Esitykset Tervon metsäpäivässä 13.3.2020.

1. Tervetuloa kuulemaan monipuolista asiaa
metsistä. Ovet ovat auki 9-14, piipahda
kuulemassa ja juttelemassa.
Metsäkeskuksen lisäksi paikalla ovat alan
toimijat Päivän aikana lyhyitä tietoiskuja
palveluista ja ajankohtaisista aiheista.
Ohjelma:
9.00 Kahvitarjoilu alkaa
9.30 Avaus ja ajankohtaiset asiat, Suomen metsäkeskus
9.45 Puukauppa, Harvestia
10.00 Johtoalueiden monikäyttö, Savon Voima
10.15 Järvien veden laatu, Pohjois-Savon ELY-keskus
10.30 Hiilinielut – vuokraa tai anna vuokralle, Act4Planet
10.45 Tieisännöitsijän ajankohtaiskatsaus, Teija Korhonen
11.00 Ohjelmatauko, toimijat tavattavissa paikalla
12.00 Metsäomaisuuden vaihdospalvelut ja puukauppapalvelut, Mhy Pohjois-Savo
12.15 Metsien suojelu, Pohjois-Savon ELY-keskus
12.30 Riistametsänhoito ja riistavahinkojen ennaltaehkäisy, Suomen riistakeskus
12.45 EU-hankkeiden ajankohtaiskatsaukset, Suomen metsäkeskus
13.00 Luonnontuotteet, Wild food Savo -hanke
Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestää Suomen metsäkeskuksen hankkeet Toimiva biotalouden infra ja
Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa sekä yrityspalvelut.
Tervon metsäpäivä
pe 13.3.2020 klo 9 - 14
Lohimaan yritystalo, Lohitie 701, Tervo
Ilmoittaudu
verkossa
10.3. mennessä:
metsakeskus.fi/
tapahtumat
tai puh.
050 516 0743
Lisätiedot
Päivi Mäki,projektipäällikkö
Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hanke
puh. 050 516 0743
paivi.maki(at)metsakeskus.fi

2. Harvestia Oy

3. Yleistä
• Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö.
• Liikevaihto (2020) on noin 50 milj. €.
• Tulos (2020) ennen veroja on noin 0,2 milj. €.
• Puunmyyntimäärä (2020) on noin 1,1 milj. m3.
Mondi Group
 Mondi Group on kansainvälinen paperi- ja
pakkausyhtiö
 Tärkeimmät toimialat ovat pakkauspaperit ja
kartongit
 Liikevaihto on noin 7 500 milj. €
 Yhtiö on listattuna Lontoon pörssiin päälistalle
 Noin 26 000 työntekijää
 Toimintaa on yli 30 maassa
 Vuotuinen puunhankinta on yli 17 milj. m3

4. Arvot
• Olemme metsänomistajaa
joustavasti palveleva ja
monipuolisesti ratkaisut löytävä
yrittäjähenkinen
yhteistyökumppani.
• Työnantajana haluamme
kehittyä yhdessä
työntekijöidemme kanssa ja
innostaa työntekijöitämme.
• Tunnemme kestävän
kehityksen vaatimukset ja
toimimme vastuullisesti.
• Meille työturvallisuus on tärkein
tekijä kestävän liiketoiminnan
kehittämisessä.

5. Puukauppa
• Kun haluat asiantuntevaa ja vaivatonta puukauppaa, on Sinun
valintasi Harvestia.
• Meillä puukaupan ja puunkorjuun organisoinnin hoitaa sama
hankintaesimies. Yhteydenpito on helppoa ja mutkatonta.

6. Harvestia toiminta-alue
• Puunhankinnan painopiste on
Pohjois-Savo.

7. Henkilöstö ja yhteistyökumppanit
• Harvestian
puunhankinnassa
työskentelee noin 20
toimihenkilöä.
• Lisäksi yhtiö työllistää yli
100 kone- ja
autoyrittäjää sekä
heidän kuljettajaansa.
• Harvestian pääkonttori
sijaitsee Kuopiossa
Mondi Powerflute
tehtaan tiloissa.

8. Vastuullisuus
• Harvestia ostaa suomalaisista metsistä Mondi Powerflute tehtaalle
koivua sekä yhteistyökumppanilleen muita puutavaralajeja.
• Huolehdimme luonnon hyvinvoinnista ja huomioimme
ympäristöasiat kaikilla puunhankinnan osa-alueilla. Näin toimimme
kestävästi ja varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen
myös tuleville sukupolville.

9. Sertifikaatit
• Harvestialla on PEFC-sertifikaatti sekä FSC-serfikaatti.
• PEFC – kertoo, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista
metsistä.
• FSC – kertoo, ettei puuta hankita kielletyistä hakkuukohteista.

10. Harvestia –harvennusten ammattilainen
• Vuotuinen puustonkasvu Pohjois-Savossa on lähes 10 milj. m3.
• Kasvusta suuriosa tulee nuorista kasvatusmetsistä, joissa
harvennusten määrä pitäisi lähes kaksinkertaistaa jaksolla 2020-
2025. (Luke)
• Tekemällä harvennushakkuut ajallaan varmistat metsällesi terveen
ja tuottavan tulevaisuuden.
• Harvennushakkuut ovat perusta puuston arvokasvulle. Oikea-
aikaisilla harvennuksilla parannat metsäsi tuottoa jopa 50 %.
• Harvestia on harvennushakkuiden kiistaton ammattilainen.
• Metsänomistajapalautteen tuloksia (asteikko 1-5, palautteita 450 kpl):
 Miten yhteistyö hankintaesimiehen kanssa sujui? 4,8
 Vastasiko puunkorjuun laatu ja metsän tila hakkuun jälkeen odotuksianne? 4,4

11. Ajankohtaista
• Harvennuspuulla on nyt hyvä kysyntä! Nyt on oikea aika suunnitella
loppuvuoden harvennushakkuut ja tehdä onnistunut puukauppa
yhdessä Harvestian kanssa.
• Ostamme erityisesti harvennuksia tulevan kesän korjuuseen.

12. Elinvoimainen
verkko
Johtoalueet hyötykäyttöön

13. Johtoalueista on moneksi
Joutomaa on luonnolle vieras käsite, sillä eri
tavoin ihmisen muokkaamat alat täyttyvät
nopeasti elämällä. Myös sähköverkon
johtoalueilla piilee elinvoimaa, jota voidaan
hyödyntää lukuisin eri tavoin.
Vähällä vaivalla tai talkoovoimin johtoalueet
voivat tuottaa paljon iloa luonnolle ja ihmisille, oli
sitten kyse metsästäjistä, ratsukoista, perhosista tai
pölyttäjistä.
Sähköjohdon alainen maapohja kasvustoineen
säilyy aina maanomistajan omistuksessa ja
päätösvallassa, vaikka sähköverkkoyhtiöllä onkin
pysyvä käyttöoikeus johtoalueeseen.
Rohkaisemmekin maanomistajia johtoalueiden
monipuoliseen hyödyntämiseen!

14. Tuumasta toimeen
Johtoalueet taipuvat moneen, mutta ennen
toimeen ryhtymistä on hyvä käyttää hetki
suunnitteluun. Alueen piirteet, kuten maaperä,
luontotyyppi, valoisuus sekä mahdolliset
suojelurajoitukset vaikuttavat paikalle soveltuviin
käyttötapoihin.
Jotkin toimet, kuten erakkomehiläisten pesät ja
lahopuun lisääminen, on helppo toteuttaa
pienellä vaivalla, kun taas vaikkapa perinneniityn
ylläpito vaatii jo enemmän toistuvaa huolenpitoa.
Ennakkosuunnittelu on tärkeää, sillä pahimmillaan
huonosti toteutetuilla toimilla voi olla jopa
tarkoitustaan päinvastainen vaikutus. Etenkin
riistan ja perinnemaisemien hoidossa on hyvä
turvautua asiantuntijoiden apuun, jotta päästään
toivottuihin tuloksiin.
Me autamme mielellämme alkuun, ja
neuvomme lisätiedon lähteille!

15. Joukosta voimaa
Mikäli olet kiinnostunut jostakin maillesi soveltuvasta
käyttötavasta muttet voi itse sitä toteuttaa, on
johtoalueita mahdollista myös vuokrata tai luovuttaa
tiettyyn käyttötarkoitukseen.
Näin hyötykäyttöä on mahdollista toteuttaa
laajemmillakin alueilla, jos myös naapurit innostuvat
hankkeesta. Monia toimia riistapelloista
perinneniittyihin voidaan hoitaa myös talkootöinä.
Voit tiedustella itse halukkaita talkoolaisia esimerkiksi
paikallisilta riista-, ympäristö- tai kyläyhdistyksiltä, tai
ilmoittaa meille kiinnostuksestasi.

16. Esityksen sisältö
Viljelmiltä satoa Palvelus pölyttäjille Monimuotoisuutta, kiitos!
Riistan iloksi Nauhoista reiteiksi Yhteiset pelisäännöt

17. Viljelmiltä satoa
Jo pitkään sähköjohtojen alla on viljelty muun
muassa viljaa ja joulukuusen taimia – ja miksipä ei?
Mikään ei estä laajentamasta peltoa johtoalueen
alle, kunhan sähköturvallisuuden edellyttämät
etäisyysvaatimukset otetaan huomioon.
Sähköjohdolla ei myöskään ole vaikutusta
maataloustukiin, jos peltoalalla sijaitsee vain
yksittäisiä pylväitä.
Myös koti- tai mökkitontilla kulkevia johtoalueita
kannattaa hyödyntää esimerkiksi istuttamalla
sinne marjapensaita.
Taimiviljelyyn johtoalueet tarjoavat valoisat ja
hyvät olosuhteet, jos vain maaperä on
tarkoitukseen sopivaa. Omaan käyttöön voi
johtoaukeilla kasvattaa vaikkapa joulukuusia.

18. ”Johtoaukeiden
valoisat, aukeat
olosuhteet tarjoavat
hyvät edellytykset
monien
luonnontuotteiden
tuotantoon.”
Muistathan ilmoittaa viljelyaikeistasi meille sekä
merkitä alueen maastoon esim. kyltein, jotta
pystymme ottamaan alueet huomioon
sähköverkkojen huolto- ja raivaustöiden yhteydessä.
Suuri osa verkostotöistä suoritetaan talvisaikaan, jolloin
esimerkiksi pieniä taimia on mahdoton havaita ilman
ennakkotietoa viljelysalasta.
Kaikista johtoalueille sijoitettavista viljelmistä ja
kasvustoista laaditaan sopimus maanomistajan ja
sähköyhtiön kesken.
Luonnontuotteiden viljely

19. Palvelus pölyttäjille
Lukemattomat luonnonvaraiset ja viljellyt kasvit
ovat täysin tai osittain riippuvaisia pölyttäjistä,
joiden kannat ovat monin paikoin heikentyneet.
Varmistamalla hyvät elinolosuhteet pölyttäjille
voidaan tukea elintärkeiden pölytyspalveluiden
jatkuvuutta, ja nauttia sekä kukkivien kasvien
loistosta että runsaista marja- ja vihannessadoista.
Johtoalueet luovat jo itsessään tilaa matalalle
kasvustolle ja siten pölyttäjille tärkeille
ravintokasveille.
Pölyttäjille voi tehdä palveluksen suosimalla
tasaisesti eri vuodenaikoihin kukkivia kasveja ja
puita, välttämällä torjunta-aineiden käyttöä sekä
tarjoamalla niille pesintäpaikkoja.
Sijoittamalla pesät kukkivien viljelysten tai
marjamaiden lähelle taataan paitsi pölyttäjille
runsas ruokapöytä, myös viljelijälle tai marjastajille
eväät runsaaseen ja laadukkaaseen satoon.

20. Monimuotoisuutta, kiitos!
Johtoaukeita hoidetaan varsin eri
lähtökohdista kuin ympäröivää talousmetsää
tai viereistä peltoa, mikä tekee niistä lupaavia
monimuotoisuuden lisäämisen kannalta.
Johtoalueet voivat tarjota mahdollisuuden
lajeille, joille muualla maisemassa on niukasti
tilaa, ja nauhamaisina alueina palvella myös
harvinaistuneiden lajien leviämiskäytävinä.

21. Reunavyöhykkeet
Myös johtoalueista voidaan luoda hyviä
reunavyöhykkeitä, joilta löytyy suojaa ja ravintoa
lukuisille eliöille.
Reunavyöhykkeet voivat tukea myös läheistä
viljelmää luomalla elinehtoja pölyttäjille sekä
hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille.
”Luontoarvot
kukoistavat usein
kahden erilaisen
elinympäristön,
kuten pellon ja
metsän välillä.”

22. Niityt ja laitumet
Johtoaukeista on mahdollista luoda perinneniittyjä
muistuttavia elinympäristöjä, joilla lukuisat
harvinaistuneet lajit perhosista lintuihin viihtyvät.
Avainasemassa on riittävän tiuha kasvuston
poisto, jotta alueesta muodostuu niittykasveille
mieluisa, niukkaravinteinen elinympäristö.
Etelään aukeavat, paahteiset alat tarjoavat
parhaat edellytykset niittykasvustolle – samoin
alat, joiden läheisyydessä esiintyy jo luontaisesti
kukkivia kasveja.
Suurjännitejohtojen alueita voidaan hyödyntää
myös laitumina. Laidunpankki.fi-sivuston kautta voi
etsiä ja tarjota käyttöön joko laidunalueita tai
laiduneläimiä maisemanhoitajiksi.

23. Kosteikot
Vesi on elämän lähde, ja kosteikot
monimuotoisuuden tyyssijoja.
Monimuotoinen lintukosteikko voi soveltua
suurjännitejohdon alle, jolloin sähkölinjat
voidaan tarvittaessa varustaa sähköyhtiön
toimesta törmäyksiä estävin huomiolapuin.
Myös kapeilta johtoaukeilta voi löytyä
notkelmia, joista kaivaen tai padoten
muovautuu pienkosteikko – elämää
ylläpitävä minikeidas.
”Pienikin lampare
voi kesän helteillä olla
tärkeä juomapaikka
linnuille, hyönteisille ja
nisäkkäille tai tervetullut
kutupaikka
sammakoille.”

24. Lahopuu
Jopa joka neljäs metsälaji on riippuvainen
lahopuusta, ja kolmannes niistä on
uhanalaisia.
Sähköverkon vierimetsänhoidon
yhteydessä luomme tekopökkelöitä
johtoaukeiden vierimetsiin soveltuviin
paikkoihin.
Tämän lisäksi maanomistajan on
mahdollista lisätä lahopuun määrää
omalla johtoalueellaan viemällä sinne
puunrunkoja tai sen osia lahoamaan, sillä
valtaosa lajeista tarvitsee etenkin järeää,
maata vasten lahoavaa puuainesta.
”Lahopuun määrän
lisääminen on
yksinkertainen keino
tukea ja ylläpitää
luonnon moni-
muotoisuutta.”

25. Riistan iloksi
Tahtoisitko tarjota keitaan riistalle, josta
löytyy ruokaa, suojaa, pesimä- ja
levähdyspaikkoja?
Rauhallisilla alueilla sijaitsevat
johtoaukeat soveltuvat riistanhoitoon
paremmin kuin hyvin.
Niille voidaan luoda monia lajeja
palvelevia riistatiheiköitä, ruokaisia
riistapeltoja tai vaikka perustaa
jauhinkivibaari kanalintujen iloksi.

26. Riistatiheiköt
Riistatiheiköt palvelevat riistaa
tarjoamalla suojaa ja ruokaa.
Johtoaukeiden alla on runsaasti tilaa
matalahkoille tiheiköille, jotka eivät vie
alaa talousmetsältä eivätkä uhkaa
sähkönjakelua.

27. Ruokaa ja jauhinkiviä
Useimmat alkuperäislajimme pärjäävät
mainiosti ilman lisäruokintaa, mutta
parhaassa tapauksessa sillä voidaan
auttaa heikentyneitä kantoja ankaran
talven yli.
Ruokinnan huolellinen suunnittelu on
tärkeää, sillä huonosti toteutettu ruokinta
voi altistaa eläimiä saalistukselle,
vääränlaiselle ruoalle tai muuten häiritä
luonnonjärjestystä.
Kaikki ruokintapaikat tulee sijoittaa
riittävän kauas vilkkaista tiealueista
liikennevahinkojen ehkäisemiseksi, eikä
hirvieläimiä tule ruokkia lähellä
kasvatustaimikoita.

28. Turvallista metsästystä
Muun muassa hirvitorneja voidaan
sijoittaa maanomistajan luvalla
johtoaukeille, jotka tarjoavat hyvän
näkyvyyden turvalliseen metsästykseen.
Erityisesti pienpetojen haaskapyyntiin
johtoaukeilla on hyvät edellytykset, jos
haaska sijoitetaan keskelle johtoaukeaa
ja torni metsän reunaan.
Huomioithan yleiset sähköturvallisuus-
etäisyydet hirvitorneja sijoittaessa.
”Johtokadut voivat
palvella
riistanhoitajan
ohella myös
metsästäjää.”

29. Nauhoista reiteiksi
Nauhamaisen luonteensa vuoksi johtoalueet
soveltuvat mainiosti osaksi virkistyskäyttöä
palvelevia reittejä.
Johtoalueita on mahdollista hyödyntää
vaikkapa hiihtolatujen pohjana tai ne voivat
palvella ratsukoita etenkin olemassa olevia
polkuja ja reittejä yhdistävinä osuuksina.
Ratsastusta ja muuta ulkoilua varten on
mahdollista perustaa myös virallinen ulkoilureitti.
Moottorikelkkailuun tarvitaan aina
maanomistajan lupa.
Suurjännitejohtojen johtokäytäviä voidaan
hyödyntää myös metsäkoneiden kulkuväylinä,
kunhan sähköturvallisuus huomioidaan.

30. Yhteiset pelisäännöt
Ilmoita, sovi ja merkitse
Ilmoitathan meille kaikista johtoalueen käyttötavoista:
ymparisto@savonvoima.fi
p. 017 224 400
Näin voimme ottaa alueen huomioon muun muassa sähköverkon
kunnossapitoraivausten yhteydessä ja tarjota tarvittaessa neuvontaa.
Jotkin käyttötavat, kuten erilaiset viljelmät, edellyttävät myös sopimuksen
tekemistä sähköyhtiön kanssa.
Erityiskäyttöön otettujen alueiden selkeä merkitseminen maastossa on tärkeää,
jotta urakoitsijat pystyvät huomioimaan alueen johtoaukeilla liikkuessaan.
Merkitsethän siis kasvuston tai muuhun käyttöön otetun alan esimerkiksi kyltein,
jotka erottuvat myös syvän hangen aikaan.

31. Yhteiset pelisäännöt
Sähköturvallisuus
Sähkö voi olla hengenvaarallista, joten
sähkölinjojen läheisyydessä on ensisijaisen
tärkeää huolehtia turvallisuudesta. Erityisesti
riittäviin turvaetäisyyksiin on syytä kiinnittää
huomiota koneilla liikuttaessa ja
työskenneltäessä.
Yleiset turvallisuusvaatimukset:
• Sähkölinjan alla olevan kasvuston enimmäiskorkeus on 3 m.
Poikkeustapauksista voidaan tarvittaessa sopia erikseen.
• Pylväsala, joka on jätettävä vapaaksi ja rauhoitettava
koneelliselta työltä, ulottuu pylväistä ja niiden haruksista 3
m:n säteen etäisyydelle.
• 110 kV:n johtoalueilla keskelle on jätettävä 3 m leveä
kulkuväylä vapaaksi huoltokonetta varten.
• Pylväisrakenteisiin ei saa kiinnittää mitään.

32. Katso lisää ja lataa opas
savonvoima.fi/johtoalueet

33. Kiitos!
Ota yhteyttä:
p. 017 224 400
ymparisto@savonvoima.fi

34. 17.3.2020
Järvien ja jokien vedenlaadusta
13.3.2020 Tervon metsäpäivä
Arja Saarelainen
Järvien ja jokien tilan luokituksesta
 luokitus osa vesienhoidon ja toimenpiteiden suunnittelua
 luokitus viimeksi vuonna 2019, edelliset vuosina 2013 ja 2007
 nyt meneillään 3. vesienhoitokauden (2021 – 2027) suunnittelu vuoden
2019 vedenlaatutietoihin perustuen
 yli 50 ha:n järvet ja joet, joiden valuma-alue yli 100 km2

35. 17.3.2020
Arja Saarelainen
Pohjois-Savon pintavesien tilassa vielä parannettavaa
 järvistä
– 78 % (308) erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa
nämä kirkasvetisiä
– 22 % (89) tyydyttävässä tai välttävässä ekologisessa tilassa
puolet näistä Iisalmen reitin matalia järviä
 virtavesistä
– 64 % (55) erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa
– 36 % (31) hyvää huonommassa tilassa
 Pohjois-Savossa jokien tila keskimäärin järviä heikompi
Arja Saarelainen

36. 17.3.2020
Arja Saarelainen
Metsätalouden kuormituksesta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-
Savon alueella
Kunta Merkittävä Silmälläpidettävä
Keitele Hetejärvi (H),
Korppinen (V)
Kuopio Ala-Siikajärvi (E), Karjalankosken allas (T),
Keyritynjoen alaosa (H), Muuruvesi-Akonvesi (H),
Puntinjoki (H), Suuri-Pajunen (T), Syväri (H),
Ventojoki (H), Vuotjärvi (H)
Rautalampi Lonkarinjoki (V)
Siilinjärvi Muurusvesi-Akonvesi (H), Ventojoki (H)
Suonenjoki Saittajärvi (H)
Arja Saarelainen
Metsätalouden vesiensuojelutoimista
 metsätalouden merkitys kuormittajana korostuu latvavesillä ja herkissä
kohteissa
– taimenpurot
 vesistöjen ruskettuminen – haaste vesien tilan säilymiselle
 eroosion ehkäisy
– maanmuokkaus
– (kunnostus)ojitukset - tarveharkinta
– suojakaistat ym. vesiensuojelumenetelmät
 vesiensuojelu tarpeen pitää kaikkialla mielessä

37. 17.3.2020
Arja Saarelainen
Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta
Arja Saarelainen
 YM:n hanke vuosille 2019 – 2023 (69 milj.€)
 perustana vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat
– vähennetään maatalouden ravinteiden joutumista vesiin (25 milj.€)
– kehitetään vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa (9 milj.€)
– kunnostetaan vesistöjä (20 milj.€)
– kehitetään kaupunkivesien hallintaa (9 milj.€)
– saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä (4 milj.€)
– rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä (2 milj.€)

38. 17.3.2020
Vesistökunnostuksen toimintamalli
Yhteistyö ja järjestäytyminen
Arja Saarelainen
 toimijoiden yhteistyön vahvistaminen, uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönotto sekä
konkreettisten toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin
– jatkuvuus ja vaikuttavuus
 synkronointi 3. vesienhoitokauden (2021-2027) toimenpideohjelman valmistelun kanssa
– toteutetut kunnostushankkeet (toteuttajat, kokemukset, kehitysehdotukset yms.)
– vesien tila 2019 ja pääasialliset kuormittajat
 kysely
 toimintamalli-/hanke-esitykset
 toimintamalli(e)n kokeileminen kesällä 2020
 toimintamalli(e)n vakiinnuttaminen
– paikallisten vesistökunnostuksen yhteyshenkilöiden koulutus ja omaehtoisten
kunnostushankkeiden aktivointi
– asukkaiden, kalatalousalueiden, osakaskuntien, kylä- ym. yhdistysten, järjestöjen ymv.
tahojen neuvonta ja ohjaus

39. Act4Planet – Act for the Planet
Hiilinielut – vuokraa tai anna vuokralle !
Tervon metsäpäivä 13.3.2020
Raimo Kangaskoski

40. Act4Planet – Act for the Planet
 Raimo Kangaskoski
 IT- alan työkokemusta 40 vuoden ajalta
 Johtava asiantuntija ELY-/KEHA- keskuksessa
 Act4Planet- yrityksen omistaja ja perustaja
 Metsänomistaja
 Tervon metsästysseuran koejäsen
 Koti Kuopiossa
 Act4Planet – Act4 for the Planet
 Perustettu 2019
 Verkossa https://www.act4planet.fi/
 Alustatalouden ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen

41. Hiilinielu
Hiilinieluja
kasvattavat
hoitotoimenpiteet
Ilmastoteot
Act4Planet – tuotteet ja palvelut
 Hiilinielu - ydintuote
 Hiilidioksidia ilmakehästä sitova kasvava
metsä
 Vuotuinen kasvu m3/vuosi määrittää
hiilinielujen määrän
 Yksikkönä 3.5 m3 vuotuinen kasvu, joka
tunnetusti sitoo ilmakehästä n. 4000 CO2 kg
 Hiilinieluja kasvattavat hoitotoimenpiteet
 Metsä ei kirveettä kasva
 Hoitotoimenpiteet lisäävät hiilinielujen
määrää
 Verkostotoimijat
 Ilmastoteot
 Tuki- ja lahjoitustoimet Suomessa
ilmastomuutosta hillitseviin kohteisiin
 Vaikutukset voivat olla moninaisia

42. Act4Planet - Toimintamalli
Metsänomistajat
Vuokrakohteet
Verkkokauppa
Act4Planet Vuokralaiset
Yritykset/Yhdistykset/Yksityiset henkilöt
Kertaluonteinen
Liittymismaksu
€/kohde Vuokra €/hiilinielu/kk
Vuokratilitys
€/hiilinielu/kk
Hallinto
Myynti
Markkinointi
Toiminnan kulut
Verot
jne.
Osa tuotosta
lahjoituksina
ilmastotekoja
tukeviin kohteisiin
Suomessa
Yrittäjätulo
• Lisätuottoa omistukselle
• Tuki metsänhoitotoimenpiteisiin
• Hiilijalanjäljen kompensaatio
• Osa vuokrasta tuki kohteisiin
• Yhteiskuntavastuu
• Näkyvyys /yrityskuva
Kompensaatioraportti
© Act4Planet

43. Hyödyt Asiakkaille
Metsänomistaja
 Lisätuotto omistukselle.
 Helpottaa ja tukee suunnittelua sekä
toimenpiteiden ajoittamista.
 Kiinnostus ja tietoisuus
metsäomaisuuden hyvinvointiin ja
monipuoliseen hyödyntämiseen
lisääntyy.
 Mahdollistaa monimuotoisemman
omaisuuden hyödyntämisen
Vuokralainen
 Oman hiilijalanjäljen kompensointi
 Konkreettinen kohde
 Yritystoiminnassa
yrityskuvan/maineen hyödyntäminen
markkinoinnissa
 Kompensaatioraportti
 Osa vuokrasta kohdistuu
ilmastotekoihin Suomessa

44. Act4Planet – Act for the Planet
Kiitos !
Kysymyksiä ?
Raimo Kangaskoski
Raimo.kangaskoski@act4planet.fi
www.act4planet.fi

45. ToBiRa -hanke 1.1.2019 - 31.12.2020
Teija Korhonen
Tieisännöitsijän
ajankohtaiskatsaus
13.3.2020 Tervon metsäpäivä

46. •Y-tunnus
•Katso-tunniste
•Palkka.fi
•Tulorekisteri
•Veroilmoitus
•Digiroad –ilmoitukset
•MML -ilmoitukset
HAASTEITA TIEKUNNILLE

47. • Tarvitaan, kun ilmoitetaan palkkoja, palkkioita,
kilometrikorvauksia tulorekisteriin,
urakkailmoituksia OmaVerossa jne.
• Ruuhkaa verottajalla; satoja Y-
tunnushakemuksia sisällä. Hakemusten käsittely
keskeytetty toistaiseksi. Tiekuntia Suomessa n.
55 000.
Y-tunnus

48. • Pankit ovat kiristäneet viestiään ja jakavat nyt jo
määräpäiviä, jonka jälkeen tiekuntien tilit katkaistaan
jollei Y-tunnusta ole ilmoitettu.
• Y-tunnuksen haku verottajalta muuttuu
maksulliseksi?
• PRH Y1-lomakkeen käsittely 275 €
• Tiekunnan Y1-lomakkeen käsittely on ilmainen!
Chat 13.3.2020
• Haetaan osoitteesta ytj.fi Y1 –lomake. Lisätietoihin
merkintä: y-tunnus tiekunnalle viranomaisasiointia varten
Y-tunnus

49. • Yritysmuoto: Yksityistien tiekunta
• Yritys ei katso olevansa alv-velvollinen
• x muu veroton toiminta: Yksityistien tiekunta.
• Lisätietoja: Haetaan vain Y-tunnusta.
• Lomake lähetetään kirjeenä: Patentti- ja
rekisterihallitus (PRH) – Verohallinto,
Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231
HELSINKI
Y-tunnus

50. • Y-tunnuksen voi käydä katsomassa ytj:stä
Y-tunnus

51. • Katso-palvelu sisältää tunnistautumiseen sekä
valtuuttamiseen liittyviä ominaisuuksia.
• Palvelu löytyy osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi
• Valtakirja: nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö
allekirjoittaa.
Katso -tunniste

52. Katso -tunniste

53. • Valtakirjan liitteeksi
• Tiekunnan vuosikokouksen pöytäkirjaote
• Toimitsijamiehen valinta
• Tieisännöitsijän valinta
• Nimenkirjoitusoikeus: päätöskirjaus, kenelle myönnetty kokouksessa tai
toimitsijamies
• Nimenkirjoittajan on mahdollista nimetä esim. tieisännöitsijä Katso –
tunnisteen pääkäyttäjäksi valtakirjalla
Katso -tunniste

54. • Palautus osoitteeseen: Asiointiyksikkö, PL
1094, 70111 Kuopio
• Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään
postia. Omalla vastuulla asiakirjat voi toimittaa
skannattuna sähköpostin liitteenä
osoitteeseen katso@vero.fi.
Katso -tunniste

55. Katso -tunniste

56. Katso -tunniste

57. Katso -tunniste
Hyvä asiakas
Pääkäyttäjäoikeutesi organisaatiolle Mallilan yksityistie (1234567-8) on
aktivoitu. Voit asioida Katso-tunnisteellasi organisaation Mallilan yksityistie
(1234567-8) puolesta sähköisissä asiointipalveluissa. Lisäksi voit hallinnoida
organisaation Mallilan yksityistie (1234567-8) tietoja ja valtuutuksia sekä
muodostaa Katso-alitunnisteita organisaation työntekijöille Katso-palvelussa
(https://yritys.tunnistus.fi).
Ystävällisin terveisin
Katso-tuki
Huom. Tämä sähköpostiviesti on lähetetty automaattisesti. Älä vastaa tähän
viestiin!

58. Katso -tunniste

59. Katso -tunniste
Katso-palvelu säilyy tiekunnille pidempään kuin
esim. yrityksille.
Suomi.fi -palvelu Katso-tunnistamisen tilalle

60. https://www.vero.fi/yritykset-ja-
yhteisot/ilmoittaminen-ja-
maksaminen/rakentamisilmoitukset/urakkatiedot/
Esim. perusparannushankkeet:
tiedonantovelvollisuus, jos tilatun
urakkasopimuksen arvo on yli 15.000 euroa
•Katso-tunnuksilla tai omilla pankkitunnuksilla
Rakentamisilmoitukset

61. • Maksetuista palkoista ja palkkioista perittävä ja tilitettävä
ennakonpidätykset ja tarvittaessa sotumaksut
• Palkat, palkkiot, työkorvaukset, luontoisedut ja kustannusten
korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin
• Palkka.fi  tieto (automaattisesti –täppä!) tulorekisteriin
• Palkkiot ovat saajalle veronalaista tuloa
• Kulukorvaukset pääsääntöisesti verovapaita (km, päiväraha)
• Talkootyöllä ja työsuorituksilla ei voi enää kuitata tiemaksuja
Palkat ja talkoot

62. • Tavanomaisista talkoista ("limsa ja makkara") ei
veroseuraamuksia
• Ilmoitukset tulorekisteriin, myös verottomat kulukorvaukset
ja km-korvaukset, 5 päivän sisällä maksusta
Palkat ja talkoot

63. • Verottaja on lähettänyt kirjeen niille tiekunnille, joilla on Y-
tunnus ja joiden nimessä ei ole "tiekunta".
• Veroilmoitus/ tiekunta: jos tiekunnalla on muita tuloja,
esim. omaisuuden myyntiä, sen tulee jättää veroilmoitus
(6). Jos tulot ovat tieyksikkömaksuja jne. veroilmoitusta ei
tarvitse jättää.
• Tiekunnan poistamiseksi verovelvollisuusrekisteristä voi
viestin lähettää verottajan asiantuntijalle Tiina Hyry
tiina.l.hyry@vero.fi
Veroilmoitus

64. • "Verovelvollisuusrekisteristä" tiekuntiakaan ei voi kokonaan
poistaa ennen kuin toiminta lakkaa kokonaan. Olen merkinnyt
ilmoittamiesi tiekuntien tietoihin, että veroilmoitusta ei tarvitse
antaa, koska niillä ei ole muuta kuin Yksityistielain 66 §:n
mukaista toimintaa.
• Mikäli toiminnan luonne muuttuu, siitä tulee ilmoittaa ja
veroilmoitus antaa. Jos Verohallinto lähettää tiekunnalle
kehotuksen antaa veroilmoitus, kannattaa ottaa yhteyttä ennen
veroilmoituksen lähettämistä. Siis mikäli, toiminta on em. lain
mukaista.
Veroilmoitus

65. • Tiina Hyry
• verosihteeri
• Yritysverotus, Pohjois-Suomen Yritysverokeskus
• PL 452, 90101 Oulu
• tiina.l.hyry@vero.fi
• p. 046 922 8086 tai 029 513 5221
Veroilmoitus

66. • Tiekunnan tietojen ilmoittaminen Digiroadiin on kunnan ja
ELY:n avustusten ehto
• Myös järjestäytymättömien tiekuntien kannattaa ilmoittaa
tiekunnan tiedot – urakoitsijat ja viranomaiset käyttävät
tietoja kuljetusten ja reittien järjestämiseen
• Painorajoitusten ilmoittaminen vähentää turhaa
(kevyttäkin) liikennettä yksityisteillä – Google, Tom Tom
ym. karttaohjelmat!
Digiroad

67. • Kiinteät (kohtuulliset) hinnat toimituksille
• Maksun perusteena tien pituus + rasitettujen
kiinteistöjen ja tieosakkaiden lukumäärä
• Yksityistielaki 71 §: 19 –kohtainen luettelo asioista,
joita voidaan ratkoa tietoimituksessa
• Kustannukset alemmat kuin käräjillä
• 50 % alennus, jos asioista on sovittu ennen
toimitusta!
MML

68. • Järjestäytynyt tiekunta päättää asioista kokouksissaan
tarvittaessa enemmistöpäätöksillä, jotka sitovat kaikkia
tieosakkaita.
• Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia.
• Tielle myönnetään kunnan kunnossapitoavustuksia sekä
ELY-keskuksen perusparannusavustuksia.
JÄRJESTÄYTYNYT –
JÄRJESTÄYTYMÄTÖN
TIEKUNTA – edut ja haitat

69. • Järjestäytymätön tiekunta
• tieosakkaiden on oltava yksimielisiä ja sovittava
tienpidosta keskenään.
• Järjestäytymättömälle tielle ei myönnetä kunnan
kunnossapitoavustuksia eikä ELY-keskuksen
perusparannusavustuksia.
JÄRJESTÄYTYNYT –
JÄRJESTÄYTYMÄTÖN
TIEKUNTA – edut ja haitat

70. TIKO-tieisännöitsijä
TIKO -tieisännöitsijäkoulutuksen myötä Suomeen on
kehittynyt uusi ammatti ja pää- tai sivuelinkeino -
tieisännöitsijä. Vastaavaa ei ole missään muussa
maassa.
Syksyn TIKO-kurssin haku avautuu maaliskuussa 2020.
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/tieisannointi/tieisann
oitsijakoulutus/

71. Teija Korhonen
Isännöintipalvelu Taito Oy
Varsapurontie 21 72210 Tervo
puh. 050 558 6885
info@isannointipalvelutaito.fi
www.isannointipalvelutaito.fi
TIKO-tieisännöitsijä

72. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Metsäomaisuuden
vaihdospalvelut
Tervon metsäpäivä 13.3.2020
Mhy Pohjois-Savo

73. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Metsäomaisuuden
hallintapalvelut
1. Sukupolvenvaihdos (Spv)
2. Kauppa- ja lahjakirjojen laadinta
3. Ositus- ja perinnönjakosopimukset
4. Perukirja
5. Testamentin laadinta
6. Kiinteistöarvioiden laadinta
7. Kiinteistönvälitys

74. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Sukupolvenvaihdos (Spv)
• Spv voidaan tehdä usealla tavalla
– Kauppa, lahjaluonteinen kauppa, lahja
• Lähtökohtana luopujan ja saajan tavoitteet ja
toimiva omistajuus myös jatkossa
• Usein laaditaan metsäsuunnitelma hakkuu- ja
metsänhoitotöiden kartoittamiseksi  tulojen ja
menojen arviointi  auttaa suunnittelemaan jatkoa

75. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Sukupolvenvaihdos
• Liittyy paljon verokysymyksiä, sopivan
luopumistavan valinta
• Veroneuvonta
• Asiakirjojen laadinta
• Spv-palvelu tehdään usein avaimet käteen
periaatteella, kauppa- tai lahjakirja voidaan
allekirjoittaa myös paikallisesti omalla
paikkakunnalla.

76. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Kauppa- ja
lahjakirjan
laadinta
• Kiinteistön luovutuskirja tehtävä määrätyllä tavalla
• Mhy tekee luovutuskirjoja
• Kauttamme onnistuu myös kaupanvahvistus
• Kauppa- ja lahjakirjoja tehdään paikallisesti

77. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Perukirja
Testamentti
• Perukirjoitusta varten tarvitaan arvio metsätilan
arvosta, mhy tekee arvioita
• Perukirjan laadinta onnistuu kauttamme
• Testamentin laadinta onnistuu kauttamme, teemme
testamentin juridisesti oikein ja tahdon mukaisesti

78. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Arviointi
• Teemme jatkuvasti arvioita metsätilojen arvosta
• Arvion tekijät tuntevat tilan arvoon liittyvät tekijät
ja ovat ajan tasalla markkinatilanteesta.
• Arviot perustuvat maastokäyntiin
• Arviota tarvitaan mm. perunkirjoitusta, myyntiä ja
lahjoitusta varten sekä kiinnittäessä tilaa lainan
vakuudeksi

79. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
• Kiinteistönvälitys Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV
nimissä
• Välitysliikkeen omistaa metsänhoitoyhdistykset
• Kauppapaikkana metsatilat.fi tavoittaa laajasti
ostajat ja metsätilasta saadaan markkinahinta
• Erityisasiantuntijat ovat laillistettuja
kiinteistönvälittäjiä (LKV)
Kiinteistönvälitys

80. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Yhteystiedot
• Sukupolvenvaihdos, perukirjat, testamentit,
jakosopimukset, kiinteistönvälitys: Arto Kosunen
arto.kosunen@mhy.fi 0400725293
• Arviot, metsäsuunnittelu, kiinteistönvälitys: Kuopio,
Maaninka, Tervo: Janne Jaakkonen
janne.jaakkonen@mhy.fi 0400674127
• Kaupanvahvistus: Pekka Sahlman
pekka.sahlman@mhy.fi 0400378286

81. Metsänhoitoyhdistys avuksi
puukauppaan?

82. Puukaupan toimeksianto
eli valtakirjakauppa
Helppo, turvallinen ja kannattava tapa tehdä puukauppa

83. Puukaupan toimeksianto
• Puunmyyntisuunnitelma
• Kilpailutus
• Tarjousten vertailu
• Kaupasta sopiminen
• Korjuun valvonta
• Mittaustodistuksen tarkastaminen ja raportointi

84. Puunmyyntisuunnitelma
•Tehdään metsänomistajan tarpeisiin
•Metsänhoidollinen puoli huomioidaan
•Markkinatuntemusta hyödynnetään

85. Kilpailutus
• Alueella toimii kymmenkunta eri puuta ostavaa yhtiötä
• Kilpailua on kaikista puutavaralajeista.
• Vain kilpailuttamalla voi vaikuttaa puun hintaan.
• Mitä useampi metsänomistaja kilpailuttaa, sitä suurempi
vaikutus.

86. Tarjousten vertailu ja kaupasta sopiminen
• Saadut tarjoukset vertaillaan.
• Vertailussa huomioidaan yksikköhintojen lisäksi mitta- ja
laatuvaatimukset ja hyödynnämme katkonta-aineistoa.
• Tarjoukset ja vertailut esitellään metsänomistajalle.
• Metsänomistajalla viimeinen sana puukauppaan!
• Sovimme kaupasta metsänomistajan päätöksen
mukaisesti.

87. Korjuun valvonta
• Kaupanteko on osa korjuun valvontaa (oikean ostajan valinta)
• Katsomme, että hakkuu toteutuu sopimuksen mukaisesti
• Maastotarkastukset
• Metsänomistajan tiedottaminen ja hakkuusta raportointi
• Mittaustodistuksen tarkastaminen

88. Mhy on puun myynnin ammattilainen
• Puun ostajat ovat ammattilaisia puun ostamisessa, Metsänhoitoyhdistykset ovat
ammattilaisia puun myymisessä.
• Olemme jatkuvasti kiinni puukaupassa, tunnemme puumarkkinat, alueen
ostajat ja heidän urakoitsijansa.
• Ota kumppaniksi puukauppaan puun myynnin ammattilainen!

89. Ajantasaisin hintatieto?
• MTK:n palvelu
• Rekisteröitymiseen tarvitset mhy:n jäsennumeron
• www.mtk.fi/puumarkkinat

90. Kiitos mielenkiinnosta!
Hemmo Niskanen
metsäasiantuntija, Mhy Pohjois-Savo
0405060610
hemmo.niskanen@mhy.fi

91. METSO-ohjelman tilannekatsaus
Pohjois-Savo
Kuva: Kaisa Törmänen

92. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
toimintaohjelma 2014-2025, METSO VNp 6/2014
Tavoite:
-> pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen
-> vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025
Keinot:
-> parannetaan suojelualueverkostoa
-> ylläpidetään talousmetsien luonnonhoitoa
-> parannetaan tietopohjaa
-> metsä- ja ympäristötoimijat/yhteistyö, metsänomistajien neuvonta,
metsäammattilaisten koulutus ja viestintä
Suojelualueverkoston kehittäminen
-> Pysyvä suojelu 96 000 ha, Pohjois-Savo 6600 ha, ELYt, MH
Talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä
-> ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet 82 000 ha, Metsäkeskus
Muuta:
-> ennallistaminen ja luonnonhoito, MH
-> KuntaMetso
-> Metson kokeiluhanke 2002-2007, METSO VNp 2008 (->2016)
Kuva: Jorma Knuutinen

93. METSO –kohteet
Elinympäristöt
• lehdot - Pohjois-Savon lehtokeskus
• monimuotoisuudelle merkittävät metsät ja suot (korvet, letot)
• pienvesien lähimetsät, metsäluhdat, tulvametsät
• metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot
• harjumetsät
• puustoiset perinnemaisemat
Laatu: luokat I-III
Muut valintaperusteet:
• elinympäristöjen rakennepiirteet
• uhanalaisten lajien esiintymät
• sijainti, koko
Kuva: Jorma Knuutinen

94. Metsäiset kalliot, jyrkänteet
Kuva: Jorma Knuutinen
Kuva: Jorma Knuutinen
Metsäiset kalliot, jyrkännemetsät

95. Monimuotoisuudelle merkittävät metsät
Kuva: Jorma Knuutinen

96. Pienvesien lähimetsät
Kuva: Jorma Knuutinen

97. Kuva: Jorma Knuutinen
Lehdot

98. Elinympäristöjen rakennepiirteet
• Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut,
tuulenkaadot
• Vanhat lehti- ja havupuut, jalot lehtipuut
• Palanut puuaines
• Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus
• Lehtoisuus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä
• Pohjavesivaikutus: lähteisyys ja tihkuisuus
• Soistuneisuus: lettoisuus, luhtaisuus, korpisuus
• Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous

99. METSO-kohteet, valinta
Koko -> min. 4 ha (poikkeukset), ls-alueiden läheisyys
Laatu -> I luokan kohteet toteutus heti, II –valitaan
parhaimmat, III ei toteuteta (poikkeukset)
Vireille tulo:
- Metsonpolku -> lomake
- välityssopimukset (metsäkeskus, mhy:t, metsäyhtiöt)
- Metsään.fi
- liito-oravaesiintymät, muut uhanalaiset lajit -> toimintamalli
- metsänkäyttöilmoitus (esim. MY –kohteet)
- Natura-alueet, muu kuin LS -toteutus
- puhelimitse, s-posti, naapurikin suojeli

100. Suojelun toteutus
• Pysyvä suojelu (ELY-keskus)
- yksityisen suojelualueen perustaminen
- myynti valtiolle maapohjineen
- puuston arvo korvataan, verovapaata
tuloa
• Määräaikainen suojelu (Metsäkeskus)
- kestävän metsätalouden rahoituslaki
(Kemera)
- metsälakikohteet lähiympäristöineen
- 10 v. sopimukset, verollinen tulo
- luonnonhoitohankkeet
Kuva: Jorma Knuutinen

101. METSO –suojelu POSELY
toteutettu
vuosi kpl ha korvaus, €
2004 3 37 245 000
2005 5 40 315 000
2006 4 83 597 000
2007 7 64 559 000
2008 7 180 718 000
2009 6 32 193 000
2010 13 58 523 000
2011 26 201 1 534 000
2012 36 564 4 231 000
2013 44 692 3 657 000
2014 42 738 3 400 000
2015 48 624 3 018 000
2016 38 360 1 800 000
2017 32 419 2 580 000
2018 54 583 2 820 000
2019 54 515 3 430 000 Huom ! 8/2019
yhteensä 419 5 189 29 900 000
ka
5 600 €/ha
70 000 €/kohde
12,3 ha/kohde

102. METSO-kohteiden sijainti

105. Kuva: Maaret Väänänen
KuntaMETSO –kohde:
Rautavaara Kipari-Keyritty
Suojeltu 130 ha YSA ja kauppa
METSO-kohde:
Vieremä Hällämönharju
Suojeltu 178 ha YSA ja kauppa
Kuva: Toni Nevalainen

106. METSO, toteutuspinta-ala 2008–
2018
Metsäneuvosto 13.6.2019, Päivi Gummerus-
Rautiainen, YM
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Suomen metsäkeskuksen METSO-toteutus ELY-keskusten METSO-toteutus
ha

107. METSO-ohjelman väliarviointi 2018
• YM:n ja MMM:n tilaama arviointi, toteutus Jyväskylän
yliopisto, PTT ja Gaia Consulting Oy
• Paikkatietoanalyysi: METSO-ohjelmalla on saavutettu
ekologisesti varsin laadukas ja hyvin kytkeytynyt muuta
suojelualueverkostoa täydentävä verkosto.
• Kehittämisehdotuksia mm.
• Ilman lisäresursointia ohjelman tavoitteita ei
saavuteta.
• Metsiensuojelua tulisi kohdentaa vahvemmin
eteläisimpään Suomeen.
• METSOn eri keinoja tulisi kohdentaa arvokkaille
seuduille luontoarvokeskittymien
rakentamiseksi.
• Ohjelmaa tulisi jatkaa, kunnes Suomi on saavuttanut
CBD- sopimuksen luonnon monimuotoisuuden
turvaamistoimenpiteiden tavoitteet.

108. Riistametsänhoito ja
riistavahinkojen ennaltaehkäisy
Metsäpäivät Pohjois-Savo
Lauri Itkonen
Suomen Riistakeskus
1 | 19.3.2020

109. Riistametsänhoito –
mistä on kyse?
2 | 19.3.2020

110. Riistametsänhoito
Metsänhoitoa metsäkanalintuja
suosien
Sopii tavallisen talousmetsään
Voi toteuttaa missä metsän
kehitysvaiheessa tahansa
www.riistametsa.fi
3 | 19.3.2020

111. Metsäkanalinnut
• Metso, teeri, riekko, pyy
• Talousmetsien lajeja 
talousmetsien käsittelyllä
ratkaistaan kanalintujen
tulevaisuus
4 | 19.3.2020
Kuva: Hannu Huttu

112. 19.3.2020 5
Miksi ne ovat aivan erityisen tärkeitä?
• Nykyisin metsästäjiä eniten kiinnostava metsästyskohde, historiassa
äärimmäisen tärkeää ruoanjatketta
• Yleisiä, suurikokoisia  Suuri biomassa (vrt. hirvi)  Tärkeitä saalislajeja
 Avainlajeja ravintoverkossa
• Vain positiivisia vaikutuksia: eivät aiheuta vakavia kolareita tai taloudellista
tuhoa
• Sateenvarjolajeja  elinympäristöjen hoidosta hyötyä muillekin lajeille
• Metsätalouden ’lippulaivalajeja’
 Metsätalouden yleinen hyväksyttävyys +
 Suomalaisten puupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla +
 Voivat jatkossa tarjota mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan
 Metsien tuottama kokonaishyvinvointi kasvaa kun
metsäkanalinnuilla menee aiempaa paremmin!

113. Elinympäristövaatimukset
• Metsäkanalinnut tarvitsevat ravintoa ja suojaa
• Linnut menestyvät monimuotoisessa
sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys
vaihtelevat.
6 | 19.3.2020
Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo

114. Mustikka
• Mustikka on kanalintujen tärkein ravintokasvi
• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä poikueille
– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää
hyönteisravintoa
7 | 19.3.2020
Kuva: Mirja Rantala

115. Esitys perustuu riistainfo.fi sivustolta löytyvään
koulutusmateriaaliin: ”Metsänhoitokeinot
hirvivahinkojen vähentämisessä”
METSÄNHOITOKEINOT HIRVIVAHINKOJEN
VÄHENTÄMISESSÄ

116. Sisältö
9 | 19.3.2020
1. HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
METSÄTALOUDESSA
 Hirvieläinten määrä ja saatavilla oleva ravinto
2. METSÄNHOIDON KEINOT HIRVIVAHINKOJEN
VÄHENTÄMISESSÄ
 Riittävä taimitiheys ja ravinnon lisääminen
3. HIRVIEN OHJAAMINEN JA RAVINNON LISÄÄMINEN
MUILLA KEINOILLA
4. MUUT SUOJAUSKEINOT JA VAHINGONKORVAUS

117. 1) HIRVIVAHINKOIHIN VAIKUTTAVAT
TEKIJÄT METSÄTALOUDESSA
10 | 19.3.2020
Hirvieläinten määrä
Saatavilla oleva
ravinto

118. 2) METSÄNHOIDON KEINOT
VAHINKOJEN VÄHENTÄMISEKSI
11 | 19.3.2020
Ravinon
säästäminen
Metsänhoitotöiden
oikea ajoitus
Kasvatettavan puulajin
riittävä tiheys

119. 3) HIRVIEN OHJAAMINEN JA RAVINNON
LISÄÄMINEN MUILLA KEINOILLA
12 | 19.3.2020
Reunavyöhykkeiden
ravintoresurssi
Riistanhoitotyön
lisäravinto
Nuolukivet nuoriin
kasvatusmetsiin

120. 4) MUUT SUOJAUSKEINOT JA
VAHINGONKORVAUS
13 | 19.3.2020
Syönninestoaineet
Riistavahinkolaki

121. Yhteistyöllä eteenpäin
• Metsätaloudella on ollut, ja on
tulevaisuudessakin suuri
kansantaloudellinen merkitys
Suomessa, mutta samaan aikaan
metsien matkailu- ja virkistyskäyttö
ovat kasvaneet entiseen verrattuna.
• Hirvi on puolestaan Suomen
merkittävin riistaeläin niin lihan
määrää, kuin metsästykseen
käytettyjä päiviä mitattaessa.
14 | 19.3.2020
METSÄTALOUS
RIISTATALOUS
Pidetään hirvitiheys kohtuullisena hirven riistataloudellista arvoa
unohtamatta ja pyritään vaikuttamaan hirven aiheuttamiin
metsävahinkoihin myös metsänhoidon kautta!

122. Lopuksi
• Materiaali on tehty osana
maa- ja
metsätalousministeriön
rahoittamaa hanketta
• Aiheesta laajemmin löytyy
osoitteesta riistainfo.fi
15 | 19.3.2020

123. Päivi Mäki, projektipäällikkö
Laatuloikka luonnonhoitoon
Pohjois-Savossa
2020-2021

124. Hankkeen tavoitteena on parantaa
luonnonhoidon tasoa puuntuotannon rinnalla
Säästö- ja
lahopuun määrän
lisääminen
Suometsien
ilmastokestävä
hoito ja käyttö
Metsätalouden
vesistövaikutusten
vähentäminen
Verkostot ja
viestintä

125. Hanke järjestää tilaisuuksia
metsänomistajille ja toimijoille
• Tietoa ja kannustusta
• Viimeisimmän tutkimustiedon jalkauttaminen
• Paikkatietoaineiston ja -työkalujen tutuksi tekeminen,
hyödyntäminen suunnittelussa ja töiden toteutuksessa
• Neuvonnan työkalut (suosimulaattori)
• Viestintä

126. Säästöpuut ja lahopuusto

127. Säästöpuukävelyt metsänomistajille
• Tunnistetaan luonnonhoidon
keinoja ja mahdollisuuksia
omassa metsässä
• Pohditaan metsän eri
kehitysvaiheissa erilaisia
ratkaisuja ja mahdollisuuksia
• Suunnitelmallisuutta ja
ennakointia => lahopuujatkumo
Lehtipuusto
5.5. klo 10-12,
Kuopio, Haminalahti
7.5. klo 10-12,
Kiuruvesi, Kukkomäki
19.5. klo 10-12,
Kuopio, Toivala

128. Metsätalouden vesistökuorman
vähentäminen
• Kokonaisvaltainen
suunnittelu
vedenvalunnan
vaikutusalueella
• Riskikohtien
tunnistaminen
• Paikkatietoaineiston ja –
työkalujen
hyödyntäminen
• Luetaan maastoa,
yksilöllisesti kohteet!

129. Veden lähellä aina erityishuomiota!
Toimitaan niin, ettei kuormitusta synny.
Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet.

131. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Päivi Mäki - paivi.maki@metsakeskus.fi - p. 050 5160 743 - twitter @makipaivi

132. VILLIKASVIT
METSIIN KÄTKETTY BISNES
Wild Food Savo-
hanke 13.3.2020
Heli Tossavainen
Savonia AMK

133. Wild Food Savo –
Hankkeen tavoitteet
• Tehostetaan luonnontuotteiden keruuta ja
käyttöä Pohjois-Savossa
• Luodaan Pohjois-Savoon
luonnontuotteiden kerääjien verkosto
• Perustetaan luonnontuotteiden alueellisia
vastaanottopisteitä
• Toteutusaika: 1.3.2019 – 31.10.2020
19.3.2020Wild Food Savo

134. Luonnontuoteala vahvassa
kasvussa, alan liikevaihto noin
300 miljoonaa euroa

135. Luonnontuotealan yrityksiä on
monilla aloilla
• Alkutuotanto
• Elintarvikkeet
• Kosmetiikka, hyvinvointituotteet
ja -palvelut
• Matkailu
• Käsityö
• Eläinten rehut ja hoitotuotteet
• Kemialliset yhdisteet lääke-, ravintolisä- ja
kosmetiikkateollisuuteen esim. kasviöljyt, -uutteet, -
jauheet

136. Miksi villiyrttejä?
• puhtaita, lisäaineettomia, terveellisiä
• uusia aromeja ja makuja
• hyödynnetty meillä ja muualla jo satoja vuosia,
niin eläimille kuin ihmisillekin
• helppo saatavuus, ei katovuosia
• ilmaista ruokaa, ei tarvitse kasvattaa
• Superfoodia
• Lähiruokaa
• TULEVAISUUTTA

137. Esimerkkejä kasvien ostajista
• Riipisen Riistaherkut, Kuusamo
• Arctic Warriors, Rovaniemi
• Korpihilla, Posio
• Yrttipaja, Kauttua
• Ravintola Iltalypsy, Kiuruvesi –Iisalmi
• paikalliset ravintolat ja
pitopalvelut
• Sienestä Oy, Kontiomäki
• Kaskein Marja, Lappeenranta

138. Mitä kerätään
mahla, kerkät, nokkonen, koivun lehdet,
maitohorsma, mesiangervo, voikukka,
siankärsämö, vadelman lehdet,
ruusujuuri, pakuri, poimulehti,
väinönputki, kanervan kukat, katajan
marja ja versot, mustikan ja puolukan
lehdet, tupasvilla, pihka jne.

139. Kuva: Toini Kumpulainen
KUUSENKERKKÄ

140. Kuva: Toini Kumpulainen
KUUSENKERKKÄ

141. Kuva: Toini Kumpulainen
KUUSENKERKKÄ

142. Kuva: Toini Kumpulainen
KUUSI

143. Kuva: Toini Kumpulainen
MÄNNYNKERKKÄ

144. Kuva: Toini Kumpulainen
PIHLAJANLEHTI

145. Kuva: Toini Kumpulainen
PIHLAJANKUKKA

146. Kuva: Toini Kumpulainen
KOIVUNLEHTI

147. Kuva: Toini Kumpulainen
VOIKUKKA

148. Kuva: Toini Kumpulainen
MESIANGERVO

149. Kuva: Toini Kumpulainen
NOKKONEN

150. Kuva: Toini Kumpulainen
SIANKÄRSÄMÖ

151. Kuva: Toini Kumpulainen
MAITOHORSMA

152. Kuva: Toini Kumpulainen
MAITOHORSMA

153. Toini
Kumpulain
Kuva: Toini Kumpulainen
KETUNLEIPÄ

154. Kuva: Toini Kumpulainen
VUOHENPUTKI

155. Kuva: Toini Kumpulainen
PIHASAUNIO

156. Kuva: Toini Kumpulainen
POIMULEHTI

157. Kuva: Toini Kumpulainen

158. Kuva: Toini Kumpulainen

159. Kuva: Toini Kumpulainen

160. POIMIJAKORTTI koulutukset
2020
• La 16.5 klo 9-16, Kuopio
• Su 17.5 klo 9-16, Kuopio
• La 23.5 klo 9-16, Suonenjoki
• La 6.6. klo 9-16, Iisalmi
• 13.-14.6 Joroinen
Lisätietoja: wildfood.savonia.fi
Wild Food Savo

161. wildfood.savonia.fi
Wild Food Savo
facebook.com/wildfoodsavo
Projektipäällikkö
Heli Tossavainen
heli.tossavainen@savonia.fi
Luonnontuotealan asiantuntija
Katja Rieppo
katja.rieppo@savonia.fi
Luonnontuotealan asiantuntija
Toini Kumpulainen
toini.kumpulainen@ysao.fi