SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan. Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.

1. 16.5.2019 1
Maahanmuuton vaikutus työelämään
Mahdollisuuksien aika -hanke
SAK:n edustajisto 16.5.2019

2. Mahdollisuuksien aika -hanke
• Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke
(2016–2020)
• Hankkeella on kolme tavoitetta:
1) lisätä ymmärrystä työelämää ja ammattiyhdistysliikettä kohtaavista
haasteista
(= tietoisuutta lisäävä)
2) etsiä kyseisiin haasteisiin ratkaisuja, jotta hyvä työ olisi mahdollista
mahdollisimman monelle
(= toimintaa suuntaava)
3) vaikuttaa Suomessa käytävään työelämäkeskusteluun ja
kansalaisten mielipiteisiin ammattiyhdistysliikkeestä
(= SAK:n ”brändin” kirkastaminen työelämäasioissa)
22.11.2018

3. Hankkeen tausta
• Yhteiskunnassa on havaittavissa kolme vahvaa muutosvoimaa eli niin
sanottua megatrendiä:
• kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia (”digimurros”)
• koko maailman yhteen kietova globalisaatio
• ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen
• SAK:ta kiinnostaa näiden muutossuuntien vaikutukset työelämään ja
työntekijöiden arkeen.
• SAK:n tavoitteena on kehittää tulevaisuuden työtä, työntekijöiden
arkea ja työelämää inhimilliseksi ja oikeudenmukaiseksi.
22.11.2018

4. Teemat tähän mennessä
1. Uusi aikuiskoulutus (kevät 2017)
2. Työntekijän ääni alustataloudessa (syksy 2017)
3. Tekoälyn vaikutus työelämän laatuun (kevät 2018)
4. Keikkatyöntekijöiden toimeentulo (syksy 2018)
5. Maahanmuuton vaikutus työelämään (kevät 2019)
22.11.2018

5. Tutustu hankkeen materiaaleihin
• Kaikki materiaali löytyy netistä:
www.sak.fi/mahikset
• Erilaisia raportteja, videoita, PowerPoint-esityksiä, blogikirjoituksia
• Tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
• Myös sosiaalinen media huomioitu (Twitter, Facebook)
– #mahikset
– www.facebook.com/groups/mahikset/
• Aineistoa myös englanniksi
• Hankkeen materiaalia kannattaa hyödyntää!
22.11.2018

6. Kevään 2019 teema:
Maahanmuuton vaikutus
työelämään

7. Maahanmuuttoteeman tavoitteet ja toiminta
Tavoitteet
• Selvittää maahanmuuton vaikutusta politiikkaan ja työelämään
• Laatia SAK:n politiikkasuosituksia.
Toiminta – tutkimukset ja selvitykset
• VTT Rolle Alhon tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvästä politiikasta
Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa.
• SAK:n luottamushenkilöpaneeli ja jäsentutkimus maahanmuuttokysymyksistä.
• VTM Ella Lautanimen haastattelututkimus monikulttuuristen henkilöstöpoliittisten
toimien vaikutuksesta maahanmuuttajien integroitumiseen työelämässä.
Tulossa
• Selvitys maahanmuuttajien sitoutumisestä ammattiliittoihin – Maria Hakkaraisen
pro gradu –työ.
• Analyysi SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan tulleista kysymyksistä.
16.5.2019 7

8. 16.5.2019 8
Maahanmuuttopolitiikka
Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa

9. Selvityksen tavoitteet ja toteutus
• Tavoitteena selvittää maahanmuuttopolitiikkaa sekä maahanmuuttajien
kotouttamiseen (työllistymiseen) liittyvää politiikkaa Ruotsissa,
Tanskassa ja Kanadassa.
– Maahanmuuttopolitiikalla viitataan siihen sääntelyyn, jolla säännellään,
kenellä on oikeus asua ja työskennellä tietyssä valtiossa.
– Kotouttamispolitiikalla viitataan sellaiseen valtiolliseen politiikkaan,
jonka tavoitteena on edesauttaa maahanmuuttajien osallisuutta
(mm. työllistymistä).
• Selvityksen toteutti SAK:lle VTT Rolle Alho, joka on Suomen Akatemian
tutkijatohtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin
yliopistossa.
16.5.2019 9

10. Miksi nämä kolme maata?
• Ruotsin kohdalla tarkastellaan nk. etableringsjobbeja, jotka on tarkoitus
ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana. Niiden tarkoituksena on nopeuttaa ja
parantaa uusien maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien
integroitumista työmarkkinoille.
– Neuvoteltu kolmikantaisesti.
• Kanadan kohdalla painopiste on ”pisteytysmallissa” (points-based system),
joka perustuu potentiaalisten maahanmuuttajien pisteyttämiseen sen
mukaan, mikä heidän oletettu hyötynsä on työmarkkinoilla.
– Malli ollut paljon esillä suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa.
• Tanskan osalta keskitytään maan tiukentuneeseen maahanmuutto- ja
kotouttamispolitiikkaan.
– ”Kauhuskenaario”.
16.5.2019 10

11. Ruotsin etableringsjobb-järjestelmä
• Tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa vaikeasti työllistyvien, hiljattain
Ruotsiin muuttaneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.
• Osana aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotouttamispolitiikan jatkumoa.
• Työnantajat maksavat työntekijän saamasta tulosta 46 % kahden
vuoden ajan, joka on etableringsjobbien maksimikesto.
• Valtio maksaa loppuosan eli 54 % työntekijän saamasta tulosta.
• Työntekijän saama tulo on alhaisimpien työehtosopimusten
minimiehtojen mukainen eli noin 18 000 kruunua (noin 1 750 euroa).
• Verojen jälkeen työntekijälle jää käteen noin 15 600 kruunua
(noin 1 490 euroa).
• Summa ei vaihtele toimialakohtaisesti, mutta työntekijöille tullaan
maksamaan lisiä mahdollisista ilta- ja yövuoroista.
16.5.2019 11

12. Etableringjobbien ehdot ja tavoitteet
• Ainoastaan työpaikoilla, joilla on työehtosopimukset.
• Tavoite on, että työnantaja palkkaa työntekijän toistaiseksi voimassa
olevaan työsuhteeseen jakson päätyttyä.
• Kesto korkeintaan kaksi vuotta, oltava kokoaikaisia.
• Oikeus osallistua koulutukseen työajalla (esim. kielikoulutus, pakkoa ei
kuitenkaan ole).
• Osallistujille tehdään osaamiskartoitus ennen työn alkua ja työjakson
jälkeen.
• Järjestelmän on tarkoitus olla voimassa viisi vuotta.
• Väärinkäytöksiä voidaan estää työnantajien ja ay-liikkeen edustajien
kanssa luotavan yhteisen toimikunnan avulla.
16.5.2019 12

13. Mitä uutta etableringsjobbit tarjoavat?
Ruotsin työnantajien näkemys
• Alentavat työnantajien kynnystä työllistää vaikeasti työllistyviä ihmisiä.
– Alemmat palkkakustannukset työnantajille.
• Mahdollisuus paikata työvoimapulaa.
• Vähemmän byrokraattinen kuin muut palkkatuetut systeemit.
– Työnantaja ei joudu jälkikäteen perimään palkkakustannuksia valtiolta,
sillä valtio maksaa osuutensa suoraan työntekijälle.
16.5.2019 13

14. Etablerinsgjobbien haasteet
Ruotsin ay-liikkeen näkemys
• Voivat vähentää työnantajien halua palkata työntekijöitä normaaleihin
työsuhteisiin.
– Joillain työnantajilla voi olla houkutus käyttää systeemiä pelkästään
halvan työvoiman tarjoajana.
• On mahdotonta aukottomasti valvoa, että työnantajan tavoite todella on
palkata työntekijä toistaiseksi voimassaolevaan normaalityösuhteeseen
etableringsjobb-jakson päätteeksi.
• Työmarkkinaosapuolten muodostama toimikunta pystyy kuitenkin
valvomaan, että työnantajat eivät ”kierrätä” työntekijöitä ilman
todellisia haluja tarjota normaalityösuhteita etableringsjobb-jakson
jälkeen.
16.5.2019 14

15. Tanskan malli

16. Tiukka ja kiristynyt maahanmuutto- ja
kotoutumispolitiikka
• Keskustelu ongelmakeskeinen.
• Green Card -ohjelma lakkautettu.
– Ohjelma antoi 3. maiden kansalaisille, joilla vähintään kandidaatin
tutkinto, määräaikaisen oikeuden työskennellä Tanskassa.
• Töihin tulevien kolmansien maiden kansalaisten tuloraja nostettu v. 2018.
• Pakolaisille maksettavia tukia on leikattu.
• Ns. ghetto-lait, joka koskevat alueita, joissa asuu korkea määrä työttömiä
ja rikoksista tuomittuja sekä ”ei-länsimaalaisia”.
– Samasta rikoksesta saa ”ghetto-alueella” korkeamman rangaistuksen.
• Politiikka on pahentanut työvoimapulaa, vaikeuttanut maahanmuuttajien
kotoutumista ja aiheuttanut Tanskalle imagohaittaa.
16.5.2019 16

17. Kanadan ”pisteytysmalli”
• Kanadan maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa pidetään
maailmanlaajuisesti onnistuneena ja esimerkillisenä.
– Maa on onnistunut integroimaan suuria määriä maahanmuuttajia, jotka
ovat hyödyttäneet Kanadaa.
• Keskeisellä sijalla on ns. pisteytysmalli, jonka Kanada ensimmäisenä
valtiona otti käyttöön 1960-luvulla.
• Hakijan on ylitettävä tietty pisteraja, jotta hän saan oikeuden muuttaa
Kanadaan.
– Pisteytyksessä otetaan huomioon potentiaalisten maahanmuuttajien
koulutus, työkokemus, ikä sekä ranskan/englannin kielen taito.
– Tarkoituksena on maksimoida maahanmuutosta saatu
kansantaloudellinen hyöty.
• Pisteytysmalliin kuuluu, että maan hallitus asettaa kiintiöitä sille,
paljonko maahanmuuttajia vastaanotetaan vuodessa.
– Tässä arviossa otetaan huomioon alakohtaiset ennusteet työvoiman
tarpeesta.
16.5.2019 17

18. Maahanmuuton lailliset väylät Kanadassa
• Kokonaisuudessaan maahanmuuton lailliset väylät muodostuvat
neljästä kategoriasta:
1. Talousperusteinen maahanmuutto eli pisteytysmalli
• Maahan voi myös päästä tekemällä ”huomattavan” taloudellisen investoinnin
Kanadaan.
2. Perheenyhdistäminen
• Henkilö, jolla on Kanadan kansalaisuus tai pysyvä oleskelulupa, sitoutuu
kustantamaan Kanadaan muuttavan perheenjäsenen tai lähisukulaisen
elinkustannukset Kanadassa ja sitoutuu takaamaan, että henkilö ei joudu
sosiaaliturvan varaan.
3. Pakolaisuuteen perustuva maahanmuutto
4. Muut syyt
16.5.2019 18

19. 16.5.2019 19
Maahanmuutto ja työelämä
SAK:n jäsentutkimus 2019 ikäryhmälle 20–40 vuotta
N=1216

20. 16.5.2019 20
76
67
68
68
70
70
67
72
70
23
32
31
31
30
30
32
28
30
1
1
1
1
1
1
Julkinen palveluala
Yksityinen palveluala
Teollisuus
Kuljetusala
Mies
Nainen
20-30 vuotta
31-40 vuotta
Kaikki
Työskentelee nyt tai on työskennellyt maahanmuuttajan kanssa (%)
Kyllä Ei Ei osaa/halua sanoa

21. 16.5.2019 21
80
58
82
87
63
70
71
91
73
66
81
88
60
55
60
93
Maahanmuuttajat tuovat uusia
näkökulmia ja kansainvälistä
osaamista suomalaisiin
työyhteisöihin.
Suomi tarvitsee työvoimaa myös
oman maan ulkopuolelta.
Työskentelen tai työskentelisin
mielelläni maahanmuuttajan kanssa.
Ennen kuin Suomeen palkataan
työvoimaa EU:n ulkopuolelta, pitäisi
tarkistaa, onko maassa jo saatavilla
työvoimaa kyseisiin töihin
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä (%)
Nainen
Mies
On työskennellyt
maahanmuuttajan kanssa
Ei ole työskennellyt
maahanmuuttajan kanssa

22. 16.5.2019 22
25
42
31
30
56
39
23
48
32
37
53
44
Maahanmuuttajat vievät
suomalaisten työpaikat.
Maahanmuutto polkee palkkoja
Suomessa.
Maahanmuuttajat eivät sopeudu
suomalaiseen työelämään.
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä (%)
Nainen
Mies
On työskennellyt
maahanmuuttajan
kanssa
Ei ole työskennellyt
maahanmuuttajan
kanssa

23. 16.5.2019 23
91
42
83
89
37
79
48
66
89
45
Maahanmuuttajat ovat yhtä hyviä tai huonoja
työntekijöitä kuin suomalaisetkin.
Maahanmuuttajien on vaikea sopeutua suomalaisen
työelämän tapoihin.
Työskentely maahanmuuttajan kanssa on ollut
opettavaista.
Puutteellinen kielitaito hankaloittaa työskentelyä
Suomessa.
Maahanmuuttajat eivät välitä työturvallisuudesta
samaan tapaan kuin suomalaiset työntekijät.
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä
(%, vastaajina vain maahanmuuttajan kanssa työskennelleet)
Nainen Mies

24. 16.5.2019 24
65
60
43
47
53
32
36
51
46
42
3
4
6
7
5
Julkinen palveluala
Yksityinen palveluala
Teollisuus
Kuljetusala
Kaikki
Onko mielestäsi enemmän hyvä vai huono asia, että Suomeen tulee
työntekijöitä ulkomailta? (%)
Enemmän hyvä Enemmän huono Ei osaa sanoa

25. 16.5.2019 25
49
58
48
57
58
40
43
32
40
29
46
37
47
39
37
55
23
39
29
41
5
5
5
4
5
4
33
29
31
30
Mies
Nainen
20-30 vuotta
31-40 vuotta
On työskennellyt maahanmuuttajan kanssa
Ei ole työskennellyt maahanmuuttajan kanssa kanssa
Luottamushenkilö, nainen
Luottamushenkilö, mies
Luottamushenkilö, maahanmuuttajia työpaikalla
Luottamushenkilö, ei maahanmuuttajia työpaikalla
Onko mielestäsi enemmän hyvä vai huono asia, että Suomeen tulee työntekijöitä
ulkomailta? (%)
(SAK:n jäsentutkimus 2019 ja SAK:n luottamushenkilöpaneeli 2019)
Enemmän hyvä Enemmän huono Ei osaa sanoa

26. 16.5.2019 26
Maahanmuuttajat SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n luottamushenkilöpaneeli, maaliskuu 2019
N=853

27. 16.5.2019 27
7
4
9
6
57
74
52
79
65
36
22
39
21
30
Yksityiset palvelualat
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Kaikki
Onko työpaikkanne maahanmuuttajilla mahdollisuuksia osallistua
suomen/ruotsin kielen koulutukseen työajalla? (%, n=473)
Kyllä Ei En osaa sanoa

28. 16.5.2019 28
10
8
8
11
9
71
75
61
55
69
19
16
31
34
22
Yksityiset palvelualat
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Kaikki
Onko työpaikallanne esiintynyt syrjintää maahanmuuttajia/ulkomaalaisia
työntekijöitä kohtaan? (%, n=473)
Kyllä Ei En osaa sanoa

29. Minkälaista syrjintää on esiintynyt?
• Työpaikalla esiintyneestä syrjinnästä on vastauksissa vähän
esimerkkejä, kuten
– Työnantaja ei ole kertonut maahanmuuttajille perhevapaista tai muista
eduista.
– Syrjintää työvuorojen ja lomien jakamisessa.
– ”Vilunkipeliä palkkapuolella, kun maahanmuuttajat eivät osaa lukea
tilinauhaa.”
– Kikkailua määräaikaisilla sopimuksilla.
– Epäasiallista kohtelua, vähättelyä ja ennakkoluuloisuutta muiden
työntekijöiden taholta.
16.5.2019 29

30. 16.5.2019 30
32
27
37
29
31
47
56
36
45
48
22
18
28
26
22
Yksityiset palvelualat
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Kaikki
Otetaanko työpaikkasi henkilöstöpolitiikassa maahanmuuttajat/ulkomaalaiset
työntekijät erikseen huomioon? (%, n=473)
Kyllä Ei En osaa sanoa

31. Miten maahanmuuttajat otetaan huomioon
henkilöstöpolitiikassa?
• Perehdytysmateriaaleja useilla eri kielillä ja kuvalliset mallikortit.
• Pidempi ja monipuolisempi perehdytys.
– Jollain työpaikoilla perehdytys on mahdollista työntekijän äidinkielellä
(jos työpaikalla ennestään samaa kieltä puhuvia).
• Työohjeet englanniksi.
• Mahdollistetaan uskontoon/kulttuuriin liittyvät vapaa-/pyhäpäivät.
16.5.2019 31

32. 16.5.2019 32
31
27
35
31
30
52
54
46
56
52
16
19
20
14
18
Yksityiset palvelualat
Teollisuus
Julkinen ala
Kuljetusala
Kaikki
Tarvitsisitko ammattiliitoilta lisää tietoa tai koulutusta maahanmuuttajiin ja
maahanmuuttoon liittyvissä asioissa? (%, n=473)
Kyllä Ei En osaa sanoa

33. 16.5.2019 33
Maahanmuuttajat suomalaisilla
Millaista on hyvä monikulttuurinen henkilöstöpolitiikka?
työpaikoilla

34. Tutkimuksen tavoitteet
• Millainen on hyvä henkilöstöpolitiikka maahanmuuttajataustaisen
työntekijän, luottamushenkilön ja työnantajan näkökulmasta?
• Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja
maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle
työpaikalle?
16.5.2019 34

35. Miten tutkimus tehtiin?
• SAK teetti laadullisen haastattelututkimuksen, johon osallistui
yhteensä 17 maahanmuuttajataustaista työntekijää, luottamusmiestä
ja työnantajan edustajaa.
• Monikulttuurista työelämää rakentavat haastateltavat kertoivat,
miten monikulttuurisuus näyttäytyy työelämässä sekä
henkilöstöpolitiikan että arjen vuorovaikutuksen tasolla.
• Haastattelututkimuksen toteutti VTM, sosiaalipsykologi Ella Lautaniemi.
16.5.2019 35

36. Tulokset
• Jokainen työntekijä on myös yksilö, ei pelkästään kulttuurinsa edustaja.
– Työpaikalla vaikuttavat myös muut muutkin asiat, kuten ikä ja työkokemus.
• Monikulttuurisessa työyhteisössä puutteellinen kielitaito on olennaisin
haaste.
– Mahdollisuus työskennellä englannin kielellä vähentää tarvetta oppia
kotimaista kieltä ja saattaa siten hankaloittaa integroitumista
yhteiskuntaan.
• Monikulttuurisessa organisaatiossa on erityisen tärkeää viestiä selkeästi ja
varmistaa, että tieto tavoittaa kaikki työntekijät
• Työtehtävien lisäksi tulee perehdyttää huolella myös organisaatioon ja
suomalaiseen työelämään
• Henkilöstön kouluttamisella lisää ymmärrystä.
16.5.2019 36

37. Kuka neuvoisi työperäistä maahanmuuttajaa?
• Työperäisten maahanmuuttajien integroituminen Suomeen riippuu tällä
hetkellä työnantajan halusta auttaa.
• Työperäiset maahanmuuttajat eivät kuulu kotouttamispalvelujen piiriin.
• Myös työperäiset maahanmuuttajat tarvitsevat neuvontapalveluja.
16.5.2019 37
• SAK on perustanut EU-hankkeen
puitteissa neuvontapalvelun
maahanmuuttajataustaisille
työntekijöille, jossa neuvotaan
työehtoja koskevissa kysymyksissä.
Neuvontaa jatketaan SAK:n ja liittojen
rahoituksella.

38. Muita huomioita
• Maahanmuuttajien tieto ja ymmärrys ammattiyhdistysliikkeestä on
puutteellinen.
• Monikulttuurisuus koetaan luontevana tulevaisuuden ilmiönä ja
työyhteisöä rikastavana asiana.
• Näissä tuloksissa yhtymäkohtia luottamushenkilöpaneeliin.
16.5.2019 38

39. Muistilista monikulttuurisille organisaatioille
1. Nimeä henkilöstön monikulttuurisuus ja
moninaisuus jonkun tahon vastuulle työpaikalla.
2. Panosta perehdytykseen.
3. Työelämää paremmin tunteva työkaveri voi toimia
oppaana ja mentorina työelämässä.
4. Tue työntekijän kielitaitoa.
5. Viesti ymmärrettävästi ja yhdenvertaisesti.
6. Ammattiliitoista tarjottava lisää infoa.
16.5.2019 39

40. Kiitos!