Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Aalto Round Table - Valio 9.6.2020: Hiilijalanjälki ja maitotuotteet
ORSI Roundtable 18.2. - Johanna Sääksniemi:
1. Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen
ja asumisen lisäksi?
Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?
Voiko kulutusta kaavoittaa? –seminaari, ORSI-hanke 18.2.2021 – Johanna Sääksniemi, yleiskaava-arkkitehti
2. Muutos on kestävyyslaji.
On kuljettava pitkä matka, ennen kuin voi lopulta nähdä kuinka
siitä selvittiin.
On helppo takertua menneeseen ja hakea turvaa siitä, miten on
ennenkin tehty. Vaatii kanttia vaatia enemmän: enemmän
muutosta, enemmän tavoitteita
– ja enemmän tulevaisuutta.
Rohkeat tekijät kohtaavat muutoksen ja ratkovat sinnikkäästi
tulevaisuuden haasteita.
Sen tietää kaupunki, joka on kohdannut raskaatkin muutokset
rakentaen kestävämpää huomista.
Lahti on tehty kestäväksi.
3. Muutos on kestävyyslaji.
On kuljettava pitkä matka, ennen kuin voi lopulta nähdä kuinka
siitä selvittiin.
On helppo takertua menneeseen ja hakea turvaa siitä, miten on
ennenkin tehty. Vaatii kanttia vaatia enemmän: enemmän
muutosta, enemmän tavoitteita
– ja enemmän tulevaisuutta.
Rohkeat tekijät kohtaavat muutoksen ja ratkovat sinnikkäästi
tulevaisuuden haasteita.
Sen tietää kaupunki, joka on kohdannut raskaatkin muutokset
rakentaen kestävämpää huomista.
Lahti on tehty kestäväksi.
Esityksen pääsisällöt
• Mihin keskitymme nyt Lahdessa ja miksi?
• Kehitysajatuksia
6. • Kasvihuonepäästöjen vähentäminen, vrt.
• 1990: 11 tonnia asukasta kohden
• 2021: 2,6 tonnia asukasta kohden
• Kestävän liikkumisen lisääminen
• Jätteen hyödyntäminen ja korkea kierrätysaste
– Lahden kotitalouksissa syntyy vain 1 %
kaatopaikkajätettä!
• Vesijärven fosforipitoisuuden lasku
• Energian kokonaiskulutuksen lasku mm.
kouluissa, päiväkodeissa ja
toimistorakennuksissa
• Keskustan ilmanlaadun parantaminen
• Kaukolämmön hiiletön tuotanto
LAHDEN ALUEEN
YMPÄRISTÖSAAVUTUKSIA
13. Hiilineutraalius 2025
Päästöt Hiilinielut ja kompensaatio
Tavoite 2025
58 124 53 50 33 152
Tarvittava päästövähennys 2019-2025: -136 kt CO2-e
Lisätarve kompensaatiolle ja hiilinielulle: 185 kt CO2-e
14. Hiilineutraalius 2025
Päästöt Hiilinielut ja kompensaatio
ENERGIA
• Kaksisuuntainen
verkko ja
energian
varastoiminen
• Öljylämmityksestä
luopuminen
• Biokaasutuotann
on ja
aurinkoenergian
kasvattaminen
LIIKENNE
• Kaikki julkinen
liikenne kaasulle
ja sähkölle
• Sähköautokanna
n kasvattaminen
ja
latausverkoston
parantaminen
MUUT SEKTORIT
• Ruokahävikin
vähentäminen
• Materiaaliteho
kkuuden
parantaminen
NETTOHIILINIELUT
Nettohiilinielujen
kasvattaminen
2025
58 124 53 50 33 152
PUURAKENTAMI
NEN
Puurakenta-
misen
lisääminen
KOMPENSAATIO
Muut
kompensaatiomu
odot
Tarvittava päästövähennys 2019-2025: -136 kt CO2-e
Lisätarve kompensaatiolle ja hiilinielulle: 185 kt CO2-e
15. Lahden SECAP - Lahden kestävän energian ja ilmastonmuutoksen
toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030
maanantai 15. maaliskuu 2021 15
16. Lahden SECAP - Lahden kestävän energian ja ilmastonmuutoksen
toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030
maanantai 15. maaliskuu 2021 16
17.
18.
19. Raati vertaili kaupunkeja kymmenen
indikaattorin mukaisesti.
Vuoden 2021 finalistit olivat:
Lahti, Suomi
Strasbourg, Ranska
Lille, Ranska
MITEN PÄRJÄSIMME
MUIHIN KILPAILEVIIN
KAUPUNKEIHIN
NÄHDEN?
Ilmastonmuutos:
varautuminen
20. Lahden suunta
2017-2020
maanantai 15. maaliskuu 2021 20
• Yleiskaava 2030
• Kestävän kaupunkiliikkumisen
ohjelma (SUMP)
• Palveluverkko-ohjelma
• Ympäristöohjelma
22. Lahden suunta 2017-2020
Mahdollistaa
150 000 asukasta
60 000 työpaikkaa
Yleiskaava
koko Lahden
alueelle
Yhdyskuntarakenteen
tiivistäminen.
Liikkumisen tavoitteet
Kestävät
kulkumuodot
51%
34. Arjen paikat ja reitit maanantai 15. maaliskuu 2021 34
Kyselyyn osallistui 530 lahtelaista, jotka
tekivät kyselyyn 6500 paikannusta.
35. LAHDEN KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKKUMISEN OHJELMA SUMP
• Mahdollistaa strategian kulkutapatavoitteen 2030
saavuttamisen
• Tukee Lahden edelläkävijyyttä
• Toiminut vahvana pohjana
• MAL toimenpiteiden suunnittelussa
• Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
• Päijät-Hämeen vähähiilisen liikenteen
toimenpidesuunnitelmassa
maanantai 15. maaliskuu 2021 35
Hiilineutraaliuden saavuttaminen
tarkoittaa liikennesektorille noin -50
%:n vähennystavoitetta. Tämä
on mahdotonta saavuttaa ilman
kestävän liikkumisen osuuden
selvää kasvua.
36. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI
1. Pyöräilyn Tavoiteverkko
1.1 Ensiapupaketti
pyöräilyn pääreitistölle
1.2 Pyöräilyn tavoiteverkon
opastus
2. Kävelyn ja pyöräilyn väylien
talvikunnossapidon kehittäminen
3. Koulujen omat koulumatka-
liikkumissuunnitelmat
3.1 Paavolan kampuksen
kestävän liikkumisen ohjelma
4. Kaupungin henkilöstön
liikkumissuunnitelma
5. Kestävän liikkumisen
viestintäkampanjointi
6. Pyöräpiste
ELINVOIMAINEN LAHDEN
KESKUSTA
PALVELUIDEN LAHTI
ASUMISEN LAHTI
7. Joukkoliikenteen runkolinjasto
9. Liityntäpysäköinnin kehittäminen
8. Joukkoliikenteen siirtyminen
vaihtoehtoisiin käyttövoimiin
13. Liikenneturvallisuussuunnitelman
toteuttaminen
7.1 Joukkoliikenteen
matkustajainformaation
kehittäminen
10. Liikenteen ja liikkumisen data
11. Kaupunkipyöräjärjestelmä
12. Keskustan liikennejärjestelyt
12.1 Keskustan pysäköinnin
keskittäminen
pysäköintilaitoksiin
12.2 Liikenteen uudelleen-
järjestely keskustassa
12.3 Kävelypainotteisuuden
lisääminen keskustan kaduilla
SUMP-toimenpiteet
43. Parempia ja vihreämpiä pihoja viherkertoimella
Kaupunkikorttelien ja pihojen viherrakenteilla on
keskeinen merkitys kaupunkien
ilmastonkestävyydelle ja kaupunkiluonnon
monimuotoisuudelle.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja
täydennysrakentaminen vaikuttavat merkittävästi
sekä tonttien viherrakenteeseen että julkisten
viheralueiden pinta-alaan / määrään.
Rakentamisen yhteydessä voidaan
kompensoida puuttuvia tai rakentamisen myötä
menetettäviä viheralueita panostamalla
kortteleiden vihreään infrastruktuuriin ja
luontopohjaisiin ratkaisuihin.
Lisätietoa: viherkerroin.aalto.fi
ilmastotyokalut.fi/vihrea-infrastruktuuri/viherkerroinmenetelma/
Viherkerroin on työkalu, joka on kehitetty
ohjaamaan korttelien viherrakennetta.
Työkalu kuvaa tontin tai korttelin
vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla
on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä
viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-
alaan. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla,
pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin
oma painotuksensa, joka vaikuttaa
viherkertoimen tulokseen.
Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty
vihertehokkuuden tavoiteluku. Tontin
suunnittelussa tulee huomioida annettu tavoite,
mikä varmistetaan pihasuunnitelmien pohjalta
tehtävillä laskelmilla.
Suomessa Viherkerroin-työkalu on käytössä
Helsingissä ja Vantaalla ja sitä on testattu ja
pilotoidaan parhaillaan muutamissa
kaupungeissa.
Viherkertoimen käyttöönotto:
- työkalun modifiointi Lahden kaupungille sopivaksi
(huomioidaan päättäjien ja viranhaltijoiden
näkemykset työkalun eri osa-alueiden
painoarvoista)
- pilotoidaan työkalua valituissa kohteissa
- sitoutetaan eri osapuolet ottamaan työkalu käyttöön