai-
sensa.8
3. Hystereesi: Ollut edellisen kahden tilastovuoden aikana vähintään 181 päivää
työttömänä. Tämän ehdon täyttävät, sekä yhtämittaisesti yli puoli vuotta työttö-
mänä olleet, että useammassa lyhemmässä pätkässä yhteensä 181 päivää ja enem-
män työttömänä olleet.
4. Taantuva ammatti: Jos työttömällä on edellisten viiden vuoden ajalta työkoke-
musta taantuviksi katsotuista ammateista. Tällaisiksi ammateiksi on katsottu
ETLA:n julkaisemassa Ammattirakenteet murtuvat – selvityksessä listatut ammatit.
Katso lista ammateista Liitteessä 2.
5. Asuinpaikkakunta taantuva: Taantuvaksi paikkakunnaksi on katsottu sellainen,
jonka väestön määrän keskiarvo tilastovuotta edeltävänä 10 vuoden jaksolla on ol-
lut aleneva. Ja työttömyysaste on ollut koko maan keskiarvoa suurempi samalla
kymmenen vuoden tilastovuotta edeltävällä tarkastelujaksolla.
8
Ks. esim. Moisala, Suoniemi, Uusitalo (2006)

21. SAK – Mitä rakennetyöttömyydelle on tehtävissä? 19
Liite 2
Kopioitu suoraan ETLA:n julkaisemasta Ammattirakenteet murtuvat -selvityk-
sestä. (ks. täydelliset viitetiedot lähdeluettelosta.)
Taantuvat ammattiryhmät Tilastokeskuksen 3-numerotason ammattiluokituk-
sen mukaan
Toimistotyöntekijät
411 Sihteerit, tekstinkäsittelijät ym.
412 Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym.
413 Kuljetuksen ja varastoinnin toimistotyöntekijät
414 Kirjastojen, postitoimistojen ym. työntekijät
419 Muut toimistotyöntekijät
Konepaja- ja valimotyöntekijät
721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym.
722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat
723 Koneasentajat ja -korjaajat
724 Sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden asentajat ja korjaajat
Muut valmistustyötekijät
731 Hienomekaanikot
732 Savenvalajat, lasihyttityöntekijät ym.
733 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät
734 Painopinnan valmistajat, tekstiilipainajat ym.
741 Teurastajat, leipurit, meijeristit ym.
742 Puutavaran käsittelijät, puusepät ym.
743 Kutojat, vaatturit ym.
744 Turkisten ja nahkojen muokkaajat sekä suutarit
Puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät
814 Puunjalostuksen ja paperinvalmistuksen prosessityöntekijät
Kumi- paperi- ja tekstiilityöntekijät
823 Kumi- ja muovituotteiden teolliset valmistajat
825 Painajat, jälkikäsittelijät ja paperituotteiden teolliset valmistajat
826 Tekstiili-, turkis- ja nahkatuotteiden teolliset valmistajat
Teollisuustuotteiden kokoonpanijat
828 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat

22. Huhtikuu 2015 Lisätiedot:
Olli Koski Matias Luukkanen
olli.koski@sak.fi Projektiekonomisti
puhelin 020 774 0150
Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000