10.10.2018 Reset2018 Tapahtuman teemoina olivat jatkuva työssä oppiminen, johtajuus, uusi talous, kiertotalous ja kokeilukulttuuri.

1. KIERTOTALOUS OSAKSI OMAA TOIMINTAA
01/08/18 @PaulaEskola @MotivaOy 1

2. MITÄ ON KIERTOTALOUS?
Lähde:
Kiertotalous Suomessa -raportti (Sitra 2014)
Kiertotaloudessa materiaalit ja
arvo kiertävät ja tuotteille
luodaan lisäarvoa palveluilla
sekä älykkyydellä.
@PaulaEskola @MotivaOy

3. KIERTOTALOUDEN MUUTOKSEN PAIKAT
• Tuotesuunnittelu
 Tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi ja
modulaarisiksi, materiaalit jäljitettäviä,
brändien merkitys
 Tuote kyetään käyttämään uudelleen,
uudelleen valmistamaan tai
kierrättämään uusiomateriaaliksi
• Tuotantoprosessit
 Hukan minimointi, teolliset symbioosit
 Puhtaat ja energiatehokkaat kierrot
• Kulutus
 Kerran käytetyllä materiaalilla
uudenlainen status, tuotteiden laatu ja
arvostus
 Jakamistalouden ratkaisut, huomio
tavarasta palveluun
• Jätehuolto
 Jätteen käsittelystä jätteen ehkäisyyn
 Jätteestä raaka-aineeksi, sivuvirrat
mahdollisimman arvokkaaseen
käyttöön

4. SUOMEN VAHVUUKSISTA RATKAISUJA GLOBAALIN
KANTOKYVYN HAASTEISIIN
• HAASTEET: Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen, luonnon resurssien
rajallisuus, veden ja ilman saasteet
• RATKAISUT: Ehtyvät raaka-aineet tehokkaaseen kiertoon, biopohjaiset ja ekologiset
materiaalit, fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energian lähteisiin, ravinteet ja
vesi kiertoon, jäteongelmista jätteettömyyteen, palvelut tehostavat tuotteiden
käyttöä ja kiertoa
• MAHDOLLISUUS: Maapallon pelastaminen voi olla myös iso liiketoiminta-
mahdollisuus Suomelle:
FINLAND - THE SUPER-POWER IN SMART & SUSTAINABLE SOLUTIONS

5. Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain
kerran. Heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista.
Toimistojen
käyttöaste on noin
40 %
67 %
kasvihuonekaasu-
päästöistä liittyy
materiaaleihin.
Autojen
keskimääräinen
käyttöaste on
noin
8 %
10-15 %
rakennusmateriaaleista
menee jätteeksi
rakennusaikana
31 % ruuasta menee hukkaan.
Suomessa määrä tarkoittaa noin
300-400 miljoonaa kg/v.
Raaka-aineiden tarve
kasvaa 2030 mennessä
Energia
+ 32 %
Teräs
+ 57 %
Vesi
+ 137 %
Viljelysmaa, yli
+ 200 %
Hukkaa ja
kertakäyttökulttuuria..
Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke
.. vai maapallon
kantokyvyn ylitys?

6. Kiertotaloudesta kasvun mahdollisuuksia
Lähde: EK: Syty kiertotaloudesta-raportti (2016): https://ek.fi/syty-kiertotaloudesta/

7. KIERROLLA KÄRKEEN – SUOMEN TIEKARTTA
KIERTOTALOUTEEN 2016 - 2025
Lähde:
Sitra: Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta
kiertotalouteen 2016-2025

8. Käyttö
Kuluttaja
Yritykseltä
yritykselle
Kauppa
Jakelu
Valmistava
teollisuus
Materiaalien
prosessointi
Alkutuotanto
Elinkaari
jatkuu
uudessa
kierrossa
1 Kestävä ruokajärjestelmä
2 Metsäperäiset kierrot
3 Tekniset kierrot
4 Liikkuminen ja logistiikka
5 Yhteiset toimenpiteet

9. BIO & CIRCULAR FINLAND
Tavoitteena on tehdä Suomesta
kiertotalouden edelläkävijä,
joka tarjoaa kestäviä ratkaisuja
globaaleihin haasteisiin
Valmistelemme toimenpiteitä ja
palveluita kiertotalouden
alueelle.

10. BUSINESS FINLANDIN PALVELUITA KIERTOTALOUDESSA
Rahoitusta
kiertotalous-
ratkaisuiden
tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja
liiketoiminnan
kehittämiseen.
Mahdollisuuksia
kiinnittyä
kansallisiin ja
kansainvälisiin
kiertotalouden
verkostoihin ja
liiketoiminta-
ekosysteemeihin.
Selvitätte ja
testaatte
kiertotalous-
ratkaisunne
mahdollisuuksia
kansainvälisillä
markkinoilla.
Hankit kilpailuetua
kiertotalous-
ratkaisullenne
kansainvälisillä
markkinoilla ja
innovaatioihin
perustuvaa vientiä.
Autamme
kaatamaan
bisneksen kasvun
raja-aitoja ja
laajentamaan
toiminnan skaalaa.
Sparraamme
yritystänne
löytämään
kumppaneita,
asiantuntijoita ja
verkostoja ympäri
maailmaa.

11. Uusiutuvuus
Tuote-
elinkaaren
pidentäminen
Tuote
palveluna
Resurssi-
tehokkuus
& kierrätys
Jakamis-alustat
MITEN SIIRTYÄ KIERTOTALOUTEEN?
Lähde:
Sitra Kiertotalouden kiinnostavimmat
https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-
kiinnostavimmat/

12. KUNTIEN KIERTOTALOUS
STRATEGIA & JOHTAMINEN:
Kiertotalouteen sitoutuminen
KIERTOTALOUDEN MARKKINAT:
OPERATIIVINEN TASO: Kiertotalous kunnan tehtävissä
KUNTALAISTEN KIERTOTALOUSTIETOISUUS JA-KASVATUS
Ruokajärjestelmä Liikkuminen Jätehuolto & kierrätys
Rakentaminen & Infra Avoin kategoria
Julkiset hankinnat Kiertotalousrahoitus Yritykset
Lähde: Sitra

13. TYÖPAJA:
KIERTOTALOUS YRITYKSELLE JA JULKISELLE
SEKTORILLE

14. KIERTOTALOUS OMASSA LIIKETOIMINNASSA
10 min itsenäistä työskentelyä

15. KIERTOTALOUS OMASSA LIIKETOIMINNASSA
Yritys:
 Mitä uutta kiertotalous voisi tuoda omalle
liiketoiminnalle?
 Mikä liiketoimintamalli/-t toimisivat? Mikä on
uusi konsepti?
 Miten muuttuvat:
 Ansaintalogiikka, asiakassuhteet,
tuotteet/tarjoama..
 Mitä uusia kumppanuuksia/osaamista/apua
tarvitset?
Julkisen sektorin toimija:
 Mitä kiertotalous tarkoittaa oman vastuualueesi
toiminnassa?
 Mitä eri tasoilla tulee tapahtua onnistumiselle?
 Minkä pitäisi muuttua nykyisestä?
 Mitä kumppanuuksia, palveluita ja uusia
toimintamalleja kaipaisit?
Tässä esityksen aihe (muutetaan esityksen asetuksista)

16. KIERTOTALOUDEN MALLIEN JAKAMINEN
35 min ryhmissä (4-6 hlö)

17. NOSTOT: MITÄ YHTEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA?
15 min

18. Seuraavat slidet printeiksi tilaisuuteen
Kaikkia 3 kpl!
17/10/201818Footer text

19. TUOTE-ELINKAAREN PIDENTÄMINEN
Kiertotaloudessa tuotteet säilyvät alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita
käyttökertoja. Se vähentää tarvetta ostaa ja valmistaa uusia tuotteita sekä siten myös ympäristöhaittoja.
Keinoja siihen ovat:
• Tuotteiden suunnittelu pitkäkestoisiksi, laadukkaiksi ja korjattaviksi
(esim. modulaarisuus, ekosuunnittelu).
• Tuotteiden huoltaminen ja korjaaminen.
• Päivittäminen (esim. uudet ominaisuudet tai ulkonäkö).
• Tuotteiden kunnostaminen tai uudelleenvalmistaminen uuden veroisiksi.
• Uudelleenmarkkinointi, jälleenmyynti ja uudelleenkäyttö.
• Yhteiskäyttö ja jakaminen.
Yritykset ja loppukäyttäjät voivat saavuttaa merkittäviä talous- ja ympäristöhyötyjä kun tuotteiden elinkaarta
pidennetään . Kun uusien tuotteiden valmistus- ja ostotarve vähenee, säästyy energiaa ja materiaaleja. Arvoketjun
eri vaiheiden aikana tuotteisiin sitoutunut arvo hyödyttää liiketoimintaa pidempään ja samalla valmistajien
riippuvuus niukkenevista resursseista vähenee. Loppuasiakkaat saavat edullisempia tuotteita.

20. TUOTE PALVELUNA
Kun tuote tarjotaan palveluna, asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä. Tuotteiden omistamisen
kokonaiskustannukset säilyvät palvelua tarjoavalla tuottajalla tai jälleenmyyjällä. Se motivoi huolehtimaan tuotteen
koko elinkaaren hallinnasta ja kehittämään kilpailuetua myös muita kiertotalouden toimintatapoja hyödyntäen.
Niihin kuuluvat esimerkiksi huolehtiminen siitä, että tuotteista tehdään pitkäikäisiä, uudelleen käytettäviä,
korjattavia ja että niiden käyttöaste on korkea.
Esimerkkejä palvelusopimuksen erilaisista muodoista:
• Maksetaan käytöstä, esimerkiksi ajetuista kilometreistä tai käytetyistä tunneista.
• Liisauksessa asiakkaalla on oikeus tuotteen käyttöön pidempään, vuokrauksessa alle 30 päivää.
• Maksetaan etukäteen sovitusta ja määritetystä palvelusta tai lopputuloksesta, esimerkiksi puhtaasta sisäilmasta.
Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on tiiviimpää– asiakas nähdään käyttäjänä, ei kuluttajana. Usein lisäarvoa luodaan
myös digitaalisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistavat sen, että yritys saa oppia mm. asiakkaiden käyttäytymisestä sekä
pystyy kehittämään aineettomia palveluja. Tuotteen omistamiseen verrattuna asiakkaan riskit ja usein kustannukset
ovat pienemmät. Palveluntarjoaja saa tulovirtaa perinteistä pidemmällä ajanjaksolla ja tuntiessaan asiakkaat
paremmin saa mahdollisuuksia lisämyyntiin.

21. JAKAMISALUSTAT
Digitaalisiin ja usein verkkopohjaisiin palveluihin perustuvat jakamisen sovellusalustat
mahdollistavat vajaakäytöllä olevien tavaroiden ja resurssien hyödyllisen käytön lisäämisen ja
elinkaaren pidentämisen.
Alustat yhdistävät kysynnän tarpeeseen, kun yksilöt ja organisaatiot saavat mahdollisuuden
hyödyntää toisten tuotteita ja resursseja. Alustat mahdollistavat mm. second hand -kaupan,
vuokraamisen, lainaamisen, vaihtamisen ja jakamisen käyttäjien kesken. Näin uusien
tuotteiden valmistamisen tarve vähenee. Alustoja hyödynnetään esimerkiksi myös vuokraus-
tai leasing-palveluissa yhteiskäytön hallintaan.
Alustojen taustalla oleva liiketoiminta perustuu tyypillisesti transaktioista perittäviin
palvelumaksuihin tai esimerkiksi peruspalvelun ohella tarjottaviin lisäpalveluihin ja
mainostuloihin. Kuluttajat ja käyttäjät hyötyvät alustoista joustavan valikoiman ja
monipuolisen tarjoaman sekä edullisten hintojen kautta.

22. UUSIUTUVUUS
Kiertoja edistävät materiaalit ja energia ovat täysin uusiutuvia, kierrätettäviä tai biohajoavia.
Kiertotaloudessa niillä korvataan neitseellisiä ja usein myrkyllisiä, saastuttavia ja ei-
kierrätettäviä raaka-aineita enenevässä määrin. Esimerkiksi biokemikaaleilla ja -muoveilla
voidaan korvata öljyä lukuisissa tuotteissa. Uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja
tuulivoimalla korvataan fossiilisia energianlähteitä kuten hiiltä ja maakaasua
yhteiskunnassa.
Toimintamalli on keskeinen rajallisten resurssien maailmassa. Irtautuessaan niukkenevista
raaka-aineista yksittäinen toimija tukeutuu pitkällä aikavälillä kestäviin ja
kustannustehokkaisiin materiaali- ja energialähteisiin omissa prosesseissaan sekä asiakkaille
tarjotuissa tuotteissa ja palveluissa. Näin yritys voi saavuttaa kilpailuetua kasvavassa
asiakasjoukossa, joka haluaa vähentää hintaheilahteluihin ja vastuullisuuteen liittyviä
riskejä.

23. RESURSSITEHOKKUUS JA KIERRÄTYS
Resurssitehokkuus ja kierrätys ja ovat kiertotalouden peruspilareita. Arvoa luodaan materiaalivirtojen
sivutuotteista ja jätteistä sekä käyttäjiltä palautuvista tuotteista. Valmistusprosesseissa, tuotteissa ja
arvoketjuissa kiinnitetään huomiota resurssitehokkuuteen eli energia- ja materiaalitehokkuuden optimointiin.
Uuden toimintatavan mahdollistavat etenkin uudet teknologiat sekä tehokas käänteinen logistiikka.
Kierrätyksen ja palautumisen myötä materiaaleja voidaan
• käyttää korkeamman arvon tuotteiden tekemiseen (upcycling; esim. jätteestä valmistetut komposiitit),
• kierrättää takaisin raaka-aineeksi alkuperäistä käyttötarkoitusta varten, tai
• siirtää alempiarvoiseen käyttöön (downcycling; esim. jätteen polttaminen energiaksi).
Yritykset säästävät jäte-, materiaali- ja energiakustannuksissa ja vähentävät ympäristövaikutuksia.
Resurssitehokkuuden ja kierrätyksen ja edistäminen tuo uutta liiketoimintaa, ja joillekin se on
ydinliiketoimintaa. Teollisessa symbioosissa yritys hyödyntää toisen toimijan tuotantoprosessin sivuvirtoja
raaka-aineena omassa tuotannossaan.
Käyttämättömistä tuotteista on helppo päästä eroon: esimerkiksi noutopalvelut, keräyspisteet sekä
takaisinosto- ja lähetysohjelmat yleistyvät. Myös kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden
valikoima kasvaa.

24. KUNTIEN KIERTOTALOUS
STRATEGIA & JOHTAMINEN:
Kiertotalouteen sitoutuminen
KIERTOTALOUDEN MARKKINAT:
OPERATIIVINEN TASO: Kiertotalous kunnan tehtävissä
KUNTALAISTEN KIERTOTALOUSTIETOISUUS JA-KASVATUS
Ruokajärjestelmä Liikkuminen Jätehuolto & kierrätys
Rakentaminen & Infra Avoin kategoria
Julkiset hankinnat Kiertotalousrahoitus Yritykset