Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (13)
Semelhante a Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
Semelhante a Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa (20)
Mais de Matti Rimpelä
Mais de Matti Rimpelä (11)
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa
- 1. Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaa? Henkilökohtaisia huomioita ja kysymyksiä perusopetuksen kehittämisen haasteista Neuvottelu OAJ:ssa, 9.8.2017 Matti Rimpelä
- 2. Tavoitteena perusopetuksen uudistaminen niin, että oppilaiden syrjäytyminen vähene • Kansalliset tavoitteet vuonna 2030/2050! • Kehittäminen living lab –piloteissa • Kaksi koulupilottia käynnistynyt, Lohja (Järnefeltin alue, yläkoulu viisi alakoulu), Espoo (Saunalahden yhtenäiskoulu) • Laajeneminen pilottikuntien sisällä, uusia kuntia/pilotteja vuonna 2017?? • Olennaista mallintaminen, kustannusvaikuttavuus, yleistettävät tutkimukseen/näyttöön perustuvat toimintamallit. • Kolme päätoimintalinjaa, suunnitelmallisia kokeiluja: • Erityisopetuksen mallintaminen • Luokan toiminnan ohjaus • Koulu toimintakeskuksena
- 3. Kolme ydinkysymystä? •Miten ymmärretään perusopetuksen tehtävä suhteessa lapsen kehitykseen aikuiseksi? •Miten noin viiden miljardin euron ’konsernin’ johtaminen on järjestetty? •Miten määritellään opettajan tehtävä ja vastuu?
- 4. Vesikansa S. Kuka kasvattaa, kuka opettaa? Genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta. Helsingin yliopisto. Sosiologian laitoksen tutkimuksia 261. Helsinki 2009. • Tutkimus perusopetuslain ja opetussuunnitelmien kehityksestä: Kasvatukseen tulkinta muuttui niissä 1990-luvulla. • Kasvatus ulkoistettiin varsinaisesta opetuksesta. Se sijoitettiin opinnollisten prosessien ja erityisesti opettajajohtoisten luokkatilanteiden ulkopuoliseen arkeen ja ratkaisuna oli järjestyksenpitoon keskittyvä ulkopuolinen ohjaus. • Sipilän hallitusohjelma: ”Parannetaan koulurauhaa varmistamalla opettajien mahdollisuudet keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen.”
- 5. Oppilashuoltolain voimaantulo eriytti ja jäykisti edelleen Arki perustuu työnjakoon, ei yhteistoimintaan: ”Koulu opettaa, Oppilashuolto/sote hoivaa ja koti kasvattaa.” ”Poislähettämisen kulttuuri.”
- 6. Perusopetuksen tehtävät käytännössä rajattu opetussuunnitelman mukaiseen opettamiseen ja oppimiseen. Paljon yleistä yhteisen hyvän retoriikkaa, mutta yksi säännös ohjaa arkea: 40 § Henkilötietojen salassapito ja käsittely • Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. • Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta
- 7. Kyse ei ole vain perusopetuksesta ja opettajista! • Julkisen vallan tuki lapsen kehityksen ja lapsiperheen hyvinvoinnin edistämiseksi (yhteensä yli 15 miljardia euroa/vuosi) • on lohkottu lapsen iän ja tehtävien mukaan lukuisiin itsenäisiin palvelukokonaisuuksiin/”instituutioihin”: • Kansakoulu, oppikoulu, ammattikasvatus, äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, koulukuraattoritoiminta, koulupsykologitoiminta, päivähoito/varhaiskasvatus, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu, sosiaalihuollon perhetyö, lastenpsykiatria, … • joiden juuret jopa yli sadan vuoden takana ja joilla erityinen hallinto, omat professionsa ja tutkimustraditionsa, erityissäädöksensä, tietojärjestelmänsä, toimitilansa ja kulttuurinsa.
- 8. Perusopetuksen johtaminen: Valtiojohtoinen konserni, osuuskunta vai toimistohotelli? • Johtamisen näkökulmasta perusopetus on varsin hankala yhtälö: • Valtio tilaa, kunnat tuottavat, valtio osallistuu kustannuksiin (valtiojohtoinen konserni) • Perusopetussäädökset ja opetussuunnitelmat velvoittavat, mutta toteuttajina suhteellisen itsenäiset kunnat ja niiden perusopetuksen järjestäjät (=osuuskunta) • Opettajat korostavat ammatillista autonomiaansa (=toimistohotelli?) • Tuloksellisuusinformaatio on määrittelemättä • Laadun hallintaa/seurantaa ei käytännössä ole järjestetty, johtaminen keskittyy prosessiin, ei tuloksiin • Johtamisen voimavarat kunnissa suhteessa toiminnan laajuuteen tietointensiiviselle pavelulle poikkeuksellisen pienet • Keskijohto puuttuu lähes kokonaan • Lähiesimiehillä (rehtorit) usein yli 50 ammattihenkilöä vastuullaan.
- 9. Opettajan tehtävät ja vastuu? • Opettajien tehtävät ja vastuut on rajattu henkilökohtaiseen opetustyöhön. Opettajat on palkattu yksilöinä tehtäviinsä, ei tiimin/työyhteisön jäseniksi aktiiviisina vaikuttajina/kehittäjinä. • Opettajan palkka maksetaan tuntien pitämistä. Muut kehittämistehtävää edellyttävät erilliskorvausta.
- 10. Voiko opettajia johtaa? • Rehtorilla esimiehenä on varsin pienet oikeudet määrätä työtehtäviä opettajille: "Ei kuulu perustehtävään eikä YS -aikaan, joten mitä mulle maksetaan tästä?" • Rehtori ei voi delegoida tehtäviä lähiesimiehille, vaan vastaa henkilökohtaisesti kaikesta. • Kehittäminen pysähtyy, kun ei ole opetusta, esimerkiksi: Opettajilla on ns. koulujen kesäkeskeytysaika (ei siis vielä virallista vuosilomaa): • Kaksi viikkoa kesäkuussa ja noin 2 viikkoa elokuussa, jolloin koulussa ei oppilaita ja olisi mahdollisuus tehdä henkilöstön keskinäistä suunnittelua/ kehittämistä/valmistelua/koulutusta), • mutta työnantajalla ei lupaa antaa silloin mitään työtehtäviä ilman erilliskorvausta.
- 11. Mitä kaikki tämä tarkoittaa käytännössä? • Perusopetus reagoi hitaasti toimintaympäristön muutoksiin! • Kansallisten suunnitelmien retoriikan ja peruskoulujen arjen välillä usein ammottava kuilu. • Kehittäminen keskittyy paikallisiin ’innovaatioihin’, jotka ’kustomoituja’ voimavarojen, henkilökohtaisen kiinnostuksen ja paikallisesti ajankohtaisiksi koettujen ongelmien ja haasteiden mukaan. • Oppiainedidaktiikan lisäksi varsin vähä yleistettäviä tutkimukseen/koeteltuun kokemukseen perustuvia toimintamalleja • Yksittäisten peruskoulujen/henkilöstön voimat keskittyvät arjessa selviytymiseen, ja ’polkupyörien keksimiseen uudestaan’.
- 12. Perusopetus ei voi uudistua yksin: Tarvitaan laajaa systeemistä uusiutumista lasten ja lapsiperheiden tuen järjestämisessä kokonaisuutena. • Eriytymisestä ja erikoistumisesta kokonaisvastuuseen: • Säädetään uusi laki lasten ja nuorten kehityksen tuesta. Asettuu säädöskokoelmassa perustuslain ja erityislakien väliin. • Kunnalle velvollisuus seurata lapsen ja nuoren kehitystä raskauden alusta 21. ikävuoteen saakka • Kunnalle velvollisuus lapsen ja nuoren universaalien peruspalvelujen järjestämisestä aikuiseksi itsen – enintään 21. ikävuoteen – saakka. • Yhdistetään neuvolat varhaiskasvatus sekä perusopetus ja sen oppilashuolto hallinnolliseksi kokonaisuudeksi • Kunnan vastuu palvelujen järjestämisestä päättyy, kun nuori etenee menestyksellisesti toisen asteen koulutuksessa ja työllistyy sen jälkeen. • Jos nuori putoaa koulutuksesta, ei työllisty, kunta vastaa hänelle räätälöidystä tuesta 21.ikävuoteen sakka. Valtionosuus sama kuin keskimäärin toisen asteen koulutuksessa/nuori/vuosi.