Esitetty Energiapuun kysyntä kasvaa kaakon kulmalla -webinaarissa 20.1.2021. (c) Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus

1. Hoitorästit ja hiilensidonta
Kaakkois-Suomessa
Energiapuun kysyntä kasvaa kaakon kulmalla –webinaari
20.1.2021
Arto Pulkkinen
Suomen metsäkeskus

2. Webinaarin aikataulu 12.00-13:30
Aika Esiintyjä Organisaatio Aihe
12-12:20 Arto Pulkkinen Metsäkeskus Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
12:20-12:40 Johannes Pohjala MHY Kaakko Energiapuukauppa piristyy
Tauko 5 min
12:45-13:05 Teemu Kinnari Biowatti Biowatin metsäenergianhankinta
13:05-13:25 Juuso Jaakkola Metsäkeskus Energiapuunkorjuun korjuujälki
13:25-> Loppupuheenvuoro/Kysymykset

3. Poliittista tukea metsäenergialle
•Pääministeri Marinin hallitus: Suomi hiilineutraali vuonna
2035
› Keinoina on lueteltu laaja kirjo toimenpiteitä -> käytännössä
metsäenergialla merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden ja
turpeen korvaamisessa
› Energiapuun käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa 2030 mennessä
(Valtioneuvosto, Energiateollisuus ry)
› Energiateollisuus ry:n korostaa puuhuollon turvaamista ja pienpuun
”mobilisointia”, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa

4. Metsäenergian käyttö kasvussa
•Kunnallisissa energiayhtiöissä fossiilisista
polttoaineista luovutaan kiihtyvällä tahdilla
•Uusia biolämpölaitoksia Kaakkois-Suomeen:
› Haminan Energia: 4 MW laitos valmistui 2019
› Taipalsaari: 2,5 MW laitos valmistui 2020 ja 0,7 MW 2021?
› Kymenlaakson Jäte Oy/KSS Energia: 2 x 4 MW valmistui 1.1.2021
› Käyttää pääosin jätepuuta, päästövähennys 9 000 tonnia CO²-ekv./v.
•Suurin metsäenergian käytön kasvu ruuhka-Suomessa:
› Kymijärvi 3 (2020, Lahti), Vuosaari (2022, Helsinki)…

5. Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden
puupolttoaineiden käyttö maakuntatasolla
2019
(1000 m³)
Metsähake
yhteensä
Pienpuu
Hakkuu-
tähteet
Kannot
Järeä
runkopuu
Metsäteollisuuden
sivutuotepuu
Puupelletit
ja -briketit
Kierrätys-
puu
Puupoltto-
aineet
yhteensä
KOKO MAA 7 566 3 883 2 920 339 425 11 697 216 1 068 20 548
1 Uusimaa 938 456 393 49 41 369 84 134 1 524
2 Varsinais-Suomi 1 018 283 500 38 197 303 16 91 1 428
7 Päijät-Häme 300 136 157 4 4 362 1 41 704
8 Kymenlaakso 109 61 42 4 2 977 0 96 1 183
9 Etelä-Karjala 189 104 73 10 2 1 793 1 4 1 988
10 Etelä-Savo 413 211 195 1 6 582 4 6 1 005
13 Keski-Suomi 652 241 322 74 15 1 363 8 4 2 028
*Suurin käyttö Suomessa Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelu

6. Toteutuneet hakkuu- ja hoitotyömäärät
•Ensiharvennusmäärissä
laskeva trendi
› Metsäneuvosto: määrät
tulisi kaksinkertaistaa
•Päätehakkuumäärät
olivat useita vuosia yli
kestävän tason
› Syklisyys on normaalia
puumarkkinoilla, mutta
kestävyys pitäisi turvata
hoitotöillä

7. Energiapuuhakkuilla kannattavuutta
metsänhoitotöihin
•Taimikonhoito- ja ensiharvennuskohteita rästissä
yli 40 000 ha Etelä-Karjalassa ja yli 30 000 ha
Kymenlaaksossa (VMI 12)
› Rästikohteiden pienpuusta saatava hake soveltuu erinomaisesti
lämpölaitoskäyttöön
•Nykyisillä hoitotyömäärillä rästejä kertyy lisää
› Energiapuuta on reilusti saatavilla kaakon kulmalla
› Energiapuuhakkuilla tuetaan alueen metsätalouden kestävyyttä

8. Kemera-laille jatkoaikaa 2023 loppuun
• Nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on saatavilla tukea
230 € + 200 €/ha (yht. 430 €/ha)
› https://www.metsakeskus.fi/tuki-nuoren-metsan-hoitoon
• Esitys Kemera-lain voimassaolon jatkumista kolmella vuodella vuoden
2023 loppuun saakka hyväksyttiin 11.12.2020
› Jatkaminen on tarpeen, koska metsätaloutta koskevien valtiontukisääntöjen
uudistamistyö on viivästynyt Euroopan unionissa
• Puuntuotannon Kemera-varoja käytettiin 2020 50,0 miljoonaa euroa
› Nuorten metsien ja taimikoiden hoitoon 40,2 miljoonaa euroa
› Loput suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja metsäteihin
› https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kemera-varojen-kaytto-koko-vuosi-2020.pdf
• 2021 käytettävissä on 53,2 miljoonaa euroa

9. Tuki joutoalueiden metsitykseen
• Metsitystukea myönnetään ns. joutoalueiden, kuten maatalouskäytön
ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden
turvetuotantoalueiden metsittämiseen
› Pelto, joka ei ole saanut maatalouden tukia 2019 jälkeen, soveltuu
• Laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja sen on tarkoitus olla voimassa
vuoden 2023 loppuun
› Metsäkeskus myöntää, ELY-keskus antaa lausunnon
› Haettavissa sähköisesti Metsäkeskuksesta 1.3.2021 alkaen
• Metsityskorvaus 1000-2000 euroa hehtaarille
• Hoitopalkkio olisi yhteensä 900 euroa hehtaarille (2 erässä)

10. •Peltoheitot ja suonpohjat
metsittämällä hiilinieluiksi –hanke
selvitti potentiaalisten
metsitysalueiden määrää
•Potentiaalisia alueita 98 000 ha
› Turvetuotannosta vapautuneita
suonpohjia 10 000 ha
› Peltoheittoja 88 000 ha
› https://www.slideshare.net/Metsakeskus/potenti
aalisten-metsityskohteiden-kartoitus-suonpohjilla-
ja-peltoheitoilla-yksinkertaistettu-valmis
Metsityspotentiaali maakunnittain

11. Metsien hiilitase
•Hiilitaseella tarkoitetaan sitoutuvan ja vapautuvan hiilen erotusta
› Elävän puuston lisäksi hiiltä on varastoitunut metsämaahan ja puun
jalostuksen myötä valmistuneisiin tuotteisiin
•Eniten hiiltä metsässä on sitoutunut maahan, kuten suometsien
turpeeseen
› 1 kiintokuutio ainespuuta = 220 kg hiiltä = 0,8 tonnia CO² (mänty tai kuusi)
› Juuret, lehdet ja kannot huomioiden 1 kuution puu sitoo noin 1,4 tonnia CO²
› Motti puuta = tonni hiilidioksidia toimii nyrkkisääntönä
•Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuodessa noin 8 tonnia
CO²-päästöjä

12. Metsät hiilinieluina
•Vuosittainen hakkuiden syklisyys vaikuttaa merkittävästi
hiilinielun määrään
•Suomen metsien nettohiilinielu oli 25,6 miljoonaa tonnia
hiilidioksidiekvivalenttia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2019, kun
2018 se oli 9,8 milj. t CO2-ekv.
•Metsien hiilinielu on 2010-luvulla vastannut keskimäärin noin
puolta Suomen päästöistä (MMM 2020, Tilastokeskus 2020)

13. Energiapuun rooli hiilensidonnassa
• Puun käyttö fossiilisten
polttoaineiden korvaajana
vähentää ilmakehään kertyviä
kasvihuonekaasuja, kun asiaa
tarkastellaan pitkällä aikavälillä
• Puun poltosta vapautunut hiili
sitoutuu takaisin kasvavaan
puustoon
• Esimerkiksi kivihiiltä
poltettaessa kiertoon tuodaan
puolestaan uutta hiiltä

14. Esimerkkinä energiapuuhakkuu Luumäellä
• Työ toteutettiin Risupeto-energiapuupoimurilla
ilman ennakkoraivausta
› Ajanmenekki tiheässä (10 000 r/ha / 8 m)
männyntaimikossa oli noin 9 tuntia/ha
› Metsänomistaja säästi ennakkoraivuukuluissa n. 800 €/ha
• Puuta korjattiin 85 kiintokuutiota 2,3 hehtaarilta
(n. 37 k-m³/ha)
• Tällä puumäärällä lämmittäisi keskimääräistä
omakotitaloa noin 8 vuotta (170 MWh)
• Korjattu puumäärä vastaa energiasisällöltään 17
000 litraa polttoöljyä
• Youtube-video energiapuuhakkuusta

15. • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Ensiharvennuksista energiaa
biotalouteen -hanke 8/2019-12/2021