Kansainvälinen ja eurooppalainen näkökulma metsäalaan - Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutti Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.

1. Kansainvälinen ja eurooppalainen
näkökulma metsäalaan
10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Lauri Hetemäki
Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti
Puhutaan metsästä/Metsäkeskus, Joensuu, 11.3.2020

2. Esityksen sisältö
1. Merkittävät muutosajurit maailman ja EU:n metsäalalle
2. EU:n metsien rooli muutoksessa
3. EU:n metsiin liittyvä politiikka: ”The European Green Deal”
4. Metsäbiotalouden kehityksen näkymiä
5. Heijastusvaikutuksia Pohjois-Karjalaan
6. Pääviestit
10.3.2020 | WWW.EFI.INT

3. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Mitkä tekijät muuttavat maailman ja
Euroopan metsäalaa?
1. Pariisin ilmastosopimus &
Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)
2. EU:n metsiin liittyvä politiikka:
”The European Green Deal”
Monia tekijöitä, mutta tässä
keskitytään vain seuraaviin:

4. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
10.3.202010.3.2020
Maailman valtiot ovat sopineet 2:sta politiikkatavoitteesta
Pariisin ilmastosopimusKestävän kehityksen tavoitteet
Vaikuttavat merkittävästi ja monella tapaa maailman ja Euroopan metsäalojen kehitykseen

5. Sopimusten vaikutukset
1. Vaikuttavat suoraan EU:n ja kansalliseen politiikkaan
(mm. hiilineutraalisuus tavoite, metsänielut, monimuotoisuus, biotalous)
2. Vaikutukset markkinoihin
(mm. fossiilisten hinnat, puun tarjonta ja hinta, korvaukset metsänomistajille,
uudet investoinnit, kilpailukyky)
3. Vaikutukset teknologiakehitykseen
(mm. vähähiiliset ja uusiutuvat tuotteet, metsien monitorointiteknologia)
4. Vaikutukset osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen
(mm. ilmastomuutoksen ja kestävyyden teemat korostuvat)
10.3.2020 | WWW.EFI.INT

6. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Myös metsäalan tulee
auttaa
ilmastonmuutoksen
hillinnässä
Maailmassa ja
etenkin EU:ssa
pääasiallinen
ongelma on
kuitenkin
fossiilisten käyttö,
ei metsät

7. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Metsäalue on lisääntynyt EU:ssa
10.3.2020 | WWW.EFI.INT
90.0
92.5
95.0
97.5
100.0
102.5
105.0
107.5
110.0
90.0
92.5
95.0
97.5
100.0
102.5
105.0
107.5
110.0
1990 2000 2016
WORLD
EU
Latin America & Caribbean
Sub-Saharan Africa
Index 1990 = 100
Data: World Bank Indicators
Metsäalue km2, indeksi 1990=100
EU
AFR
W
LA

8. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
EU:n rooli globaalissa metsäsektorissa
Keltainen alue kuvaa EU:n metsien osuutta
(hehtaaria) maailman metsistä = 4%
Data is for year 2015; Source: FAOSTAT
EU metsäalue on suhteellisen pieni, mutta se on merkittävä
metsäteollisuustuotteiden valmistaja
Keltainen alue kuvaa EU:n metsäteollisuustuotteiden viennin
arvoa koko maailman mtt. viennin arvosta, 42% = 110 mrd USD

9. EU:n metsäalan rooli ilmasto- ja kestävyystavoitteissa:
Miten ”European Green Deal ehdotus tämän näkee?
10.3.2020 | WWW.EFI.INT

10. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Green Deal ehdotus
➢ Seuraavan viiden vuoden aikana GD ohjaa käytännössä
kaikkea komission lainsäädäntötyötä
➢ Sopimuksen päätavoite on EU:n hiilineutraalisuus vuonna
2050. Myös monimuotoisuus vahva tavoite
➢ Vihreä sopimus vastaa huutoon. Ilmastomuutosta on
hillittävä ja siihen on alettava sopeutumaan aiempaa
voimakkaammin toimin
➢ Vihreän sopimuksen myötä metsät ovat myös isomassa
roolissa kuin koskaan aiemmin Euroopan komission
työssä. Siksi sopimuksella tulee ajan myötä olemaan
merkittävä vaikutus myös Suomen metsäalalle
Metsälehti 16.1.2020
https://www.researchgate.net/profile/Lauri_Hetemaeki/research

11. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ GD tavoite on hyvä ja se edustaa uudenlaista
kestävyysajattelua komissiossa
➢ Se heijastelee EU:n jäsenmaissa vallitsevaa tunnelmaa,
jossa ympäristökysymykset koetaan entistä tärkeimmiksi
ja kiireellisemmiksi
➢ Mutta juuri kiire sekä sopimuksen esittämien toimien
kapea-alaisuus ovat ehdotuksen ongelmia
➢ Komissio haluaa GD sopimuksen valmiiksi 100 päivässä.
Kiire valmistelutyössä näkyy esimerkiksi metsäasioiden
kohdalla kapealaisuudessa ja vaikutelmassa, että
riittävään alan asiantuntijoiden ja eri osapuolien
kuulemiseen ei ole ollut aikaa
Green Deal tavoitteet

12. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Green Deal ja metsät
➢ Sopimuksen metsiin vaikuttavia lainsäädäntö- ja
politiikkaesityksiä ovat: ilmastolaki, metsästrategia,
monimuotoisuusstrategia, teollisuusstrategia, kestävän
kehityksen rahoitusstrategia, jne.
➢ Näillä tulee olemaan tavalla tai toisella vaikutusta siihen,
miten jäsenmaiden metsiä hoidetaan ja mitä metsäsektorin
toimia kannustetaan ja mitä sakotetaan
➢ Tunnistaa hyvin monet metsiin liittyvät mahdolliset
ongelmat: metsien häviäminen ja uhat monimuotoisuudelle
➢ Ilmastotoimien kannalta metsät nähdään pääasiassa
hiilinieluina

13. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ GD puuttuva linkki on metsien tarjoamat sosiaaliset ja
taloudelliset hyvinvointihyödyt sekä biotalouden rooli
hiilineutraalisuuden ja kestävyyden saavuttamisessa
➢ GD viittaa moniin EU:n strategioihin, mutta ei sen
Biotalousstrategiaan (2018)
➢ Metsien yhteiskunnalle tarjoamat taloudelliset ja sosiaaliset
hyödyt ei juurikaan esillä. Biotalouden roolia siirtymisessä
kestävämpään ja ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan ei
juurikaan tunnisteta
➢ EU: n metsäala voi tehdä paljon enemmän auttaakseen
2050-luvun hiilidioksidipäästöjen neutraalisuuden
saavuttamisessa kuin GD ehdotuksessa esitetään
Biotalous – puuttuva linkki

14. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ Toimia lisättävä EU:n metsissä monimuotoisuuden häviämisen
torjumiseksi. Toimenpiteet voivat kuitenkin olla monipuolisempia
kuin Green Deal esittää (suojelumetsät)
➢ Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja metsätuhojen riskien
lieventäminen tärkeää monimuotoisuuden kannalta
➢ Metsänielut herkkiä metsätuhoille, mutta riskejä voidaan pienentää
metsänhoidolla, esim. lisäämällä sekametsiä
➢ Toimien seurauksena hiilinielu saattaa olla alhaisempi seuraavien 5-
10 vuoden aikana, mutta se ei saisi olla ongelma (vrt. taksonomia)
➢ Biotalous tukee metsänhoidon rahoitusta
Monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja siihen
sopeutuminen ovat naimisissa

15. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ Tunnistetaan ja vahvistetaan biokiertalouden merkitystä
➢ Missä mitassa GD keskeinen vaatimus metsittämisestä on
järkevää eri maissa?
➢ Toimia pitäisi räätälöidä. ”Ilmastotuottavimmat” tavat
jäsenmaiden metsäalalla otettava käyttöön. Eri toimet järkeviä
vaikkapa Espanjassa ja Suomessa kuin Belgiassa ja Hollannissa
➢ Kestävän metsänhoidon määritelmä (SFM). Tarvitaanko uutta
määritelmää kuten eräät EU:n politiikat esittävät (taksonomia)?
Miten vahvistaa Green Dealia?

16. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ Ensisijainen tavoite: fossiilien asteittainen
vähentäminen
➢ Energiaa voidaan aikanaan tuottaa kestävästi ilman
biomassaa, mutta ainakin tulevan 10-20 vuoden
aikana tarvitaan myös bioenergiaa
➢ Materiaaleja ei voida tuottaa kestävästi ilman
biomassaa (tekstiilit, pakkaukset, rakennukset, jne.)
➢ Pakko vähentää kulutusta, lisätä
resurssitehokkuutta ja vauhdittaa kestävää
kiertotaloutta - realistisia vaihtoehtoja tälle ei ole
Kestävyyshaasteita vaikea/mahdoton ratkaista
ilman biologisten resurssien käyttöä

17. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
➢ EU: n teräs-, kemian- ja betoniteollisuus työllistävät
vähemmän (~ 2 miljoonaa) kuin perinteinen
metsäsektori (~ 2,1 miljoonaa)
➢ Kun otetaan huomioon myös tuotantoketjun loppupään
teollisuus, metsiin liittyvä työllisyys on huomattavasti
suurempi. Myös 16 milj. metsänomistajaa. Miksi ei
kanneta huolta tästä sektorista?
➢ Pääongelma on kuitenkin se, että Green Deal ei lainkaan
käsittele hiilineutraalisuuteen siirtymisen
työllisyysvaikutuksia
Mutta: Green Deal on huolissaan fossiiliteollisuudesta
“Energy-intensive industries, such as steel, chemicals and cement, are indispensable
to Europe’s economy, as they supply several key value chains” (EC 2019, p. 7)

18. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Kuinka ratkaista työllisyysyhtälö siirryttäessä
hiilineutraalisuuteen?
➢ Havainnollistava esimerkki yhdestä
mahdollisesta kehityksestä
➢ Oletetaan hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen EU:n hiili-, öljy ja
kaasuteollisuudessa 75%:lla vuodesta
2020 vuoteen 2050
➢ Jos työpaikat vähenisivät samassa
suhteessa, 140 000 työpaikan menetys
➢ Tarve luoda uusia työpaikkoja
kestävämmille aloille, kuten
biotalouteen
40,000
80,000
120,000
160,000
200,000
20
40
60
80
100
20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50
Fossil employmnet
CO2 emissions
Number of persons employed
CO2 emissions; index 2020 = 100

19. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
De facto meillä on EU:n metsäpolitiikka
➢ Green Deal hyvä esimerkki siitä, kuinka EU itse asiassa
harjoittaa metsäpolitiikkaa vaikka tämä kuuluu virallisesti
jäsenvaltioiden toimivaltaan
➢ Komissiossa viitattu myös ns. jaettuun vastuuseen
(shared responsibility)
➢ Erityisen ongelmallista tilanteessa on se että komissiossa
on hyvin vähän metsäalan osaamista
➢ Metsäsektorin kyky vaikuttaa omaan asiaan on hyvin
rajoitettu (Standing Forestry Committee)
➢ Tilanteesta kärsivät komission valmistelutyö ja metsäala

20. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Green Dealin tavoitteet hyviä,
mutta liian kapea näkökulma ja keinovalikoima
Ehdotuksen vahvistamiseen tarvitaan lisää
metsäalan asiantuntemusta

21. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT10.3.2020 | WWW.EFI.INT
CSF rakentuu kolmelle pilarille:
1. Vähennetään CO2 nettopäästöjä ilmakehään
(metsien hiilinielut, puutuotteiden substituutio, puutuotteiden
hiilivarasto)
2. Metsien sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon
(resilience)
3. Metsien tuottavuuden ja hyvinvoinnin kestävä
kasvattaminen
Ehdotus: Ilmastoviisas (CSF) lähestymistapa
Nabuurs, Delacote, Ellison, Hanewinkel, Hetemäki & Lindner. 2017. By 2050 the Mitigation Effects of EU
Forests Could Nearly Double through Climate Smart Forestry, Forests, 8, 484; doi:10.3390/f8120484.
Kauppi, Hanewinkel, Lundmark, Nabuurs, Peltola, Trasobares & Hetemäki. 2018. Climate Smart Forestry in
Europe. European Forest Institute.
https://www.efi.int/sites/def
ault/files/files/publication-
bank/2018/Climate_Smart_F
orestry_in_Europe.pdf

22. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Näkemyksiä metsäbiotalouden tulevaisuudenkehityksestä
TUOTEET TRENDI LIIKEVAIHTO* TYÖLLISYYS* MARKKINATILANNE
Viestintään käytettävät paperit vähenee suuri suuri kypsä tuote
Pakkaukset ja pakkauspaperit vakaa kasvu suuri suuri kypsiä + uusia tuotteita
Sahatavara + vaneri hidas kasvu suuri suuri kypsiä + uusia tuotteita
Insinööripuutuotteet (esim. CLT) nopea kasvu pienehkö pieni uudehko + uusia tuotteita
Bioenergia kasvua 2020-luvulla merkittävä merkittävä vakiintuneita tuotteita
Biopolttoaineet kasvua pienehkö pieni uudehko + uusia tuotteita
Biokemikaalit kasvua pienehkö pienehkö vakiintuneita ja uusia tuotteita
Tekstiilit nopea kasvu pienehkö pienehkö vakiintuneita ja uusia tuotteita
PALVELUT
Matkailu & virkistyspal. kasvua merkittävä merkittävä vakiintuneita ja uusia pal.
Marjat, sienet, metsästys,.. kasvua pienehkö pienehkö vakiintuneita
Monimuotoisuus (esim. METSO) kasvua pienehkö pienehkö vakiintuneita ja uusia pal.
Hiilensidonta kasvua ei vielä ei vielä ei vielä EU maissa
*Liikevaihto ja työllisyys viittaavat tämän hetken tilanteeseen

23. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Kansainvälisen toimintaympäristön
heijastusvaikutukset Pohjois-Karjalaan
10.3.2020 | WWW.EFI.INT

24. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Metsien arvo kasvaa
➢ Maailman kehitys tulee lisäämään kysyntää
metsien eri tuotteille ja palveluille
➢ Metsien ”niukkuus” ja sen arvo kasvaa
➢ Pohjois-Karjalan tärkein luonnonvara on
metsät. Maakunnan maapinta-alasta lähes
90% on metsiä
➢ Olisi yllättävää jos metsien tuotteiden ja
palvelujen hyvinvointivaikutukset eivät
tulevaisuudessa kasvaisi Pohjois-Karjalassa
10.3.2020 | WWW.EFI.INT

25. Esimerkki: Enocellin tuotteella hyvät kysyntänäkymät
10.3.2020 | WWW.EFI.INT
Liukosellun kulutus 2000-2018 ja trendiennuste vuoteen 2030
0
2
4
6
8
10
12
14
16
0
2
4
6
8
10
12
14
16
00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30
Maailma
Kiina
miljoonaa tonnia
Trendiennuste
Tilastot: FAOSTAT
Kulutus maailmassa
kasvaisi 2018-2030 =
56% eli 5 milj.t.
(2.7 m.t. Kiina)

26. 10.3.2020 | WWW.EFI.INT
10.3.2020
➢ Pariisin ilmastosopimus ja SDG merkittäviä muutosajureita myös
metsäalalla
➢ EU:n politiikka - Green Deal - yhä merkittävämpi metsäalan
kehitykselle
➢ Green Deal ehdotusta vahvistettava sen näkökulmaa ja
keinovalikoimaa laajentamalla sekä metsäalan
asiantuntemuksen paremmalla käytöllä
➢ Metsäbiotalouden merkitys kasvaa tulevaisuudessa
➢ Heijastusvaikutukset Pohjois-Karjalaan positiivisia
Pääviestit

27. Kiitoksia!
@FORBIOproject
lauri.hetemaki@efi.int