SlideShare uma empresa Scribd logo

Liedon Säästöpankki vuosikertomus_2015

•
•
P
Petteri Pietarinen
1 de 32
Baixar para ler offline
LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUOSI 2015
Vuosikertomus 2015 2 ”VIIMEISET RUNSAAT 20 VUOTTA OVAT OLLEET VALTAVA KEHITYS- JA KASVUTARINA.” ”HALUAMME UUDISTUA JA OLLA OSA SUOMEN KASVUUN JA KEHITYKSEEN VIEVÄSSÄ TOIMINNASSA.”
Vuosikertomus 2015 33 PANKIN 120. TOIMINTAVUOSI ON NYT TAKANA. 120 vuoden matkaan on sisältynyt monta suurta mullistusta. Kaksi maailmansotaa, valuutta on vaihtunut kahdesti, tekno- logiat ovat uusiutuneet lukemattomia kertoja ja useat talouden lamat ja taantumat on koettu vuosien aikana. Liedon Säästöpankki on kulkenut itsenäisen Suomen kanssa rinta rinnan itsenäisyyden alkuhetkistä. VUOTEEN 1993 PANKKI TOIMI LIEDOSSA. Kun Suomen Säästöpank- ki pilkottiin ja sen toiminta loppui, lähti Liedon Säästö- pankki laajentumaan Liedon lähialueille suurimpiin asutus- keskuksiin. Viimeiset runsaat 20 vuotta ovat olleet valtava kehitys- ja kasvutarina. Pienestä paikallisesta pankista, jon- ka omat pääomat olivat viisi miljoonaa euroa, on kehittynyt vahva alueellinen toimija, jonka tase on lähes miljardi euroa ja omat pääomat yli 100 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus- suhdeluku (TC) on 19,6 %. TUOREIMMAT 20 VUOTTA ovat olleet myös voimakasta muu- toksen aikaa pankkimarkkinoilla. Olemme nähneet finanssitavaratalojen synnyn, useita toimialajärjestelyjä, Suomen liittymisen Euroopan unioniin, Suomen markan vaihtumisen euroon, internetin tuoman muutoksen pankkiasiointiin, uuden pankkisääntelyn ja viimeisim- pänä digitalisaation. ”PALVELUIDEMME HINNOITTELU ON LÄPINÄKYVÄÄ, KUSTANNUS- VASTAAVAA JA OIKEUDENMUKAISTA.” SUURTEN MUUTOSTEN KESKELLÄ säästöpankki perustaa toi- mintansa asiakaslähtöiseen toimintaan. Säästöpankki on aivan ainutlaatuinen yritysmuoto. Olemme asiak- kaidemme perustama ja hallinnoima yritys, jolla on erityinen tehtävä: säästäväisyyden edistäminen. Emme ole osakeyhtiö emmekä osuuskunta. Toimimme pitkä- jänteisesti. Palveluidemme hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja oikeudenmukaista. Asiakas saa alennukset heti palveluitamme käyttäessään. SÄÄSTÖPANKIT OVAT SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ. Ryhmänä olemme Suomen neljänneksi suurin pankkitoimija ja toiseksi suurin kotimainen toimija. Nykyinen säästö- pankkiryhmä muodostuu niistä itsenäisistä säästöpan- keista, jotka eivät aikanaan liittyneet Suomen Säästö- pankkiin. Viimeisten 20 vuoden aikana säästöpankit ovat rakentaneet vahvan yhteistyöverkoston tuoteyh- tiöineen ja keskuspankkeineen. Vuoden 2014 lopulla yhteistyötä lujitettiin muodostamalla säästöpankeista yhteenliittymä. Yhteenliittymämuodossa pystymme vastaamaan parhaiten niihin muutoksiin ja haasteisiin, joita uusi pankkisääntely tuo tullessaan. Säästöpankkien yhteenliittymä ei ole keskusjohdettu konserni, vaan sitä johtavat säästöpankit. Säästöpankkikeskuksen yhteiset voimavarat on valjastettu tukemaan säästöpankkien liiketoimintaa. VUOSI 2015 OLI LIEDON SÄÄSTÖPANKILLE VAHVA VUOSI 120 VUODEN KETJUSSA. Vakavaraisuutemme kohosi lähes 20 %:iin. Taseemme kasvoi 12,5 %. Yrityslainojen määrä kasvoi peräti 21,6 %. Toimimme erittäin kustannustehokkaas- ti. Kulu-tuotto-suhteemme oli 55,4. Kulumme eivät kasvaneet lainkaan. Laajamittaisen uudistushankkeen ansiosta henkilö- ja yritysasiakkailla on käytössään monipuolisempi verkkopankki ja Sp-mobiilipankki, lähimaksamisen mahdollistava maksukortti, sähköinen ajanvaraus ja uusi puhelinpalvelu. Toimimme laajalla konttoriverkostolla seitsemällä paikkakunnalla. OLEMME VAHVASTI MUKANA MYÖS UUSISSA VIESTINNÄN KANAVISSA. Pankkimme asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista ai- heista pankin blogisivustolla osoitteessa kaukaaviisas.fi. Sähköisen asiakaskirjeen ja Facebook-sivustomme kautta saa ajankohtaista tietoa raha-asioista. Haluamme uudistua ja olla mukana Suomea kasvuun ja kehitykseen vievässä toiminnassa. DIGITAALISUUS SYNNYTTÄÄ UUSIA LIIKETOIMINTAMALLEJA JA HAASTAA VANHOJA. Tavoitteemme on ymmärtää uusia liiketoiminta- malleja ja auttaa asiakastamme menestymään. Myös ra- hoitussektorilla syntyy uusia liiketoimintamalleja, kuten joukkorahoitus ja erilaiset vertaislainamallit. SUOMEN RAHAMARKKINAT OVAT NIIN TEHOKKAAT, että helpolla uudet rahoitusmallit eivät lyö itseään läpi. Vertaislaino- jen osalta kysyntä voi syntyä ainakin kahdesta syystä: lainan tarvitsijalla on vaikeuksia saada laina muualta tai kokee lainaamisen helpommaksi. Ensiksi mainittu vaih- toehto vie vertaislainatoiminnan lähemmäksi pikavippi- toimintaa. Jälkimmäinen sen sijaan muistuttaa osamak- sukauppaa ja kohdevakuudellista toimintaa. Helppous ja joustavuus voikin olla se markkinarako, johon vertais- lainatoiminta luo ratkaisua. Jos näin on, menettäjiä ovat eniten rahoitusyhtiöt ja korttiyhtiöt. Joka tapauksessa pankkien on syytä pysyä hereillä ja kuunnella asiakasta entistä tarkemmin digitaalisuuden mullistaessa taloutta ja yhteiskuntaa. KIITÄN ASIAKKAITAMME MEITÄ KOHTAAN OSOITETUSTA LUOTTAMUKSES- TA. Kiitos myös luottamushenkilöillemme ja henkilökun- nallemme siitä erinomaisesta työstä, jota olette tehneet pankin hyväksi. Liedossa 9.2.2016 Jussi Hakala Toimitusjohtaja 120-VUOTISKATSAUS Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 4 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon. 1908 Säästöpankki on avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET SISÄLTÖ VUOSIKERTOMUS 2015 Toimitusjohtajalta ....................................................................2 Vuoden 2015 vastuullisuuskonseptin tukikohteet ................................................................................6 Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä........................................................................... 8 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2015............10 Talousseminaari ......................................................................18 Riskienhallinta .........................................................................19 Hallinto ja henkilöstö ...........................................................24 Tunnuslukujen laskentakaavat ...........................................27 Tuloslaskelma .........................................................................28 Tase ............................................................................................28 Luottamushenkilöt ............................................................... 30 Johtoryhmä ja organisaatio ..................................................31 Ulkoasu ja taitto: Zeeland Family Tekstit: Liedon Säästöpankki Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Esko Keski-Oja ja Lauri Jaakkola Sivujen materiaali on valmistettu FSC-sertifioidusta puusta, joka on peräisin ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvin hoidetuista metsistä.
5 1915 Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN YHTEISKUNTAVASTUU 92vakituisessa työsuhteessa 120.toimintavuosi 106henkilöä Työllisti asiakaskokemuksessa Suomessa. Säästöpankki on 45vuotta Henkilökunnan keski-ikä: Tuimme alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä noin 170 000 eurolla. Lisäksi tuimme paikallisesti toimivia yhteisöjä 40 000 eurolla. 1,2 Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa lähes Koulutuksen painopiste oli asiakaspalvelu- ja myyntikoulutuksessa. konttoria 1. miljoonaa euroa. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 6 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET Kuvassa Liedon 4H-yhdistyksestä Juha Heikkilä ja Taina Päätalo. VUODEN 2015 VASTUULLISUUSKONSEPTIN TUKIKOHTEET Liedon Säästöpankki tuki useita paikallishankkeita Tu- run seudulla 40 000 eurolla. Suurten kertaluontoisten lahjoitusten sijaan Liedon Säästöpankki tukee nyt useita hyviä, paikallisia hankkeita. Päätös tukikohteista tehtiin kolmatta kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon • Liedon 4H-yhdistys tukisumma 10 000 euroa (nuorten yrittäjyys, työelämävalmiudet ja työllistäminen) • Hope Turku tukisumma 7 500 euroa (vapaaehtoisvoimin toteutettavaa avustustyötä lapsiperheille) • Liedon VPK, tukisumma 7 500 euroa (kolmen defibrillaattorin hankinta) • Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry, tukisumma 7 500 euroa Säästöpankin toimintapaikkakunnilla ääniä annettiin 540, joista valtaosa kohdistui lasten ja nuorten sekä vanhusten tukemiseen. Tuensaajat valittiin yleisöltä saa- tujen ehdotusten joukosta seuraavasti: • Special Olympics, tukisumma 2 500 euroa (Kisamatka Los Angelesiin) • Joululahja varattomille lapsille, tukisumma 2 000 euroa • Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet, tukisumma 1 000 euroa • Turun seudun työttömät TST ry, tukisumma 1 000 euroa • Eläinsuojeluyhdistys Turku, tukisumma 1 000 euroa
1939 10 miljoonan markan raja rikki. 7 Kuva: Lauri Jaakkola Kuvassa Special Olympicsin -kisaan osallistuneita urheilijoita. Kuvassa vas. Liedon VPK:sta Otto Metsistö ja Jukka Lehtinen. Keskellä Liedon Säästöpankista Jussi Hakala ja Paula Kumpula, jonka vierellä Hope Turku ry:stä Arja Heinonen sekä Maria Vesa. Kuvassa oikealla Jaakko Ossa Liedon Säästöpankista. Vuosikertomus 2015
8 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös ”Ryhmä”) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpank- kien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöis- tä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä säästöpankit muodostavat pankki- ryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnalli- suus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästä- väisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lä- hellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispank- kitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut fi- nanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan ole- vien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpank- kien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Sp-Koti Oy. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliit- tymään (jäljempänä myös ”Yhteenliittymä”), johon kuu- luvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaa- vat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 säästöpankkia, Säästöpank- kien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin 31.12.2014. TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMEN TALOUSTILANNE JA GLOBAALI TALOUSNÄKYMÄ Vuoden 2015 aikana talouskasvu Euroopassa jatkui hi- taana. Kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talou- den hiipuminen vaikuttivat negatiivisesti myös Euroo- pan talousnäkymiin. Euroalueen toteutunut inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyivät koko vuoden alhaisella ta- solla, mikä osaltaan lisäsi painetta Euroopan keskuspan- kin suuntaan. EKP lisäsi vuoden aikana rahapoliittista elvytystään ja pyrki luomaan edellytykset luotonannon ja reaalitalouden kasvulle euroalueella. Kasvunäkymien osalta oli edelleen havaittavissa eriyty- mistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Yhdys- valloissa työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2015 ja talouden kasvuvauhti antoi Yhdysvaltain keskuspankille mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoaan. Euroopassa finanssikriisistä elpyminen on toteutunut huomattavasti hitaammin työttömyyden ollessa edel- leen korkealla tasolla. Euroalueen talouskasvu ei ole päässyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Lisäksi euro- alueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomen taloudellinen tilanne jatkui haastavana ja Suo- mi jäi muiden euromaiden jälkeen talouskasvun osalta. Suomen työttömyysasteen osalta vuonna 2016 ei ole nähtävissä nopeaa laskua ja yksityinen kulutus sekä ko- titalouksien reaaliansiot tulevat pysymään vuoden 2015 tasolla. Jatkossa Suomen tilanteen kannalta keskeistä on tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä työmarkkinoiden rakenteen ja sopimuslainsäädän- nön uudistaminen. Suomen julkisen talouden velkaan- tumistahti ja rakenneuudistuksen läpiviennin hidastu- minen voivat johtaa Suomen luottoluokituksen laskuun vuonna 2016. Maailmankaupan hidastuminen heikensi vientiteolli- suuden näkymiä, eikä euron kurssi suhteessa muihin kauppavaluuttoihin heikentynyt lopulta sitä tahtia kuin alkuvuodesta 2015 vielä odotettiin. Suomen tavaravienti laski merkittävästi vuoden 2015 aikana ja nopeaa muu- tosta parempaan ei ole odotettavissa tänäkään vuonna. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja investointien kasvu euroalueella luovat kuitenkin edellytyksiä Suomen teollisuustuotannon asteittaiselle kasvulle. Investoinnit Suomeen kasvavat kuitenkin hitaasti talouden epävar- muustekijöiden vuoksi. Vuoden 2016 osalta yhtenä ris- kitekijänä ovat mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ja teollisuus- tuotantoon. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toi- 1940 Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon. Pankki avoinna joka arkipäivä. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET Vuosikertomus 2015
9 met ovat kuitenkin välttämättömiä talouden elpymisen kannalta. Euroalueen hitaan kasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja matalan inflaation vuoksi korkotaso pysyy alhaisella tasolla. Raaka-ainehintojen voimakas lasku ja palkkojen maltillinen nousu tulevat pitämään inflaatio-odotukset matalina Suomessa. Globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vuosi 2015 oli osakemarkkinoille hyvä Euroopassa ja Yhdys- valloissa. Eurooppalaisilla yrityslainamarkkinoilla vuosi oli hyvä sijoittajien kysynnän tukiessa yrityslainojen tuottoja. Vuoden 2016 osalta matala korkotaso ja maa- ilmantalouden maltillinen elpyminen tulevat tukemaan niin osake- ja yrityslainamarkkinoita. Euroalueen ja Yh- dysvaltojen eriytyminen rahapolitiikan suunnan osalta tulee kasvattamaan korkoeroa ja heikentämään euron arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. ASUNTOMARKKINAT SUOMESSA Asuntomarkkinoiden vuosi 2015 oli huomattavasti ta- saisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Koko- naisuutena asuntomarkkinat päätyvät noin kolmen pro- sentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin 57 000 asunto- ja kiinteistökauppaa vuonna 2015. Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015, mikäli markkinaa tarkastellaan suurina kokonaisuuksina. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotap- piollisilla markkinoilla. Voittajina taas olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myös myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla keskiarvon ollessa noin 70 vuorokautta. Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle olivat vuonna 2015 edullinen lainaraha ja sen saatavuu- den parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hie- noinen elpyminen. Haasteita tulevaisuuteen taas tuovat yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen alhainen rakentamisen volyymi. Vuonna 2016 asunto- 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon.1969 10 nykymiljoonan raja rikki. markkinoiden odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2–5 prosenttia ja hintojen nousevan 1–2 prosenttia koko maassa, mutta alueelliset erot kasvavat edelleen. KIINNITYSLUOTTOPANKIN PERUSTAMINEN Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästö- pankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki. Toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvontaan joulukuussa 2015. Sp-Kiin- nitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki tulee kuulumaan Säästö- pankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästö- pankit. VAKUUSRAHASTON PURKAMINEN Säästöpankkien Vakuusrahaston purkaminen saatettiin päätökseen. Tilanteesta 15.2.2015 tehdyn tuloslaskelman ja taseen mukaan Säästöpankkien vakuusrahaston net- tovarat olivat 24,4 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto pa- lautti joulukuussa 2014 varoja ennakkona 16,8 miljoonaa euroa, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 13,8 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti vakuusrahaston jäsenpankeille loput varat (7,6 miljoonaa euroa) maaliskuussa 2015, josta Säästö- pankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 6,2 miljoonaa euroa. SÄÄSTÖPANKIT OVAT ITSENÄISIÄ, ALUEELLISIA JA PAIKALLISIA PANKKEJA. YHDESSÄ SÄÄSTÖPANKIT MUODOSTAVAT PANKKIRYHMÄN, JOSSA YHDISTYVÄT PAIKALLISUUS JA VALTAKUNNALLISUUS. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2015 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN PANKIN LIIKETOIMINTA Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saa- vuttivat pankin toimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunni- telmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja asiakaspalveluprosessien tehostamiseen sekä markki- naosuuden nostamiseen. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppa- neidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekki- pankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välit- tämiinsä kiinnitysluottoihin. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä 93,2 miljoonaa euroa luottoja omaan taseeseen. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varain- hoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 38,0 miljoonaa euroa (28,4). Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahas- to- ja vakuutussäästöjä 182,0 miljoonaa euroa (144,9). Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuot- taa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisäl- tää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapi- talisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearing- palveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästö- pankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukku- varainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta ra- hamarkkina- ja pääomamarkkinoilla ja hoitaa maksujen selvityksen ja huolehtii myös Ryhmän sisäisestä likvidi- teetin tasauksesta. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiin- teistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa it- senäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Liedon Sääs- töpankin yhteistyökumppaneina pankin toimialueella toimivat Sp-Koti-yrittäjät Turun Asuntomyynti Oy ja Välitysliike Turku Oy. Liedon Säästöpankin tuloskehitys ja liiketoiminnan kasvu jatkuivat edellisvuosien tapaan hyvänä. Pankki keskittyi toimintasuunni- telmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun, markkinaosuutensa parantamiseen ja asiakaspalveluprosessiensa tehostamiseen. Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2015 oli pankin 120. toimintavuosi. Pankki toimii Varsinais-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 52 100. Pankilla on yhteensä 9 konttoria; Turussa kolme sekä konttorit Liedossa, Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin pääkonttori sijaitsee Liedossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista perus- palvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,8 prosenttia (95,3). Vuoden lopussa lähes 20 300 pankin asiakkaalla oli Internet- pankkisopimus (19 800). 1986 Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon.1984 Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET PANKIN LIIKETOIMINNALLINEN TULOS OLI 11,2 MILJOONAA EUROA(9,4).
Vuosikertomus 2015 11 Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkova- kuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Pankin palvelutoiminnassa tai liiketoimintaympäristössä ei tapahtunut vuonna 2015 olennaisia muutoksia. Vuosi 2015 oli pankin 120-vuotisjuhlavuosi, jonka teemaan liit- tyen markkinointiviestintään panostettiin etenkin tv:ssä. TULOS Liedon Säästöpankin liikevoitto oli 11 235 tuhatta euroa (9 408 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 19,4 prosenttia. Liikevoittoprosentik- si taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 prosenttia (1,1). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui etenkin korkokatteen 4,9%:n paranemisesta ja palkkiotuottojen 6,5%:n kasvusta sekä toimintakulujen pysymisestä edellisvuoden tasolla. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 55,4 prosenttia (56,9). Pankin korkokatteeksi muodostui 13 522 tuhatta euroa (12 888). Korkokate kasvoi 4,9 prosentilla edelliseen tili- kauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korko- katteessa oli 1 299 tuhatta euroa (1 045). Korkotuottojen määrä oli 19 408 tuhatta euroa (18 168), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1 240 tuhatta euroa/6,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodos- tivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 5 886 tuhatta euroa (5 280). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 11,5 prosenttia. Korkokulut koostui- vat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kir- jauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suo- jaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkoku- luihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoi- hin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkotuotot kasvoivat 672 tuhatta euroa ja korkokulut lisääntyivät 672 tuhatta euroa. Korkokate pysyi ennallaan. Nettopalkkiotuotot olivat 7 293 tuhatta euroa (6 849). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 8 475 tuhatta euroa (7 958) ja palkkiokulujen 1 182 tuhatta euroa (1 108). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 2 317 tuhatta euroa (1 766), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palk- kiot olivat -47 tuhatta euroa (-5) ja muista välitetyistä tuotteista 2 364 tuhatta euroa (1 771). Välitetyistä kiinni- tysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyi- hin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 700 tuhatta euroa (1 640), palkkiot maksuliikenteestä 3 049 tuhatta euroa (3 241), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 393 tuhatta euroa (465) ja palk- kiot takauksista 96 tuhatta euroa (105). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 14 tuhatta euroa (27). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja –tappioita 4 tuhatta euroa (13) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja –tappioita 10 tuhatta euroa (14). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 263 tuhatta euroa (1 374). Tästä myyntivoitot- ja 1993 Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen. PANKIN KESKEISET TULOSLASKELMAERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 13 522 12 888 4,9 12 151 6,1 Nettopalkkiotuotot 7 293 6 849 6,5 6 730 1,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 27 -47,0 73 -63,2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 263 1 374 1 014 35,5 Suojauslaskennan nettotulos 0 9 … -27 … Muut tuotot 2 246 2 532 -11,3 2 377 6,5 Tuotot yhteensä 24 338 23 679 2,8 22 317 6,1 Henkilöstökulut -5 497 -5 368 2,4 -6 397 -16,1 Muut hallintokulut -5 267 -4 985 5,7 -5 556 -10,3 Muut kulut -2 720 -3 130 -13,1 -3 155 -0,8 Kulut yhteensä -13 483 -13 483 0,0 -15 108 -10,8 Kulu-tuotto -suhde 55,40 56,94 67,70 Arvonalentumistappiot luotoista 381 -788 … -202 … Liikevoitto 11 235 9 408 19,4 7 007 34,3 Tilikauden voitto 5 787 5 263 10,0 2 340 … *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013
Vuosikertomus 2015 12 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TASEEN KESKEISET ERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: tappiot olivat 1 225 tuhatta euroa (1 818). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty- jä arvonalentumistappioita 38 tuhatta euroa (-444). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (9). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannais- ten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutos- ten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoi- minnan muut tuotot, yhteismäärältään 2 246 tuhatta euroa (2 532). Saadut osingot olivat 520 tuhatta euroa (398), jossa kasvua edellisvuoteen oli 121 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 458 tu- hatta euroa (412). Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 26,4 prosentilla 1 268 tuhanteen euroon (1 722). Vähe- nemiseen vaikuttivat Säästöpankkien Vakuusrahaston purkuun liittyvien pääoman palautusten tilitysten jakau- tuminen siten, että tilikauden 2015 osalta tilitysten mää- rä oli 731 tuhatta euroa ja suurin osa purkuun liittyvistä tilityksistä on kirjautunut jo tilikaudelle 2014 (1 694). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä elä- ke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen koko- naismäärä oli 5 497 tuhatta euroa (5 368), mikä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 5,7 prosenttia, 5 267 tu- hanteen euroon (4 985). Kulujen nousuun vaikuttivat etenkin 120-vuotisjuhlavuoteen liittyvät normaalia suu- remmat markkinointikulut. Muut kulut, 2 720 tuhatta euroa (3 130), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoi- minnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 427 tuhatta euroa (448). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 14,5 prosenttia, 2 293 tuhanteen eu- roon (2 682). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumis- tappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli -381 tuhatta euroa (788), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 1 168 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden brut- tomäärä oli -291 tuhatta euroa (933). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 0 tuhatta euroa (12) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 90 tuhatta euroa (134). Tuhatta euroa 31.12.15 31.12.14 Muutos-% **) 31.12.13 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 741 540 617 805 20,0 575 102 7,4 Luotot 741 484 617 725 20,0 575 057 7,4 Muut saamiset 56 79 -29,8 46 73,9 Sijoitukset 203 584 220 292 -7,6 225 120 -2,1 Saamiset luottolaitoksilta 39 637 72 231 -45,1 70 474 2,5 Saamistodistukset 73 560 78 713 -6,5 89 469 -12,0 Osakkeet ja osuudet 73 834 53 698 37,5 49 970 7,5 Kiinteistöt 16 553 15 649 5,8 15 207 2,9 Johdannaissopimukset 3 430 4 090 -16,1 4 597 -11,0 Johdannaissopimukset vastaavaa 3 430 4 090 -16,1 4 597 -11,0 Yleisön talletukset *) 596 404 586 299 1,7 599 939 -2,3 Velat luottolaitoksille 140 577 42 606 … 31 533 35,1 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 93 083 99 894 -6,8 75 248 32,8 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 70 720 72 608 -2,6 39 853 82,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 22 363 27 286 -18,0 35 394 -22,9 Oma pääoma 75 242 68 935 9,1 64 229 7,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä 35 581 31 342 13,5 29 156 7,5 ROA % 1,1 0,9 0,8 ROE % 10,2 8,3 7,1 Omavaraisuusaste 10,8 10,9 10,6 Vakavaraisuussuhde 19,59% 18,88% 23,73% *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015–2014 ***) Muutos 2014–2013
Vuosikertomus 2015 13 1994 Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun. 1995 Konttori Runosmäkeen. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 milj.euroa TASEEN KEHITYS 1999–2015 287 956 Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tilikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 90 tuhatta euroa. TASE Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 12,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 956,3 miljoonaa euroa (849,8). Taseessa olevien luottojen määrä oli 741,5 miljoonaa eu- roa (617,7). Talletusten määrä oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). LUOTONANTO Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 794,2 miljoonaa euroa (763,7). Luo- tonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 741,5 mil- joonaa euroa (617,7) sekä pankin välittämät Aktia Hypo- teekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa (146,0). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden mää- rä vuoden lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (0,3). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 299,8 miljoonaa euroa (194,7). Luotonannon nettolisäys oli 30,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hy- vin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 4,5 miljoonaa euroa (3,8) eli 0,8 mil- joonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,3 miljoonaa euroa (0,0). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yh- teensä olivat 0,6 prosenttia (0,5) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Li- säksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 1 466 tuhat- ta euroa (3 029). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksu- kyvyn johdosta. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asi- akkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut si- toumukset, 4,6 miljoonaa euroa (14,3) muodostuvat pää- asiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumuk- set, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 32,6 miljoo- naa euroa (24,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Yksityisasiakkaat Yritysasiakkaat Maatalousasiakkaat Muut 4,9 % 0,6 % 24 % 70,5 % LUOTOT ASIAKASRYHMITTÄIN 31.12.2015
Vuosikertomus 2015 14 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1996 Konttori Raisioon, 20 000 asiakkaan raja ylittyy. 1997 Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon. VARAUSTEN JA OMAN PÄÄOMAN KEHITYS 1999–2015 120 100 80 60 40 20 0 milj.euroa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 16,468 110,823 SIJOITUKSET Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase- erään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 39,6 miljoonaa euroa (72,2). Määrä oli 32,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamis- todistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 73,6 miljoonaa euroa (78,7), mikä on 6,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päät- tyessä 73,8 miljoonaa euroa (53,7). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 22,0 miljoonaa euroa (20,3) ja muiden osakkeiden ja rahas- to-osuuksien osuus 51,9 miljoonaa euroa (33,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 16,6 miljoonaa euroa (15,6). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 8,5 miljoonaa euroa (8,2) ja sijoitus- kiinteistöjen arvo 8,1 miljoonaa euroa (7,4). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 1 118 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja (94). Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiansa kiinteistöjä 25 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomai- suuden myynnistä kertyi 154 tuhannen euron netto- määräinen myyntivoitto. Pankki ei kirjannut tilikaudella arvonkorotuksia eikä arvonalennuksia kiinteistöomai- suudesta. JOHDANNAISSOPIMUKSET Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa –puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa (4,1), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 3,4 miljoonaa euroa (4,1). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talle- tussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihto- sopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimuk- set. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. YLEISÖN TALLETUKSET Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 10,1 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuo- den aikana 41,0 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 418,7 miljoonaa euroa (377,7). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 30,9 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 177,7 miljoonaa euroa (208,6). Talletusten jakautumiseen vaikuttivat etenkin tilikauden aikana tehdyt eri talletusmuotoja koskevat korkoehtojen muutokset.
Vuosikertomus 2015 15 1998 30 000 asiakkaan raja ylittyy. 1999 Konttori Kaskenkadulle Turkuun, 35 000 asiakasta. MUUT VELAT Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolai- toksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 140,6 miljoonaa euroa (42,6). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksil- le, jotka olivat 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodis- tuksia 6,5 miljoonaa euroa (2,0) ja debentuurilainoja 4,5 miljoonaa euroa (3,6), yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (5,6). Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 93,1 miljoonaa euroa (99,9), josta sijoitustodistuksia oli 0,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 70,7 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 22,4 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhyt- aikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. OMA PÄÄOMA JA TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 75,2 miljoonaa euroa (68,9). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 6,3 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0,0 miljoonaa euroa (0,0) ja myytä- vissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3), josta luottotappiovaraus oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3). Vuonna 2015 luottotappio- varausta kasvatettiin 4,2 miljoonaa euroa (2,2), jonka jäl- keen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista (4,9). Varauksesta 1,4 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. KONSERNITILINPÄÄTÖS Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuu- luvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 85,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 §:n tarkoittamia pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulok- seen ja omaan pääomaan on vähäinen. KESKINÄINEN VASTUU Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat kes- kusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luot- tolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskus- yhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan es- tämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolai- toksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yh- teenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erään- tyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja an- taa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavas- ta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitok- sille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. VAKUUSRAHASTO JA TALLETUSSUOJA Liedon Säästöpankki on kuulunut jäsenenä Säästöpank- kien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ollut enää tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki annettaisiin jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhtei- sön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi 16.10.2014, että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston
Vuosikertomus 2015 16 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2000 40 000 asiakasta. 2002 Eurot käyttöön, sijoituspalveluyksikkö perustetaan Kauppatorin konttorin yhteyteen. varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyi, kun rahaston valtuuskunta hyväksyi purkamis- ta koskeva lopputilityksen maaliskuussa 2015. Liedon Säästöpankin osuus palautettavista varoista on kokonai- suudessaan 2,4 milj. euroa ja ne on kirjattu liiketoimin- nan muihin tuottoihin siten, että tilikaudella 2014 on kirjattu 1,7 milj. euroa ja tilikaudella 2015 0,7 milj. euroa. Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talle- tussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin mak- suvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100.000 euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tar- koittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100.000 euron enimmäismäärään asti. Sääs- töpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletus- pankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 340 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta pe- rustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Van- ha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeil- leen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2015 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankit ovat vuosien kuluessa kartuttaneet rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella 2015. SIJOITTAJIEN TURVA Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausra- hastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammatti- maiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituk- sena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoitus- palveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pank- kina. VAKAVARAISUUDEN HALLINTA Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskin- kantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toi- minnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavarai- suutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoit- teiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaproses- sin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankki- toiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pan- kin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuu- den hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennustei- den perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpi- teet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavarai- suustaso kyetään ylläpitämään. OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS Liedon Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääoma- vaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisä- pääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0–2,5 %:n tasolle. Vuonna 2015 muuttuvaa lisä- pääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luotto- riskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennai- set tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavarai- suustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteen- liittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 104,4 miljoonaa euroa (91,6), kun omien varojen vähimmäis- vaatimus oli 42,6 miljoonaa euroa (38,8). Ydinpääoma (CET1) määrä oli 98,0 miljoonaa euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli 98,0 miljoonaa euroa (81,2). Toissijaiset omat varat olivat 6,4 miljoonaa euroa (10,4). Liedon Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsoli- doituun tilinpäätökseen. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 17 2003 Puutorin konttori muuttaa Kauppatorin laidalle Turkuun. 2003 GSM-saldopalvelu otetaan käyttöön. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentä- mättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista las- kettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavarai- suusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Liedon Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi 0,71 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,59 prosenttia (18,88%). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipaino- tettuihin eriin oli 18,39 % (16,74 %). Omat varat 2015 2014* Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 103 707 94 009 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -5 653 -12 816 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 98 054 81 193 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 98 054 81 193 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 7 266 11 650 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -873 -1 241 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 6 393 10 409 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 104 447 91 602 Riskipainotetut erät yhteensä 533 170 485 138 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 486 605 438 979 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 694 4 606 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus 42 871 41 553 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,39% 16,74% Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 18,39% 16,74% Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,59% 18,88% *Vertailuvuoden luvut on esitetty 31.12.2014 voimassa olleen sääntelyn mukaan ja eivät sisällä Finanssivalvonnan myöntämiä lupia.   Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 9,90% 9,78% VAKAVARAISUUSLASKENNAN PÄÄERÄT, TUHATTA EUROA
Vuosikertomus 2015 18 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2004 Asiakkaita yli 47 000. 2006 Pankin vakavaraisuus nousee 22,7 prosenttiin. VAKAVARAISUUDEN KEHITYS 1999–2015 30 25 20 15 10 5 0 Vakavaraisuussuhdeluku 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vakavaraisuus-% Ensisijaisten omien varojen osuus-% 19,59 18,39 13,67 13,67 VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE Liedon Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 9,9 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisvaraisuusaste, % 9,90 9,78 Liedon Säästöpankin Talousseminaari järjestettiin torstai-iltana 29.10. Logomossa. Yleisöä tilaisuuteen saapui ennätykselliset 530 henkilöä. Kahdeksatta ker- taa järjestetty Talousseminaari oli entistä näyttävämpi pankin viettäessä 120-vuotisjuhlavuottaan. Seminaarin vierailevat puhujat olivat Suomen itsenäisyyden juhla- rahaston, SITRAn johtaja Timo Lindholm, SPR:n Varsi- nais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TALOUSSEMINAARI TOI ENNÄTYSYLEISÖN LOGOMOON sekä professori Alf Rehn. Tilaisuuden avauspuheessa Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja ja Säästöpankki- liiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Hakala johdatti yleisön pankin alkutaipaleelta vuodesta 1895 nykypäi- vään. Liedon Säästöpankin hallituksen puheenjohtajan, finanssioikeuden professorin Jaakko Ossan päätöspuhe käsitteli Suomen verotuksen virstanpylväitä sekä pankin lähimenneisyyttä.
Vuosikertomus 2015 19 2007 Konttori Kaarinaan. 50 000 asiakasta. RISKIENHALLINTA RISKIENHALLINNAN TAVOITE RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutu- vien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnista- mista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimatto- mien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian to- teuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskin- kantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkan- tokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnas- ta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittä- västä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle ta- solle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumat- tomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä kes- keisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimin- tansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pank- ki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kan- nattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätök- sessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riski- nottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtai- set riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantara- jat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrit- telemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia ra- portteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: • riippumaton riskienvalvonta • säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) • sisäisen tarkastuksen toiminto Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmis- taa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuu- teen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvonta- toiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toi- mivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. Compliance–toiminto varmistaa että pankissa nouda- tetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance–toiminnon vastuulla on valvoa että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita ra- hoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkas- tuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastus- suunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaor- ganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havain- noistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan me- nettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhtei- sön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimin- tojen riskienhallinnan piiriin.
Vuosikertomus 2015 20 Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kol- legiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suorite- taan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkea- misraporteilla. LUOTTORISKIT Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei toden- näköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoris- kiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saa- misista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättö- mistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Pankin hallitus ohjaa pankin luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla muilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimii- teillä ja muilla seurantarajoilla. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakas- vastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaiku- tukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luoton- annon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen hen- kilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoi- na pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 70,5 % (69,0 %). Maaseutuyrittäjien osuus ta- seessa olevista luotoista on 4,9 % (5,9 %) ja muiden 24,6 % (25,1 %). Valtaosa, 72,0 % (74,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseuran- taan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Hen- kilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittä- vään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan käyt- täytymisscoring-mallilla, joka huomioi asiakkaan maksu- käyttäytymisen muutokset. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hal- litus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvista- mien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luotto- päätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteerei- den, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet ar- vostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvos- tuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättö- miä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta pe- rustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä luotoista. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. LIKVIDITEETTIRISKI Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsematto- muudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeetti- riskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenra- hoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likvidi- teettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Pankin liiketoiminta on talletuspankkitoimintaa johon keskeisenä osana kuuluu maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoiminnan perustana on pankin asiakkailtaan vastaanottamat talletukset, joilla rahoitetaan kohdeasiakkaille myönnettävää luotonantoa. Hallituksella on kokonaisvastuu likviditeettiriskistrate- giasta, riskinottotason linjauksesta ja likviditeettiriskin hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät likviditeettiriskin tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoit- tamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy likviditeettistrategian ja muun ohjeistuksen sekä asettaa likviditeettiriskin seurannalle limiitit ja muut seurantarajat. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenra- hoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletus- tiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2008 Liedon Säästöpankin ja V-S Lähivakuutuksen 1. yhteiskonttori avaa ovensa Turun ydinkeskustassa. Rakennus saa nimikilpailun
Vuosikertomus 2015 21 on avistaehtoista jakautuen yli 46 600 tallettaja-asiak- kaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituk- sensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitu- sinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,0 % (11,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. MARKKINARISKI Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseista, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitus– ja likviditeettisalkuista. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahin- tojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin merkittävin markkinariski on rahoitus- taseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet on kuvattu alla kohdassa rahoitustaseen kor- koriski. Pankin liiketoimintaan ei lähtökohtaisesti kuulu kaupankäynti omaan lukuun tai asiakaskaupankäynti. Johdannaisten käyttö on rajoitettu suojaustarkoitukseen. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markki- na-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuk- sien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoite- tulle pääomalle. Sijoitus- ja likviditeettisalkun markkinariski muodostuu sijoituskohteen hinta-, korko- ja valuutta-riskistä. Osa- kekurssien, korkojen ja valuuttojen muutokset vaikutta- vat sijoitussalkun omistuksien arvoon ja sitä kautta tuot- toon. Sijoitussalkun markkinariskiä mitataan ja seura- taan omaisuusluokittain, vastapuolittain ja sektoreittain. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti sijoitussalkun position kehitys ja suurimmat vastapuolet. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssi- muutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavarai- suutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitu- mattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 10 tuhatta euroa (22) Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia si- sältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 4 991 tuhatta euroa (3 792), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 4 991 tuhatta euroa (3 792). Arvopapereiden realisoitumat- tomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 5 039 tuhatta euroa (3 370), mikä on 4,8 % (3,7 %) pankin omista varoista tilikauden päät- tyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakava- raisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin sijoitukset eri sijoitusinstrumentteihin on rajattu halli- tuksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa liik- keeseenlaskija- ja sijoituslajikohtaisesti. RAHOITUSTASEEN KORKORISKI Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Pankin liiketoiminta on vähittäispankkitoimin- taa, johon olennaisena osana kuuluu korkoriski. Korko- riskiä syntyy pankin rahoitustaseista, jotka koostuvat anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenra- hoituksesta sekä sijoitus- ja likviditeettisalkuista. Pankin kaupankäyntivarastot ovat vakavaraisuusasetuksessa määriteltyjä ns. pieniä kaupankäyntivarastoja, joiden korkoriskipositiot ovat vähäisiä. Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankkitoiminnan taseen ja taseen ulkopuo- listen erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korko- katteeseen (tuloriski). Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin: • korkokäyräriski, joka syntyy korkokäyrän muutos- ten vaikutuksena varojen ja velkojen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoon • uudelleenhinnoitteluriski, joka syntyy kiinteäkor- koisten erien osalta maturiteettien eriaikaisuu- desta ja vaihtuvakorkoisten erien osalta varojen ja velkojen eriaikaisesta uudelleenhinnoittelusta • korkoperusteriski, joka syntyy varojen ja velkojen erilaisista korkoperusteista • optionaalisuusriski, joka syntyy itsenäisistä ja kyt- ketyistä optioista, joissa päätös toteutuksesta voi riippua koroista. Tällaisia ovat mm. joukkovelkakir- joissa kytketyt osto- tai myyntioptiot sekä oikeus lainan takaisinmaksuun tai talletuksen nostoon ennenaikaisesti ilman korvausta. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokat- teen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun ra- joittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhat- tuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkee- seenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia. Pankki käyttää korkokatteen suojaamisessa koronvaih- tosopimuksia. Johdannaisten korkoriskiä seurataan myötä nimekseen Kuutio. 2009 Vakavaraisuussuhdeluku 23,6 prosenttia.
Vuosikertomus 2015 22 erikseen sekä nykyarvo- että tuloriskilaskennassa. Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korko- katteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nyky- arvomenetelmässä mitataan kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin luomien rahavirtojen nykyarvona. Tulo- riskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkem- paa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön kor- kotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokat- teeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015 +4,49/-1,33 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pan- kin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismää- rät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden pro- senttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1–60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan rapor- tointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. JOHDANNAISSOPIMUKSET Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojaus- laskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllises- ti suojausten tehokkuutta. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muu- toksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korko- katteen herkkyydessä koronmuutoksille. KIINTEISTÖRISKI Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittu- misriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydin- liiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpää- töksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otet- tu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötar- koitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäk- si erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoin- nilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pan- kin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteis- töomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiin- teistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilin- päätöshetkellä 9 064 tuhatta euroa (8 811). Sijoituskiin- teistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 8 508 (7 766) tuhatta euroa, mikä on noin 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 5,7 prosenttia (7,8). OPERATIIVINEN RISKI Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivi- siin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvi- oitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle. Pankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankki- tavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita. Pankin hallituksella on kokonaisvastuu pankkiliiketoi- minnan operatiivisesta riskistä, riskinottotason linja- uksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät tunnistamiseen, mit- taamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallin- nan periaatteet ja keskeiset operatiiviset ohjeet. Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kaut- ta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutustur- valla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmalla varaudu- taan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2009 Liedon Säästöpankin ja Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen 2. ja 3. yhteiskonttori perustetaan Lietoon ja Raisioon.
Vuosikertomus 2015 23 OIKEUDELLISET RISKIT Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta ai- heutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rik- komisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuu- den asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Pankkitoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laa- dittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Compliance-toiminto varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-toiminnon vas- tuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. LIIKETOIMINTARISKI Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Lii- ketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta rea- goinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. 2010 Liedon Säästöpankki saa oman Säästöpankki-nimikkosalinsa Turun yliopiston päärakennuksesta. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 24 Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästö- pankkikokoukseen 21.10.2015 ja valitsivat 4 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isän- tien vaaliin. Liedon Säästöpankin isäntiin kuuluu 49 isäntää. Isän- tien puheenjohtajana on toiminut luokanopettaja Helena Dahl ja varapuheenjohtajana kirjailija Roope Lipasti. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta 5 262 709,42 euroa päätettiin siir- tää 5 212 709,42 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa 50 000,00 euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uudeksi jäseneksi valittiin Jaana Rantala. Isäntien pu- heenjohtajana jatkaa Helena Dahl ja varapuheenjoh- tajana Roope Lipasti. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala ja varatilin- tarkastajiksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Liedon Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Ossa ja varapuheenjohtajana Matti Säteri sekä toimitusjoh- tajana Jussi Hakala. Varatoimitusjohtajana on toiminut 30.9.2015 asti Tuukka Heinonen ja 1.10.2015 lähtien toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Taimisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 18 kertaa. HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET VUONNA 2015: Jäsen ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Päivi Dahl toimitusjohtaja 2012 Auli Hänninen toimitusjohtaja 2014 Jaakko Ossa professori 2002 Jari Sainio pelastusjohtaja 2015 Jari Sairanen toimitusjohtaja 2012 Matti Säteri agronomi 1986 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 106 henkilöä (104), joista pitkäaikaisesti poissa oli 6 henkilöä (4). Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 (92) ja määräaikaisessa 14 (12) henkilöä. Henkilömäärä kas- voi vuoden aikana kahdella määräaikaisella henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta (46). Vuoden aikana keskityttiin fyysisen hyvin- voinnin kehittämiseen ja koko henkilökunta osallistui yhteiseen aktiivisuuskampanjaan oman fyysisen kunnon kehittämiseksi. Koulutuspuolella asiakaspalvelu- ja myyntikoulutus muodostui osaamisen kehittämisen pai- nopisteeksi vuoden aikana. Edellisen vuoden ILO-kou- lutusta jatkettiin ILO II -koulutuksella. Esimiehille järjestettiin oma koulutuspäivänsä, jonka teemana oli henkilöstön valmentaminen ja johtaminen, sen yhtey- dessä luotiin havainnointikäytäntö ja myynninjohtamis- keskusteluille luotiin yhteinen malli. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Hallituksen jäsenet alhaalta ylös: Päivi Dahl, Jaakko Ossa, Matti Säteri, Auli Hänninen, Jari Sainio ja Jari Sairanen. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2010 Säästöpankit päättävät perustaa uuden kiinteistövälitysketjun. Yrittäjäketjun rakentaminen alkoi keväällä 2016. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 25 Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajana tilintarkastus- yhteisö KPMG Oy Ab. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen ja pankin sisäistä tarkastusta on hoitanut tilikauden aikana PricewaterhouseCoopers Oy. PANKIN HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa vali- tut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävä- nä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumatto- muuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräys- ten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituk- sen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitus- tarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotet- tavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT JA LISÄELÄKETURVA Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon pal- kitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolai- toslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Sääs- töpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 §:ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50.000 euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joi- ta noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät pro- sessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitoutta- misen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän ai- kavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, Turun seudun työttömät TST ry 1 000 euroa Eläinsuojeluyhdistys Turku 1 000 euroa Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet 1 000 euroa Special Olympics 2 500 euroa Joululahja varattomille lapsille 2 000 euroa Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 7 500 euroa Liedon VPK 7 500 euroa Liedon 4H-yhdistys 10 000 euroa Hope Turku 7 500 euroa VASTUULLISUUSKONSEPTIN TUKIKOHTEET VUONNA 2015 2011 Liedon Aseman konttori yhdistyy pääkonttoriin ja Oripää Loimaan konttoriin.
Vuosikertomus 2015 26 joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määri- tellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosi- palkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käy- tössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilö- kunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa palkkiota asetettujen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Saavutetut palkkiot maksetaan järjes- telmän piirissä oleville henkilöille vuosittain. 31.12.2010 voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemis- järjestelmiä koskevan asetuksen 1372 mukaisesti pankin hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisen yleiset pe- riaatteet johtoa ja koko henkilöstöä varten sekä valvoo periaatteiden noudattamista. Pankin palveluksessa 1.1.1993 olleilla toimihenkilöillä on työehtosopimukseen liittyen voimassa lisäeläketurva, joka mahdollistaa kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläk- keellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on ryhmäelä- kesopimus, josta maksetaan eläkettä henkilön täytettyä 63 vuotta. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä (”riskiprofiiliin vaikuttava henkilö”), ja jos hänelle ai- otaan maksaa yli 50.000 vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion koko- naismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3–5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottaja- henkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudel- lista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä pal- kitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkis- tetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpää- tös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. KESKEISIMMÄT ULKOISTETUT TOIMINNOT Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enem- mistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearing- palveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. YHTEISKUNTAVASTUU Liedon Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympä- röivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikal- lispankkina Liedon Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnas- ta. Liedon Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoit- teiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 1 209 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 50 tuhannella eurolla vuoden 2015 aikana. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen koh- dentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuo- den 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna 2015. Vuo- delta 2015 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olen- naisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2016 Liedon Säästöpankin asiakasliiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2016 kehittyvän edelleen haastavas- ta korkoympäristöstä ja kilpailutilanteesta huolimatta myönteisesti. Tavoitteena on pitää pankin kannattavuus edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2016 sijoitustoiminnan tuottoihin liittyy edellisvuotta enemmän epävarmuutta. Säästöpankkien uuden kiinnitysluottopankin perustami- seen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät kertaluon- teiset erät voivat edelleen lisätä hieman kustannuksia tilikaudella 2016. Korkotason mahdollinen lasku alentaa korkokatetta jon- kin verran ja nousu kasvattaa korkokatetta vastaavasti. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus pitänee talletuskor- kojen tason edelleen alhaisella tasolla eikä korkokulu- jen tältä osin ennakoida kasvavan merkittävästi. Anto- lainauksen marginaalien arvioidaan vuoden 2016 aikana pysyvän edellisen vuoden tasolla tai laskevan hieman. Näin ollen talletusten ja luottojen korkoeron ei arvioida merkittävästi muuttuvan vuoteen 2015 verrattuna. Pankin maksuvalmiuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä. Pankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän hyvänä ja edellisvuoden tasolla. Vakavaraisuuden kehi- tykseen vaikuttaa toiminnallisen tuloksen lisäksi riski- painotetun taseen kehitys. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2011 Sp-Koti Turku Kauppatori aloittaa toimintansa Turussa. 2013 Sp-Koti Turku Humalisto aloittaa toimintansa Turussa.
Vuosikertomus 2015 27 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT KULU–TUOTTO-SUHDE, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut * 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) Liikevoitto/-tappio – Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätös- siirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) KOKO PÄÄOMAN TUOTTO (ROA) Liikevoitto/-tappio – Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) OMAVARAISUUSASTE Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma VAKAVARAISUUSSUHDE Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä YDINPÄÄOMA (CET1) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä OMAT VARAT YHTEENSÄ (TC) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ Liedon Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat 65 116 079,30 euroa, josta tilikauden voitto on 5 786 819,81 euroa. HALLITUS EHDOTTAA ISÄNTIEN KOKOUKSELLE, ETTÄ TILIKAUDEN VOITTO KÄYTETÄÄN SEURAAVASTI: siirretään vapaan oman 5.736.819,81 euroa pääoman rahastoon käytetään yleishyödyllisiin 50.000,00 euroa tarkoituksiin Yhteensä 5.786.819,81 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päätty- misen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. 27 2014 Kaarinan konttorille uudet tilat Kaarinan keskustassa. 2015 Liedon Säästöpankki täyttää 120 vuotta. Vuosikertomus 2015
Vuosikertomus 2015 28 TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA 31.12.15 31.12.14 EUR EUR Käteiset varat 1 921 808,41 1 882 088,93 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 11 469 370,00 11 961 945,00 Saamiset luottolaitoksilta 39 637 344,78 72 231 203,17 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 741 539 793,73 617 804 708,92 Saamistodistukset 62 090 631,81 66 751 159,66 Muilta 62 090 631,81 66 751 159,66 Osakkeet ja osuudet 73 833 734,46 53 698 156,89 Johdannaissopimukset 3 430 177,00 4 090 215,18 Aineettomat hyödykkeet 1 644 156,14 304 096,71 Aineelliset hyödykkeet 16 163 124,15 16 377 655,79 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 7 154 766,32 7 408 240,24 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 8 113 669,13 7 971 260,01 Muut aineelliset hyödykkeet 894 688,70 998 155,54 Muut varat 73 240,53 108 296,26 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 4 332 007,15 4 274 511,12 Laskennalliset verosaamiset 168 087,08 284 322,04 VASTAAVAA YHTEENSÄ 956 303 475,24 849 768 359,67 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014 EUR EUR Korkotuotot 19 407 817,31 18 167 600,14 Korkokulut -5 885 549,31 -5 279 718,94 KORKOKATE 13 522 268,00 12 887 881,20 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 519 607,74 398 403,07 Palkkiotuotot 8 474 808,42 7 957 771,37 Palkkiokulut -1 182 188,69 -1 108 292,47 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 200,00 26 796,55 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 263 379,21 1 373 815,72 Suojauslaskennan nettotulos -193,77 8 711,77 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 458 396,51 411 861,14 Liiketoiminnan muut tuotot 1 267 877,19 1 721 867,23 Hallintokulut -10 763 588,16 -10 352 548,51 Henkilöstökulut -5 496 945,14 -5 367 661,15 Muut hallintokulut -5 266 643,02 -4 984 887,36 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista jaaineettomista hyödykkeistä -427 154,66 -448 362,28 Liiketoiminnan muut kulut -2 292 522,32 -2 681 801,66 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 380 604,76 -787 700,30 LIIKEVOITTO 11 235 494,23 9 408 402,83 Tilinpäätössiirrot -4 239 206,70 -2 186 394,92 Tuloverot -1 209 467,72 -1 959 298,49 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 5 786 819,81 5 262 709,42 TILIKAUDEN VOITTO 5 786 819,81 5 262 709,42
Vuosikertomus 2015 29 VASTATTAVAA 31.12.15 31.12.14 EUR EUR VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 140 576 918,13 42 606 457,72 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 600 468 992,26 591 421 174,95 Talletukset 599 688 358,92 590 335 837,89 Muut velat 780 633,34 1 085 337,06 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 70 719 602,41 72 607 896,07 Muut velat 5 333 587,81 8 036 088,26 Siirtovelat ja saadut ennakot 4 602 475,16 6 300 877,41 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 22 363 200,00 27 286 200,00 Laskennalliset verovelat 1 415 827,77 1 232 261,68 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 845 480 603,54 749 490 956,09 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset 35 581 121,92 31 341 915,22 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 35 581 121,92 31 341 915,22 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 1 000,00 1 000,00 Muut sidotut rahastot 10 124 670,48 8 925 466,21 Vararahasto 5 133 707,71 5 133 707,71 Käyvän arvon rahasto 4 990 962,77 3 791 758,50 Vapaat rahastot 29 025 602,83 29 025 602,83 Muut rahastot 29 025 602,83 29 025 602,83 Edellisten tilikausien voitto 30 303 656,66 25 720 709,90 Tilikauden voitto 5 786 819,81 5 262 709,42 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 75 241 749,78 68 935 488,36 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 956 303 475,24 849 768 359,67 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.15 31.12.14 EUR EUR Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 4 633 885,66 14 283 645,47 Takaukset ja pantit 4 541 885,66 14 191 645,47 Muut 92 000,00 92 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 32 569 038,70 24 535 917,01 Muut 32 569 038,70 24 535 917,01
Vuosikertomus 2015 30 LUOTTAMUSHENKILÖT 1.1.2016 Isännät Puheenjohtaja Dahl Helena Varapuheenjohtaja Lipasti Roope 31.12.2016 saakka Aho Janne Järvi Sakari Lappalainen Kaija Surakka Tiina Vuorinen Jari Alilonttinen Kalervo Kalliala Kaarlo Leino Antti Toivola Maarit Blomroos Ari Kuusela Anja Pöri Kari Varheenmaa Mika Hörkkö Kristiina Kyllönen Ari Raiko Hannu Virtanen Markku 31.12.2017 saakka Arve Minna Kolkkala-Westerlund Riina Roine Matti Tiainen Petri Uutela Maarit Dahl Helena Niittyvaara Tuula Skyttä Heidi Tuominen Sanna Vahvaselkä Jussi Kesäläinen Anne-Maj Nurmi Pauli Teittinen Pekka Tuominen Sinikka Vilhonen Heli 31.12.2018 saakka Ahtinen Tapani Katajisto Merja Lipasti Roope Mikkola Mari Väänänen Kalervo Alakylä Eija Kolehmainen Hanna Lähteenoja Tomi Nyman Terhi Artukka Liisa Kuusisto Seppo Lähtinen Kimmo Rantala Jaana Hyssälä Markku Kössi Kari Mecklin Tomi Reunamo Esa Kunniaisännät Aaltonen Ari Kummala Pertti Myllykangas Pirkko-Sofia Pitkänen Tuula Särvä Olavi Ahtinen Mauri Laine Esko Mäkilä Antti Prinssi Veli-Pekka Säteri Jaakko Ahto Jarmo Lautamäki Matti Nenonen Leena † Raitala Ilkka Tarmi Seppo Alikirri Mauri Leino Reijo Niittoaho Seppo Roine Leena Tuomola Antti Artukka Terttu Leino Ulla Nikulainen Rauno Saari Rauno Valonen Jarkko Hassel Sven-Olof Lenkkeri Pertti Nurmi Anneli Sairanen Veikko Vauranoja Kalle Herranen Tapio Liukas Hannu Ojala Mikko Skyttä Alpo Virtanen Keijo Hopeala Arto Lusenius Aki Packalén Pirjo Stigell Yrjö Virtanen Reijo Joutsa Ismo Lähteenoja Taisto Palmén Teuvo Suominen Reino Vähätalo Pertti Karén Lasse Markkula Heikki Penttilä Orvo Suvanto Timo Hallitus Puheenjohtaja Ossa Jaakko Varapuheenjohtaja Säteri Matti 31.12.2016 saakka 31.12.2017 saakka 31.12.2018 saakka Ossa Jaakko Dahl Päivi Sainio Jari Sairanen Jari Hänninen Auli Säteri Matti Tilintarkastaja Maarala Henry, KHT Varatilintarkastaja: Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab Turunseudun asiakastoimikunta Kaarina Naantali Raisio Turku Talonen Turkka Hagsberg Sirpa Ahlgren Jari Huhtanen Mikko Kouki Mikko Vilhonen Heli Heinonen Hannu Ketonen Markku Keskitalo Pasi Uutela Maarit Raiko Jorma Koivukangas Kaarle Vahvaselkä Jussi Loimaan asiakastoimikunta Graan Seppo Kivimäki Merja Lankinen Tuomas Prusila Jouko Santamäki Irmeli Heinonen Jukka Koivisto Juha Mäkiö Pasi-Veikko Raitala Juha Tuominen Sanna Huhtala Mika Kuusela Anja Ojala Kari Rouhiainen Hannele Juusti Timo Kössi Kari Peltola Pekka Saarelainen Antti Paimion asiakastoimikunta Aalto Sakari Juurenheimo Jari Näsänen Anna-Liisa Vahtivaara Tatja Aaltonen Kimmo Lindberg Mikko Partanen Juha Vornanen Jukka Ansio Marja Mäenpää Mika Santala Timo
Vuosikertomus 2015 31 JOHTORYHMÄ 1.1.2016 ORGANISAATIO ISÄNNISTÖ HALLITUS Johtoryhmä Toimitusjohtaja Jussi Hakala Yksityisasiakkaat pankinjohtaja Petteri Pietarinen 9 konttoria Osaamisen kehittämisen tuki. Vastuualueina säästäminen ja sijoittaminen, lainaaminen ja päivittäisasiointi Yrityspalveluyksikkö Palvelukeskus Tietohallinto Sijoituspalveluyksikkö Risk Controller (Sisäinen valvonta ja riskienhallinta) Juridiset palvelut Taloushallinto ja kiinteistöt Jussi Hakala toimitusjohtaja Jouni Niuro talousjohtaja Pipsa Sivula henkilöstöjohtaja Petteri Pietarinen pankinjohtaja Jukka Taimisto pankinjohtaja Yritysasiakkaat ja asiantuntijapalvelut pankinjohtaja Jukka Taimisto Talousjohtaja Jouni Niuro Henkilöstöasiat henkilöstöjohtaja Pipsa Sivula Markkinointi- päällikkö Paula Kumpula
TURKU Kuutio, Yliopistonkatu 21 Hämeenkatu, Hämeenkatu 9 Kaskenkatu, Kaskenkatu 17 KAARINA Lautakunnankatu 10 LIETO (PÄÄKONTTORI) Hyvättyläntie 4 NAANTALI Tullikatu 13 PAIMIO Asematie 1 RAISIO Raisiontori 6 LOIMAA Kauppalankatu 9-11 SIJOITUSPALVELUYKSIKKÖ SEKÄ YRITYSPALVELUYKSIKKÖ Kauppatori (Kuutio), Yliopistonkatu 21, Turku PUHELINVAIHDE 010 430 900 (Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.) facebook.com/Liedonsp twitter.com/liedonsp Seuraa blogiamme osoitteessa kaukaaviisas.fi ALLEKIRJOITAMME NÄMÄ ARVOT: VAKAVARAISUUS, ASIAKASLÄHEISYYS, LUOTETTAVUUS JA OSAAMINEN. VISIOMME ON: OLEMME ARVOSTETTU, ASIAKASLÄHEISYYDESTÄÄN JA OSAAVASTA PALVELUSTAAN TUNNETTU KOTITALOUKSIEN JA PK-YRITYSTEN PANKKI. KUULUMME TOIMIALUEELLAMME KOLMEN SUURIMMAN VÄHITTÄISPANKKIPALVELUJEN TARJOAJAN JOUKKOON. Kuvassa osa Liedon Säästöpankin henkilökuntaa. Kuvassa osa Liedon Säästöpankin isännistöä.

Recomendados

Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017.
Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017. Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017.
Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017. Suomen Pankki
 
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitys
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitysSäästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitys
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitysSäästöpankki Sparbanken
 
Matkailun tunnusluvut
Matkailun tunnusluvutMatkailun tunnusluvut
Matkailun tunnusluvutTyö- ja elinkeinoministeriö
 
Säästämisbarometri 2013 tulosesitys
Säästämisbarometri 2013 tulosesitysSäästämisbarometri 2013 tulosesitys
Säästämisbarometri 2013 tulosesitysSäästöpankki Sparbanken
 
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017Johanna Haapakorva
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Luja-yhtiöt
 
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaali
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaaliNäin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaali
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaaliSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015Säästöpankki Sparbanken
 

Recomendados

Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017.
Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017. Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017.
Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017. Suomen Pankki
 
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitys
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitysSäästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitys
Säästöpankkiryhmän osavuosikatsaus 1-6/2015, esitysSäästöpankki Sparbanken
 
Matkailun tunnusluvut
Matkailun tunnusluvutMatkailun tunnusluvut
Matkailun tunnusluvutTyö- ja elinkeinoministeriö
 
Säästämisbarometri 2013 tulosesitys
Säästämisbarometri 2013 tulosesitysSäästämisbarometri 2013 tulosesitys
Säästämisbarometri 2013 tulosesitysSäästöpankki Sparbanken
 
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017
Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta 21.2.2017Johanna Haapakorva
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Luja-yhtiöt
 
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaali
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaaliNäin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaali
Näin Suomi säästää 2015 -tutkimuksen esittelymateriaaliSäästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja toimintakertomus 2015Säästöpankki Sparbanken
 
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTurun Talouspäivät
 
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018Finanssiala ry - Finance Finland
 
Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014Säästöpankki Sparbanken
 
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014Säästöpankki Sparbanken
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
 
Ylivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijatYlivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijatSitra the Finnish Innovation Fund
 
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
 
Finanssialan rooli ja merkitys
Finanssialan rooli ja merkitysFinanssialan rooli ja merkitys
Finanssialan rooli ja merkitysFinanssiala ry - Finance Finland
 
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015Suominen Corporation
 
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
 
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...Turun Talouspäivät
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusSDP
 
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen Pankki
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleTurun Talouspäivät
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)FiBAN
 
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Lastensuojelun Keskusliitto
 
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FI
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FISäästopankki Toimintakertomus 2013 FI
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FISäästöpankki Sparbanken
 
Suomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönäSuomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a Liedon Säästöpankki vuosikertomus_2015

Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANFiBAN
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTurun Talouspäivät
 
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014Säästöpankki Sparbanken
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
 
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
 
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...Turun Talouspäivät
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusSDP
 
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen Pankki
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleTurun Talouspäivät
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)FiBAN
 
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Lastensuojelun Keskusliitto
 

Semelhante a Liedon Säästöpankki vuosikertomus_2015 (20)

Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBANBisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
Bisnesenkeliaktiivisuus Suomessa 2013 - FiBAN
 
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteenTuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen
 
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
FA - Arkadia2019 tilaisuus-16012018
 
Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014Esitys lehdistötilaisuus 23012014
Esitys lehdistötilaisuus 23012014
 
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
Säästöpankkiryhmä pähkinänkuoressa 03 2014
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
 
Ylivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijatYlivelkaantuminen toimijat
Ylivelkaantuminen toimijat
 
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
 
Finanssialan rooli ja merkitys
Finanssialan rooli ja merkitysFinanssialan rooli ja merkitys
Finanssialan rooli ja merkitys
 
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
Sitra yhteiskunnallisena tulevaisuusorganisaationa & toiminta vuonna 2015
 
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015
Suominen Oyj:n vuosikertomus 2015
 
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019
 
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
Karri Salmi ja Juha Kallio, Varsinais-Suomen Osakesäästäjät - Sijottaminen ka...
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
 
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudestaSuomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta
 
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajilleJoukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
Joukkorahoituksen mahdollisuudet yrityksille ja sijoittajille
 
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
Finnish business angel activity 2013 - Finnish Business Angels Network (FiBAN)
 
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
 
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FI
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FISäästopankki Toimintakertomus 2013 FI
Säästopankki Toimintakertomus 2013 FI
 
Suomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönäSuomi yritysten toimintaympäristönä
Suomi yritysten toimintaympäristönä
 

Liedon Säästöpankki vuosikertomus_2015

  • 2. Vuosikertomus 2015 2 ”VIIMEISET RUNSAAT 20 VUOTTA OVAT OLLEET VALTAVA KEHITYS- JA KASVUTARINA.” ”HALUAMME UUDISTUA JA OLLA OSA SUOMEN KASVUUN JA KEHITYKSEEN VIEVÄSSÄ TOIMINNASSA.”
  • 3. Vuosikertomus 2015 33 PANKIN 120. TOIMINTAVUOSI ON NYT TAKANA. 120 vuoden matkaan on sisältynyt monta suurta mullistusta. Kaksi maailmansotaa, valuutta on vaihtunut kahdesti, tekno- logiat ovat uusiutuneet lukemattomia kertoja ja useat talouden lamat ja taantumat on koettu vuosien aikana. Liedon Säästöpankki on kulkenut itsenäisen Suomen kanssa rinta rinnan itsenäisyyden alkuhetkistä. VUOTEEN 1993 PANKKI TOIMI LIEDOSSA. Kun Suomen Säästöpank- ki pilkottiin ja sen toiminta loppui, lähti Liedon Säästö- pankki laajentumaan Liedon lähialueille suurimpiin asutus- keskuksiin. Viimeiset runsaat 20 vuotta ovat olleet valtava kehitys- ja kasvutarina. Pienestä paikallisesta pankista, jon- ka omat pääomat olivat viisi miljoonaa euroa, on kehittynyt vahva alueellinen toimija, jonka tase on lähes miljardi euroa ja omat pääomat yli 100 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus- suhdeluku (TC) on 19,6 %. TUOREIMMAT 20 VUOTTA ovat olleet myös voimakasta muu- toksen aikaa pankkimarkkinoilla. Olemme nähneet finanssitavaratalojen synnyn, useita toimialajärjestelyjä, Suomen liittymisen Euroopan unioniin, Suomen markan vaihtumisen euroon, internetin tuoman muutoksen pankkiasiointiin, uuden pankkisääntelyn ja viimeisim- pänä digitalisaation. ”PALVELUIDEMME HINNOITTELU ON LÄPINÄKYVÄÄ, KUSTANNUS- VASTAAVAA JA OIKEUDENMUKAISTA.” SUURTEN MUUTOSTEN KESKELLÄ säästöpankki perustaa toi- mintansa asiakaslähtöiseen toimintaan. Säästöpankki on aivan ainutlaatuinen yritysmuoto. Olemme asiak- kaidemme perustama ja hallinnoima yritys, jolla on erityinen tehtävä: säästäväisyyden edistäminen. Emme ole osakeyhtiö emmekä osuuskunta. Toimimme pitkä- jänteisesti. Palveluidemme hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja oikeudenmukaista. Asiakas saa alennukset heti palveluitamme käyttäessään. SÄÄSTÖPANKIT OVAT SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ. Ryhmänä olemme Suomen neljänneksi suurin pankkitoimija ja toiseksi suurin kotimainen toimija. Nykyinen säästö- pankkiryhmä muodostuu niistä itsenäisistä säästöpan- keista, jotka eivät aikanaan liittyneet Suomen Säästö- pankkiin. Viimeisten 20 vuoden aikana säästöpankit ovat rakentaneet vahvan yhteistyöverkoston tuoteyh- tiöineen ja keskuspankkeineen. Vuoden 2014 lopulla yhteistyötä lujitettiin muodostamalla säästöpankeista yhteenliittymä. Yhteenliittymämuodossa pystymme vastaamaan parhaiten niihin muutoksiin ja haasteisiin, joita uusi pankkisääntely tuo tullessaan. Säästöpankkien yhteenliittymä ei ole keskusjohdettu konserni, vaan sitä johtavat säästöpankit. Säästöpankkikeskuksen yhteiset voimavarat on valjastettu tukemaan säästöpankkien liiketoimintaa. VUOSI 2015 OLI LIEDON SÄÄSTÖPANKILLE VAHVA VUOSI 120 VUODEN KETJUSSA. Vakavaraisuutemme kohosi lähes 20 %:iin. Taseemme kasvoi 12,5 %. Yrityslainojen määrä kasvoi peräti 21,6 %. Toimimme erittäin kustannustehokkaas- ti. Kulu-tuotto-suhteemme oli 55,4. Kulumme eivät kasvaneet lainkaan. Laajamittaisen uudistushankkeen ansiosta henkilö- ja yritysasiakkailla on käytössään monipuolisempi verkkopankki ja Sp-mobiilipankki, lähimaksamisen mahdollistava maksukortti, sähköinen ajanvaraus ja uusi puhelinpalvelu. Toimimme laajalla konttoriverkostolla seitsemällä paikkakunnalla. OLEMME VAHVASTI MUKANA MYÖS UUSISSA VIESTINNÄN KANAVISSA. Pankkimme asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista ai- heista pankin blogisivustolla osoitteessa kaukaaviisas.fi. Sähköisen asiakaskirjeen ja Facebook-sivustomme kautta saa ajankohtaista tietoa raha-asioista. Haluamme uudistua ja olla mukana Suomea kasvuun ja kehitykseen vievässä toiminnassa. DIGITAALISUUS SYNNYTTÄÄ UUSIA LIIKETOIMINTAMALLEJA JA HAASTAA VANHOJA. Tavoitteemme on ymmärtää uusia liiketoiminta- malleja ja auttaa asiakastamme menestymään. Myös ra- hoitussektorilla syntyy uusia liiketoimintamalleja, kuten joukkorahoitus ja erilaiset vertaislainamallit. SUOMEN RAHAMARKKINAT OVAT NIIN TEHOKKAAT, että helpolla uudet rahoitusmallit eivät lyö itseään läpi. Vertaislaino- jen osalta kysyntä voi syntyä ainakin kahdesta syystä: lainan tarvitsijalla on vaikeuksia saada laina muualta tai kokee lainaamisen helpommaksi. Ensiksi mainittu vaih- toehto vie vertaislainatoiminnan lähemmäksi pikavippi- toimintaa. Jälkimmäinen sen sijaan muistuttaa osamak- sukauppaa ja kohdevakuudellista toimintaa. Helppous ja joustavuus voikin olla se markkinarako, johon vertais- lainatoiminta luo ratkaisua. Jos näin on, menettäjiä ovat eniten rahoitusyhtiöt ja korttiyhtiöt. Joka tapauksessa pankkien on syytä pysyä hereillä ja kuunnella asiakasta entistä tarkemmin digitaalisuuden mullistaessa taloutta ja yhteiskuntaa. KIITÄN ASIAKKAITAMME MEITÄ KOHTAAN OSOITETUSTA LUOTTAMUKSES- TA. Kiitos myös luottamushenkilöillemme ja henkilökun- nallemme siitä erinomaisesta työstä, jota olette tehneet pankin hyväksi. Liedossa 9.2.2016 Jussi Hakala Toimitusjohtaja 120-VUOTISKATSAUS Vuosikertomus 2015
  • 4. Vuosikertomus 2015 4 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon. 1908 Säästöpankki on avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET SISÄLTÖ VUOSIKERTOMUS 2015 Toimitusjohtajalta ....................................................................2 Vuoden 2015 vastuullisuuskonseptin tukikohteet ................................................................................6 Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä........................................................................... 8 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2015............10 Talousseminaari ......................................................................18 Riskienhallinta .........................................................................19 Hallinto ja henkilöstö ...........................................................24 Tunnuslukujen laskentakaavat ...........................................27 Tuloslaskelma .........................................................................28 Tase ............................................................................................28 Luottamushenkilöt ............................................................... 30 Johtoryhmä ja organisaatio ..................................................31 Ulkoasu ja taitto: Zeeland Family Tekstit: Liedon Säästöpankki Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Esko Keski-Oja ja Lauri Jaakkola Sivujen materiaali on valmistettu FSC-sertifioidusta puusta, joka on peräisin ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvin hoidetuista metsistä.
  • 5. 5 1915 Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN YHTEISKUNTAVASTUU 92vakituisessa työsuhteessa 120.toimintavuosi 106henkilöä Työllisti asiakaskokemuksessa Suomessa. Säästöpankki on 45vuotta Henkilökunnan keski-ikä: Tuimme alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä noin 170 000 eurolla. Lisäksi tuimme paikallisesti toimivia yhteisöjä 40 000 eurolla. 1,2 Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa lähes Koulutuksen painopiste oli asiakaspalvelu- ja myyntikoulutuksessa. konttoria 1. miljoonaa euroa. Vuosikertomus 2015
  • 6. Vuosikertomus 2015 6 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET Kuvassa Liedon 4H-yhdistyksestä Juha Heikkilä ja Taina Päätalo. VUODEN 2015 VASTUULLISUUSKONSEPTIN TUKIKOHTEET Liedon Säästöpankki tuki useita paikallishankkeita Tu- run seudulla 40 000 eurolla. Suurten kertaluontoisten lahjoitusten sijaan Liedon Säästöpankki tukee nyt useita hyviä, paikallisia hankkeita. Päätös tukikohteista tehtiin kolmatta kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon • Liedon 4H-yhdistys tukisumma 10 000 euroa (nuorten yrittäjyys, työelämävalmiudet ja työllistäminen) • Hope Turku tukisumma 7 500 euroa (vapaaehtoisvoimin toteutettavaa avustustyötä lapsiperheille) • Liedon VPK, tukisumma 7 500 euroa (kolmen defibrillaattorin hankinta) • Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry, tukisumma 7 500 euroa Säästöpankin toimintapaikkakunnilla ääniä annettiin 540, joista valtaosa kohdistui lasten ja nuorten sekä vanhusten tukemiseen. Tuensaajat valittiin yleisöltä saa- tujen ehdotusten joukosta seuraavasti: • Special Olympics, tukisumma 2 500 euroa (Kisamatka Los Angelesiin) • Joululahja varattomille lapsille, tukisumma 2 000 euroa • Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet, tukisumma 1 000 euroa • Turun seudun työttömät TST ry, tukisumma 1 000 euroa • Eläinsuojeluyhdistys Turku, tukisumma 1 000 euroa
  • 7. 1939 10 miljoonan markan raja rikki. 7 Kuva: Lauri Jaakkola Kuvassa Special Olympicsin -kisaan osallistuneita urheilijoita. Kuvassa vas. Liedon VPK:sta Otto Metsistö ja Jukka Lehtinen. Keskellä Liedon Säästöpankista Jussi Hakala ja Paula Kumpula, jonka vierellä Hope Turku ry:stä Arja Heinonen sekä Maria Vesa. Kuvassa oikealla Jaakko Ossa Liedon Säästöpankista. Vuosikertomus 2015
  • 8. 8 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös ”Ryhmä”) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpank- kien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöis- tä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä säästöpankit muodostavat pankki- ryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnalli- suus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästä- väisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lä- hellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispank- kitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut fi- nanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan ole- vien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpank- kien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Sp-Koti Oy. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliit- tymään (jäljempänä myös ”Yhteenliittymä”), johon kuu- luvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaa- vat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 säästöpankkia, Säästöpank- kien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin 31.12.2014. TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMEN TALOUSTILANNE JA GLOBAALI TALOUSNÄKYMÄ Vuoden 2015 aikana talouskasvu Euroopassa jatkui hi- taana. Kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talou- den hiipuminen vaikuttivat negatiivisesti myös Euroo- pan talousnäkymiin. Euroalueen toteutunut inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyivät koko vuoden alhaisella ta- solla, mikä osaltaan lisäsi painetta Euroopan keskuspan- kin suuntaan. EKP lisäsi vuoden aikana rahapoliittista elvytystään ja pyrki luomaan edellytykset luotonannon ja reaalitalouden kasvulle euroalueella. Kasvunäkymien osalta oli edelleen havaittavissa eriyty- mistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Yhdys- valloissa työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2015 ja talouden kasvuvauhti antoi Yhdysvaltain keskuspankille mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoaan. Euroopassa finanssikriisistä elpyminen on toteutunut huomattavasti hitaammin työttömyyden ollessa edel- leen korkealla tasolla. Euroalueen talouskasvu ei ole päässyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Lisäksi euro- alueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomen taloudellinen tilanne jatkui haastavana ja Suo- mi jäi muiden euromaiden jälkeen talouskasvun osalta. Suomen työttömyysasteen osalta vuonna 2016 ei ole nähtävissä nopeaa laskua ja yksityinen kulutus sekä ko- titalouksien reaaliansiot tulevat pysymään vuoden 2015 tasolla. Jatkossa Suomen tilanteen kannalta keskeistä on tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä työmarkkinoiden rakenteen ja sopimuslainsäädän- nön uudistaminen. Suomen julkisen talouden velkaan- tumistahti ja rakenneuudistuksen läpiviennin hidastu- minen voivat johtaa Suomen luottoluokituksen laskuun vuonna 2016. Maailmankaupan hidastuminen heikensi vientiteolli- suuden näkymiä, eikä euron kurssi suhteessa muihin kauppavaluuttoihin heikentynyt lopulta sitä tahtia kuin alkuvuodesta 2015 vielä odotettiin. Suomen tavaravienti laski merkittävästi vuoden 2015 aikana ja nopeaa muu- tosta parempaan ei ole odotettavissa tänäkään vuonna. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja investointien kasvu euroalueella luovat kuitenkin edellytyksiä Suomen teollisuustuotannon asteittaiselle kasvulle. Investoinnit Suomeen kasvavat kuitenkin hitaasti talouden epävar- muustekijöiden vuoksi. Vuoden 2016 osalta yhtenä ris- kitekijänä ovat mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ja teollisuus- tuotantoon. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toi- 1940 Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon. Pankki avoinna joka arkipäivä. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET Vuosikertomus 2015
  • 9. 9 met ovat kuitenkin välttämättömiä talouden elpymisen kannalta. Euroalueen hitaan kasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja matalan inflaation vuoksi korkotaso pysyy alhaisella tasolla. Raaka-ainehintojen voimakas lasku ja palkkojen maltillinen nousu tulevat pitämään inflaatio-odotukset matalina Suomessa. Globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vuosi 2015 oli osakemarkkinoille hyvä Euroopassa ja Yhdys- valloissa. Eurooppalaisilla yrityslainamarkkinoilla vuosi oli hyvä sijoittajien kysynnän tukiessa yrityslainojen tuottoja. Vuoden 2016 osalta matala korkotaso ja maa- ilmantalouden maltillinen elpyminen tulevat tukemaan niin osake- ja yrityslainamarkkinoita. Euroalueen ja Yh- dysvaltojen eriytyminen rahapolitiikan suunnan osalta tulee kasvattamaan korkoeroa ja heikentämään euron arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. ASUNTOMARKKINAT SUOMESSA Asuntomarkkinoiden vuosi 2015 oli huomattavasti ta- saisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Koko- naisuutena asuntomarkkinat päätyvät noin kolmen pro- sentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin 57 000 asunto- ja kiinteistökauppaa vuonna 2015. Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015, mikäli markkinaa tarkastellaan suurina kokonaisuuksina. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotap- piollisilla markkinoilla. Voittajina taas olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myös myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla keskiarvon ollessa noin 70 vuorokautta. Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle olivat vuonna 2015 edullinen lainaraha ja sen saatavuu- den parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hie- noinen elpyminen. Haasteita tulevaisuuteen taas tuovat yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen alhainen rakentamisen volyymi. Vuonna 2016 asunto- 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon.1969 10 nykymiljoonan raja rikki. markkinoiden odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2–5 prosenttia ja hintojen nousevan 1–2 prosenttia koko maassa, mutta alueelliset erot kasvavat edelleen. KIINNITYSLUOTTOPANKIN PERUSTAMINEN Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästö- pankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki. Toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvontaan joulukuussa 2015. Sp-Kiin- nitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki tulee kuulumaan Säästö- pankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästö- pankit. VAKUUSRAHASTON PURKAMINEN Säästöpankkien Vakuusrahaston purkaminen saatettiin päätökseen. Tilanteesta 15.2.2015 tehdyn tuloslaskelman ja taseen mukaan Säästöpankkien vakuusrahaston net- tovarat olivat 24,4 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto pa- lautti joulukuussa 2014 varoja ennakkona 16,8 miljoonaa euroa, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 13,8 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti vakuusrahaston jäsenpankeille loput varat (7,6 miljoonaa euroa) maaliskuussa 2015, josta Säästö- pankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 6,2 miljoonaa euroa. SÄÄSTÖPANKIT OVAT ITSENÄISIÄ, ALUEELLISIA JA PAIKALLISIA PANKKEJA. YHDESSÄ SÄÄSTÖPANKIT MUODOSTAVAT PANKKIRYHMÄN, JOSSA YHDISTYVÄT PAIKALLISUUS JA VALTAKUNNALLISUUS. Vuosikertomus 2015
  • 10. Vuosikertomus 2015 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2015 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN PANKIN LIIKETOIMINTA Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saa- vuttivat pankin toimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunni- telmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja asiakaspalveluprosessien tehostamiseen sekä markki- naosuuden nostamiseen. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppa- neidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekki- pankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välit- tämiinsä kiinnitysluottoihin. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä 93,2 miljoonaa euroa luottoja omaan taseeseen. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varain- hoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 38,0 miljoonaa euroa (28,4). Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahas- to- ja vakuutussäästöjä 182,0 miljoonaa euroa (144,9). Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuot- taa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisäl- tää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapi- talisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearing- palveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästö- pankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukku- varainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta ra- hamarkkina- ja pääomamarkkinoilla ja hoitaa maksujen selvityksen ja huolehtii myös Ryhmän sisäisestä likvidi- teetin tasauksesta. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiin- teistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa it- senäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Liedon Sääs- töpankin yhteistyökumppaneina pankin toimialueella toimivat Sp-Koti-yrittäjät Turun Asuntomyynti Oy ja Välitysliike Turku Oy. Liedon Säästöpankin tuloskehitys ja liiketoiminnan kasvu jatkuivat edellisvuosien tapaan hyvänä. Pankki keskittyi toimintasuunni- telmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun, markkinaosuutensa parantamiseen ja asiakaspalveluprosessiensa tehostamiseen. Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2015 oli pankin 120. toimintavuosi. Pankki toimii Varsinais-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 52 100. Pankilla on yhteensä 9 konttoria; Turussa kolme sekä konttorit Liedossa, Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin pääkonttori sijaitsee Liedossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista perus- palvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,8 prosenttia (95,3). Vuoden lopussa lähes 20 300 pankin asiakkaalla oli Internet- pankkisopimus (19 800). 1986 Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon.1984 Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET PANKIN LIIKETOIMINNALLINEN TULOS OLI 11,2 MILJOONAA EUROA(9,4).
  • 11. Vuosikertomus 2015 11 Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkova- kuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Pankin palvelutoiminnassa tai liiketoimintaympäristössä ei tapahtunut vuonna 2015 olennaisia muutoksia. Vuosi 2015 oli pankin 120-vuotisjuhlavuosi, jonka teemaan liit- tyen markkinointiviestintään panostettiin etenkin tv:ssä. TULOS Liedon Säästöpankin liikevoitto oli 11 235 tuhatta euroa (9 408 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 19,4 prosenttia. Liikevoittoprosentik- si taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 prosenttia (1,1). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui etenkin korkokatteen 4,9%:n paranemisesta ja palkkiotuottojen 6,5%:n kasvusta sekä toimintakulujen pysymisestä edellisvuoden tasolla. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 55,4 prosenttia (56,9). Pankin korkokatteeksi muodostui 13 522 tuhatta euroa (12 888). Korkokate kasvoi 4,9 prosentilla edelliseen tili- kauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korko- katteessa oli 1 299 tuhatta euroa (1 045). Korkotuottojen määrä oli 19 408 tuhatta euroa (18 168), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1 240 tuhatta euroa/6,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodos- tivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 5 886 tuhatta euroa (5 280). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 11,5 prosenttia. Korkokulut koostui- vat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kir- jauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suo- jaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkoku- luihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoi- hin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkotuotot kasvoivat 672 tuhatta euroa ja korkokulut lisääntyivät 672 tuhatta euroa. Korkokate pysyi ennallaan. Nettopalkkiotuotot olivat 7 293 tuhatta euroa (6 849). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 8 475 tuhatta euroa (7 958) ja palkkiokulujen 1 182 tuhatta euroa (1 108). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 2 317 tuhatta euroa (1 766), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palk- kiot olivat -47 tuhatta euroa (-5) ja muista välitetyistä tuotteista 2 364 tuhatta euroa (1 771). Välitetyistä kiinni- tysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyi- hin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 700 tuhatta euroa (1 640), palkkiot maksuliikenteestä 3 049 tuhatta euroa (3 241), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 393 tuhatta euroa (465) ja palk- kiot takauksista 96 tuhatta euroa (105). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 14 tuhatta euroa (27). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja –tappioita 4 tuhatta euroa (13) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja –tappioita 10 tuhatta euroa (14). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 263 tuhatta euroa (1 374). Tästä myyntivoitot- ja 1993 Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen. PANKIN KESKEISET TULOSLASKELMAERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 13 522 12 888 4,9 12 151 6,1 Nettopalkkiotuotot 7 293 6 849 6,5 6 730 1,8 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 27 -47,0 73 -63,2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 263 1 374 1 014 35,5 Suojauslaskennan nettotulos 0 9 … -27 … Muut tuotot 2 246 2 532 -11,3 2 377 6,5 Tuotot yhteensä 24 338 23 679 2,8 22 317 6,1 Henkilöstökulut -5 497 -5 368 2,4 -6 397 -16,1 Muut hallintokulut -5 267 -4 985 5,7 -5 556 -10,3 Muut kulut -2 720 -3 130 -13,1 -3 155 -0,8 Kulut yhteensä -13 483 -13 483 0,0 -15 108 -10,8 Kulu-tuotto -suhde 55,40 56,94 67,70 Arvonalentumistappiot luotoista 381 -788 … -202 … Liikevoitto 11 235 9 408 19,4 7 007 34,3 Tilikauden voitto 5 787 5 263 10,0 2 340 … *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013
  • 12. Vuosikertomus 2015 12 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TASEEN KESKEISET ERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: tappiot olivat 1 225 tuhatta euroa (1 818). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty- jä arvonalentumistappioita 38 tuhatta euroa (-444). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (9). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannais- ten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutos- ten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoi- minnan muut tuotot, yhteismäärältään 2 246 tuhatta euroa (2 532). Saadut osingot olivat 520 tuhatta euroa (398), jossa kasvua edellisvuoteen oli 121 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 458 tu- hatta euroa (412). Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 26,4 prosentilla 1 268 tuhanteen euroon (1 722). Vähe- nemiseen vaikuttivat Säästöpankkien Vakuusrahaston purkuun liittyvien pääoman palautusten tilitysten jakau- tuminen siten, että tilikauden 2015 osalta tilitysten mää- rä oli 731 tuhatta euroa ja suurin osa purkuun liittyvistä tilityksistä on kirjautunut jo tilikaudelle 2014 (1 694). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä elä- ke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen koko- naismäärä oli 5 497 tuhatta euroa (5 368), mikä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 5,7 prosenttia, 5 267 tu- hanteen euroon (4 985). Kulujen nousuun vaikuttivat etenkin 120-vuotisjuhlavuoteen liittyvät normaalia suu- remmat markkinointikulut. Muut kulut, 2 720 tuhatta euroa (3 130), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoi- minnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 427 tuhatta euroa (448). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 14,5 prosenttia, 2 293 tuhanteen eu- roon (2 682). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumis- tappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli -381 tuhatta euroa (788), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 1 168 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden brut- tomäärä oli -291 tuhatta euroa (933). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 0 tuhatta euroa (12) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 90 tuhatta euroa (134). Tuhatta euroa 31.12.15 31.12.14 Muutos-% **) 31.12.13 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 741 540 617 805 20,0 575 102 7,4 Luotot 741 484 617 725 20,0 575 057 7,4 Muut saamiset 56 79 -29,8 46 73,9 Sijoitukset 203 584 220 292 -7,6 225 120 -2,1 Saamiset luottolaitoksilta 39 637 72 231 -45,1 70 474 2,5 Saamistodistukset 73 560 78 713 -6,5 89 469 -12,0 Osakkeet ja osuudet 73 834 53 698 37,5 49 970 7,5 Kiinteistöt 16 553 15 649 5,8 15 207 2,9 Johdannaissopimukset 3 430 4 090 -16,1 4 597 -11,0 Johdannaissopimukset vastaavaa 3 430 4 090 -16,1 4 597 -11,0 Yleisön talletukset *) 596 404 586 299 1,7 599 939 -2,3 Velat luottolaitoksille 140 577 42 606 … 31 533 35,1 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 93 083 99 894 -6,8 75 248 32,8 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 70 720 72 608 -2,6 39 853 82,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 22 363 27 286 -18,0 35 394 -22,9 Oma pääoma 75 242 68 935 9,1 64 229 7,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä 35 581 31 342 13,5 29 156 7,5 ROA % 1,1 0,9 0,8 ROE % 10,2 8,3 7,1 Omavaraisuusaste 10,8 10,9 10,6 Vakavaraisuussuhde 19,59% 18,88% 23,73% *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015–2014 ***) Muutos 2014–2013
  • 13. Vuosikertomus 2015 13 1994 Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun. 1995 Konttori Runosmäkeen. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 milj.euroa TASEEN KEHITYS 1999–2015 287 956 Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tilikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 90 tuhatta euroa. TASE Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 12,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 956,3 miljoonaa euroa (849,8). Taseessa olevien luottojen määrä oli 741,5 miljoonaa eu- roa (617,7). Talletusten määrä oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). LUOTONANTO Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 794,2 miljoonaa euroa (763,7). Luo- tonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 741,5 mil- joonaa euroa (617,7) sekä pankin välittämät Aktia Hypo- teekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa (146,0). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden mää- rä vuoden lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (0,3). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 299,8 miljoonaa euroa (194,7). Luotonannon nettolisäys oli 30,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hy- vin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 4,5 miljoonaa euroa (3,8) eli 0,8 mil- joonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,3 miljoonaa euroa (0,0). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yh- teensä olivat 0,6 prosenttia (0,5) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Li- säksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 1 466 tuhat- ta euroa (3 029). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksu- kyvyn johdosta. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asi- akkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut si- toumukset, 4,6 miljoonaa euroa (14,3) muodostuvat pää- asiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumuk- set, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 32,6 miljoo- naa euroa (24,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Yksityisasiakkaat Yritysasiakkaat Maatalousasiakkaat Muut 4,9 % 0,6 % 24 % 70,5 % LUOTOT ASIAKASRYHMITTÄIN 31.12.2015
  • 14. Vuosikertomus 2015 14 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1996 Konttori Raisioon, 20 000 asiakkaan raja ylittyy. 1997 Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon. VARAUSTEN JA OMAN PÄÄOMAN KEHITYS 1999–2015 120 100 80 60 40 20 0 milj.euroa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 16,468 110,823 SIJOITUKSET Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase- erään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 39,6 miljoonaa euroa (72,2). Määrä oli 32,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamis- todistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 73,6 miljoonaa euroa (78,7), mikä on 6,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päät- tyessä 73,8 miljoonaa euroa (53,7). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 22,0 miljoonaa euroa (20,3) ja muiden osakkeiden ja rahas- to-osuuksien osuus 51,9 miljoonaa euroa (33,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 16,6 miljoonaa euroa (15,6). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 8,5 miljoonaa euroa (8,2) ja sijoitus- kiinteistöjen arvo 8,1 miljoonaa euroa (7,4). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 1 118 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja (94). Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiansa kiinteistöjä 25 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomai- suuden myynnistä kertyi 154 tuhannen euron netto- määräinen myyntivoitto. Pankki ei kirjannut tilikaudella arvonkorotuksia eikä arvonalennuksia kiinteistöomai- suudesta. JOHDANNAISSOPIMUKSET Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa –puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa (4,1), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 3,4 miljoonaa euroa (4,1). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talle- tussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihto- sopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimuk- set. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. YLEISÖN TALLETUKSET Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 10,1 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuo- den aikana 41,0 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 418,7 miljoonaa euroa (377,7). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 30,9 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 177,7 miljoonaa euroa (208,6). Talletusten jakautumiseen vaikuttivat etenkin tilikauden aikana tehdyt eri talletusmuotoja koskevat korkoehtojen muutokset.
  • 15. Vuosikertomus 2015 15 1998 30 000 asiakkaan raja ylittyy. 1999 Konttori Kaskenkadulle Turkuun, 35 000 asiakasta. MUUT VELAT Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolai- toksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 140,6 miljoonaa euroa (42,6). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksil- le, jotka olivat 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodis- tuksia 6,5 miljoonaa euroa (2,0) ja debentuurilainoja 4,5 miljoonaa euroa (3,6), yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (5,6). Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 93,1 miljoonaa euroa (99,9), josta sijoitustodistuksia oli 0,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 70,7 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 22,4 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhyt- aikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. OMA PÄÄOMA JA TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 75,2 miljoonaa euroa (68,9). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 6,3 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0,0 miljoonaa euroa (0,0) ja myytä- vissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3), josta luottotappiovaraus oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3). Vuonna 2015 luottotappio- varausta kasvatettiin 4,2 miljoonaa euroa (2,2), jonka jäl- keen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista (4,9). Varauksesta 1,4 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. KONSERNITILINPÄÄTÖS Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuu- luvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 85,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 §:n tarkoittamia pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulok- seen ja omaan pääomaan on vähäinen. KESKINÄINEN VASTUU Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat kes- kusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luot- tolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskus- yhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan es- tämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolai- toksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yh- teenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erään- tyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja an- taa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavas- ta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitok- sille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. VAKUUSRAHASTO JA TALLETUSSUOJA Liedon Säästöpankki on kuulunut jäsenenä Säästöpank- kien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ollut enää tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki annettaisiin jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhtei- sön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi 16.10.2014, että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston
  • 16. Vuosikertomus 2015 16 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2000 40 000 asiakasta. 2002 Eurot käyttöön, sijoituspalveluyksikkö perustetaan Kauppatorin konttorin yhteyteen. varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyi, kun rahaston valtuuskunta hyväksyi purkamis- ta koskeva lopputilityksen maaliskuussa 2015. Liedon Säästöpankin osuus palautettavista varoista on kokonai- suudessaan 2,4 milj. euroa ja ne on kirjattu liiketoimin- nan muihin tuottoihin siten, että tilikaudella 2014 on kirjattu 1,7 milj. euroa ja tilikaudella 2015 0,7 milj. euroa. Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talle- tussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin mak- suvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100.000 euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tar- koittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100.000 euron enimmäismäärään asti. Sääs- töpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletus- pankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 340 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta pe- rustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Van- ha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeil- leen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2015 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankit ovat vuosien kuluessa kartuttaneet rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella 2015. SIJOITTAJIEN TURVA Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausra- hastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammatti- maiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituk- sena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoitus- palveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pank- kina. VAKAVARAISUUDEN HALLINTA Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskin- kantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toi- minnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavarai- suutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoit- teiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaproses- sin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankki- toiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pan- kin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuu- den hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennustei- den perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpi- teet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavarai- suustaso kyetään ylläpitämään. OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS Liedon Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääoma- vaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisä- pääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0–2,5 %:n tasolle. Vuonna 2015 muuttuvaa lisä- pääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luotto- riskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennai- set tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavarai- suustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteen- liittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 104,4 miljoonaa euroa (91,6), kun omien varojen vähimmäis- vaatimus oli 42,6 miljoonaa euroa (38,8). Ydinpääoma (CET1) määrä oli 98,0 miljoonaa euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli 98,0 miljoonaa euroa (81,2). Toissijaiset omat varat olivat 6,4 miljoonaa euroa (10,4). Liedon Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsoli- doituun tilinpäätökseen. Vuosikertomus 2015
  • 17. Vuosikertomus 2015 17 2003 Puutorin konttori muuttaa Kauppatorin laidalle Turkuun. 2003 GSM-saldopalvelu otetaan käyttöön. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentä- mättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista las- kettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavarai- suusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Liedon Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi 0,71 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,59 prosenttia (18,88%). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipaino- tettuihin eriin oli 18,39 % (16,74 %). Omat varat 2015 2014* Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 103 707 94 009 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -5 653 -12 816 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 98 054 81 193 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 98 054 81 193 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 7 266 11 650 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -873 -1 241 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 6 393 10 409 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 104 447 91 602 Riskipainotetut erät yhteensä 533 170 485 138 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 486 605 438 979 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 694 4 606 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus 42 871 41 553 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,39% 16,74% Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 18,39% 16,74% Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,59% 18,88% *Vertailuvuoden luvut on esitetty 31.12.2014 voimassa olleen sääntelyn mukaan ja eivät sisällä Finanssivalvonnan myöntämiä lupia.   Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 9,90% 9,78% VAKAVARAISUUSLASKENNAN PÄÄERÄT, TUHATTA EUROA
  • 18. Vuosikertomus 2015 18 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2004 Asiakkaita yli 47 000. 2006 Pankin vakavaraisuus nousee 22,7 prosenttiin. VAKAVARAISUUDEN KEHITYS 1999–2015 30 25 20 15 10 5 0 Vakavaraisuussuhdeluku 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vakavaraisuus-% Ensisijaisten omien varojen osuus-% 19,59 18,39 13,67 13,67 VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE Liedon Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 9,9 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisvaraisuusaste, % 9,90 9,78 Liedon Säästöpankin Talousseminaari järjestettiin torstai-iltana 29.10. Logomossa. Yleisöä tilaisuuteen saapui ennätykselliset 530 henkilöä. Kahdeksatta ker- taa järjestetty Talousseminaari oli entistä näyttävämpi pankin viettäessä 120-vuotisjuhlavuottaan. Seminaarin vierailevat puhujat olivat Suomen itsenäisyyden juhla- rahaston, SITRAn johtaja Timo Lindholm, SPR:n Varsi- nais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TALOUSSEMINAARI TOI ENNÄTYSYLEISÖN LOGOMOON sekä professori Alf Rehn. Tilaisuuden avauspuheessa Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja ja Säästöpankki- liiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Hakala johdatti yleisön pankin alkutaipaleelta vuodesta 1895 nykypäi- vään. Liedon Säästöpankin hallituksen puheenjohtajan, finanssioikeuden professorin Jaakko Ossan päätöspuhe käsitteli Suomen verotuksen virstanpylväitä sekä pankin lähimenneisyyttä.
  • 19. Vuosikertomus 2015 19 2007 Konttori Kaarinaan. 50 000 asiakasta. RISKIENHALLINTA RISKIENHALLINNAN TAVOITE RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutu- vien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnista- mista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimatto- mien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian to- teuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskin- kantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkan- tokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnas- ta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittä- västä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle ta- solle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumat- tomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä kes- keisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimin- tansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pank- ki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kan- nattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätök- sessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riski- nottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtai- set riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantara- jat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrit- telemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia ra- portteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: • riippumaton riskienvalvonta • säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) • sisäisen tarkastuksen toiminto Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmis- taa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuu- teen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvonta- toiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toi- mivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. Compliance–toiminto varmistaa että pankissa nouda- tetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance–toiminnon vastuulla on valvoa että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita ra- hoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkas- tuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastus- suunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaor- ganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havain- noistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan me- nettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhtei- sön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimin- tojen riskienhallinnan piiriin.
  • 20. Vuosikertomus 2015 20 Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kol- legiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suorite- taan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkea- misraporteilla. LUOTTORISKIT Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei toden- näköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoris- kiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saa- misista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättö- mistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Pankin hallitus ohjaa pankin luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla muilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimii- teillä ja muilla seurantarajoilla. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakas- vastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaiku- tukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luoton- annon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen hen- kilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoi- na pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 70,5 % (69,0 %). Maaseutuyrittäjien osuus ta- seessa olevista luotoista on 4,9 % (5,9 %) ja muiden 24,6 % (25,1 %). Valtaosa, 72,0 % (74,3 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseuran- taan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Hen- kilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittä- vään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Olemassa olevat luotot luokitellaan käyt- täytymisscoring-mallilla, joka huomioi asiakkaan maksu- käyttäytymisen muutokset. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hal- litus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvista- mien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luotto- päätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteerei- den, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet ar- vostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvos- tuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättö- miä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta pe- rustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä luotoista. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. LIKVIDITEETTIRISKI Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsematto- muudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeetti- riskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenra- hoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likvidi- teettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Pankin liiketoiminta on talletuspankkitoimintaa johon keskeisenä osana kuuluu maturiteettitransformaation kautta tuleva rahoitusriski. Liiketoiminnan perustana on pankin asiakkailtaan vastaanottamat talletukset, joilla rahoitetaan kohdeasiakkaille myönnettävää luotonantoa. Hallituksella on kokonaisvastuu likviditeettiriskistrate- giasta, riskinottotason linjauksesta ja likviditeettiriskin hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät likviditeettiriskin tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoit- tamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy likviditeettistrategian ja muun ohjeistuksen sekä asettaa likviditeettiriskin seurannalle limiitit ja muut seurantarajat. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenra- hoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletus- tiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2008 Liedon Säästöpankin ja V-S Lähivakuutuksen 1. yhteiskonttori avaa ovensa Turun ydinkeskustassa. Rakennus saa nimikilpailun
  • 21. Vuosikertomus 2015 21 on avistaehtoista jakautuen yli 46 600 tallettaja-asiak- kaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituk- sensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitu- sinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,0 % (11,8 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. MARKKINARISKI Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseista, joka koostuu anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitus– ja likviditeettisalkuista. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahin- tojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin merkittävin markkinariski on rahoitus- taseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Rahoitustaseen korkoriskin hallinnan periaatteet on kuvattu alla kohdassa rahoitustaseen kor- koriski. Pankin liiketoimintaan ei lähtökohtaisesti kuulu kaupankäynti omaan lukuun tai asiakaskaupankäynti. Johdannaisten käyttö on rajoitettu suojaustarkoitukseen. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markki- na-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuk- sien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoite- tulle pääomalle. Sijoitus- ja likviditeettisalkun markkinariski muodostuu sijoituskohteen hinta-, korko- ja valuutta-riskistä. Osa- kekurssien, korkojen ja valuuttojen muutokset vaikutta- vat sijoitussalkun omistuksien arvoon ja sitä kautta tuot- toon. Sijoitussalkun markkinariskiä mitataan ja seura- taan omaisuusluokittain, vastapuolittain ja sektoreittain. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti sijoitussalkun position kehitys ja suurimmat vastapuolet. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssi- muutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavarai- suutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitu- mattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 10 tuhatta euroa (22) Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia si- sältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 4 991 tuhatta euroa (3 792), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 4 991 tuhatta euroa (3 792). Arvopapereiden realisoitumat- tomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 5 039 tuhatta euroa (3 370), mikä on 4,8 % (3,7 %) pankin omista varoista tilikauden päät- tyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakava- raisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin sijoitukset eri sijoitusinstrumentteihin on rajattu halli- tuksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa liik- keeseenlaskija- ja sijoituslajikohtaisesti. RAHOITUSTASEEN KORKORISKI Pankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta. Pankin liiketoiminta on vähittäispankkitoimin- taa, johon olennaisena osana kuuluu korkoriski. Korko- riskiä syntyy pankin rahoitustaseista, jotka koostuvat anto- ja ottolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenra- hoituksesta sekä sijoitus- ja likviditeettisalkuista. Pankin kaupankäyntivarastot ovat vakavaraisuusasetuksessa määriteltyjä ns. pieniä kaupankäyntivarastoja, joiden korkoriskipositiot ovat vähäisiä. Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankkitoiminnan taseen ja taseen ulkopuo- listen erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korko- katteeseen (tuloriski). Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin: • korkokäyräriski, joka syntyy korkokäyrän muutos- ten vaikutuksena varojen ja velkojen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoon • uudelleenhinnoitteluriski, joka syntyy kiinteäkor- koisten erien osalta maturiteettien eriaikaisuu- desta ja vaihtuvakorkoisten erien osalta varojen ja velkojen eriaikaisesta uudelleenhinnoittelusta • korkoperusteriski, joka syntyy varojen ja velkojen erilaisista korkoperusteista • optionaalisuusriski, joka syntyy itsenäisistä ja kyt- ketyistä optioista, joissa päätös toteutuksesta voi riippua koroista. Tällaisia ovat mm. joukkovelkakir- joissa kytketyt osto- tai myyntioptiot sekä oikeus lainan takaisinmaksuun tai talletuksen nostoon ennenaikaisesti ilman korvausta. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokat- teen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun ra- joittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhat- tuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkee- seenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia. Pankki käyttää korkokatteen suojaamisessa koronvaih- tosopimuksia. Johdannaisten korkoriskiä seurataan myötä nimekseen Kuutio. 2009 Vakavaraisuussuhdeluku 23,6 prosenttia.
  • 22. Vuosikertomus 2015 22 erikseen sekä nykyarvo- että tuloriskilaskennassa. Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korko- katteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nyky- arvomenetelmässä mitataan kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin luomien rahavirtojen nykyarvona. Tulo- riskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkem- paa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön kor- kotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokat- teeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015 +4,49/-1,33 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pan- kin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismää- rät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden pro- senttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1–60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan rapor- tointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. JOHDANNAISSOPIMUKSET Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojaus- laskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllises- ti suojausten tehokkuutta. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muu- toksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korko- katteen herkkyydessä koronmuutoksille. KIINTEISTÖRISKI Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittu- misriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydin- liiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpää- töksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otet- tu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötar- koitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäk- si erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoin- nilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pan- kin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteis- töomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiin- teistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilin- päätöshetkellä 9 064 tuhatta euroa (8 811). Sijoituskiin- teistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 8 508 (7 766) tuhatta euroa, mikä on noin 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 5,7 prosenttia (7,8). OPERATIIVINEN RISKI Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivi- siin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvi- oitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle. Pankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankki- tavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita. Pankin hallituksella on kokonaisvastuu pankkiliiketoi- minnan operatiivisesta riskistä, riskinottotason linja- uksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät tunnistamiseen, mit- taamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallin- nan periaatteet ja keskeiset operatiiviset ohjeet. Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kaut- ta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutustur- valla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmalla varaudu- taan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2009 Liedon Säästöpankin ja Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen 2. ja 3. yhteiskonttori perustetaan Lietoon ja Raisioon.
  • 23. Vuosikertomus 2015 23 OIKEUDELLISET RISKIT Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta ai- heutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rik- komisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuu- den asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Pankkitoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laa- dittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Compliance-toiminto varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-toiminnon vas- tuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. LIIKETOIMINTARISKI Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Lii- ketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta rea- goinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. 2010 Liedon Säästöpankki saa oman Säästöpankki-nimikkosalinsa Turun yliopiston päärakennuksesta. Vuosikertomus 2015
  • 24. Vuosikertomus 2015 24 Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästö- pankkikokoukseen 21.10.2015 ja valitsivat 4 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isän- tien vaaliin. Liedon Säästöpankin isäntiin kuuluu 49 isäntää. Isän- tien puheenjohtajana on toiminut luokanopettaja Helena Dahl ja varapuheenjohtajana kirjailija Roope Lipasti. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta 5 262 709,42 euroa päätettiin siir- tää 5 212 709,42 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa 50 000,00 euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uudeksi jäseneksi valittiin Jaana Rantala. Isäntien pu- heenjohtajana jatkaa Helena Dahl ja varapuheenjoh- tajana Roope Lipasti. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala ja varatilin- tarkastajiksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Liedon Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Ossa ja varapuheenjohtajana Matti Säteri sekä toimitusjoh- tajana Jussi Hakala. Varatoimitusjohtajana on toiminut 30.9.2015 asti Tuukka Heinonen ja 1.10.2015 lähtien toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Taimisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 18 kertaa. HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET VUONNA 2015: Jäsen ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Päivi Dahl toimitusjohtaja 2012 Auli Hänninen toimitusjohtaja 2014 Jaakko Ossa professori 2002 Jari Sainio pelastusjohtaja 2015 Jari Sairanen toimitusjohtaja 2012 Matti Säteri agronomi 1986 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 106 henkilöä (104), joista pitkäaikaisesti poissa oli 6 henkilöä (4). Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 (92) ja määräaikaisessa 14 (12) henkilöä. Henkilömäärä kas- voi vuoden aikana kahdella määräaikaisella henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta (46). Vuoden aikana keskityttiin fyysisen hyvin- voinnin kehittämiseen ja koko henkilökunta osallistui yhteiseen aktiivisuuskampanjaan oman fyysisen kunnon kehittämiseksi. Koulutuspuolella asiakaspalvelu- ja myyntikoulutus muodostui osaamisen kehittämisen pai- nopisteeksi vuoden aikana. Edellisen vuoden ILO-kou- lutusta jatkettiin ILO II -koulutuksella. Esimiehille järjestettiin oma koulutuspäivänsä, jonka teemana oli henkilöstön valmentaminen ja johtaminen, sen yhtey- dessä luotiin havainnointikäytäntö ja myynninjohtamis- keskusteluille luotiin yhteinen malli. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Hallituksen jäsenet alhaalta ylös: Päivi Dahl, Jaakko Ossa, Matti Säteri, Auli Hänninen, Jari Sainio ja Jari Sairanen. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2010 Säästöpankit päättävät perustaa uuden kiinteistövälitysketjun. Yrittäjäketjun rakentaminen alkoi keväällä 2016. Vuosikertomus 2015
  • 25. Vuosikertomus 2015 25 Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajana tilintarkastus- yhteisö KPMG Oy Ab. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen ja pankin sisäistä tarkastusta on hoitanut tilikauden aikana PricewaterhouseCoopers Oy. PANKIN HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa vali- tut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävä- nä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumatto- muuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräys- ten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituk- sen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitus- tarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotet- tavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT JA LISÄELÄKETURVA Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon pal- kitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolai- toslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Sääs- töpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 §:ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50.000 euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joi- ta noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät pro- sessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitoutta- misen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän ai- kavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, Turun seudun työttömät TST ry 1 000 euroa Eläinsuojeluyhdistys Turku 1 000 euroa Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet 1 000 euroa Special Olympics 2 500 euroa Joululahja varattomille lapsille 2 000 euroa Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 7 500 euroa Liedon VPK 7 500 euroa Liedon 4H-yhdistys 10 000 euroa Hope Turku 7 500 euroa VASTUULLISUUSKONSEPTIN TUKIKOHTEET VUONNA 2015 2011 Liedon Aseman konttori yhdistyy pääkonttoriin ja Oripää Loimaan konttoriin.
  • 26. Vuosikertomus 2015 26 joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määri- tellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosi- palkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käy- tössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilö- kunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa palkkiota asetettujen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Saavutetut palkkiot maksetaan järjes- telmän piirissä oleville henkilöille vuosittain. 31.12.2010 voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemis- järjestelmiä koskevan asetuksen 1372 mukaisesti pankin hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisen yleiset pe- riaatteet johtoa ja koko henkilöstöä varten sekä valvoo periaatteiden noudattamista. Pankin palveluksessa 1.1.1993 olleilla toimihenkilöillä on työehtosopimukseen liittyen voimassa lisäeläketurva, joka mahdollistaa kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläk- keellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on ryhmäelä- kesopimus, josta maksetaan eläkettä henkilön täytettyä 63 vuotta. Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, jonka ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua jäsenluottolaitokselle tai yhtiölle merkittävää riskiä (”riskiprofiiliin vaikuttava henkilö”), ja jos hänelle ai- otaan maksaa yli 50.000 vuosipalkkio, noudatetaan luottolaitoslaissa määritettyä muuttuvien palkkioiden maksamisen lykkäämistä. Merkittävä osa vähintään 40 prosenttia määritellystä muuttuvan palkkion koko- naismäärästä lykätään ja maksetaan aikaisintaan 3–5 vuoden kuluessa ansaintajaksosta. Lykkäysajan pituutta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön riskiprofiili ja liiketoiminnan luonne. Säästöpankissa on tunnistettu merkittävät riskinottaja- henkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa pankille merkittävää taloudel- lista riskiä. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä pal- kitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkis- tetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpää- tös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. KESKEISIMMÄT ULKOISTETUT TOIMINNOT Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enem- mistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearing- palveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. YHTEISKUNTAVASTUU Liedon Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympä- röivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikal- lispankkina Liedon Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnas- ta. Liedon Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoit- teiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 1 209 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 50 tuhannella eurolla vuoden 2015 aikana. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen koh- dentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuo- den 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna 2015. Vuo- delta 2015 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olen- naisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2016 Liedon Säästöpankin asiakasliiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2016 kehittyvän edelleen haastavas- ta korkoympäristöstä ja kilpailutilanteesta huolimatta myönteisesti. Tavoitteena on pitää pankin kannattavuus edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2016 sijoitustoiminnan tuottoihin liittyy edellisvuotta enemmän epävarmuutta. Säästöpankkien uuden kiinnitysluottopankin perustami- seen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät kertaluon- teiset erät voivat edelleen lisätä hieman kustannuksia tilikaudella 2016. Korkotason mahdollinen lasku alentaa korkokatetta jon- kin verran ja nousu kasvattaa korkokatetta vastaavasti. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus pitänee talletuskor- kojen tason edelleen alhaisella tasolla eikä korkokulu- jen tältä osin ennakoida kasvavan merkittävästi. Anto- lainauksen marginaalien arvioidaan vuoden 2016 aikana pysyvän edellisen vuoden tasolla tai laskevan hieman. Näin ollen talletusten ja luottojen korkoeron ei arvioida merkittävästi muuttuvan vuoteen 2015 verrattuna. Pankin maksuvalmiuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä. Pankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän hyvänä ja edellisvuoden tasolla. Vakavaraisuuden kehi- tykseen vaikuttaa toiminnallisen tuloksen lisäksi riski- painotetun taseen kehitys. LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2011 Sp-Koti Turku Kauppatori aloittaa toimintansa Turussa. 2013 Sp-Koti Turku Humalisto aloittaa toimintansa Turussa.
  • 27. Vuosikertomus 2015 27 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT KULU–TUOTTO-SUHDE, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut * 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) Liikevoitto/-tappio – Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätös- siirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) KOKO PÄÄOMAN TUOTTO (ROA) Liikevoitto/-tappio – Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) OMAVARAISUUSASTE Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma VAKAVARAISUUSSUHDE Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä YDINPÄÄOMA (CET1) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä OMAT VARAT YHTEENSÄ (TC) SUHTEESSA RISKIPAINOTETTUIHIN ERIIN Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ Liedon Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat 65 116 079,30 euroa, josta tilikauden voitto on 5 786 819,81 euroa. HALLITUS EHDOTTAA ISÄNTIEN KOKOUKSELLE, ETTÄ TILIKAUDEN VOITTO KÄYTETÄÄN SEURAAVASTI: siirretään vapaan oman 5.736.819,81 euroa pääoman rahastoon käytetään yleishyödyllisiin 50.000,00 euroa tarkoituksiin Yhteensä 5.786.819,81 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päätty- misen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. 27 2014 Kaarinan konttorille uudet tilat Kaarinan keskustassa. 2015 Liedon Säästöpankki täyttää 120 vuotta. Vuosikertomus 2015
  • 28. Vuosikertomus 2015 28 TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA 31.12.15 31.12.14 EUR EUR Käteiset varat 1 921 808,41 1 882 088,93 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 11 469 370,00 11 961 945,00 Saamiset luottolaitoksilta 39 637 344,78 72 231 203,17 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 741 539 793,73 617 804 708,92 Saamistodistukset 62 090 631,81 66 751 159,66 Muilta 62 090 631,81 66 751 159,66 Osakkeet ja osuudet 73 833 734,46 53 698 156,89 Johdannaissopimukset 3 430 177,00 4 090 215,18 Aineettomat hyödykkeet 1 644 156,14 304 096,71 Aineelliset hyödykkeet 16 163 124,15 16 377 655,79 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 7 154 766,32 7 408 240,24 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 8 113 669,13 7 971 260,01 Muut aineelliset hyödykkeet 894 688,70 998 155,54 Muut varat 73 240,53 108 296,26 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 4 332 007,15 4 274 511,12 Laskennalliset verosaamiset 168 087,08 284 322,04 VASTAAVAA YHTEENSÄ 956 303 475,24 849 768 359,67 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014 EUR EUR Korkotuotot 19 407 817,31 18 167 600,14 Korkokulut -5 885 549,31 -5 279 718,94 KORKOKATE 13 522 268,00 12 887 881,20 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 519 607,74 398 403,07 Palkkiotuotot 8 474 808,42 7 957 771,37 Palkkiokulut -1 182 188,69 -1 108 292,47 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 200,00 26 796,55 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 263 379,21 1 373 815,72 Suojauslaskennan nettotulos -193,77 8 711,77 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 458 396,51 411 861,14 Liiketoiminnan muut tuotot 1 267 877,19 1 721 867,23 Hallintokulut -10 763 588,16 -10 352 548,51 Henkilöstökulut -5 496 945,14 -5 367 661,15 Muut hallintokulut -5 266 643,02 -4 984 887,36 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista jaaineettomista hyödykkeistä -427 154,66 -448 362,28 Liiketoiminnan muut kulut -2 292 522,32 -2 681 801,66 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 380 604,76 -787 700,30 LIIKEVOITTO 11 235 494,23 9 408 402,83 Tilinpäätössiirrot -4 239 206,70 -2 186 394,92 Tuloverot -1 209 467,72 -1 959 298,49 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 5 786 819,81 5 262 709,42 TILIKAUDEN VOITTO 5 786 819,81 5 262 709,42
  • 29. Vuosikertomus 2015 29 VASTATTAVAA 31.12.15 31.12.14 EUR EUR VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 140 576 918,13 42 606 457,72 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 600 468 992,26 591 421 174,95 Talletukset 599 688 358,92 590 335 837,89 Muut velat 780 633,34 1 085 337,06 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 70 719 602,41 72 607 896,07 Muut velat 5 333 587,81 8 036 088,26 Siirtovelat ja saadut ennakot 4 602 475,16 6 300 877,41 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 22 363 200,00 27 286 200,00 Laskennalliset verovelat 1 415 827,77 1 232 261,68 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 845 480 603,54 749 490 956,09 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset 35 581 121,92 31 341 915,22 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 35 581 121,92 31 341 915,22 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 1 000,00 1 000,00 Muut sidotut rahastot 10 124 670,48 8 925 466,21 Vararahasto 5 133 707,71 5 133 707,71 Käyvän arvon rahasto 4 990 962,77 3 791 758,50 Vapaat rahastot 29 025 602,83 29 025 602,83 Muut rahastot 29 025 602,83 29 025 602,83 Edellisten tilikausien voitto 30 303 656,66 25 720 709,90 Tilikauden voitto 5 786 819,81 5 262 709,42 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 75 241 749,78 68 935 488,36 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 956 303 475,24 849 768 359,67 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.15 31.12.14 EUR EUR Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 4 633 885,66 14 283 645,47 Takaukset ja pantit 4 541 885,66 14 191 645,47 Muut 92 000,00 92 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 32 569 038,70 24 535 917,01 Muut 32 569 038,70 24 535 917,01
  • 30. Vuosikertomus 2015 30 LUOTTAMUSHENKILÖT 1.1.2016 Isännät Puheenjohtaja Dahl Helena Varapuheenjohtaja Lipasti Roope 31.12.2016 saakka Aho Janne Järvi Sakari Lappalainen Kaija Surakka Tiina Vuorinen Jari Alilonttinen Kalervo Kalliala Kaarlo Leino Antti Toivola Maarit Blomroos Ari Kuusela Anja Pöri Kari Varheenmaa Mika Hörkkö Kristiina Kyllönen Ari Raiko Hannu Virtanen Markku 31.12.2017 saakka Arve Minna Kolkkala-Westerlund Riina Roine Matti Tiainen Petri Uutela Maarit Dahl Helena Niittyvaara Tuula Skyttä Heidi Tuominen Sanna Vahvaselkä Jussi Kesäläinen Anne-Maj Nurmi Pauli Teittinen Pekka Tuominen Sinikka Vilhonen Heli 31.12.2018 saakka Ahtinen Tapani Katajisto Merja Lipasti Roope Mikkola Mari Väänänen Kalervo Alakylä Eija Kolehmainen Hanna Lähteenoja Tomi Nyman Terhi Artukka Liisa Kuusisto Seppo Lähtinen Kimmo Rantala Jaana Hyssälä Markku Kössi Kari Mecklin Tomi Reunamo Esa Kunniaisännät Aaltonen Ari Kummala Pertti Myllykangas Pirkko-Sofia Pitkänen Tuula Särvä Olavi Ahtinen Mauri Laine Esko Mäkilä Antti Prinssi Veli-Pekka Säteri Jaakko Ahto Jarmo Lautamäki Matti Nenonen Leena † Raitala Ilkka Tarmi Seppo Alikirri Mauri Leino Reijo Niittoaho Seppo Roine Leena Tuomola Antti Artukka Terttu Leino Ulla Nikulainen Rauno Saari Rauno Valonen Jarkko Hassel Sven-Olof Lenkkeri Pertti Nurmi Anneli Sairanen Veikko Vauranoja Kalle Herranen Tapio Liukas Hannu Ojala Mikko Skyttä Alpo Virtanen Keijo Hopeala Arto Lusenius Aki Packalén Pirjo Stigell Yrjö Virtanen Reijo Joutsa Ismo Lähteenoja Taisto Palmén Teuvo Suominen Reino Vähätalo Pertti Karén Lasse Markkula Heikki Penttilä Orvo Suvanto Timo Hallitus Puheenjohtaja Ossa Jaakko Varapuheenjohtaja Säteri Matti 31.12.2016 saakka 31.12.2017 saakka 31.12.2018 saakka Ossa Jaakko Dahl Päivi Sainio Jari Sairanen Jari Hänninen Auli Säteri Matti Tilintarkastaja Maarala Henry, KHT Varatilintarkastaja: Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab Turunseudun asiakastoimikunta Kaarina Naantali Raisio Turku Talonen Turkka Hagsberg Sirpa Ahlgren Jari Huhtanen Mikko Kouki Mikko Vilhonen Heli Heinonen Hannu Ketonen Markku Keskitalo Pasi Uutela Maarit Raiko Jorma Koivukangas Kaarle Vahvaselkä Jussi Loimaan asiakastoimikunta Graan Seppo Kivimäki Merja Lankinen Tuomas Prusila Jouko Santamäki Irmeli Heinonen Jukka Koivisto Juha Mäkiö Pasi-Veikko Raitala Juha Tuominen Sanna Huhtala Mika Kuusela Anja Ojala Kari Rouhiainen Hannele Juusti Timo Kössi Kari Peltola Pekka Saarelainen Antti Paimion asiakastoimikunta Aalto Sakari Juurenheimo Jari Näsänen Anna-Liisa Vahtivaara Tatja Aaltonen Kimmo Lindberg Mikko Partanen Juha Vornanen Jukka Ansio Marja Mäenpää Mika Santala Timo
  • 31. Vuosikertomus 2015 31 JOHTORYHMÄ 1.1.2016 ORGANISAATIO ISÄNNISTÖ HALLITUS Johtoryhmä Toimitusjohtaja Jussi Hakala Yksityisasiakkaat pankinjohtaja Petteri Pietarinen 9 konttoria Osaamisen kehittämisen tuki. Vastuualueina säästäminen ja sijoittaminen, lainaaminen ja päivittäisasiointi Yrityspalveluyksikkö Palvelukeskus Tietohallinto Sijoituspalveluyksikkö Risk Controller (Sisäinen valvonta ja riskienhallinta) Juridiset palvelut Taloushallinto ja kiinteistöt Jussi Hakala toimitusjohtaja Jouni Niuro talousjohtaja Pipsa Sivula henkilöstöjohtaja Petteri Pietarinen pankinjohtaja Jukka Taimisto pankinjohtaja Yritysasiakkaat ja asiantuntijapalvelut pankinjohtaja Jukka Taimisto Talousjohtaja Jouni Niuro Henkilöstöasiat henkilöstöjohtaja Pipsa Sivula Markkinointi- päällikkö Paula Kumpula
  • 32. TURKU Kuutio, Yliopistonkatu 21 Hämeenkatu, Hämeenkatu 9 Kaskenkatu, Kaskenkatu 17 KAARINA Lautakunnankatu 10 LIETO (PÄÄKONTTORI) Hyvättyläntie 4 NAANTALI Tullikatu 13 PAIMIO Asematie 1 RAISIO Raisiontori 6 LOIMAA Kauppalankatu 9-11 SIJOITUSPALVELUYKSIKKÖ SEKÄ YRITYSPALVELUYKSIKKÖ Kauppatori (Kuutio), Yliopistonkatu 21, Turku PUHELINVAIHDE 010 430 900 (Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.) facebook.com/Liedonsp twitter.com/liedonsp Seuraa blogiamme osoitteessa kaukaaviisas.fi ALLEKIRJOITAMME NÄMÄ ARVOT: VAKAVARAISUUS, ASIAKASLÄHEISYYS, LUOTETTAVUUS JA OSAAMINEN. VISIOMME ON: OLEMME ARVOSTETTU, ASIAKASLÄHEISYYDESTÄÄN JA OSAAVASTA PALVELUSTAAN TUNNETTU KOTITALOUKSIEN JA PK-YRITYSTEN PANKKI. KUULUMME TOIMIALUEELLAMME KOLMEN SUURIMMAN VÄHITTÄISPANKKIPALVELUJEN TARJOAJAN JOUKKOON. Kuvassa osa Liedon Säästöpankin henkilökuntaa. Kuvassa osa Liedon Säästöpankin isännistöä.