Nuorten reviireillä -projektin vuosiraportin (2014) ensimmäisestä osasta selviää erityisesti nuorten hyvinvointiin liittyvän tavoitteen osalta tehdyt toimenpiteet. Raportin toinen osa julkaistaan viikolla 4.

1. 0
NUORTEN PALVELU RY
NUORTEN REVIIREILLÄ -PROJEKTI
VUOSIRAPORTTI 2014 osa 1
Projektin toiminta-aika 1.3.2014–31.12.2016

2. 1
Yhteystiedot:
Mikko Leppävuori Pauliina Lampela
Projektivastaava Asiantuntija
Nuorten reviireillä -projekti Nuorten reviireillä -projekti
mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi
puh. 040 157 7848 puh. 040 195 0502
www.nuortenreviireilla.fi

3. 2
SISÄLLYS
PROJEKTIN TAUSTA...............................................................................................................................................3
KEHITTÄMISTYÖTÄ NUORTEN JÄLJILLÄ KAUPALLISISSA KASVUYMPÄRISTÖISSÄ ..................................4
TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I:......................................................................................................................5
NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN ..................................................................................................5
Hyvää vai pahaa vapaa-aikaa? ...................................................................................................................5
Nuorten osallisuus kaupallisissa tiloissa..........................................................................................................8
Merkitykselliset tekemiset.............................................................................................................................. 10
Vastuuta ja vapauksia ................................................................................................................................... 11
LÄHTEET................................................................................................................................................................. 12
LIITTEET .................................................................................................................................................................. 13
Liite 1. Pelisääntöprosessi.............................................................................................................................. 13
Liite 2. Nuorten Wash Up -tempauksen mainos Imatralaisessa 29.10.2014...................................... 15

4. 3
PROJEKTIN TAUSTA
Projektin hallinnoija on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Pal-
velu ry, joka toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Vuonna 2009 järjestö
asetti pitkäjänteiseksi tavoitteeksi kehittää toimintaansa neljällä reviirillä: 1) perinteisillä kaduilla ja
toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuoren kämppiin suuntautuvassa
työssä. Näillä reviireillä järjestö a) edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, b) edistää
syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista ja c) auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä
kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan.
Nuorten reviireillä -projektissa toimitaan nuorten kaupallisilla reviireillä eli erityisesti liikennemyymä-
löissä, kauppakeskuksissa ja marketeissa. Projektin taustalla on kaksi aikaisempaa Nuorten Palvelu
ry:n hallinnoimaa hanketta: Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ABC kohtaa nuoria -hanke (toi-
minta-aika 2010–2013) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kauppakeskusten nuoret -hanke
(toiminta-aika 1.5.2012–31.5.2014), joka oli osa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa (ks.
hankkeista lisää Lampela 2013, 2014; Leppävuori & Strengell 2013). Näiden hankkeiden kartoitus-
ja kehittämistyö jatkuvat edelleen Nuorten reviireillä -projektissa ja molempien aikaisempien hankkei-
den toimintamalleja levitetään ja kehitetään edelleen samalla kun kehitetään uusia toimintoja, yhteyk-
siä ja kokeiluja.
Tästä vuosiraportista selviää projektin ensimmäisen toimintavuoden (v. 2014) toiminta. Aloitamme ker-
tomalla lyhyesti projektin tavoitteet, jonka jälkeen siirrymme tulosten ja tuotosten kautta ensin arvioin-
tiin ja seurantaan ja sitten levittämiseen ja juurruttamiseen. Näiden otsikoinnit seuraavat projektille
asetettuja tavoitteita, joista osassa on ensimmäisen vuoden aikana edetty selvästi pidemmälle kuin
toisissa. Projektisuunnitelman vaiheistuksessa vuoden 2014 teemaksi on määritelty kaupallisissa tiloissa
toimiva henkilökunta, mutta vuonna 2014 on tehty paljon jo alun pitäen vuodelle 2015 teemoitellun
nuorten osallisuuden eteen. Näistä jälkimmäinen saa edelleen lisää voimaa vuoden 2015 aikana. Pro-
jektin viimeiselle toimintavuodelle on pääteemaksi määritelty juurrutus ja levittäminen. Jokaisen vuoden
toimintoja tehdään kuitenkin kaikkina toimintavuosina.

5. 4
KEHITTÄMISTYÖTÄ NUORTEN JÄLJILLÄ KAUPALLISISSA KASVUYMPÄRISTÖISSÄ
Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-ar-
voa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ym-
märrystä. Päätavoite jakaantuu kahdeksi osatavoitteeksi, joista ensimmäisen kohderyhmän muodosta-
vat nuoret ja toisen kaupallinen ja yhteiskunnallinen sektori.
Projektin keskeisin kohderyhmä on nuoret. Nuoriin liittyvä osatavoite kytkeytyy pyrkimykseen lisätä
nuorten hyvinvointia ja osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja muissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Ta-
voitteena on toisaalta lisätä nuorten oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua, mutta myös
lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, toimintaa ja osallisuutta sekä nuorten omaa vastuullisuutta
yhteisen tilan käyttäjinä.
Toisena osatavoitteena projektissa on kaupallisen ja julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, jolla
pyritään lisäämään yhteiskunnallista tietoisuutta kaupallisista kasvuympäristöistä ja kehitetään eri sekto-
rien välistä yhteistyötä. Tämä osatavoite jakautuu useaan eri osaan, joista ensimmäisen muodostavat
kaupallisissa tiloissa jo valmiiksi toimivat aikuiset. Toisen osan muodostavat julkinen ja kolmas sektori,
joiden työntekijät ja päättäjät voivat tehdä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa tai vaikuttaa
nuorten hyvinvoinnin päätöksiin laajemmin. Kolmannen osan muodostaa laajempi yhteiskunnan kehys
tutkijoista mediaan.
Toisessa osatavoitteessa keskeisenä tavoitteena on lisätä kaupallisten tilojen työntekijöiden valmiuksia
toimia nuorten kanssa. Projektissa tuotetaan ja välitetään kaupallisten tilojen työntekijöille uudenlaisia
työkaluja ja toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen sekä koordinoidaan heidän avukseen yhteis-
työkumppaneita vastaamaan nuorten asettamiin haasteisiin. Projektin toiminnassa pyritään tuomaan
esiin sitä, kuinka kaupallinen sektori tarjoaa valtavia mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen ehkäise-
miseksi tehtävään työhön. Toistaiseksi kaupallisen sektorin hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia ei juu-
rikaan ole osattu hyödyntää. Tavoitteiden mukaisella toiminnalla pyritään lisäämään myös kaupallis-
ten tilojen turvallisuutta niin nuorten, työntekijöiden kuin muidenkin asiakkaiden kannalta.
Tavoitteena on myös tuoda kaupallisten kasvuympäristöjen tärkeys ja mahdollisuudet toimia tällä nuor-
ten neljännellä areenalla nuorisotyöntekijöiden ja laajemminkin eri sektoreiden tietoon. Oppilaitosyh-
teistyön, yhteistyöverkostojen ja konsultoinnin kautta julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille viedään
osaamista ja keinoja toimia tällä nuoruuden areenalla. Lopulta tavoitteena on vielä vaikuttaa siihen,
että mielikuvat nuorten hengailusta muuttuvat positiivisemmiksi ja että julkinen ja puolijulkinen tila py-
syisi avoimena kaikille tasa-arvoisesti.

6. 5
TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I:
NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN
Hyvää vai pahaa vapaa-aikaa?
Nuorten hengailu kaupallisissa tiloissa kulminoituu hyvin usein tunteelliseenkin kysymykseen siitä, pitäi-
sikö nuorten hengailu näissä tiloissa sallia vai kieltää. Nuorten reviireillä -projektissa pyritään lisää-
mään yhteiskunnan ja eri toimijoiden tietoa nuorten hengailusta ja kaupallisten tilojen tärkeydestä
nuorille. Tavoitteena on tuoda esille nuorten ajanvieton moninaisuus ja hengailun mahdollisuudet.
Vuonna 2014 on jatkettu edelleen erityisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa tehtyjä kauppa-
keskuskartoituksia ja erityisesti ABC-liikennemyymälöiden ympäristön selvittämiseen luotua Nuoriso-
maantiede-työkalun kehittämistä. Projektihenkilöstön voimin on vuonna 2014 kartoitettu kaksi kaup-
pakeskusta kohdaten yhteensä 57 nuorta. Tämän lisäksi projekti koordinoi Espoon kaupungin nuoriso-
palveluiden kesätyöntekijöiden toteuttamaa neljän kauppakeskuksen kartoitusta, joissa kohdattiin yh-
teensä 40 nuorta.
Kartoitusten lisäksi toteutettiin kysely Kuopiossa pop up periaatteella neljä päivää toimineessa nuorten
antikahvilassa, #loungessa. Kyselyssä selvitettiin nuorten näkemyksiä asiakaskohteluun kahdella kysy-
myksellä, joista ensimmäinen oli monivalintakysymys ja toinen avoin kysymys. Monivalintakysymyksessä
pyydettiin vastaajia valitsemaan vaihtoehdoista kaksi heidän mielestään tärkeintä asiaa asiakaspal-
velussa (Kuvio 1). Vaihtoehdot olivat a) katsekontakti, b) hymy, c) asiantuntemus, d) keskustelutaito, e)
tasapuolisuus, f) rauhallisuus, g) palautteen vastaanottokyky ja h) muu, mikä? Kysymykseen vastasi
yhteensä 62 nuorta ja vastausten perusteella hymy on nuorten mielestä tärkeintä asiakaspalvelussa.
Avoimessa kysymyksessä pyydettiin nuoria kertomaan tarina mieleenpainuvimmasta asiakaspalvelu-
kokemuksesta. Tarinoita saatiin yhteensä 31. Vastausten ja tarinoiden perusteella vaikuttaa siltä, että
vastanneet nuoret eivät odota asiakaspalvelutilanteissa mitään ”maata mullistavaa”, vaan arvostavat
aitoa välittävää kohtaamista, hymyä ja katsekontaktia. Muutama mainitsi, miten iloinen ja hymyilevä
myyjä on saattanut pelastaa muuten huonon päivän. Ikimuistoisiksi tapahtumat ovat usein nousseet juuri
niiden positiivisen yllättävyyden vuoksi. Asiakaspalvelija on osoittanut käytöksellään arvostavansa
nuorta asiakasta hymyllä, sydämellisyydellä, välittämällä ja aidolla halulla auttaa tai sitten yllättänyt
reilulla alennuksella tai ilmaisella tuotteella.

7. 6
Kuvio 1. Kuopiossa toteutetun asiakaskohtelukyselyn monivalintakysymyksen tulokset.
Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat tekivät projektin toimeksiannosta kartoituk-
sen nuorten market-hengailusta. Kartoituksessa oli mukana kaksi mikkeliläistä lähiön markettia, joiden
tilannetta kartoitettiin haastatteluin ja havainnoin. Nuoria market-kartoituksessa kohdattiin yhteensä
45, joista 12 oli tyttöjä ja 33 poikia. Nuorten lisäksi opiskelijat haastattelivat molempien markettien
market-päällikköä ja kolmea markettien vartiointia hoitavaa vartijaa. Markettien henkilökunnasta
kahta (2) haastateltiin ja yhteensä 23 vastasi kyselylomakkeeseen. Lisäksi haastateltiin toisen marketin
läheisyydessä olevan koulun rehtoria ja opettajia sekä toisen marketin kahta (2) asiakasta.
Market-kartoituksen aineiston laajempi analyysi on vielä osin työn alla, mutta opiskelijoiden tekemän
analyysin ja alustavien projektihenkilökunnan analyysin tuloksista voidaan tehdä seuraavaksi läpikäy-
täviä havaintoja. Suurin osa kartoituksissa tavoitetuista nuorista oli 13–17-vuotiaita, mutta kartoittajat
havaitsivat useiden alle 10-vuotiaiden pyörivän markettien pihalla kartoitusaikaan. Kartoitetut mar-
ketit erosivat selvästi toisistaan siinä, kuinka paljon kyselyyn osallistuneet nuoret kertoivat viettävänsä
aikaansa niiden alueella. Toisessa marketissa enemmistö nuorista kertoi viettävänsä aikaansa päivit-
täin tai useamman kerran päivässä kun taas toisessa marketissa kukaan ei kertonut viettävänsä ai-
kaansa päivittäin vaan korkeintaan viikoittain. Vain pieni osa nuorista kertoi itse aiheuttaneensa kau-
palla häiriötä. Suurimmaksi järjestyshäiriöksi nuoret kokivat päihtyneet aikuiset ja yhdellä nuorella oli
jopa kokemus, jossa päihtynyt mies oli lyönyt häntä.
Sekä markettien henkilökunta että vartijat korostivat suurimman osan nuorista käyttäytyvän hyvin,
mutta häiriöitä ilmenee kuitenkin osan henkilökunnan mielestä jopa päivittäin. Tyypillisimpiä nuorten
23 %
30 %
8 %
15 %
10 %
8 %
3 % 3 %
Tärkeintä asiakaspalvelussa
Katsekontakti
Hymy
Asiantuntemus
Keskustelutaito
Tasapuolisuus
Rauhallisuus
Palautteen vastaanottokyky
Muu, mikä?

8. 7
aiheuttamia häiriöitä ovat syljeskely, isoissa ryhmissä oleilu, sotkeminen, roskaaminen ja asiaton tai
kovaääninen käyttäytyminen. Muita yleisiä häiriöitä olivat henkilökunnan mielestä näpistely, liikenne-
käyttäytyminen ja tupakointi. Enemmistö henkilökunnasta koki, että tilanteisiin nuorten kanssa on puu-
tuttu tarpeeksi. Silti useat kaipasivat apua ja parempia keinoja puuttumiseen.
Tarkasteltaessa kaikkien haastateltujen kokonaisuutta, market-kartoituksessa nousee esiin nuorten oi-
keanlaisen kohtaamisen tärkeys, jota erityisesti toinen market-päälliköistä korosti. Myös yhteistyö lä-
hialueen tärkeiden toimijoiden kanssa vaikuttaa tuottavan tulosta, sillä toinen marketeista on tehnyt jo
jonkin aikaa yhteistyötä vieressä sijaitsevan koulun kanssa ja molemmat osapuolet ovat kokeneet tä-
män hyvänä. Toisaalta market-päälliköllä ja henkilökunnalla voi olla hyvin erilainen näkemys tilan-
teesta nuorten kanssa. Nuorille kartoitetut Mikkelin marketit puolestaan näyttäytyivät hetkellisen hen-
gailun paikkoina, joista kuitenkin erityisesti yläkoululaiset siirtyvät yleensä viettämään aikaansa kes-
kustan kauppakeskuksiin. Alakouluikäiset nuoret puolestaan viettävät aikaansa marketeissa tämän
kartoituksen perusteella yläasteikäisiä enemmän.
Yleisesti ottaen nuorten market-hengailussa on tämän kartoituksen perusteella paljon yhtäläisyyksiä
kauppakeskushengailun (esim. tyypilliset häiriöt) ja ABC-hengailun (esim. liikennekäyttäytyminen)
kanssa. Erojakin kuitenkin on. Esimerkiksi toisessa marketissa oli säännöksi sovittu, että reput selässä ei
mennä kaupan puolelle. Nuoret jättivätkin reppujaan sankoin joukoin marketin aulan penkeille ja lat-
tialle. Tämä koettiin häiritseväksi niin henkilökunnan kuin muiden asiakkaidenkin puolelta. Tämäkin on
kuitenkin jollain tapaa verrattavissa ABC-liikennemyymälöissä hengailevien nuorten tapaan ottaa mo-
pokypärät sisään ravintolaan lojumaan penkeille ja pöydille.
Nuorisomaantiede-työkalua hyödynnettiin Vaasaan kesällä avautuneen uuden ABC-liikennemyymälän
kohdalla. Kartoituksen pohjalta pyrittiin ennakoimaan kulkuväyliä, joita nuoriso tulee käyttämään kul-
kiessaan uudelle ABC:lle. Työkalun avulla pyrittiin myös ennakoimaan niitä kellonaikoja, jolloin nuoriso
todennäköisesti liikkuu isompina ryhminä.

9. 8
Nuorten osallisuus kaupallisissa tiloissa
Nuorten osallisuuden lisääminen on projektin vaiheistuksessa pääteemana vuonna 2015, mutta tätä
työtä tehtiin myös vuonna 2014. Osallisuus on terminä laaja ja monin tavoin käytetty. Nuorten revii-
reillä -projektissa osallisuuden ajatellaan olevan ensisijaisesti Stenvallin (2013) mukaisesti kuulumista
johonkin. Tällöin osallisuus eroaa osallistumisesta, joka on aktiivista osan ottamista johonkin. Nämä kaksi
termiä voivat esiintyä erikseen tai yhdessä. Nuori voi osallistua johonkin kokematta olevansa osallinen,
olla osallinen johonkin osallistumatta tekemiseen tai sekä osallistua että olla osallinen. Nuorten revii-
reillä -projektissa haluamme erityisesti lisätä nuoren osallisuuden kokemuksia. Sirpa Tani (2013) ko-
rostaa pelkän hengailun pitävän nuorille sisällään osallisuuden kokemuksia. Tästä syystä pelkästään
hengailun representaation muuttaminen positiivisemmaksi ja työ sen eteen, että nuorilla on oikeus olla
ja hengailla kaupallisissa tiloissa, voidaan nähdä nuorten osallisuuden lisäämisenä. Tämä on yksi pro-
jektin ydintavoitteista.
Pelkkä hengailun kautta osallisuuden tunteen lisääminen ei projektissa kuitenkaan riitä vaan haluamme
myös lisätä aktiivista osallistumista, vaikuttamista ja kauppakeskuksissa hengailevien nuorten mahdol-
lisuuksia osallistua heille tärkeän tilan päätöksiin heille sopivilla keinoilla. Heavy user nuoret eivät
tyypillisesti ole mukana nuorille suunnatuissa vaikuttamiskanavissa kuten nuorisovaltuustossa tai oppi-
laskunnissa. Näissä mukana olevat nuoret eivät puolestaan tyypillisesti vietä aikaansa tuntitolkulla
kaupallisissa tiloissa. Tästä syystä projektissa halutaan kohdistaa työtä erityisesti heavy user nuoriin.
Tämän osallistumisen kanssa täytyy projektissa kuitenkin olla tarkka, ettemme karkota ensisijaisesti
nimenomaan olemaan ja hengailemaan tulevia heavy user nuoria pois kaupallisista tiloista. Emme
myöskään halua aiheuttaa ns. maalitaulu-efektiä, jossa aikuiset ottavat vapaata oleilua kaupallisiin
tiloihin omilla ehdoillaan harrastamaan tulleet nuoret maalitaulukseen. Tästä syystä projektissa kehi-
tetään nuorten osallisuutta kaikkien nuorten osalta samalla kun pidetään erityisesti heavy user nuoret
mielessä.

10. 9
Kuva 1. Kauppakeskus Valkean toinen ideapaja 4.9.2014.
Vuonna 2014 otettiin nuoria mukaan kahden eri kauppakeskuksen suunnitteluun ja lisäksi oltiin mukana
Vantaalle rakentuvan kaupunkikeskusta Kivistön asiantuntijafoorumissa. Ouluun vuonna 2016 valmis-
tuvan kauppakeskus Valkean osalta työ oli jatkumoa Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa alkaneelle
työlle. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen nuorten ideapaja teemanaan kohtaamispaikka, penkit
ja oleskelupaikka sekä ruokapaikat. Nuoria ideapajaan osallistui yhteensä kahdeksan. Syyskuussa oli
vuorossa toinen ideapaja tällä kertaa teemanaan kauppakeskuksen ja nuorten välinen viestintä. Nuo-
ria ideapajaan osallistui yhteensä 13.
Kuva 2. Kauppakeskus Ison Omenan ensimmäinen ideapaja 30.9.2014.
Espoon kauppakeskus Iso Omenan laajennushankkeeseen otettiin myös nuoret mukaan ensin kartoitta-
malla nuorten mielipiteitä Espoon kaupungin nuorisopalveluiden ja Kirjasto Omenan toimesta ja pro-
jektin taustatuella. Syyskuussa noin 20 nuorta, kauppakeskusjohto ja laajennushankkeen vastaava sekä

11. 10
arkkitehdit kokoontuivat Omenan kirjaston nuortentilaan kuulemaan tulevasta laajennuksesta ja ideoi-
maan oleskelu- ja kohtaamispaikkaa, ruokapaikkoja, viihde- ja toimintapalveluja sekä kirjaston uutta
nuorten tilaa. Tilaisuus oli onnistunut sekä aikuisten että nuorten mielestä.
Merkitykselliset tekemiset
Erityisesti nuorten tuulilasinpesu- ja tankkauspalvelu Wash Up oli vauhdissa vuonna 2014. Konsepti
toteutettiin Imatran keväällä avatussa ABC-liikennemyymälässä lokakuussa ja Kuopiossa ABC Pitkä-
lahdessa useamman päivän aikana marraskuussa. Imatralla tempaukseen osallistuivat paikallisen
JOPO-luokan nuoret, jotka kartuttivat työllään luokkaretkikassaansa. Pitkälahdessa puolestaan toimi-
vat läheisen koulun oppilaat, jotka keräsivät vapaaehtoista maksua Nenäpäiväkeräykseen.
Kuva 3. ABC Imatran Wash Up -tempaus 23.10.2014.
Nuorten Wash Up -toiminta on liikenneaseman kanssa yhdessä toteutettava päivä, jolloin nuorten
ryhmä tarjoaa tuulilasinpesupalvelua. Tempaukseen voi kytkeä myös tankkaus- ja neuvontapalveluja
liikenneaseman mittarikentällä. Autoilijan pyynnöstä nuoret pesevät asiakkaiden tuulilaseja, mahdolli-
sesti opastavat polttonestemittarien maksupäätteiden käytössä (vain asiakas käyttää maksupäätettä)
sekä tankkaavat asiakkaiden autoja. Nuoret työskentelevät pareittain aikuisen ohjauksella etukäteen
sovittuna aikana. Samalla nuoret voivat kerätä asiakkailta vapaaehtoisen palvelumaksun lipaskeräyk-
sellä tai sitten liikenneasema maksaa ennakkoon sovitun summan ja tarjoaa näin asiakkailleen palvelun
ilman maksua. Palvelumaksun kautta kerätyt varat käytetään nuorten yhteisesti päättämällä tavalla
ryhmän toimintaa tukevaan asiaan.
Nuorten Palvelu ry on vastannut palvelutempaukseen osallistuvien nuorten ryhmästä rekrytoinnista ja
ohjauksesta yhdessä nuorten ryhmän ohjaajien kanssa. Yllättävän tärkeään osaan on noussut nuorten

12. 11
perehdyttäminen ja kouluttaminen asiakaspalveluun sekä tuulilasien pesemiseen. Monelle tämä on en-
simmäinen kerta, kun joutuu ”myyjän” osaan tai pääsee pesemään tuulilasia saati tankkaamaan. Lii-
kenneasema on tarjonnut nuorille yhtenäisen työasun (huomioliivit ja/tai t-paidat) sekä työhansikkaat
pesu- ja tankkauspäiväksi. Lisäksi liikenneasema tarjoaa nuorille pesu- ja tankkauspäivänä lämpimän
ruuan sekä tilan vaatteiden vaihtoa ja tavaroiden säilytystä varten. Palaute toiminnasta on asiakkai-
den puolelta ollut todella hyvää.
Vastuuta ja vapauksia
Vaasaan avattiin kesällä uusi ABC Kivihaka, jonka yhteydessä projekti työskenteli niin aikuisten kuin
nuortenkin kanssa. Vaasalaiset nuoret rakensivat pelisäännöt Apsilla olemiseen ja työhön yhdistettiin
myös Vaasan olemassa oleva ABC Kiitokaari, joten molemmissa liikennemyymälöissä on samat peli-
säännöt eikä tämä aiheuta paikkaa vaihtavien nuorten keskuudessa sekaannusta. Vaasaan pelisään-
nöt tehtiin niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Tarkempi kuvaus pelisääntöprosessin etenemisestä Vaasassa
sekä lopulliset pelisäännöt ovat nähtävissä Liitteestä 1.

13. 12
LÄHTEET
Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen
loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/loppuraportti-maaliskuu-
2013?from_search=1 (Viitattu 8.12.2014)
Lampela, Pauliina 2014. Nuori eli hengailija, häirikkö, asiakas: kulissina kauppakeskus. Kauppakeskusten
nuoret -hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kauppakeskusten-nuoret-
hankkeen-loppuraportti-2014 (Viitattu 8.12.2014)
Leppävuori, Mikko & Strengell, Henriikka 2013. Kohtauksista kohtaamisiin. ABC kohtaa nuoria -hank-
keen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kohtauksista-kohtaamisiin-abc-kohtaa-
nuoria-hankkeen-loppuraportti (Viitattu 8.12.2014)
Stenvall, Elina 2013. Osallistu, osallista, ole osallinen – mistä oikein on kyse? Alue- ja ympäristötutki-
muksen seura ry, 3:2, 1-2.
Tani, Sirpa 2013. Mielenosoitus, jota ei ollutkaan: nuorten osallistuminen ja hengailun maantiede. Alue-
ja ympäristötutkimuksen seura ry, 3:9, 1-2.

14. 13
LIITTEET
Liite 1. Pelisääntöprosessi
Vuonna 2014 pelisääntöprosessi toteutettiin Vaasassa ABC Kivihaan JA ABC Kiitokaaren kanssa.
Prosessi eteni seuraavasti:
1. Projekti saa tiedon uuden ABC:n avaamisesta Vaasaan (ABC Kivihaka)
2. Yhteydenotto projektista alueosuuskauppaan ja tarjoudutaan vetämään avauspaketti, joka
sisältää pelisääntöprosessin.
3. Projekti ottaa yhteyttä Vaasan nuorisotoimeen ja esittää yhteistyötä.
4. Tavataan sekä alueosuuskaupan ja nuorisotoimen edustajat. Sovitaan etenemisestä.
5. Alueosuuskaupan ja liikennemyymäläpäälliköiden kanssa sovitaan, että pelisäännöt tehdään
sekä jo olemassa olevalle ABC:lle (Kiitokaari) että valmistuvalle ABC:lle (Kivihaka).
6. Vaasan nuorisotoimen kanssa sovitaan, että tämä on sellainen juttu, joka sopii nuorisovaltuus-
ton hoidettavaksi. Vaasan nuorisovaltuusto (nuorten valitsema edustuksellinen elin, joka ajaa
nuorten asiaa Vaasassa nuorisotoimen tukemana) oli valmis tekemään nuorten pelisäännöt
uudelle Apsille. Nuorten reviireillä -projekti toimitti tukimateriaalin nuorisotoimen ja nuoriso-
valtuuston käyttöön.
7. Nuorisovaltuuston jäsenistä valitut nuoret pitivät nuorisotoimen ohjaajan opastuksella nuorten
keskustelutilaisuuden ABC Kiitokaaren kabinetissa.
8. Keskustelutilaisuuden pohjalta tehtiin 12-kohtainen esitys nuorten mielestä hyvistä sääntökoh-
dista.
9. Vaasan nuorisotoimi laittoi syntyneet ehdotukset äänestykseen nuorisotoimen Facebook-si-
vuille.
10. Äänestys on avoinna viikon.
11. Nuorisotoimi koosti äänestyksen tuloksen ja toimitti sen Nuorten reviireillä -projektille.
12. Projekti kommentoi tulosta sekä lähetti alueosuuskaupalle ja Vaasan Apseille tiedon äänes-
tyksen tuloksesta.
13. Kummallakin Vaasan ABC:lla julkaistaan pelisäännöt seinätauluina.
Koko prosessi vei aikaa kaksi ja puoli kuukautta ensimmäisestä tapaamisesta.

15. 14
Kuva 4. Lopulliset pelisäännöt suomeksi.
Kuva 5. Lopulliset pelisäännöt ruotsiksi.

16. 15
Liite 2. Nuorten Wash Up -tempauksen mainos Imatralaisessa 29.10.2014