Metsätuhot - miten eteenpäin, Markku Remes, Metsämme messut 2019

1. Metsämme messut
Jyväskylä 28.4.2019
Markku Remes
Suomen metsäkeskus
Metsätuhot - miten
eteenpäin

2. • Hirvituhot ja niiden estäminen
• Juurikääpä
• Myyrä
• Tuuli- ja lumituhot
• Hyönteistuhot: kirjanpainaja
• Muut sienitaudit: versosurma, kuusen tuomiruoste
Tilaisuuden aiheet

3. • Taimikoiden laatua alentavia tuhoja yli 500 000 hehtaarin alalla
(VMI 11)
• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri ristiriita
› Vuonna 2018 ilmoitetuista hirvituhoista korvattiin metsänomistajille alle
kaksi miljoonaa euroa reilun 4000 hehtaarin alalta
› Keski-Suomi 357 ha ja 243 308 euroa
• Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvet aiheuttavat
metsänomistajille 30-50 miljoonan euron vahingot vuosittain
(vaihtelu melko suuri)
• Tuhokorvaukset ovat pieniä, koska
› Vain 60 % metsien pinta-alasta korvauksen piirissä (yksityiset omistajat)
› Huomattava osa metsänomistajista ei ilmoita vahinkoja
Hirvituhot

4. Hirvituhot taimikoissa
Heikki Kraft
Kuva:Heikki Kraft

5. Tuhot varttuneissa puissa
• Korvaus on haettava kolmen vuoden
kuluessa tuhon syntymisestä
Kuvat: Heikki Kraft

6. • Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästämällä
kohtuullisena
› Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet talvikannalle (76 000 hirveä)
› Metsästysseurat hakevat luvat huhtikuun aikana
› Metsästyksen ajoittaminen loppusyksyyn vaikuttaa talvehtimisalueen tuhoihin
• Tiheä ja hyvin hoidettu taimikko kestää parhaiten hirviä; ylitiheä
etukasvuinen lehtipuuvesakko lisää riskiä
• Varhaisperkaus on hirvivahinkoriskin välttämiseksi tärkeä toimenpide
• Ongelma-alueilla kasvatettava taimikko kannattaa pitää mahdollisimman
tiheänä noin 5 metrin pituusvaiheeseen asti (tämä perusteltua myös
laadun kannalta, vrt. MH-suositukset)
• Karkotteet ja hajusteet eivät tehoa Tricoa lukuun ottamatta (lampaan
teurasjätteen rasvasta tehty haju- ja makuvaikutukseen perustuva
karkote)
• Ohjaaminen nuolukivien avulla muualle taimikoista
Hirvituhojen estäminen

7. Kokemuksia karkotteista
Koejärjestelyt: 4 koealaa
Kuusamolainen 12-13-vuotias männikkö, taimimäärät 2830-4670 kpl/ha
Koivulla: 2009 istutettu 1800 kpl/ha, pit. 40 cm: käsittelyt 2009, 2010 ja 2011
 pituudet mittauksen päättyessä 187 cm (kesäkuu), 178 cm (syyskuu) ja 187 cm
(käsittelemätön)

8. Kokemuksia karkotteista
Lähde: Luke/Matala J., Poteri M.

9. • Latvakasvainten syönti männiköissä:
› Ei käsittelyä 12-20 % syötyjä
› Koivutisle 12-14 %
› Trico 0-2 %
• Latvakiehkurassa olevien oksien syönti:
› Ei käsittelyä 32-49 %
› Koivutisle 24-31 %
› Trico 0-2 %
• Oksasyönti:
› Ei käsittelyä 53-72 % syötyjä
› Koivutisle 46-52 %
› Trico 3-10 %
Yhteenveto
 Trico-käsittely antoi hyvän suojan latvakasvaimelle
 Koivutisleen teho oli heikko

10. • Aiheuttaa vuosittain 50 miljoonan euron tappiot
metsänomistajille kuusikoissa ja männiköissä
• Kesäaikaisten kasvatushakkuiden välttäminen
havupuuvaltaisissa metsissä (ei enää mahdollista)
• Kantokäsittely torjunta-aineella
› Ureavalmisteet
› Harmaaorvakkasienivalmisteet
Juurikäävän torjunta

11. Juurikääpä
Toteutettu juurikäävän torjunta
Kuusen juurikääpä alikasvoskuusessa
Männyn juurikääpä
Juurikäävän itiöemä

12. • Viimeisin todella runsas myyrätuho talvella
2008-2009, jolloin tuhoutui täydellisesti yli
20 000 ha nuoria taimikoita
• Tappiot tuolloin yli 20 milj. euroa
• Suomessa 11 myyrälajia, joista kaksi
(kolme) aiheuttaa metsätuhoja
• Myyräkannat lisääntyvät 3-4 vuoden
välein niin voimakkaasti, että myyrät
syövät muun ravinnon vähentyessä
myös puuntaimia
Myyrätuhot
Peltomyyrän syöntijälki

13. • Peltomyyrä syö yleensä taimen tyviosan kuorta
• Metsämyyrän tuhot usein taimen latvassa
• Vesimyyrä katkoo turve- ja multamaalla kasvavien puiden
juuria, jolloin puut kaatuvat
• Tuhoja voidaan vähentää:
› Taimille asetettavat tyvisuojat
› Lumen polkeminen taimen ympäriltä
› Taimien ympärysten heinääminen
› Syötit, loukutus
› Luonnossa olevien petojen elinolojen kehittäminen
Myyrätuhojen torjunta

14. • Kirjanpainajatuhoja on esiintynyt viime vuosina 1500-
3000 hehtaaria vuodessa
• Kirjanpainajatuhot eivät asetu nykytietämyksen mukaan
enää vuosituhannen vaihteen alhaiselle tasolle
› Hyönteisten määrä lisääntyi metsissämme vuonna 2010
sattuneiden Asta- ja Veera-myrskyjen seurauksena
› Tuulituhoja on esiintynyt vuosittain  lisääntymispaikkoja
runsaasti (kuorellinen havupuu)
• Tuhot voivat olla jopa yli 10 000 €/ha. Metsänomistajien
menetykset miljoonia euroja vuosittain.
Hyönteistuhot

15. • Kirjanpainaja talvehtii aikuisena saastuneen kuusimetsän
karikkeessa maassa
• Kuoriaiset aloittavat parveilun, kun ilman lämpötila ylittää 18ºC tai
maan lämpötila ylittää noin 9ºC
• Koiraat iskeytyvät kuusen (joskus myös männyn) kuoren läpi
nilakerrokseen
• Naaraat tulevat perässä
• Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuu toukat
› Toukat ovat muutaman millimetrin mittaisia ja valkeita
› Toukat syövät toisistaan erilleen käytävät nilakerrokseen
› Toukat koteloituvat ja koteloista kuoriutuu aikuinen
› Kehitysvaihe toukasta aikuisuuteen kestää kaksi kuukautta
• Mahdollinen toinen sukupolvi saman vuoden elokuussa, jos
kesäkuun loppuun mennessä riittävä lämpösumma
Kirjanpainajan lisääntyminen

16. • Ensioire kirjanpainajista on yleensä noin yhden millimetrin
kokoiset reiät kuoressa eri puolilla runkoa  pihkavuotoa
Ensioireet kirjanpainajatuhoissa

17. Toukat nilakerroksessa

18. Aikuisia kirjanpainajia

19. Tukkimiehentäin torjuminen

20. Tuhojen tunnistaminen

21. • Taimien käsittely torjunta-aineella
• Tehokas maanmuokkaus
› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja:
1. Täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi
2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein kivennäismaalla
 syönti vaikeutuu
• Kantojen nosto
• Viljelyn viivästyttäminen
› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme vuotta, jolloin
heinittyminen lähtenyt käyntiin
Tukkimiehentäin torjuminen

22. • Pääosa tuhoista syntyy tuoreiden aukkojen reunametsiin
tai hiljattain harvennettuihin kasvatusmetsiin
› Aukot pyritään rajaamaan siten, että vallitsevat tuulet
vaikuttavat mahdollisimman vähän
› Vältetään voimakkaita harvennuksia, erityisesti pitkään liian
tiheinä olleissa metsissä
› Vältetään kapeiden metsäkaistaleiden jättämistä tuulille herkille
alueille
Tuulituhojen estäminen

23. • Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin antamalla puille
riittävästi kasvutilaa jo taimikkovaiheesta saakka
 riukuuntuneet puut kestävät huonosti lumikuormaa
• Kahtena perättäisenä talvena
ollut poikkeuksellisia säitä:
lumi kertynyt pitkän aikaa
puustoon
• Tykkylumialueilla
tuhoja esiintyy jossakin
määrin aina
(korkeus 250 mpy)
Lumituhot

24. • Vuosina 2016-2018 esiintyi runsaasti versosurmaa
Keski- ja Itä-Suomessa
Sienitaudit

25. • Kasvupaikalle sopiva puulaji kestää parhaiten vaihtelevien
säiden stressitekijöitä
› Seurannaistuhot vähenevät
• Hirvituhoja ei voi hallita, kun hirvikanta liian suuri
• Lumi-, tuuli- ja sienituhoja voi vähentää harventamalla
taimikot ja kasvatusmetsät oikeaan aikaan
• Hyönteistuhot lisääntyvät voimakkaasti, jos metsissä on
vaurioitunutta kuorellista havupuuta
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoriskejä voidaan
vähentää välttämällä yhden puulajin laajoja viljelyalueita
Yhteenveto

26. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Markku Remes, johtava metsänhoidon asiantuntija
Jyväskylä 28.4.2019