Ympäristö- ja luonnonvaratietoa metsänomistajalle

1. Digiloikka metsäasiointiin -hanke,
koulutusmoduuli Ympäristö- ja
luonnonvaratieto avoimeen käyttöön
Hanna Hentilä, Tiina Laamanen ja Raimo Ihme
Suomen ympäristökeskus SYKE
20.3.2018

2. 2
Koulutuksen sisältö
1. SYKE organisaationa
2. SYKEn tietojärjestelmät ja aineistot, avoin tieto
3. Katsaus vesien tilaan Suomessa, metsätalouden vesiensuojelu
• Miten voin vaikuttaa omilla päätöksilläni vesistöjen tilaan
4. Oman metsätilan ympäristötiedot
• metsälakikohteet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, vesistöt ja
pohjavesialueet, vesien tila, eliölajit, tulvariskialueet, happamat sulfaattimaat,
muinaismuistot, maisemanhoitoalueet
5. Kaavoitusasioita ja kertaus
Osiot sisältävät tutustumista karttapalveluihin käytännön harjoituksin
• Vesien tila / Vesistökunnostajan karttapalvelu ja Vesikartta
• Oman lähijärven tiedot ja omien havaintojen tallentaminen, Järviwiki
• Vesistöennusteet
• Oman metsätilan ympäristötietojen tarkastelu
• Oman kotikunnan ja metsätilan kaavoitustilanne

3. Suomen
ympäristökeskus
SYKE organisaationa
3

4. 4
www.syke.fi

5. Ympäristötiedolla on kasvava kysyntä
5
Kiertotalous
Ilmastonmuutos
Luonnon köyhtyminen
Kaupungistuminen
Sininen biotalous

6. Yhteistyöllä kestävään
yhteiskuntaan
● Ympäristön tilan ja sen muutosten
pitkäjänteistä seurantaa
● Uusinta tutkimustietoa, ympäristöanalytiikkaa,
koulutusta ja tietopalveluja
● Käytössä kokeilut, monitieteiset skenaariot, mallinnus ja eri alojen
uusin osaaminen
● http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen
6

7. Ympäristöministeriö
Ohjaa AVIen ja ELYjen
toimintaa omalla
toimialallaan.
Ohjaa Metsähallitusta
luonnonsuojeluasioissa.
Aluehallintovirastot AVI
Ympäristönsuojelulain ja
vesilain mukaisia lupa-
asioita neljässä virastossa.
Maa- ja
metsätalousministeriö
Ohjaa SYKEä sekä ELY-
keskuksia vesivarojen käytön ja
hoidon asioissa.
Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukset
ELY
Ympäristö- ja
luonnonvaratehtäviä 13
keskuksessa.
Suomen ympäristökeskus
SYKE
Toimii valtakunnallisesti
ympäristöministeriön ja maa- ja
metsätalousministeriön
hallinnonalalla.
Helsinki, Jyväskylä, Joensuu ja
Oulu
7
SYKE osana valtion ympäristöhallintoa ja
ministeriöiden tulosohjausta
Kunnat

8. Yhteistyö-
kumppanimme
8
Politiikan
tekijät
Kansain-
väliset ja
EU-
verkostot
Tutkimus-
kumppanit
Kansalaiset
ja
kansalais-
järjestöt
Ministeriöt
Kaupungit
ja kunnat
Maakunnat
Elinkeino-
elämä
ja yritykset

9. 9
Noin 580 asiantuntijaa ja tutkijaa.
Toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa.

10. Henkilöstö ja rahoitus vuonna 2016
10
580 54,8M€
28,5M€ 26,3M€
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
KOKONAISRAHOITUS
SUORA BUDJETTIRAHOITUS (52 %) ULKOPUOLINEN RAHOITUS (48%)

11. Monipuolista julkaisutoimintaa
11

12. Avointa ympäristötietoa

13. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu
www.ymparisto.fi
13
● Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, SYKE, ELY-keskukset sekä
aluehallintovirastot (AVI)
● Ymparisto.fi on palvelusivusto yrityksille, kunnille, viranomaisille ja kansalaisille.
Sivustolla jaetaan tietoa ympäristöhallinnon toimialaan kuuluvista asioista sekä
kerrotaan hallinnon tehtävistä, toiminnan tavoitteista ja ajankohtaisista asioista.
● Ajankohtaistiedotteet kootusti

14. ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelu opastaa asioiden
vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja
vastaa kysymyksiin ja palautteisiin
Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai sähköpostitse:
● 0295 020 900 asiakaspalvelu, ma–pe klo 9–16, pvm/mpm
● sähköposti: ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
● chat: www.ymparisto.fi-sivustolla ma-pe klo 12-15
14
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu Y-aspa

15. SYKEn tietojärjestelmät
ja paikkatietoaineistot
15

16. ● Ympäristöhallinto tuottaa ja ylläpitää monipuolisia asiantuntija- ja tietopalveluja sekä
omaan että muiden asiakkaiden käyttöön.
● Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennetut aineistot ovat keskeinen työväline
ympäristön tilan tutkimuksessa ja seurannassa, yritysten päästöjen valvonnassa sekä
ympäristövaikutusten arvioinnissa.
● Järjestelmät sisältävät koko maata koskevaa tietoa, joista vanhimmat ovat vuodelta 1847.
● Suomessa on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen kattavasti valtakunnallista, avointa
ympäristötietoa jokaisen katseltavissa ja käytettävissä
● SYKE tarjoaa avointa tietoa kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseen.
● Tietoja on saatavilla mm. pinta- ja pohjavesistä, Itämerestä, arvokkaista
luonnonympäristöistä, maanpeitteestä ja rakennetusta ympäristöstä, ympäristön
kuormituksesta ja häiriötekijöistä.
● Tietoja ovat tuottaneet ja keränneet pääasiassa valtion ympäristöhallinnon virastot,
erityisesti SYKE ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
SYKEssä on käytössä avoimen tietoaineiston käyttölupa – Creative Commons Nimeä 4.0. Lisenssin kohteena
olevaa dataa voi vapaasti käyttää kaikin mahdollisin tavoin edellyttäen, että datan lähde mainitaan. Lisäksi
joitakin aineistoja voi koskea vielä erillinen käyttölupa.
16
Avoin tieto

17. SYKEn avoimet aineistopalvelut sivusto
www.syke.fi/avointieto
17
Sisältö:
● Karttapalvelut
● Ympäristötietojärjestelmät
● Paikkatietoaineistot
● Satelliittihavainnot
● Avoimet rajapinnat
● Metatietopalvelu

18. 18
www.syke.fi/avointieto:
Karttapalveluita
3.8.2018ESITYKSENPITÄJÄ,SYKE
SYKEllä on useita karttapalveluja, joiden kautta
saat käyttöösi eri materiaaleja, esim:
• Ympäristökarttapalvelu Karpalo
• Vesikartta
• Valuma-alueet
• Tulvakartat
• Vesistöennusteet ja –varoitukset
• Maa-ainesten ottoluvat
• Maastoliikenne-rajoitukset
• Rakennettu ympäristö ja kaavoitus
• Hajajätevesi

19. 19
● Ympäristötietojärjestelmät, mm:
• Vesivarat
• Pintavesien tila
• Pohjavedet
• Eliölajit
• Kaavoitus
● Käyttö vaatii rekisteröitymisen,
mutta on maksutonta
www.syke.fi/avointieto:
Ympäristötietojärjestelmät

20. www.syke.fi/avointieto:
Ladattavat paikkatietoaineistot
20
● Ainestoja mm:
• CORINE -maanpeiteaineistot
• Metsäkasvillisuusvyöhykkeet
ja niiden lohkot
• Natura 2000 -alueet
• Pohjavesialueet
• Tulvariskialueet
● Paikkatietoaineistot saa
käyttöön lataamalla ne
latauspalvelu LAPIOsta tai
koko Suomen kattavien
aineistopakettien listalta.
● Aineistojen koordinaatisto
on ETRS-TM35FIN. Tarkkuus-
ja muut lisätiedot on kuvattu
kunkin aineiston
metatiedoissa.
● Viimeisin päivityspäivämäärä
löytyy metatiedoista ja
aineistopakettilistalta.

21. www.syke.fi/avointieto:
Satelliittihavainnot ja -tuotteet
21
● SYKE kehittää satelliittiteknologian
hyödyntämistä ympäristön
seurannoissa
● Satelliittikuvilta seurataan mm.
Itämeren ja suurimpien järvien
pintalämpötilaa, Itämeren
pintaleväkukintoja ja sameutta.
Lisäksi seurataan lumen peittämää
alaa Suomessa ja Itämeren valuma-
alueella sekä lumen vesiarvoa.
● Päivä- ja viikkokohtaisia kuvia sekä
aikasarjoja pääse selaamaan
Kaukokartoitustuotteet -sivulla
● www.syke.fi/kaukokartoitus

22. Katsaus vesien tilaan Suomessa
- Vesienhoito
22

23. 23
● Vesiensuojelun tavoitteena on pinta- ja pohjavesien
vähintään hyvä tila
● Vesiensuojelua ohjaa vesienhoidon suunnittelu
• Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000)
• Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä
● Vesienhoitoa suunnitellaan Suomessa
vesienhoitoalueittain. Vesienhoitoalue muodostuu
yhdestä tai useammasta vesistöalueesta.
Vesienhoitoalueilla laaditaan hoitosuunnitelmia ja
toimenpideohjelmia, joiden avulla voidaan saavuttaa
vesien hyvä tila.
Vesiensuojelu ja vesienhoito Suomessa

24. ● Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään valtioneuvostossa ja raportoidaan EU:lle
kuuden vuoden välein
● Suunnitelmien päivitys vuosille 2022-2027 on käynnistynyt. Kansalaiset,
yritykset, järjestöt ja yhteisöt voit kertoa mielipiteensä, mihin päivityksessä
pitäisi kiinnittää huomiota.
● http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin
• Miten vesiemme tilaa tulee parantaa? Kerro mielipiteesi 8.1.-9.7.2018
• Millä alueilla tulvariski on suurin? Kerro mielipiteesi 9.4.-9.7.2018
● ELY-keskukset toimivat vastuullisina viranomaisina vesienhoitoalueilla. Jokaisella
vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi vesienhoitotyötä.
24
Vesienhoitosuunnitelmat

25. Vesien tila
25
● Suomessa on noin 3800
vedenhankintaa varten tärkeää
ja siihen soveltuvaa
pohjavesialuetta, joista suurin
osa tilaltaan hyviä.
● Suuri osa maamme
pintavesistä – joista 65 %,
järvistä 85 % ja
rannikkovesistä 25% - on
ekologiselta tilaltaan
erinomaisia tai hyviä. Hyvää
heikommassa tilassa on 35
% jokipituudesta, 15 %
järvipinta-alasta ja 75 %
rannikkovesien
kokonaispinta-alasta.

26. 26
Metsätalouden vesiensuojelu
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Metsatalous
https://www.metsakeskus.fi/vesiensuojelu
https://www.metsakeskus.fi/vesiensuojelukartat
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttaj
an_aineisto.pdf
https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstalouden-vesistkuormitus-suihkolanjoen-
valumaalueella katso lisää tästä esityksestä
● Puunkorjuun ja maanmuokkauksen vesiensuojelutoimenpiteillä pyritään siihen, että pintavesien
ekologinen tai kemiallinen tila ei heikkene.
● Kun maanpinta rikkoutuu joko maanmuokkauksessa tai koneiden ajourissa, syntyy eroosioriski eli
kiintoainetta voi irrota ja lähteä liikkeelle. Mitä lähempänä vesistöä kiintoainetta irtoaa, sitä
todennäköisemmin se päätyy vesistöön.
● Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävän suojakaistan rikkomaton maanpinta ja
pintakasvillisuus vähentävät ja estävät kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista hakkuualalta
vesistöön sekä lisäävät talousmetsien luonnon monimuotoisuutta.

27. 27
Metsätalouden vesiensuojelu
● Suojakaistan leveys on usein helppo määrittää kasvillisuuden ja pensaskerroksen perusteella,
mutta etenkin rinnemailla sen leveys määritetään tapauskohtaisesti.
● Puunkorjuussa vältetään purojen ja norojen ylityksiä. Ellei niitä ole mahdollista kiertää, niin
ylityspaikan tulee olla maaperältään mahdollisimman kantava. Lisäksi ylityspaikka suojataan
tarvittaessa hakkuun ajaksi latvuksilla ja puilla tai tilapäissillalla, jotka poistetaan uomasta
hakkuun päätyttyä.

28. 28
Metsätalouden vesiensuojelu
Haasteet
● Vesistökuormituksen kannalta merkityksellisimpiä ja pohjavesille pilaantumisriskiä aiheuttavia
metsätaloustoimenpiteitä ovat kunnostusojitus, maanmuokkaus, lannoitus, kantojen nosto sekä
hakkuut osin suurien toteutusmääriensä vuoksi. Hakkuiden ja lannoitusten yhteydessä vesistöjä
suojellaan yleensä suojakaistan avulla, kunnostusojitusten yhteydessä puolestaan toteuttamalla
lietekuoppia, kaivu- ja perkauskatkoja, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta tai pohja- ja
putkipatoja tai kosteikkoja.
Miten metsätalouden vesiensuojelua ohjataan?
● Metsätalouden vesiensuojelua ohjaavaa lainsäädäntöä sisältyy vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin,
metsälakiin sekä vastaaviin asetuksiin. Suometsätalouden vesiensuojelua voidaan ohjata jossakin
määrin myös kestävän metsätalouden rahoituslain avulla.
● Metsätalouden vesiensuojelulle asetetaan tavoitteita ja periaatteita Kansallisessa
metsäohjelmassa 2015 sekä vesiensuojelun suuntaviivoissa 2015. Käytännön ohjeita sisältyy
vapaaehtoiseen metsäsertifiointiin ja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä
metsätalouden vesiensuojelusuosituksiin. Lisäksi metsäyhtiöillä on myös omia ohjeita
vesiensuojeluun.

29. ELY ottaa kantaa mm:
● Ojitusilmoitukset
● Metsänkäyttöilmoitukset
• Hakkuut Natura-alueilla tai niiden läheisyydessä
• Hakkuut pohjavesialueella (maanmuokkaus)
• Hakkuukohteella/lähistöllä uhanalaisia lajeja
● Metsätiet
• Luonnonsuojelunäkökohdat
• Pohjavesien suojelu
● Alueellinen metsäohjelma ja muut strategiset suunnitelmat
● Metsäsertifioinnin auditointi
● Hoito- ja käyttösuunnitelmat
29
Metsätalouden vesienhoidon toteuttaminen ELY-
keskuksissa / Jaana Rintala POP ELY-keskus

30. ● SYKE kehittää ProAgria Oulun VYYHTI II -hankkeessa
vesistökunnostajien verkoston ja paikallisten toimijoiden käyttöön
uusia kunnostushankkeiden suunnittelua helpottavia työkaluja
● Kehitystyö liittyy VYYHTI - Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan -
hankkeeseen
● Tavoitteena mahdollisimman helppokäyttöinen, paikallisia toimijoita ja
metsänomistajia palveleva karttapalvelu
• Karttapalveluun koottu eri karttatasoja yhteen karttapalveluun
● Tällä hetkellä testikäytössä
● Ei vaadi kirjautumista
● Lisätietoa VYYHTI-hankkeesta http://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-ii/ 30
Vesistökunnostajan karttapalvelu, VYYHTI

31. ● Hae oma lähijärvesi tai jokesi tai esimerkiksi kotikuntasi suurin
järvi Vesistökunnostajan karttapalvelusta
• Mikä on vesistön ekologinen tila? Jos tila ei ole hyvä tai erinomainen,
milloin tavoitetila on arvioitu saavutettavan?
● Hae kartalta jokin pohjavesialue.
• Mikä on pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila?
● GOOGLE-haku: VYYHTI - Vesistökunnostajan karttapalvelu
31
HARJOITUS 1 Lähivesistön ja pohjavesialueen tila

32. Järvi- ja meriwiki
32
● Järviwiki on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan
viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä
● Palvelusta löytyy perustiedot kaikista vähintään hehtaarin
kokoisista järvistämme ja valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat
jakaa muun muassa valokuvia ja havaintoja
● https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
● Voit selata palvelua kirjautumatta, kirjautumalla voit tallentaa
Järviwikiin tapahtumia, havaintoja, valokuvia tai muuta tiettyyn
paikkaan liittyvää sisältöä
● Käyttäjätunnuksen rekisteröimiseen tarvitaan toimiva
sähköpostiosoite

33. ● Hae oma lähijärvesi tai esimerkiksi kotikuntasi suurin järvi Järviwikistä
● www.jarviwiki.fi
• Mikä on järven keskisyvyys ja pinta-ala?
• Mihin vesistöalueeseen järvi kuuluu, entä mihin vesienhoitoalueeseen?
• Löytyykö järvestä viimeaikaisia jäänpaksuushavaintoja tai tietoja kesän
mahdollisista leväkukinnoista?
• Mitkä tahot havaintoja ovat tallentaneet?
• Mitä kalalajeja järvestä on kirjattu löytyvän?
• Haluaisitko tallentaa palveluun tietoja itse? → opastus kirjautumiseen
33
HARJOITUS 2 Oman lähijärven havaintotiedot Järviwikissä

34. 34
SYKE tuottaa vesistöennusteita ja varoituksia
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet

35. 35
Vesistömalli laskee vesistöjen
vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä useita
muita hydrologisia suureita tietyllä
aikajaksolla säähavaintoihin ja -
ennusteeseen sekä mahdolliseen
säännöstelyyn perustuen.

36. ● Tutustu ymparisto.fi-palvelimen vesitilanne ja ennusteet –
sivuihin
• Sijaitseeko lähivesistössäsi vesistöhavaintoasemaa, entä
kotikunnassasi?
• Mitä tietoja havaintoasema tuottaa?
• Löytyykö havaintoasemasta tulvakarttoja?
• Tutustu vesitilannekarttoihin
• Mikä on keskimääräinen lumensyvyys omalla vesistöalueellasi?
• Entä järvien jäänpaksuus?
• Roudan syvyys?
36
HARJOITUS 3 Vesistöennusteet

37. Oman metsätilan
ympäristötiedot
37
Kuva: Riku Lumiaro, YHA kuvapankki

38. Oman metsätilan ympäristötiedot
38
● Metsälakikohteet
● Natura-alueet
● Luonnonsuojelualueet
● Vesistöt ja pohjavesialueet
● Vesien tila
● Eliölajit
● Tulvariskialueet
● Happamat sulfaattimaat
● Muinaismuistot
● Maisemanhoitoalueet
● Kaavoitus
● www.ymparisto.fi
Kuvat: Riku Lumiaro, YHA kuvapankki

39. ● Metsälakikohteet – metsään.fi
● Natura-alueet – metsään.fi, Vyyhti, Karpalo, paikkatietoikkuna
● Luonnonsuojelualueet – metsään.fi, Vyyhti, Karpalo, paikkatietoikkuna
● Vesien tila – Vyyhti, Vesikartta
● Pohjavesialueet – metsään.fi, Vyyhti, Karpalo, paikkatietoikkuna
● Eliölajit – Laji.fi
● Tulvariskialueet – Vyyhti, Karpalo, Tulvakarttapalvelu, paikkatietoikkuna
● Happamat sulfaattimaat - Vyyhti, paikkatietoikkuna
● Muinaismuistot – metsään.fi, kyppi, Karpalo, Vyyhti, paikkatietoikkuna
● Maisemanhoitoalueet – Vyyhti, Valtakunnalliset maisemansuojelualueet - Karpalo
39
Oman metsätilan ympäristötietojen sijainti eri
järjestelmissä

40. ● Millaisia ympäristötietoja kuten suojelukohteita tai -alueita,
pohjavesialueita ym. sijaitsee oman metsätilasi alueella? Tutustu
tilasi tietoihin eri järjestelmissä.
• metsään.fi
• Karpalo http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut
• Paikkatietoikkuna
• Vyyhti – Vesistökunnostajan karttapalvelu
• Syke – paikkatietoportaali https://syke.maps.arcgis.com/home/index.html
40
HARJOITUS 4 Oman tilan ympäristötiedot

41. ● Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu luovat edellytyksiä hyvälle elinympäristölle ja sen
kehittämiselle. Kaavoituksen keskeisenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri näkökulmia ja
tavoitteita.
● https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstalous-ja-kaavoitus-infotilaisuuden-
esitysmateriaali-862018
● Kaavoitus etenee kaavan luonteesta ja merkityksestä riippuen useammassa eri vaiheessa.
● Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) on kaavoitusta koskevat säännökset, muun
muassa alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, kaavojen monipuoliset sisältövaatimukset
ja kaavojen laadinnan säännökset.
● Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavojen laadinta
ja hyväksyminen kuuluu maakuntien liitoille.
● Maankäytön suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, jossa
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli maakuntakaava ja
yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten asemakaavojen suunnittelua.
41
Kaavoitus

42. ● Miten kaavoitus vaikuttaa
metsätalouteen?
• Kaavoitus ja metsätalous
• Metsäkeskuksen hanke aineistoa
● Mitä ympäristötietoa kaavoista löytyy?
• Kaavamerkinnät Ympäristöministeriön
sivuilta
• Koskeeko metsälaki kaavoitettua aluetta
42
Kaavoitus

43. Kaavamerkinnät ja -määräykset
● Metsäalueiden käyttöä voidaan rajoittaa sisältövaatimuksiin perustuen
kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä
● Suojelumääräyksiä voidaan antaa, jos jotakin aluetta tai rakennusta on
maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten
arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava
• Oltava maanomistajalle kohtuullisia
Toimenpiderajoitus
● Puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa
ilman maisematyölupaa muun ohella yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin
määrätään taikka alueella, jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on
niin määrätty (MRL 128 §)
• Ei kuitenkaan tarvita mm. vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin ja lupa
myönnettävä, jos suunniteltu toimenpide ei vaaranna alueen käyttämistä
kaavassa varattuun tarkoitukseen tai turmele maisemakuvaa
43
Kaavoitus

44. ● Toimenpiderajoituksella kaava voidaan saada
sisältövaatimusten mukaiseksi
• Ks. esim. KHO 157:2013, jonka mukaan ”…ja kun lisäksi
otetaan huomioon, että metsälain mukaisia
ohjauskeinoja ei voida pitää riittävinä turvaamaan
alueen ulkoilukäyttömahdollisuuksien ja
ympäristöarvojen säilymistä, MU-aluetta koskevaan
kaavamääräykseen on voitu sisällyttää edellä selostettu
toimenpiderajoitus.”
● MU- ja MY-alueilla metsätaloutta voidaan rajoittaa
lähinnä ulkoilureittien tms. läheisyydessä
44
Kaavoitus - toimenpiderajoituksen asettaminen

45. ● Maakuntakaava
● Mitä ympäristötietoa kaavoista löytyy?
• Kaavamerkinnät Ympäristöministeriön sivuilta
• Koskeeko metsälaki kaavoitettua aluetta
45
Kaavoitusmerkinnät

46. Kaavoitus tietojärjestelmissä
46
● Kaavoitustietoja voi tarkastella
esimerkiksi Ympäristökarttapalvelu
Karpalossa tai Liiteri-järjestelmässä
• Asemakaavoitettu alue
• Yleiskaavojen ulkorajat
• Maakuntakaavat (sisältö)

47. ● Siirry karttarajauksella oman kotikuntasi alueelle esimerkiksi
Karpalossa
• Tarkastele taajaman tai esimerkiksi oman kyläsi
kaavatilannetta
• Sijaitseeko kotisi tai kesäpaikkasi asema- tai yleiskaavoitetulla
alueella?
• Mikä kaava on kyseessä ja milloin se on tullut voimaan?
• Mitä muita tietoja kaavasta tai kaavoista on saatavilla?
• Millaisia tietoja maakuntakaava sisältää kotisi, kesäpaikkasi tai
metsätilasi alueella?
47
HARJOITUS 5 Oman kotikunnan kaavoitustilanne

48. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu
www.ymparisto.fi
48
● Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, SYKE, ELY-keskukset sekä
aluehallintovirastot (AVI)
● Ymparisto.fi on palvelusivusto yrityksille, kunnille, viranomaisille ja kansalaisille.
Sivustolla jaetaan tietoa ympäristöhallinnon toimialaan kuuluvista asioista sekä
kerrotaan hallinnon tehtävistä, toiminnan tavoitteista ja ajankohtaisista asioista.
● Ajankohtaistiedotteet kootusti

49. ● www.syke.fi
● SYKEn avoimet aineistopalvelut sivusto: http://www.syke.fi/avointieto
• Karttapalvelut, tietojärjestelmät ym.
49
Suomen ympäristökeskus SYKE ja avoin tieto

50. Suomen merenhoitosuunnitelma, vesienhoitosuunnitelmat ja tulvariskien
hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Suunnitelmien päivitys
vuosille 2022-2027 on käynnistynyt. Kansalaiset, yritykset, järjestöt ja yhteisöt voit
kertoa mielipiteensä, mihin päivityksessä pitäisi kiinnittää huomiota.
Vaikuta vesiin, kerro mielipiteesi: Miten parannamme vesien
ja Itämeren tilaa, miten hallitsemme tulvia?
● Vesienhoidon suunnittelun kuulemisasiakirjat löydät täältä
● Kerro mielipiteesi 8.1.-9.7.2018
● Lisätietoa ja ohjeita osallistumiseen löydät myös:
• Jätevesistä huolehtiminen (ymparisto.fi)
• Järvien ja merien havainnointi (järviwiki.fi)
• Olenko tulvariskialueella? (ymparisto.fi)
• Miten varaudun tulviin ja mitä teen tulvatilanteessa? (ymparisto.fi)
• Tulvavaroitukset ja ajankohtainen vesitilanne (ymparisto.fi)
• Itämeri-Facebook (facebook.com/itameri)
50

51. ● Vesistöjen kunnostus ja hoito
• Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön
ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan
säilyminen. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä,
rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä
sekä luonnon- ja maisemansuojelua. Lisää tietoa
● Vesistökunnostusverkosto
• Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää
tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta
• Liity verkostoon! Tilaamalla verkoston sähköisen uutiskirjeen saat
säännöllisesti sähköpostia kunnostuksen ajankohtaisista asioista. Tilaa
uutiskirje
51
Vesistöjen kunnostus

52. 52
Metsätalouden vesiensuojelusta
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Metsatalous
Haasteet
● Vesistökuormituksen kannalta merkityksellisimpiä ja pohjavesille pilaantumisriskiä aiheuttavia
metsätaloustoimenpiteitä ovat kunnostusojitus, maanmuokkaus, lannoitus, kantojen nosto sekä
hakkuut osin suurien toteutusmääriensä vuoksi. Hakkuiden ja lannoitusten yhteydessä vesistöjä
suojellaan yleensä suojakaistan avulla, kunnostusojitusten yhteydessä puolestaan toteuttamalla
lietekuoppia, kaivu- ja perkauskatkoja, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta tai pohja- ja
putkipatoja tai kosteikkoja.
Miten metsätalouden vesiensuojelua ohjataan?
● Metsätalouden vesiensuojelua ohjaavaa lainsäädäntöä sisältyy vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin,
metsälakiin sekä vastaaviin asetuksiin. Suometsätalouden vesiensuojelua voidaan ohjata jossakin
määrin myös kestävän metsätalouden rahoituslain avulla.
● Metsätalouden vesiensuojelulle asetetaan tavoitteita ja periaatteita Kansallisessa
metsäohjelmassa 2015 sekä vesiensuojelun suuntaviivoissa 2015. Käytännön ohjeita sisältyy
vapaaehtoiseen metsäsertifiointiin ja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä
metsätalouden vesiensuojelusuosituksiin. Lisäksi metsäyhtiöillä on myös omia ohjeita
vesiensuojeluun.

53. ● ELY-keskukset valvovat ojituksia
● Vesilakiin sisältyy ilmoitusmenettely, jonka mukaan vähäistä
suuremmista ojituksista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle.
● Ilmoituksen perusteella arvioidaan luvitus- tai ojitustoimituksen
tarve sekä ojituksen vaikutuksia valuma-aluekohtaisesti. Tämän
ennakkovalvonnan lisäksi ELY-keskus voi jälkikäteen valvoa
kohteiden vesiensuojelun toteutumista maastotarkastuksin ja
kehottaa tarvittaessa tehostamistoimiin.
● Ilmoitus tulee tehdä 60 vrk ennen töiden aloittamista
● Lomake saatavilla täältä
53
Ojitukset ja niistä ilmoittaminen

54. ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelu opastaa asioiden
vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja
vastaa kysymyksiin ja palautteisiin
Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai sähköpostitse:
● 0295 020 900 asiakaspalvelu, ma–pe klo 9–16, pvm/mpm
● sähköposti: ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
● chat: www.ymparisto.fi-sivustolla ma-pe klo 12-15
54
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu Y-aspa

55. Linkkilista
Digiloikka metsäasiointiin -hanke
koulutusmoduuli Ympäristö- ja luonnonvaratieto
avoimeen käyttöön
Suomen ympäristökeskus SYKE

56. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu
www.ymparisto.fi
56
● Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, SYKE, ELY-keskukset sekä
aluehallintovirastot (AVI)
● Ymparisto.fi on palvelusivusto yrityksille, kunnille, viranomaisille ja kansalaisille.
Sivustolla jaetaan tietoa ympäristöhallinnon toimialaan kuuluvista asioista sekä
kerrotaan hallinnon tehtävistä, toiminnan tavoitteista ja ajankohtaisista asioista.
● Ajankohtaistiedotteet kootusti

57. ● www.syke.fi
● SYKEn avoimet aineistopalvelut sivusto: http://www.syke.fi/avointieto
• Karttapalvelut, tietojärjestelmät ym.
57
Suomen ympäristökeskus SYKE ja avoin tieto

58. Suomen merenhoitosuunnitelma, vesienhoitosuunnitelmat ja tulvariskien
hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Suunnitelmien päivitys
vuosille 2022-2027 on käynnistynyt. Kansalaiset, yritykset, järjestöt ja yhteisöt voit
kertoa mielipiteensä, mihin päivityksessä pitäisi kiinnittää huomiota.
Vaikuta vesiin, kerro mielipiteesi: Miten parannamme vesien
ja Itämeren tilaa, miten hallitsemme tulvia?
● Vesienhoidon suunnittelun kuulemisasiakirjat löydät täältä
● Kerro mielipiteesi 8.1.-9.7.2018
● Lisätietoa ja ohjeita osallistumiseen löydät myös:
• Jätevesistä huolehtiminen (ymparisto.fi)
• Järvien ja merien havainnointi (järviwiki.fi)
• Olenko tulvariskialueella? (ymparisto.fi)
• Miten varaudun tulviin ja mitä teen tulvatilanteessa? (ymparisto.fi)
• Tulvavaroitukset ja ajankohtainen vesitilanne (ymparisto.fi)
• Itämeri-Facebook (facebook.com/itameri)
58

59. ● Vesistöjen kunnostus ja hoito
• Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön
ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan
säilyminen. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä,
rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä
sekä luonnon- ja maisemansuojelua. Lisää tietoa
● Vesistökunnostusverkosto
• Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää
tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta
• Liity verkostoon! Tilaamalla verkoston sähköisen uutiskirjeen saat
säännöllisesti sähköpostia kunnostuksen ajankohtaisista asioista. Tilaa
uutiskirje
59
Vesistöjen kunnostus

60. 60
Metsätalouden vesiensuojelusta
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Metsatalous
Haasteet
● Vesistökuormituksen kannalta merkityksellisimpiä ja pohjavesille pilaantumisriskiä aiheuttavia
metsätaloustoimenpiteitä ovat kunnostusojitus, maanmuokkaus, lannoitus, kantojen nosto sekä
hakkuut osin suurien toteutusmääriensä vuoksi. Hakkuiden ja lannoitusten yhteydessä vesistöjä
suojellaan yleensä suojakaistan avulla, kunnostusojitusten yhteydessä puolestaan toteuttamalla
lietekuoppia, kaivu- ja perkauskatkoja, laskeutusaltaita sekä pintavalutusta tai pohja- ja
putkipatoja tai kosteikkoja.
Miten metsätalouden vesiensuojelua ohjataan?
● Metsätalouden vesiensuojelua ohjaavaa lainsäädäntöä sisältyy vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin,
metsälakiin sekä vastaaviin asetuksiin. Suometsätalouden vesiensuojelua voidaan ohjata jossakin
määrin myös kestävän metsätalouden rahoituslain avulla.
● Metsätalouden vesiensuojelulle asetetaan tavoitteita ja periaatteita Kansallisessa
metsäohjelmassa 2015 sekä vesiensuojelun suuntaviivoissa 2015. Käytännön ohjeita sisältyy
vapaaehtoiseen metsäsertifiointiin ja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin sekä
metsätalouden vesiensuojelusuosituksiin. Lisäksi metsäyhtiöillä on myös omia ohjeita
vesiensuojeluun.

61. ● ELY-keskukset valvovat ojituksia
● Vesilakiin sisältyy ilmoitusmenettely, jonka mukaan vähäistä
suuremmista ojituksista tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle.
● Ilmoituksen perusteella arvioidaan luvitus- tai ojitustoimituksen
tarve sekä ojituksen vaikutuksia valuma-aluekohtaisesti. Tämän
ennakkovalvonnan lisäksi ELY-keskus voi jälkikäteen valvoa
kohteiden vesiensuojelun toteutumista maastotarkastuksin ja
kehottaa tarvittaessa tehostamistoimiin.
● Ilmoitus tulee tehdä 60 vrk ennen töiden aloittamista
● Lomake saatavilla täältä
61
Ojitukset ja niistä ilmoittaminen

62. ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelu opastaa asioiden
vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja
vastaa kysymyksiin ja palautteisiin
Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai sähköpostitse:
● 0295 020 900 asiakaspalvelu, ma–pe klo 9–16, pvm/mpm
● sähköposti: ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
● chat: www.ymparisto.fi-sivustolla ma-pe klo 12-15
62
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu Y-aspa