Eläkerahoituksen kestävyys / Pardia edustajakokous
•Transferir como PPTX, PDF•
0 gostou•78 visualizações
Katsaus eläkerahoituksen kestävyyteen erityisesti väestörakenteen muutoksen ja työmarkkinoiden kautta.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Mauri Kotamäki
Mais de Mauri Kotamäki (8)
Eläkerahoituksen kestävyys / Pardia edustajakokous
- 1. Eläkerahoituksen kestävyys Mauri Kotamäki 31.10.2017 Twitter @Mau_And Pardian edustajakokous Marina Congress Center, Helsinki
- 2. 2
- 3. Väite Monet eläkejärjestelmään liitetyt uhkakuvat perustuvat joko järjestelmän toiminnan pintapuoliseen tuntemiseen tai vaihtoehtoisesti hyvin pessimistiseen tulevaisuuden kuvaan. 3 Käydään läpi eläkerahoituksen kestävyyttä i) väestörakenteen muutoksen, ii) työmarkkinoiden, iii) eläkevarojen tuoton ja iv) politiikan näkökulmista.
- 5. i) Väestö vanhenee 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 2041 2044 2047 2050 2053 2056 2059 2062 2065 Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) Vanhushuoltosuhde 5 2010: 27 % 2033: 45 % ~ 600 000 yli 65-v. enemmän ~ 360 000 yli 65-v. enemmän 2017: 34 %
- 6. Kestävyysvaje = Menot - Tulot 6
- 7. i) Kestävyysvajeen laskenta pähkinänkuoressa 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% %bkt:sta Kokonaistulot (pl. varat) Kokonaismenot 7 Varat 196,6 mrd. (2017Q2) - Yksityiset alat 123,1 mrd. - Julkiset alat 73,5 mrd. alijäämä Eläkejärjestelmä
- 8. i) Eläkejärjestelmän kestävyysvaje • Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein taloudellisesti tasapainossa – Eläkemaksun nousu – Elinaikakerroin – Eläkeiän sitominen eliniänodotteeseen – TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta – JuEL on lievästi ylijäämäinen 8
- 9. i) Eläkejärjestelmän kestävyysvaje • Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa 2021 mennessä pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä • Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja menoista 9
- 10. i) Syntyvyys ja eläkejärjestelmä 1.87 1.57 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 1917 1920 1923 1926 1929 1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 Suomi 10 1.87 1.57 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 1917 1920 1923 1926 1929 1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 Suomi Greece Spain Croatia Italy Portugal Lyhyellä aikavälillä merkityksetön, pitemmän päälle merkittävä • 0,12 %-yksikön muutos syntyvyydessä kasvattaa eläkemenon bkt- suhdetta vuodesta 2040 ja aiheuttaa n. 1,5 prosenttiyksikön eläkemaksun korotuspaineen 2085 mennessä.
- 11. i) Maahanmuutto 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Henkilöä Maahanmuutto Maastamuutto 11 0.0 % 0.5 % 1.0 % 1.5 % 2.0 % 2.5 % 3.0 % 3.5 % 4.0 % 4.5 % Maahanmuutto, % suht. väestöön 2015
- 12. i) maahanmuutto • Riskejä on olemassa: minkälaiseksi (netto)maahanmuutto tulevaisuudessa muodostuu? – Maahanmuuton pysyvä vähentyminen 50 % eli 8 500 henkilöllä aiheuttaisi 0,4 % kestävyysvajeen – Aiheuttaisi noin yhden prosenttiyksikön korotuspaineen eläkemaksuun – Maahanmuuton kasvu taas parantaisi samassa suhteessa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä 12
- 13. Työmarkkinat
- 14. ii) Eläkejärjestelmä on peili työmarkkinoista 74.1 59.9 70.6 68.7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* 2019* 2020* 2021* Työllisyysaste,% Työllisyysaste, % 14 1990 1994 2008 2016 Lähde: Tilastokeskus, VM:n syksyn ennuste
- 15. ii) Muut Pohjoismaat vuonna 2016 74.9 69.1 86.5 74.3 76.2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Denmark Finland Iceland Norway Sweden Työllisyysaste,% 15 Lähde: OECD
- 16. ii) Suomi vuonna 2016 68.7 70.2 72.8 73.1 74.4 81.8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Koko maa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa - Åland Työllisyysaste,% 16
- 17. Työllisyysaste +3 % vaikutus eläkemaksuun -1.0 % -0.5 % 0.0 % 0.5 % 1.0 % 1.5 % 2.0 % 2.5 % 3.0 % 3.5 % 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 % Muutos työllisyysasteessa Muutos eläkemaksussa 17 ~800 milj. € kevennys maksutaakassa
- 18. Lopuksi
- 19. Lopuksi • Eläkejärjestelmään kohdistuu sekä negatiivisia että positiivisia riskejä • Myös huonoina aikoina eläkejärjestelmä kestää – Hidas talouskasvu (-0,5 %-y), matala työllisyys (-3 %-y) ja sijoitusten matala tuotto (-1 %-y) • Eläkemaksu ylös 3-4 % • kokonaisveroaste ylös 1-1,5% • kokonaisveroaste 2016 oli 44 % – Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut matalan kasvun aikaa 19
- 20. Lopuksi • Järjestelmää seurataan jatkuvasti – Eläketurvakeskus ”harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustoimintaa sekä laatia arvioita ja laskelmia eläketurvan kehityksestä ja rahoituksesta” (laki Eläketurvakeskuksesta) – STM tekee joka viides vuosi arvion työurien kehityksestä ja työeläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä. Kolmikantaisesti päätetään tarvittavista toimenpiteistä, mikäli työurat eivät ole kehittyneet toivotun mukaisesti. (Eläkeuudistuksen yhteydessä kirjattiin lakiin) • Järjestelmä on uudistuskykyinen – Vuoden 2005 ja 2017 eläkeuudistukset – Yksityiskohtia tarkistetaan lain tasolla koko ajan 20
- 21. Kiitos
Notas do Editor
- Eläkejärjstelmään kohdistuu riskejä ja epäluuloja.
- Kestävyysvaje tarkoittaa usein, että kuinka väestörakenteen muutos vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon.
- 2017Q2: VER: 19,2 mrd (http://www.ver.fi/fi-FI) Keva 49,6 (https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/sijoitukset-talous-ja-raportointi/2017/osavuosikatsaus-q2-2017-keva.pdf) SP luokkaa 600 miljoonaa KELA KER 1,5 mrd (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=ContentAAA2C)