Esityksessä tarkastellaan, miten työkyvyttömyyriskiä voidaan hallita kunta-alalla.

1. Miten hallita
työkyvyttömyysriskiä
kunta-alalla?
Pauli Forma, Keva
Puheenvuoro TalviTyhyt-seminaarissa Vaasassa
11.2.2015.

2. Työuran tukeminen
10.2.2015 2
Työkyky- ja
tyhyjohtamisen
edistäminen
Aktiivisen tuen
palvelut
Kevan
palvelut
Kevan
tavoite
Työuran
vaihe
Ei työkyky-
ongelmia,
mahdollisesti
ajoittaisia
työhyvinvoinnin
haasteita
Työkykyongelmia,
jotka
kehittyessään
saattavat uhata
työuran jatkoa
Työkyky on
alentunut niin,
että työssä
jatkaminen on
vaarantunut.
Ei työkykyä tai
täyttää
eläkeiän, ei
halua jatkaa
työssä
Amm.
kuntoutus ja
eläkeratkaisut
Eläkeratkaisut
Työhyvinvointi,
tuottavuus
Ongelmien
ennakointi,
havaitseminen
ja hoitaminen
Työhyvinvoinnin
turvaaminen
Työkyvyttömyyden
ehkäisy
Työssä
jatkaminen
Lakisääteisen
tehtävän toteutus
Työkyvyttömyys
kustannusten
hallinta ja tyhy
Eläköityminen
Työnantajan
tavoite
Työntekijän
tavoite
Hyvinvointi
työssä
Työkyvyn
säilyttäminen
Työssä
jatkaminen
Toimeentulon
turvaaminen

3. Työntekijyyden kehityslinjat
Suomessa 1945-2013.
10.2.2015 3
Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980
1990
1990-2010
Muutos
työssä
Maa- ja
metsätaloustyö
Tehdastyö ja
palvelualojen kasvu
Palvelu- ja tietotyö
Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka
Sukupuolisuus ja
työ
Maskuliininen
ruumiillinen työ
Femininisoituvat
taitovaateet
Tiivistyvät ja laajentuvat
taitovaateet
Tuottavuuden
luonne
Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja
psykologinen
Vauraus ja
hyvinvointi
Taloudellinen
niukkuus
Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi
Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen
suunnittelu
Neuvottelu ja sisäinen ohjaus
Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan
syntyneet
Terveysvaarat Fysiologiset
uhkatekijät
Kemikaalit ja
myrkyt
Psykologiset ja sosiaaliset riskit
Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-
suuden kasvu
Mielenterveysproblematiikka
Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.

4. Tuki- ja liikuntaelinoireet 1977-2013
0
10
20
30
40
50
1977 1984 1990 1997 2003
Toistuva kipu ja särky niskassa tai hartioissa
Toistuva kipu ja särky käsissä tai käsivarsissa
Toistuva kipu ja särky ristiselässä
Toistuva kipu jaloissa
10.2.2015 4
Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).

5. Työntekijöiden psyykkiset oireet 1977-2013
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013
Väsymys, tarmottomuus
Univaikeudet
Jännittyneisyys
Ylirasittuneisuus
Kaikki käy yli voimien
Masennus
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013
Väsymys, tarmottomuus
Univaikeudet
Jännittyneisyys
Ylirasittuneisuus
Kaikki käy yli voimien
Masennus
10.2.2015 5
Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).

6. Poimintoja työn tulevaisuutta
koskevasta keskustelusta
• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä
katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy?
Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?
• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten
merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja
virtuaaliyhteistyö.
• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja
verkottunut yhteistyö.
• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ
subjektivoituu.
10.2.2015 6Lähde: Tuomo Alasoini.

7. Työelämän muutoksessa Suomessa on
paljon myönteistä
• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet
• Työterveyshuollon toiminta on parantunut
• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä
kokonaan
• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut
harvinaisemmaksi
• Sairaspoissaolot jatkavat alenemistaan kunta-alalla.
• Työurat ovat pidentyneet
• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on
noussut.
10.2.2015 7

8. Julkisen sektorin työhyvinvointi viime
aikaisten tutkimusten mukaan
Kuin tarkastellaan kuntien, kirkon ja valtion työntekijöitä:
• Myönteistä kehitystä työyhteisötason tekijöissä
(esimiestyö, ilmapiiri jne.)
• Signaaleja huolestuttavasta kehityksestä rakenteista
juontuvissa tekijöissä (muutokset, henkilöstön
riittävyys)
• Huolestuttavaa myös väkivalta, epäasiallinen kohtelu.
• Työnantajien suhtautuminen työssä jatkamiseen kiristyy.
• Myönteistä se, että nuorten työhyvinvoinnissa on paljon
positiivista.
10.2.2015 8

9. 9
30
23
28
24
39
26
26
32
52
51
46
44
43
57
49
50
11
19
21
24
9
14
19
10
5
5
5
5
7
1
4
6
1
1
1
3
1
2
1
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kunta
18-29
30-44
45-54
55-67
Kirkko
18-29
30-44
45-54
55-67
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
Nuoret saavat työstä iloa ja
innostusta!
”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”
Kunta
Kirkko
Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

10. 10
Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan…
”Työyhteisössäni
ihmisiin voi luottaa.”
”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia
näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”
20
19
26
31
20
19
16
27
21
19
17
17
23
21
33
29
26
23
16
20
23
23
49
49
47
42
50
48
51
47
52
47
49
49
49
50
42
52
46
48
50
47
45
50
21
21
21
20
20
22
23
20
19
26
21
21
22
23
13
9
19
24
28
25
25
19
9
10
5
7
10
10
8
6
7
8
11
12
6
6
6
7
6
6
5
8
5
6
1
1
1
1
2
1
1
1
2
1
6
3
3
1
2
2
Kunta
Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Sivistys
Sosiaali
Tekninen
Terveys
Hallinto- ja toimistotyö
Kirkko
Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Hallinto- ja toimistotyö
Hautausmaat ja kirkon palvelutyö
Seurakuntatyö
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
26
25
31
36
25
25
23
32
27
26
24
20
28
27
36
32
34
24
23
20
30
29
49
49
48
46
52
50
44
52
48
46
49
47
49
50
38
51
49
45
50
47
42
51
18
19
14
16
16
16
24
13
18
19
19
22
17
17
14
12
11
23
18
29
17
13
6
6
6
2
5
8
7
2
5
7
7
8
6
6
9
3
5
8
8
4
11
5
1
2
1
1
1
2
1
1
2
1
3
1
1
3
1
1
1
1
1

11. 11
…toisaalta kiusaaminen ja ristiriidat haaste
”Oletko viimeisen 12 kk aikana kokenut
esimiehen tai työtoverien taholta tullutta
epäasiallista kohtelua tai kiusaamista?”
74
74
73
75
72
72
78
78
75
81
69
69
73
72
78
81
74
69
71
75
75
71
15
14
18
19
17
14
11
13
15
9
19
15
14
16
5
7
14
16
16
13
12
15
11
12
9
5
11
14
11
9
10
10
12
16
13
13
17
12
12
15
13
12
12
14
Kunta
Toistaiseksi voimassa…
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Sivistys
Sosiaali
Tekninen
Terveys
Hallinto- ja toimistotyö
Kirkko
Toistaiseksi voimassa…
Määräaikainen
18-29 vuotta
30-44 vuotta
45-54 vuotta
55-67 vuotta
Hallinto- ja toimistotyö
Hautausmaat ja kirkon…
Seurakuntatyö
En kertaakaan Kyllä, kerran Useita kertoja
”Työyhteisössäni pystytään
käsittelemään ja ratkaisemaan
ristiriitoja”
11
11
12
16
10
11
9
11
12
9
11
9
10
10
15
14
10
11
9
12
14
9
42
43
38
43
44
38
43
40
45
41
44
38
36
37
34
29
42
38
33
25
35
39
30
29
34
28
28
32
31
34
29
32
26
32
31
31
33
37
26
33
32
41
28
30
15
15
13
11
15
15
15
13
11
15
16
18
18
19
10
14
16
17
22
20
17
17
3
3
3
3
2
4
3
2
3
3
4
4
4
4
8
7
6
2
4
1
7
4
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä
En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä
Täysin eri mieltä
Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

12. Kuormituksesta huolimatta Työkyky on hyvä!
12
21
6
26
8
25
17
39
19
17
21
16
25
22
35
12
29
15
22
7
19
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Fyysisesti
Henkisesti
Fyysisesti
Henkisesti
KuntaKirkko
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
32
34
31
31
44
51
49
52
13
11
15
12
8
5
5
4
2
0
1
1
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Fyysinen
Henkinen
Fyysinen
Henkinen
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
Kunta
Kirkko
Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

13. Työkykyasioiden trendejä
1. Yksilön työkyky, terveys ja jaksaminen uudella
tavalla huomion kohteena.
– ”Quantified Self”, erilaiset aktiivisuuden mittarit ym.,
palautuminen, ravintoasiat ym.
2. Organisaatiotasolla työkyky- ja
työhyvinvointiasioiden kytkeminen johtamiseen.
– Taloudellistaminen, mittaaminen, seuranta ja
arviointi, toimintatapojen luominen, roolien
selkiyttäminen.
10.2.2015 13

14. Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä
• Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin,
jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen
heikentymiseen
• Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä.
• Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen
toimintaan.
Prosessi: Tunnista – ota puheeksi – sovi ja toimi – seuraa ja arvioi
Tehostettu tuki – ratkaisujen hakua
verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä
• Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa
tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja
• Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin
(henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen
Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio – työssä jatkamisen toimenpiteet
– työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu
Työterveysyhteistyö – edistää työkykyä
• Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta,
arviointi
• Työterveysyhteistyön käytännöt
Paluun tuki
pitkän sairaus-
poissaolon
jälkeen
• Paluun tuen toteutus
on osa esimiestyötä
• Työterveyshuolto toimii
tukiresurssina
Prosessi:
- poissaolon alkaessa
– yhteydenpito
– paluun valmistelu
– paluu työhön
– seuranta
Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi
10.2.2015 14

15. 15
Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä
Raportointi
Strategisuus
Koulutus
Rakentaminen
Laajuus
Perusrakenne
Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto
ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,
työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on
tavoitteellista.
Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat
raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on
hälytysraja sairauspoissaoloissa.
Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen
toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat
järjestelmän.
Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja
sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.
Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.
Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja
yhtenäisesti.
Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri
toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.
Lähde: Keva.

16. Case Ylä-Savon Sote
• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että
työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.
• Mitä tapahtui?
– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden
käynnistäminen.
– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.
– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.
– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.
– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.
– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta
– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys
– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen
– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille
esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.
10.2.2015 16

17. Arvio työkykyjohtamisesta eri
organisaatioissa
10.2.2015 17
Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

18. Työkyvyttömyyden aiheuttamat
kustannukset
Työolojen turvallisuudesta kiinnostuttiin
1800-luvun teollistumiskehityksen aikaan.
Tapaturmat ja sairastumiset aiheuttivat
kustannuksia tehtaille. Niiden ehkäisemisestä
tuli työsuojelun ydintehtävä varhaisimmissa
työturvallisuuslaeissa.
Lähde: Kivistö, Turtiainen ja Väänänen 2014.
10.2.2015 18

19. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
19
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset
Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset
vaihtelevat
merkittävästi
organisaatioiden
välillä.
10.2.2015

20. Pieni määrä henkilöitä on pitkillä
sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes
kolmannes muodostuu näistä poissaoloista
67
26
7
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
10.2.2015
Sairauspoissaolojen määrä
keston mukaan
24
47
29
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
Kustannusten jakautuminen
sairauspoissaolojen keston mukaan
20

21. 10.2.2015 21

22. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-
aikaeläkkeet 1995–2013
10.2.2015 223
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
1995 2000 2005 2010
Henk.
Vanhuuseläke
Täysi työkyvyttömyyseläke
Täysi kuntoutustuki
Osatyökyvyttömyyseläkkeet
Työttömyyseläke
Osa-aikaeläke
1.
2.
3.
1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen
2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen
3. Sis. osakuntoutustuen

23. Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja
kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Fyysinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
10.2.2015 23
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Henkinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
Lähde: Forma 2013.

24. Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden koettu työkyky julkisella
sektorilla eri koulutusryhmissä
0 % 50 % 100 %
Peruskoulu
Ammattikoulu
Amm.opisto
Korkeakoulu
Fyysinen työkyky
Erittäin hyvä Melko hyvä
Kohtalainen Melko huono
Erittäin huono
10.2.2015 24
0 % 50 % 100 %
Peruskoulu
Ammattikoulu
Amm.opisto
Korkeakoulu
Henkinen työkyky
Erittäin hyvä Melko hyvä
Kohtalainen Melko huono
Erittäin huono

25. 10.2.2015
25
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan
työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin
”Työkaverit”
n. 2/3 työntekijöistä
”Asiakkaat ja kontaktit”
n. 1/15
”Työn sisältö,
mielenkiintoisuus”
n. 1/15
”Palkka”
n. 1/25
”En mitään”
n. 1/15
”lapset ja nuoret”
n. 1/15
”Työn antama
säännöllisyys ja rytm
n. 1/15
.
”Esimies”
Lähde: Perhoniemi 2013.

26. Lopuksi
• Myönteisiä merkkejä työhyvinvoinnista, hyvän kehityksen
jatko huolestuttaa rakennemuutoksissa.
• Viime vuosien kehityksessä työkyvyttömyysriskin
hallitsemisessa on paljon hyvää.
– Kustannustietoisuus
– Toimintamallien kehittäminen
• Pidemmällä tähtäimellä teknologinen kehitys auttaa riskin
hallinnassa, mutta todennäköisesti myös luo uusia riskejä.
10.2.2015 26