Digitaalinen, osallistuva nuori - haasteesta mahdollisuudeksi
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•293 visualizações
Puheenvuoro Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteistyössä Vaasan kaupungin Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin ja Pohjanmaan Ohjaamon järjestämässä Pelikasvatuksen suuntaviivoja – pelaamalla pääomaa vai päättömyyttä? -tilaisuudessa 5.4.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Digitaalinen, osallistuva nuori - haasteesta mahdollisuudeksi
Semelhante a Digitaalinen, osallistuva nuori - haasteesta mahdollisuudeksi (20)
Mais de Oskari Uotinen
Digitaalinen, osallistuva nuori - haasteesta mahdollisuudeksi
- 1. Digitaalinen, osallistuva nuori - haasteesta mahdollisuudeksi Oskari Uotinen kouluttaja, yrittäjä
- 2. 2
- 3. Kuva CC BY: https://flic.kr/p/9XG1cj 3
- 4. 4
- 6. Tietokoneet, älytaulut, mobiili… • Teknologia on vain teknologia • Mobiili = kirja? – Mobiili paljon enemmän • Tiedostonjako, keskustelu, verkostot, videopuhelut, kuvaaminen, julkaiseminen, yhteisöllinen työskentely, AR, näytön peilaaminen, QR… 6
- 9. 9
- 10. 10
- 11. 11
- 13. 13
- 14. 14
- 15. Lähde: Harto Pönkä: http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden- oppimisymparistot?from_search=4 15
- 16. Lapsille ja nuorille voi olla vaikea ymmärtää Internetin avoimuutta ja julkisuutta sekä omaa vastuuta (vrt. Rikosoikeudellinen ikäraja 15v vs. Facebookin ikäraja 13v) 16
- 17. • Lapsilla ja nuorilla aiempaa suurempi vastuu ”omistamastaan” nettipresenssistä – > jokainen on ”henkilöbrändi” • Kuinka turvallisia yksityisyysasetuksetkaan ovat? http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some 17
- 18. 18
- 19. 19
- 20. Peli on ajanvietteeksi harjoitettava määrämuotoinen ja -sääntöinen kilpailu tai leikki, jossa on välineenä esimerkiksi kortteja ja nappuloita. - Wikipedia • Pelaaja on aktiivinen; pelaajan valinnoilla ja toimilla on vaikutus pelin kulkuun, ja oppija näkee (tai kokee) vaikutuksen = palaute • Epäonnistuminen on sallitumpaa? 20 Mitä pelit ovat?
- 21. 21 Miten pelaan?
- 22. 22
- 24. 24
- 25. • Nuorten parissa toimivat kilpailevat huomiosta – Löydettävyys: miten nuori löytää (kouluun hakeutuminen, nuorisotyön ) -> monikanavaisuus – Mielikuva: miten nuori kokee (hyödyllisenä, kiinnostavana, motivoivana) – Kokemus: miksi nuori hakeutuisi, jäisi ja suosittelisi -> eri osallistumistapoja, lähellä nuoren omaa kokemusmaailmaa, samastuttava (esim. Mobiilisti ja pelillisesti) – Osallisuus ja tuottaminen 25
- 27. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä 044 502 9658 oskari.uotinen@inflow.fi www.inflow.fi 27
Notas do Editor
- Diginuori Lue kaksi kalvoa Iloisuus, kysele
- Olen kolmikymppinen, mutta en voi käyttää omaa nuoruutta referenssinä siihen, miten tämän päivän nuoret digitaalisissa maailmoissa toimivat: tieto karttunut toimiessa nuorten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa. Tässä pieni katsaus tämän päivän nuorten mediankäyttöön niin tilastojen kuin kokemustenikin kautta, sekä miten tämä haastaa nuoriso-, kirjasto- ja opetustoimea, eli nuorten parissa työskenteleviä.
- Teknologia tekee meistä antisosiaalisia?
- Hyvä miettiä, onko oikeasti noin; ihmiset muuttuvat hitaasti, mutta teknologia muuttuu nopeasti. Jyrki Kasvi sanomalehdistä
- Mitä ajatuksia herättää?
- Teknologia on vain teknologia: sama se millä sitä kirjaa luetaan. Pitäisi käyttää uusin metaforin Jos laitetaan tälle sukupolvelle kirja käteen ja kaadetaan tieto päähän, onko se motivoivaa?
- Toisaalta, miten maailma on muuttunut, niin tietoa on kenen tahansa mahdollista tuottaa, eikä pääsy tietoon (tai sen tuottaminen) ole kiinni tulotasosta tai muista demografisista tekijöistä. Digiyhteiskunnan jokamiehen oikeus: tiedon luotettavuutta tulee arvioida kriittisemmin kuin aiemmin: toisaalta vain hyvä, että moniäänistyy, mutta kuten nykyinen keskustelun taso yhteiskunnallisista asioista verkossa osoittaa, on asialla myös monia haittapuolia.
- Sitten siirrytään tylsään vaiheeseen! Yleisestä yksityiseen
- Mobiililaitteiden käytön lisääntyminen (kaikesta netin selaamisesta jo noin 50%)
- Lehtiä luetaan kuitenkin; silti suuri osa linkityksistä tapahtuu sosiaalisesta mediasta; ei tiedetä miten haku toimii; ei tiedetä miten Wikipedia toimii
- Oppilas oli nopeasti bongannut jonkin tarvitsemansa tiedon vahingossa Hikipediasta; opettajalla oli ollut naurussa pidättelemistä
- Nuoret eivät ole muuttuneet, he tarvitsevat aikuisten apua myös digitaalisessa maailmassa: ei diginatiivius Tarvitsevat tukea teknologian käyttöön niin oppimisessa kuin omassa digitaalisessa kasvussa (hakevat rajojaan) Oppiminen, joka on lähellä nuoren arkioppimista Koulu syrjäytynyt teknologian kelkasta, ja välineellinen suhtautuminen, kun pitäisi nimenomaan auttaa toimintatapojen tasolla ymmärtämään ja hyödyntämään teknologiaa (netiketti, tiedonhaku…)
- Jokainen vastuussa. Ei aikuisillakaan hallussa.
- Käyttöehdot, lainsäädäntö (tekijänoikeus (kaikki verkossa avointa), yksityisyydensuoja)… Se mitä nettiin laittaa, voi pysyä siellä hyvin pitkään.
- 93% seuraa yhteisöpalveluja; pikaviestinsovelluksia käytetään enemmän -> somen käytön muuttuminen (Insta ja Periscope kyllä, mutta myös yksityisempiin) Myös ostaminen ja myyminen arkipäivää
- Sitten pelaamiseen. Myös pelaaminen oli äskeisellä listalla korkealla. Motivoiva ja mukaansatempaava; usein pelissä tarina (ja ihmiset ovat tottuneet ymmärtämään maailmaa tarinoina). Sopivan haastava ja onnistumisen kokemuksia tarjoava. Itsellä koulussa pelejä, joissa jollain himskatin avaruusalusta yritettiin laskeutua alustoille, joissa oli kussakin laskutehtävän ratkaisuvaihtoehto. Jokainen taso oli samanlainen, vain laskutehtävä oli erilainen. Ei kauhean motivoivaa pidemmän päälle. Pisteet ja sosiaalisuus kuitenkin! Nyt sosiaalisuuskin on peleissä sisällä. Sosiaalisuus, ei yksin, vaan yhdessä kommunikoiden, pohdiskellen ja oppien.
- Miten pelaan. Olen itse asiassa aika huono pelaaja, sillä esimerkiksi konsolipelejä en ole pelannut moneen vuoteen. Olen höyrähtänyt itseni mittaamiseen.
- Ongelmanratkaisu, sosiaalisuus, mukaansatempaavia, suorastaan koukuttavia. Mikä motivoi pelaajaa (tai oppimispelin tapauksessa) pelaajaa? Koukuttavuuttakin on monenlaista. Lauri Järvilehto on verrannut erilaisia pelejä ruokaan. On aivoja turruttavaa pelejä (esim. FruitNinja), joka on ikäänkuin hampurilaista. Näiden pelien tarkoitus on joskus auttaa rentouttamaan, mutta liikaa nautittuna näistä on vaaraa terveydelle - sitten on laadukkaita oppimispelejä kuten esimerkiksi Ekapeli.
- Mikä itse asiassa on peli ja mikä verkkoyhteisö? Pelillistämisen avulla voidaan oppimista tuoda näkyväksi ja visualisoida opittua + badget
- Nuorten kanssa toimivat toimijat kilpailevat huomiosta Löydettävyys: miten nuori löytää (kouluun hakeutuminen) -> monikanavaisuus Mielikuva: miten nuori kokee (hyödyllisenä, kiinnostavana, motivoivana) Kokemus: miksi nuori hakeutuisi, jäisi ja suosittelisi -> eri osallistumistapoja, lähellä nuoren omaa kokemusmaailmaa, samastuttava (esim. Mobiilisti ja pelillisesti)
- Nuoret haluavat luoda itsestään tietynlaista kuvaa verkkoyhteisöissä (syy miksi sisältöä tuotetaan) – miten tämä otetaan huomioon Asiakaskokemus