2. ”Rakennettu ympäristö, suurin
perintömme jälkipolville”
”Building the better future for
generations to come”
Toni Kekki, RI YAMK
(PKAMK 2000, OAMK 2011)
• Vastaava teräsrakennesuunnittelija-pätevyys (TRY)
• FISE PV-puurakenteet
• Six Sigma Yellow belt
• Erikoistuminen: Conflict Management
14. BETONI PALOTILANTEESSA
Betonin vahvuudet tulipalossa:
• Paloa levittämätön, palamaton materiaali
• Betonitalossa ei yleensä tarvita automaattista sammutuslaitteistoa kantavien rakenteiden
takia
Betonin heikkoudet:
• Lämpöä johtava rakenteellisten terästen kuumeneminen
• Rapautuu voimakkaasti palossa; ilmiö voi olla hyvin voimakas
https://tekniikanmaailma.fi/betoni-ei-voi-palaa-mutta-tutkijat-onnistuivat-saamaan-betonin-rajahtamaan-talta-se-
nayttaa/
• Kantavan rakenteen teräkset menettävät lujuuttaan lämpötilan funktiona kuten
teräsrakenteetkin
https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2010/d82010y_
tutkintaselostus/d82010y_tutkintaselostus.pdf
15. Betonitalossa ei tarvita automaattista sammutuslaitteistoa,
koska talo on paloturvallinen?
https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/paloturvallisuus/palomestari-palo-osastoinnit-ja-
poistumistiet-turva-tornitalossa/#d2fd7ea3
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002881786.html
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/7442
”Asuntopalossa ihmisellä on yleensä aikaa pelastautua 2–3
minuuttia palon syttymisestä. Jotta vaarassa oleva pystyy
selviytymään ulos asunnosta tässä ajassa, hänen tulee pystyä
toimimaan erittäin ripeästi.”
https://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-palon-syttyminen/tulipalon-vaarallisuus/palokuolemat
Nakit ja muusi:
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/299692-palokuolema-sattuu-useimmin-omakotitaloissa-yksi-
yhdistelma-on-riskialttein
16. PUU PALOTILANTEESSA
Puun vahvuudet tulipalossa:
• Lähes lineaarinen hiiltymä; helppo analysoitava ja ennalta-arvattava palokäyttäytyminen
• Helppo saavuttaa pitkät palonkestoajat ilman erityistoimia
• Palonlevittämiskykyä voidaan rajoittaa kustannustehokkaasti suoja-aineilla
• Useimmissa tapauksissa vaaditaan automaattista sammutuslaitteistoa henkilöturvallisuus
Puun heikkoudet:
• Puu palaa
• Sammutusjärjestelmän rakentaminen nostaa kustannuksia
• Liitokset suunniteltava huolellisesti, että metalliset liitososat kestävät palotilanteen
LCT-System Brandversuch
https://www.youtube.com/watch?v=MwO7W2g0Jtw&list=UUHGN-
wMnBDx9FrP6MZvj25g&index=17
22. Suojaverhous:
• suojaa puurakennetta koko määrätyn ajan hiiltymältä tai
muulta palon aiheuttamalta vauriolta
Pintaverhous:
• Pintaosa, jonka ominaisuuksilla on merkitystä palon
syttymiselle ja leviämiselle
23. Kantavien puurakenteiden suojaverhous
P2-luokka (lähtökohta: lämmöneristeet väh. B-s1,d0), asetuksen
24§ mukaan:
1-2 kerroksiset: ei vaatimuksia
1-4 kerroksiset: kaikki kantavat rakenteet suojaverhottu: K210
3-8 kerroksiset: K230 (voidaan jättää <20% suojaverhoamatta
ilman palonkestävyysajan nostamista)
(HUOM! Tarkista poikkeukset ja lisäehdot!)
24. Kantavien puurakenteiden suojaverhous
K210: esim. 13mm kipsilevy tai kivivillaeriste
K230: esim. 18mm kipsilevy tai paksumpi kivivillaeriste
HUOM! Rakennustuote ja/tai yhdistelmä oltava testattu ko.
luokkaan. EI-luokka ei ole sama asia kuin suojaverhousluokka!
Suojaverhous on eri asia kuin pintaverhous!
26. Liitosten palosuojaaminen
• Puu itsessään hyvä suoja; puutulppaus hiiltymää hyödyntäen
• Palosuojamaalatut teräslatat; kuinka luotettavasti lämmönnousu
voidaan rajoittaa?
• Valmisliitoksissa huomioitava, että raot palosuojanauhoitettava
(valmistuote) tai rako oltava riittävän pieni (yleensä <2mm)
• Yleensä liitoksen murtuminen tarkoittaa haurasmurtumaa!!
35. Yhteenveto:
• Puu palaa, mutta palokäyttäytyminen hyvin ennakoitavissa
• Palotilanteessa ongelmatonta runkomateriaalia ei ole
• Liitossuunnittelu kriittistä (myös muutenkin puurakenteita
suunnitellessa), että metalliset liittimet saadaan suojattua
• Palomääräykset ovat pääosin linjassaan
• Viranomaisyhteistyö on sujuvaa, kun vain kotiläksyt on
suoritettu